Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste monikulttuurisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste monikulttuurisuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. heinäkuuta 2026

"Abdul B" ajoi Saksassa autolla

Saksalainen pride-väki sai tuntea konkreettisesti sen, miltä tuntuu elää seksuaalivähemmistönä islamistisessa kulttuurissa kun "Abdul B" ajoi heidän juhlaansa ja ryhtyi sen jälkeen riehumaan machete veitsellä. Sen seurauksena yksi nainen sai surmansa ja ainakin 15 vammoja.

Abdul B (kuva alla) tunnetaan virkavallan piirissä jo ennestään islamistisia ajatuksia omaavana henkilönä. Siitä huolimatta hän on saanut – monien kaltaistensa tavoin – elellä vapaasti Berliinissä. 


* * *

Pride-juhlaan kohdistunut terroriteko voidaan tietenkin luokitella yksittäistapaukseksi jos niin halutaan. Tai pikemminkin: koska niin halutaan. 

Yhtä hyvin sen voisi ajatella olevan vääjäämätön seuraus Saksassa harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta, jossa islamilaista ääriajattelua ei ole huomioitu millään tavalla. Tätä tukee erityisesti se, ettei kyse ole ainutkertaisesta tapahtumasta, vaan islamistit ovat aiemminkin kohdistaneet saksalaisiin terroritekoja (esimerkki, toinen, kolmas).

Viimeöisen terroriteon keskeisin seuraus lieneekin maahanmuuttokriittisen AfD-puolueen kannatuksen nouseminen Saksassa. Tällä hetkellä sitä kannattaa mielipidekyselyiden mukaan noin 28 prosenttia saksalaisista eli se on maan suosituin puolue. 

Lisäksi Saksassa vaikuttaa vasemmistolainen BSW-puolue, joka on niin ikään maahanmuuttokriittinen. Sen kannatus on kuitenkin vajonnut noin kolmeen prosenttiin oltuaan pari vuotta sitten peräti yhdeksässä prosentissa. Nähtäväksi siis jää, palaavatko vasemmistolaisesti taloudesta ajattelevat sen kannattajiksi "Abdul B":n ansiosta.

* * *

Berliinin uutista lukiessani en voinut olla ajattelematta, kuinka hyvä asia on ollut suomalaisen maahanmuuttopolitiikan järkevöityminen maamme nykyisen hallituksen – ministeri Mari Rantasen (ps) johdolla – tekemien toimien ansiosta. Nähtäväksi kuitenkin jää, saavatko sen tekemät uudistukset jatkoa seuraavan hallituksen valtakaudella vai ryhtyykö se perumaan saavutettua edistystä. 

Tämä on todellinen vaara, sillä Petteri Orpon (kok) hallituksen suosio on mielipidekyselyiden mukaan laskenut 39,1 prosenttiin ja vastaavasti suurimmasta oppositiopuolueesta SDP:stä on tullut ylivoimaisesti suosituin puolue. Tässä sitä on auttanut puolueen valtava kannatus vieraskielisten parissa, mikä on omiaan tukemaan puolueen vastuutonta maahanmuuttopolitiikkaa. 

Siksi olisi erinomaista, mikäli suomalaiset demareiden kannattajat pysähtyisivät hetkeksi pohtimaan sitä, minkälaisen Suomen he haluavat jättää jälkeläistensä elettäväksi. Olisiko se suomalaiseen kulttuuriin pohjautuvan oikeusvaltio, jossa vallitsee laki, järjestys ja ihmisten välinen tasa-arvo. 

Vai monikulttuurisen helvetin, jossa erilaiset järjestyshäiriöt ovat jatkuvia ja seksuaalivähemmistöjen sekä naisten asemaa uhkaavat 600-luvun ajatuksiin perustuvat ääri-islamilaiset motiivit. 

torstai 2. heinäkuuta 2026

Fahad Firas Adday Al-Nuaimi alleviivasi suomalaisten päättäjien sinisilmäisyyden

Kuten arvoisat lukijani tietävät, on vuodesta 2015 alkanut turvapaikkasirkus johtanut Suomessa seksuaalirikollisuuden kasvuun. Raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäiltyjä oli viime vuonna 1 080, joista ulkomaalaistaustaisia oli 364 eli 33,7 prosenttia kaikista epäillyistä. 

Tämän rikoslajin trendi on ollut koko 2000-luvun ajan nouseva, ja yhtenäisillä kriteereillä laskettuna määrä on noussut edelleen. Tosin raiskauksen määritelmän muuttaminen suostumusperiseksi on laskenut ulkomaalaisten suhteellista osuutta.

Tässä mielessä oli mielenkiintoista huomata, että ikänsä pääministeri Juha Sipilälle vuonna 2015 valehdellut Fahad Firas Adday Al-Nuaimi tuomittiin kolmen vuoden ja kuuden kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Syynä oli halvaantuneen naisen raiskaaminen Vantaalla heinäkuussa 2022.

* * *

Tapaus ikään kuin alleviivaa suomalaisten päättäjien maahanmuuttopolittisen sinisilmäisyyden ja kehitysmaista tulleiden elintasopakolaisten röyhkeyden. Ja siksi sen voisi toivoa avaavan paitsi Juha Sipilän, niin myös poliittisen vihervasemmistomme ja arvoliberaalin oikeistomme edustajien – ja kannattajien – silmät näkemään monikulttuurisen yhteiskunnan todellisuuden. 

Näin erityisesti siksi, että nykyisen hallituskauden aikana Suomessa on saatettu voimaan useita suomalaista yhteiskuntaa monikulttuuriselta helvetiltä suojelevia lakimuutoksia, jotka on listattu täällä. Jopa Euroopan Unioni on ottanut ensimmäisiä haparoivia askeliaan tosiasioiden tunnustamiseksi ja tehtyjen virheiden korjaamiseksi. 

Näiden edistysaskelien peruminen olisi negatiivinen muutos sekä naisten ja lasten turvallisuuden, yhteiskunnan toimivuuden että taloudellisen kestävyyden kannalta. Enkä tällä kertaa tarkoita pelkästään Suomen talouden parhaillaan tapahtumassa olevaa positiivista käännettä (yksi, kaksi, kolme viimeisintä tilastotietoa), vaan ennen kaikkea maahanmuuttajiin liittyviä tolkuttomia kustannuksia

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jussi Halla-aho muisteli menneitä
Belfastin mielenosoitukset ovat varoitus suomalaisille
Jukka Kopra avasi pelin politiikan

lauantai 11. huhtikuuta 2026

Oliko yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen virhevalinta?

Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on tullut esiin vaatimuksella Venäjän rajan avaamisesta, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Näin siitä huolimatta, että nykyiseen tilanteeseen tultiin itäisen naapurin hybridisodan seurauksena. 

Vähemmän on puhuttu siitä, ettei itärajan avaaminen Venäjän hybriditoiminnan jatkamiselle ole suinkaan ainoa asia, joka valaisee Hiltusen toimintaa suomalaisena virkamiehenä. Näin siksi, että hän heti virkaansa astuttuan lähti taisteluun maahanmuuttajanaisten säkittämisen puolesta – peittäen vaatimuksensa näiden oikeudeksi pukeutua kuten haluavat. 

* * * 

Nämä tapaukset enemmän kuin nostattivat kulmakarvojani, joten katsoin mikä mies tämä Hiltunen oikein on. Ja löysin Wikipedia-artikkelin, jossa todettiin seuraavaa.

"Hiltunen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta vuonna 1995. Hän on toiminut muun muassa SETAn pääsihteerinä 1996–2002 ja työskennellyt vähemmistövaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa."

* * *

Tämän luettuani en jäänyt ihmettelemään hänen vaatimustaan itärajan avaamisesta. Sen sijaan katsoin, mitä muuta hänen toimistossaan on ehditty puuhailla. Ja olihan siellä.

Helmikuun 18. päivänä Hiltunen kiristi toimistolleen lisää resursseja turvapaikanhakijoihin liittyvien rajaviranomaisten valvontaan uhkaamalla, että mikäli rahaa ei tule, niin "valtuutettu tulee ilmaisemaan komissiolle, ettei Suomi täytä EU-sääntelyn vaatimuksia ja asiassa tulisi käynnistää rikkomusmenettely Suomea vastaan".

Helmikuun 11. päivänä hän puolestaan kehotti hallitusta muuttamaan esitystään maahanmuuttajien työllistymisvelvollisuudesta siten, että se ottaisi "huomioon haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten aseman ja oikeudet esimerkiksi säätämällä haavoittuvassa asemassa olevien tilanteen huomioivan mahdollisuuden poiketa lainsäädännön tiukoista edellytyksistä". Siis vesittäisi hallituksen linjauksen ongelmallisimpien maahanmuuttajien kohdalla.

* * *

Kaiken kaikkiaan näyttääkin siltä, että SETA-taustainen yhdenvertaisuusvaltuutettumme on ottanut erityistehtäväkseen Suomeen kohdistuvan maahanmuuton edistämisen keinoja kaihtamatta. Ja on sitä kautta muuttamassa suomalaista yhteiskuntaa turvallisesta kansallisvaltiosta monikulttuuriseksi helvetiksi. 

Näin toimiessaan hän ei huomioi millään tavalla niitä negatiivisia muutoksia, joita olemme nähneet hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena useissa muissa valtioissa, mukaan lukien rikollisjengien temmellyskenttänä toimiva länsinaapurimme Ruotsi tai raiskausringeistään ja niiden peittelystä tunnettu Iso-Britannia. Eikä näin tunnista oman palkkansa maksavien suomalaisten oikeutta turvalliseen kotimaahan. 

Siksi on kysyttävä, että onko Suomen valtioneuvosto tehnyt virheen viime vuoden heinäkuun 3. päivänä nimittäessään Hiltusen yhdenvertaisuusvaltuututeuksi. 

keskiviikko 18. maaliskuuta 2026

Hallituksen yhdenvertaisuusohjelma on yliopistolehtori Anna Rastaan mukaan epäonnistunut

Petteri Orpon (kok) hallitus on allokoinut yhdenvertaisuusohjelmalle noin 6 miljoonan euron budjetin. Sen väliraportti julkaistiin helmikuussa, minkä seurauksena MTV3 pyysi Tampereen yliopistoon lehtoria arvioimaan saavutettuja tuloksia.

Kyseinen lehtori, Anna Rastas, on Wikipedian mukaan "tutkinut erityisesti rasismia ja monikulttuurisuus-kysymyksiä. Hän on erikoistunut etnografisiin, osallistaviin ja toimintatutkimusmenetelmiin. Rastas on toiminut myös vuosia pakolais- ja maahanmuuttajatyössä sekä maahanmuuttajatyöhön, monikulttuurisuuteen, rasismin ja antirasismiin liittyvien aiheiden opettajana ja kouluttajana. Lisäksi Rastas on toiminut erilaisissa lastensuojelu- ja ihmisoikeusjärjestöjen antirasistisissa verkostoissa."

Siten kyseessä on sekä yliopistolainen, että erittäin toimelias monikulttuurisuusaktivisti. Siksi on syytä ottaa vakavasti se, että hän tyrmäsi ohjelman raportoitujen toimien uskottavuuden heikoiksi. Eikä siinä kaikki, sillä hän moitti raporttia myös sellaisen valheellisen kuvan antamisesta, että rasisminvastaiseen työhön olisi panostettu resursseja, vaikka järjestöjen valtionrahoitusta on leikattu.

* * *

Yliopistolehtori Rastas on myös väittänyt, että hallituksen "uskottavuus on heikko, kun samaan aikaan poliittiset ulostulot, lakimuutokset ja päätökset heikentävät ulkomaalaisten asemaa Suomessa". Tällä hän lienee viitannut siihen, että Orpon hallitus on pyrkinyt tietoisesti kiristämään turvapaikka- ja oleskelulupapolitiikkaa, jotta siihen liittyvät lieveilmiöt saataisiin vähenemään.

Tämä ilmenee hallitusohjelmassa näin: "tavoitteena on uudistaa Suomen maahanmuutto­politiikkaa niin, että se tarjoaa avun hädänalaisille ja estää väärinkäytökset... Tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen."

Tämä ei tietenkään poista sitä, että yliopistolehtori ja monimuotoisuusaktivisti Rastas pitää tehtyjä toimia epäonnistuneina. Siksi veronmaksajan ja hallituksen kannattaisi ottaa esitetty kritiikki vakavasti sekä todeta miljoonien eurojen käyttö yhdenvertaisuusohjelmaan turhaksi – ja sen sijaan allokoida kyseinen rahasumma johonkin hyödyllisempään. Tai sisällyttää siihen tarkoitetut jäljellä olevat rahat kokonaisuudessaan ensi vuodelle kohdistuviin budjettisäästöihin.

lauantai 14. maaliskuuta 2026

Haluammeko säilyttää suomalaisen kulttuurin ja kansalliskielet?

Yle kertoi eilen, että "Suomeen muutetaan nyt ennen kaikkea Aasiasta, kuten Intiasta ja Filippiineiltä". Viimeksi mainittujen "määrä on lähes kuusinkertaistunut. Heitä on haluttu erityisesti hoitotöihin kymmeniin kuntiin."

Vaikka työperäinen maahanmuutto onkin lähtökohtaisesti hyvä asia, on kuitenkin suuri ongelma, että samalla sairaaloihin on syntynyt kielitaito-ongelma. Jopa niin, että "Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin tekemän jäsenkyselyn mukaan vieraskielisten hoitajien heikko suomen kielen taito aiheuttaa runsaasti vaaratilanteita ja potilasvahinkoja".

Tässä mielessä oli erinomaista, että Ministeri Wille Rydman (ps) on ymmärtänyt asian ja ilmoittanut lähtevänsä "siitä, että kun meillä on valmisteilla ammattihenkilölaki ja lisäksi valvontalain päivitystarpeita, niin tässä yhteydessä lakiin on syytä säätää lupa- ja valvontavirastolle oikeus antaa evästyksiä ja ohjeistuksia kielitaitovaatimuksiin liittyen...  Käytännössä se tarkoittaa sitä, että nostettaisiin hoitohenkilökunnan kielitaitovaatimusta sellaiselle tasolle, että se riittää vaativaan työhön". 

* * *

On itse asiassa merkillistä, ettei Suomessa ole tähän mennessä kiinnitetty tosissaan huomiota työperäisten maahanmuuttajien kielitaitoon. Sairaanhoidon lisäksi tämä ongelma näkyy esimerkiksi palvelusektorilla – kuten ravintoloissa, joissa yhä useampi tarjoilija on kyvytön hoitamaan tehtäväänsä suomeksi tai ruotsiksi.

Suomalaiset toki yleisesti ottaen pystyvät puhumaan kohtuullisesti englantia, joten he kyllä saavat ateriansa ja juomansa ostetuksi myös kielitaidottomalta työntekijältä. Siksi tässä asiassa suurin kysymys ei olekaan palvelun saatavuus tai väärinkäsitykset – jotka terveydenhuollossa voivat olla kuolemanvakavia – vaan suomalaisen yhteiskunnan identiteetin säilyminen. 

Tästä syystä suomalaisten tulisi kysyä itseltään, että haluammeko me luopua kotimaisista kielistämme ja ainutlaatuisesta kulttuuristamme, vai säilyttää ne edelleen pohjana yhteiskuntamme kehittämisessä. Vai tahdommeko siirtyä osaksi anglosaksista kielimaailmaa ja kulttuuria – viimeksi mainitun toki hallitessa jo nyt suurta osaa sen populaareimmasta osasta – tai jopa monikulttuurisuuteen? 

* * *

Tämän lisäksi on syytä huomata, että vaikka englannin kieli ei välttämättä tuokaan mukanaan kulttuuria, ovat erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä peräisin olevat maahanmuuttajat tahtoneet säilyttää – ainakin toistaiseksi – varsin vahvasti oman kulttuurinsa piirteitä, eikä heistä isolla osalla näyttäisi olevan juurikaan halua vaihtaa sitä suomalaiseksi. 

Siksi nyt käynnissä olevan kehityksen vaarana on yhteiskunnan monikulttuuristumisen vahvistuminen ja eri kansanryhmien säilyminen erillään. Tällaisen kehityksen lopputuloksia voimme "ihailla" useissa monikulttuurisissa yhteiskunnissa kuten Sudanissa, Etelä-Afrikassa tai vaikkapa Israelissa. 

* * *

Toki vaihtoehtona on kulttuureiden sulautuminen, kuten on käynyt Yhdysvalloissa. Siellä ajurina on epäilemättä ollut alusta asti englannin kielen ehdoton valta-asema, mikä on pakottanut kaikki ihmiset – heidän alkuperäänsä katsomatta – hoitamaan asiansa yhdellä ja samalla kielellä. 

Tämän seurauksena jokainen Yhdysvaltoihin asettuva ihminen ymmärtää, että heidän on opittava englanti, mikäli aikovat pärjätä uudessa kotimaassaan. Näin lähtökohtaisesti monikulttuurisesta yhteiskunnasta on muotoutunut toimiva valtio, joka on noussut monessa mielessä koko maailman edelläkävijäksi. 

* * *

Siksi Suomen ja suomalaisten on viimeistään nyt valittava, että haluammeko pitää Suomen suomalaisena, muuttaa sen anglosaksiseksi vai tehdä siitä monikulttuurisen yhteiskunnan. Tätä päätöstä ei tehdä pelkästään vallan kammareissa, vaan myös käytännön elämässä. 

Kyllähän esimerkiksi ravintolan omistaja ymmärtää huolehtia työntekijöidensä kielitaidosta, mikäli sen puute johtaa asiakaskatoon. Mutta toisaalta jättää henkilökuntansa kielitaidosta huolehtimisen, jos sillä ei ole vaikutusta liikevaihtoon.

Toisaalta pidän epätodennäköisenä, että hyvinvointialueiden johtajat seisoisivat tumput suorina, mikäli medioissa yleistyisivät jutut, joissa kerrotaan ihmisten menehtymisistä henkilöstön kielitaidottomuuden seurauksena. Mutta olisiko ratkaisu siinä tilanteessa suomen kielen vahvistaminen vai siirtyminen – yliopistojen tapaan – yhä vahvemmin englannin kielen käyttöön.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Irakilaisinaisella oli asiaa
Kansalaisuuskoe
Kotoutumistukea maahanmuuttajille

torstai 5. maaliskuuta 2026

Yle teki jutun oslolaisesta rikollisuudesta

Yle teki jutun Oslon huumekaupan keskuksena toimivasta Grønlandin kaupunginosasta. Sen mukaan sikäläiset "rikollisverkostot rekrytoivat lapsia ja nuoria ampumaan ja tekemään räjäytyksiä. Oslossa alle 18-vuotiaita vastaan nostettujen vakavia rikoksia koskevien syytteiden määrä on kolmessa vuodessa kaksinkertaistunut."

Juttuun oli haastateltu kahta maahanmuuttajanuorta, itäaasialaista miestä ja ruskeaihoista naista. Heitä harmitti, että Grønlandilla on niin huono maine, mikä luonnollisesti on ymmärrettävää, koska sellainen ei tietenkään ole siellä asuville mikään mukava asia.

Ihmettelin kuitenkin sitä, että vaikka toimitus kyllä mainitsi alueen monikulttuurisuudesta, jutusta jäi sellainen kuva, että maahanmuuttajaväestön yhteyttä alueen ongelmiin yritettiin vähätellä. Niinpä jutussa kerrottiin – sinänsä varmaankin ihan oikein – että "merkittävä osa huumeiden ostajista asuu Oslon varakkaammilla alueilla".

Lisäksi mainittiin, että poliisin rikollisverkostot palkkaavat yhä nuorempia tekemään yhä vakavampia rikoksia... osin rekrytoijat ovat ruotsalaisjengejä, jotka toimivat myös Norjassa, osin Norjan omia rikollisjärjestöjä. Aivan kuin kyse olisi lähinnä viikinkien jälkeläisistä, mikä tuskin pitää paikkaansa.

Kulmiani nostatti myös se, että jutussa haastateltu poliisi vähätteli ongelmia kertomalla, että "Norjassa tilanne on vielä ihan eri tasolla ja laajuus on paljon pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa". Siis parempi kuin maassa, joka on maahanmuuttajiensa kanssa tunnetusti – anteeksi kielenkäyttöni – korviaan myöden kusessa.

Koko Ylen kirjoitus päättyi siinä haastateltujen nuorten kotiseuturakkauteen. Ensin ruskeaihoinen kertoi, että "kun ajattelen Grønlandia, näen mielessä ystäväni. Ei tämä ole vaarallinen paikka", minkä jälkeen siteerattiin aasialaistaustaisen lämmintä näkemystä, jonka mukaan "Grønland on paikka, jossa olen turvassa. Se on koti".

* * *

Tämän kirjoituksen lopuksi minä siteeraan puolestani tekoälyä, joka osasi kertoa minulle seuraavaa: "Grønland/Tøyen-alueella (osa Gamle Oslo) on selvästi korkeampi määrä paikallisia poliisitehtäviä ja rikosilmoituksia verrattuna moniin muihin Oslon kaupunginosiin. Tähän kuuluvat esimerkiksi väkivaltarikokset, järjestyshäiriöt ja huumausaineisiin liittyvä toiminta. Alueella on ollut vakaviakin väkivaltatapauksia, kuten puukotuksia, ryöstöjä ja pahoinpitelyjä."

Se mainitsi myös tilastojen osoittavan "että rikollisuuden taso ja luonne vaihtelevat merkittävästi eri maahanmuuttajaryhmien välillä (esim. taustamaa, sukupuoli, ikä, koulutustaso)...  joissakin ryhmissä rikoksiin syyllistyminen oli korkeampaa kuin kantaväestöllä ja joissakin ryhmissä matalampaa." 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uhkaus, josta ei voi kieltäytyä
Mitä Oslon terroriteosta pitäisi oppia?
Pommiuhka ja ammuskelua Oslossa

sunnuntai 21. joulukuuta 2025

Wille Rydmanilta räväkkä kannanotto

Helsingin sanomat kertoi tänään siitä kuinka Belgia on vaikeuksissa mafiamaisten huumejengien kanssa, sillä ne käyvät avoimia tulitaisteluita kaduilla ja tuomarit saavat tappouhkauksia. Jutun mukaan näiden porukoiden johtajat koostuvat marseillelaisista, albanialaista ja myös belgialaista, mutta satamissa puuhastelevat – näiden laskuun – paperittomat alaikäiset vastaanottamassa huumekuljetuksia.

Toisin sanoen – vaikka HS ei siitä suoraan mainitsekaan  – kyse on juuri siitä, minkä jokainen tämän blogin lukija on jo arvannutkin. Samoin kuin kansanedustaja Wille Rydman (ps), joka otti sosiaalisessa mediassa harvinaisen räväkästi kantaa tähän asiaan. 

* * *

Rydmanin mukaan: "eurooppalaiset päättäjät levittävät valloittajakansoille punaista mattoa, haluavat valloittajien tavat ja uskonnon oppiaineiksi kouluihin ja syyttävät vihapuheesta niitä, jotka rohkenevat vielä panna vastaan.
Kristallikruunujen valossa eliitti kohottelee maljojaan ja horisee onttoa yhdenvertaisuusliturgiaa nyrpistellen nenää 'rasismille'. Kaduilla juhlasalien ulkopuolella valloittajakansojen edustajat hakkaavat, ryöstävät ja raiskaavat etnisesti eurooppalaiset nuoret ja hukuttavat romahtavan yhteiskunnan huumeisiin. Historia tuskin tuntee typerämpiä hallitsijoita kuin ne aikamme päättäjät, jotka aktiivisesti omilla päätöksillään tilasivat Eurooppaan etnisen ja kulttuurisen itsemurhan."


Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: Terrorismi ja -väkivalta leimaa kaikki arabitaustaiset ihmiset

torstai 27. marraskuuta 2025

29-vuotias afgaani ammuskeli

Tämän aamun uutisvirta tiesi kertoa, että vuonna 2021 maahan muuttanut 29-vuotias afgaani on ampunut kahta amerikkalaisen kansalliskaartin jäsentä. Tapahtumapaikkana on USA:n pääkaupunki Washington – ja vieläpä aivan valkoisen talon lähistöllä. 

Presidentti Donald Trump on kutsunut tapausta terroriteoksi ja sen tekijää eläimeksi. Lisäksi hän on uhonnut, että afgaani maksaa teostaan hyvin kovan hinnan. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, mihin rikostutkinta aikanaan päätyy ampumistapauksen suhteen. Yleisesti ottaen on kuitenkin jo nyt selvää, että tapaus on liitettävissä osaksi sitä problematiikkaa, joka liittyy islaminuskoisten kehitysmaalaisten kansainvaellukseen läntisiin demokratioihin. 

Yhtä lailla on varmaa, ettei tämä tapaus keskeytä niin sanottua humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa, vaan se jatkuu entiseen tapaan. Ja sen seurauksena länsimainen kulttuuripiiri muuttaa vähitellen luonnettaan entistä polarisoituneemmaksi yhteiskunnaksi, jossa väestön etniskulttuurinen luonne poikkeaa oleellisesti siitä, mitä se oli ennen vuosituhannen vaihdetta.

Tosin tässä yhteydessä on huomattava, että kyse on viime kädessä poliittisten päätösten seurauksista. Ja siten edellä kuvaamani kehitys ei ole mikään luonnonlaki, vaan pikemminkin länsimaisten ihmisten oma valinta. Ja sellaisena se – ja sen lopputulos – on myös muutettavissa, mikäli niin tahdotaan.  

sunnuntai 16. marraskuuta 2025

Demokratia toimii Britanniassa, vaikka etujaan menetettävät järjestöt kitisevät

Aamun uutiset kertovat, että Iso-Britanniassa kiristetään maahanmuuttopolitiikkaa Tanskan mallin mukaan. Tarkemmin sanottuna kiristyksen kohteeksi joutuvat laittomasti maahan saapuvat turvapaikanhakijat. 

Sellaisia saapui tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 111 000, joten koko vuoden aikana britit saanevat riesakseen ainakin 200 000 ihmistä, joista – aikaisempien kokemusten perusteella – huomattava osa aiheuttaa ongelmia. Vuosia jatkuneen löperön maahanmuuttopolitiikan seurauksena maan vangeista 27 prosenttia kuuluu etnisiin vähemmistöihin.

Taustalla on kansalaisten kyllästyminen maahanmuuttajien aiheuttamiin valtaviin ongelmiin ja sen seurauksena heidän poliittisen tukensa siirtyminen pois perinteisiltä valtapuolueilta. Viimeisten puoluekannatusmittausten mukaan maahanmuuttokriittisen Reform UK:n kannatus on 29 prosenttia kun taas konservatiiveilla ja hallitusvastuussa olevalla työväenpuolueella se on vain 17 ja 18 prosenttia.

* * *

Kaiken edelle kirjoittamani perusteella pääministeri Keir Starmerin hallituksen päätös maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä on hyvin ymmärrettävä. Siitä huolimatta Britannian pakolaisneuvoston johtaja asettui vastahankaan varoittamalla hallitusta siitä, etteivät toimenpiteet välttämättä pysäyttäisi laitonta maahanmuuttoa. Tämä lienee ymmärrettävä turvapaikkaturismista leipänsä saavien tahojen edunvalvonnaksi. 

Sellaisesta lienee kysymys myös niiden yli sadan järjestön vetoomuksessa sen puolesta, että asiasta vastaava ministeri lopettaisi maahanmuuttajien syyllistämisen. Ilmiöhän on Euroopassa tuttu jo aiemmilta vuosilta, eikä se ole tuntematon myöskään Suomessa

* * *

Tämä kitinä on kuitenkin ymmärrettävä demokraattisen järjestelmän vahvuudeksi. Mielipiteensä saavat ilmaista kaikki, mutta lopputuloksen päättävät äänivaltaiset kansalaiset vaaleissa. 

Lisäksi vaalien välillä hallitusten toimintaa ohjaa kansalaisten puoluekannatuskyselyissä ilmaisema tahto erityisesti silloin kun se on vahva ja yksiselitteinen, kuten juuri nyt Iso-Britanniassa. Nähtäväksi kuitenkin jää, onko Starmeirin hallituksen linjanmuutoksella lopultakaan oleellista vaikutusta jo nyt pitkälti monikulttuuristuneen saarivaltion demografiseen tulevaisuuteen.

tiistai 11. maaliskuuta 2025

Suurin osa ehdokkaista kannattaa monikulttuurista yhteiskuntaa

Lähes neljä viidestä aluevaalien ehdokkaista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä kuin vaalikoneen väittämä ”suhtaudun myönteisesti ajatukseen siitä, että omalla hyvinvointialueellani olisi tulevaisuudessa nykyistä enemmän maahanmuuttajataustaista hoitohenkilökuntaa”. Täysin tai jokseenkin eri mieltä on 16 prosenttia ehdokkaista. Viisi prosenttia ei osaa sanoa.

Lähes yhtä suuri osa ehdokkaista on myös täysin tai jokseenkin samaa mieltä kuin väittämä "suhtaudun myönteisesti ajatukseen siitä, että kotikuntani olisi tulevaisuudessa entistä monikulttuurisempi".

Näyttää siis siltä, että äänestäjän kannattaa selvittää tarkasti ehdokkaiden ajatukset tästä aihepiiristä, jotta tulee äänestäneeksi ehdokasta, jonka näkemykset yhteiskunnan käynnissä olevasta muutoksesta vastaa hänen omiaan. Näin siksi, että väärän valinnan seuraukset saattavat olla varsin ikävät.

lauantai 24. elokuuta 2024

Puukottaja tappoi äärimmäisen monikulttuurisessa kaupungissa kolme ihmistä

Päivän uutiset (Yle, Ilta-Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat) kertoivat saksalaisessa Solingenin kaupungissa järjestetyssä "Monimuotoisuuden festivaalissa" tapahtuneesta terroriteosta, jossa puukotettiin hengiltä kolme ihmistä. Lisäksi neljä muuta henkilöä on loukkaantunut.

Terroristi oli mieshenkilö, mutta sen tarkempia tietoja en löytänyt suomalaismedioista. Sosiaalisessa mediasta löytyy kuitenkin väite, jonka mukaan puukottaja olisi ollut "arabimaahanmuuttaja". Nähtäväksi jää, onko tämä väite totta vai ei.

Sosiaalisesta mediasta löytyi myös uskottava väite, jonka mukaan samassa Solingenin kaupungissa afrikkalaistaustainen mies oli yrittänyt sytyttää arabitaustaustaisen omistajan ravintolan tuleen kesäkuun lopulla. Jotain meni kuitenkin pieleen, sillä tuhopolttaja onnistui sytyttämään ainoastaan itsensä palamaan.

Kaupungin väestö on hyvin monimuotoista, koska jo vuonna 2020 sen väestöstä noin 35 prosenttia oli muita kuin etnisesti saksalaisia. Suurimpia väestöryhmiä olivat italialaiset, turkkilaiset ja syyrialaiset, mutta kaupungissa asui ihmisiä peräti 140 eri maasta peräisin olevia ihmisiä. Alle kolmivuotiaista lapsista maahanmuuttajataustaisia oli peräti 56 prosenttia, joten enää ei mene kovin kauaa siihen, kun etniset saksalaiset jäävät kaupungissa vähemmistöön.

Toivoa tietenkin sopii, että puukkottaja jäisi kiinni mahdollisimman pian ja saisi teostaan ansaitun rangaistuksen. Ja että saksalaiset kanavoisivat mahdollisen turhautumisensa uussaksalaisiin demokraattisesti eli äänestämällä tulevissa vaaleissa valtaan sellaisia poliitikkoja, jotka osaavat ratkaista maahan syntyneen maahanmuuttajaongelman. 

Meille suomalaisille tapaus toivottavasti kertoo sen, että monimuotoisuudella on hintansa. Ja siksi sen liiallisella lisäämisellä tulisi myös Suomessa olemaan seurauksensa. 

lauantai 10. elokuuta 2024

"Täysin riippumattoman tahon" analyysi

Eilinen kirjoitukseni herätti vilkasta keskustelua, jonka lopputuloksena yksi - kirjoituksiin kriittisesti suhtautuva - lukijani ilmoitti tekevänsä blogistani tutkimuksen julkaistakseen sen kahden vuoden kuluttua. Toivottavasti hän pitää lupauksestaan kiinni sekä noudattaa tutkimuksessaan hyvän tieteellisen käytännön mukaisia periaatteita. 

Lupaus innoitti minut pyytämään erästä täysin riippumatonta tahoa analysoimaan "Professorin ajatuksia blogin sisältöä ja merkitystä". Vastaus tuli nopeasti ja kopioin sen tähän sellaisenaan.

* * *

"Professorin ajatuksia" -blogi on mielenkiintoinen tapaus suomalaisessa blogiskenessä. Sen merkitys ja vaikutus voidaan analysoida useasta näkökulmasta: sisältö, yhteiskunnallinen vaikutus, sekä blogin merkitys digitaalisen keskustelun kentässä.

Sisällön analyysi

Blogi keskittyy ajankohtaisiin ja usein kiistanalaisiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Kirjoitukset ovat analyyttisia, ja niissä esitetään voimakkaasti kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä. 

Blogi käsittelee usein teemoja, kuten:

Politiikka ja talous: Blogissa käsitellään Suomen ja kansainvälistä politiikkaa, talouden kehitystä, ja näiden vaikutuksia yhteiskuntaan.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus: Nämä aiheet ovat keskeisiä, ja niistä kirjoitetaan usein kriittisestä näkökulmasta. Kirjoitukset voivat herättää vahvoja reaktioita, koska ne käsittelevät monimutkaisia ja tunteita herättäviä aiheita.
Ympäristö ja ilmastonmuutos: Blogi ottaa kantaa myös ympäristökysymyksiin, usein korostaen skeptisyyttä ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä toimia kohtaan.

Yhteiskunnallinen vaikutus
"Professorin ajatuksia" -blogi toimii kanavana, jossa käsitellään teemoja, jotka eivät aina saa yhtä laajaa huomiota valtamediassa. Tämä tekee blogista tärkeän osan vaihtoehtoista mediakenttää. Blogi tarjoaa näkemyksiä, jotka voivat olla vastoin yleisiä käsityksiä, ja siten se voi haastaa lukijoitaan ajattelemaan kriittisesti.

Anonyymius antaa kirjoittajalle vapauden ilmaista ajatuksiaan ilman henkilökohtaisia seurauksia, mutta se voi myös vähentää kirjoitusten painoarvoa akateemisessa tai journalistisessa kontekstissa, koska lähteen taustoja ei voida tarkasti arvioida.

Digitaalisen keskustelun merkitys
Blogi on merkittävä osa suomalaisen digitaalisen keskustelun ekosysteemiä. Se mahdollistaa nopean reagoinnin ajankohtaisiin tapahtumiin ja tarjoaa foorumin, jossa erilaiset mielipiteet voivat kohdata. Kommentointimahdollisuus edistää vuorovaikutusta lukijoiden keskuudessa, vaikka keskustelut saattavatkin joskus polarisoitua.

Yhteenveto
"Professorin ajatuksia" -blogi edustaa tärkeää puolta suomalaisessa blogiskenessä, jossa käsitellään kriittisesti yhteiskunnallisia kysymyksiä. Sen merkitys syntyy kyvystä herättää keskustelua ja tarjota näkemyksiä, jotka haastavat lukijoiden ennakko-oletuksia. Blogi on esimerkki siitä, miten digitaalinen alusta voi antaa tilaa moniäänisyydelle ja edistää yhteiskunnallista keskustelua.

* * *

Lopuksi, arvoisat lukijani, päätin toistaiseksi jättää - tavoistani poiketen - kertomatta käyttämäni "täysin riippumattoman tahon" identiteetin, koska sillä tiedolla ei pitäisi olla mitään merkitystä lausunnon sisällön arvioimisessa. Eikä myöskään alla olevaan kommentointikenttään - toivottavasti - syntyvässä asiallisessa keskustelussa. 

Palaan asiaan seuraavassa suomenkielisessä blogimerkinnässäni. 

perjantai 28. kesäkuuta 2024

Ylen ylibudjetointi on johtanut henkilöstön aivopesuun

Verkkouutisten mukaan Yle on järjestänyt henkilöstölleen 40 koulutustilaisuutta monikulttuurisuudesta. Sitä varten on ostettu palveluita konsulttiyritys Deideiltä, jossa työskentelevät muun muassa Dakota, Nasim ja Jasmin nimiset henkilöt. 

Koulutukset ovat vapaaehtoisia yleläisille ja niissä on tarkoitus kertoa osallistujille, mitä monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio tarkoittavat työelämäkontekstissa sekä mistä syystä nämä teemat ovat työelämässä tärkeitä. Lisäksi yleläisiä on opastettu tiedostamattomien ennakkoluulojen maailmaan.

Tämä kaikki on ehkä hiukan erikoista, mutta ehkä kuitenkin vain kulmakarvoja kohottavaa. Sen sijaan se, ettei Verkkouutisille kerrottu koulutuksiin käytettyä rahasummaa tai että Deideistä tavoitettu henkilö katkaisi puhelun kuultuaan toimittajan kysymyksen vaativat selitystä. Onhan kyse kuitenkin julkisen palvelun yhtiöstä ja sellaisesta verovarojen käytöstä, jonka tulee ehdottomasti olla avointa.

Tapaus liittynee Ilta-Sanomien aiempaan havaintoon, jonka mukaan Yleläiset ovat kehittäneen monimuotoisuuslaskurin, joka ohjaa toimittajia suuntaamaan huomionsa ohjelmiin kutsuttavien ihmisten etniseen taustaan, sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen näiden asiantuntemuksen sijasta. Toisin sanoen soveltamaan laitavasemmiston suosimaa sovinistisrasistista intersektionaalisen feminismin aatetta henkilövalinnoissaan.

Näiden tietojen perusteella minusta näyttää siltä, että Ylellä on käytössään liika rahaa, jota on käytetty poliittisesti motivoituun henkilöstön aivopesuun. Ja siksi sen budjettia olisi syytä leikata sekä alistaa yhtiön johdon toiminnan asiallisuus puolueettoman tahon tutkittavaksi. 

keskiviikko 7. helmikuuta 2024

Toiveeni Petteri Orpon rasisminvastaiselle keskustelulle

Pääministeri Petteri Orpo aikoo järjestää ensi kuussa rasisminvastaisen pyöreän pöydän keskustelun. Sen tarkoituksena on synnyttää konkreettisia suosituksia ja johtopäätöksiä rasismin vastaisen tiedonannon tekemistä varten. 

Järjestettävään pyöreän pöydän keskusteluun aiotaan kutsua keskeisiä yhteiskunnan toimijoita, maahanmuuttajataustaisia järjestöjä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Lopputulokseksi kaivataan konkreettisia suosituksia ja johtopäätöksiä, joita pyritään myöhemmin hyödyntämään yhdessä työmarkkinajärjestöjen sekä urheilu-, kulttuuri- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. 

Nähtäväksi jää, minkälaiseen lopputulokseen pyöreään pöytään kutsuttavat toimijat ja järjestön päätyvät. Omalta osaltani soisin, että siinä ei sotkettaisi tosiasioiden tunnustamista rasismiin, vaan osattaisiin nähdä myös ihmisten asenteiden perimmäisiin syihin - kuten tiettyihin etnis-kulttuurisiin ryhmiin liittyvien tilastollisten tosiasioiden (esimerkki, toinen ja kolmas) vaikutukseen heidän kohtaamiinsa asenteisiin. 

Tarkoitan tällä sitä, että vanhan sananlaskun mukaan "niin metsä vastaa kuin sinne huutaa". Eli ihmisten oma toiminta vaikuttaa siihen, miten heihin suhtaudutaan. Ja siksi on luonnollista, että esimerkiksi jengi-, väkivalta- ja seksuaalirikoksissa muita aktiivisempien ihmisryhmien jäsenet joutuvat kokemaan muiden taholta vihamielistä kohtelua. 

Siksi olisi erinomaista, mikäli Orpon pyöreän pöydän keskustelussa pohdittaisiin joidenkin etnis-kulttuuristen ryhmien jäsenten kokeman rasistisen kohtelun lisäksi myös sitä, mitä heidän tulisi tehdä, jotta heidän "huutonsa metsään" vähentäisi rasismia sen sijaan, että se nykyisin lähinnä lisää sitä. 

Pyöreässä pöydässä "metsään ikävästi huutavien" etnis-kulttuuristen ryhmien edustajat voisivat myös tuoda esille sen, että heidän joukossaan ongelmia aiheuttavien henkilöiden "metsään huutelun" aiheuttamasta rasismista kärsivät eniten sellaiset samaan ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka haluaisivat sopeutua uuteen kotimaahansa ja toimia siellä koko yhteiskunnan kannalta rakentavasti. Ja tehdä ehdotuksia siitä, miten he voisivat vaikuttaa asiaan omien edustajiensa ja järjestöjensä kautta.

Näillä sanoilla toivotan Petteri Orpon rasisminvastaiselle keskustelulle menestystä. Ja odotan siltä viisaita ja rasismia vähentäviä johtopäätöksiä, joiden käytäntöön viemisestä hyötyisi koko suomalainen yhteiskunta kantaväestöstä maahanmuuttajiin. 

torstai 7. syyskuuta 2023

14-vuotiaan tytön monikulttuurinen pahoinpitely

Eiliset uutiset kertoivat käsittämättömästä julmuudesta, jota oli kohdistettu Lahden kaupungissa 14-vuotiaaseen tyttöön. Ilta-Sanomien kuvauksen mukaan tapahtui seuraavia asioita:

  1. Tytön hiuksia poltettiin palavalla deodorantilla ja sytkärin liekillä
  2. Tytöltä leikattiin hiuksia ja ne työnnettiin hänen suuhunsa. 
  3. Tyttö pakotettiin työntämään päänsä vessanpönttöön samalla, kun se vedettiin.
  4. Tyttö pakotettiin nuolemaan pönttöä.
  5. Tytön kättä viillettiin ja poltettiin liedellä
  6. Tytön käteen tumpattiin palava tupakka. 
  7. Tyttö pakotettiin nielaisemaan tupakantumppi
  8. Tytön suuhun ja silmiin suihkutettiin deodoranttia. 
  9. Tyttö joutui nuolemaan omaa vertaan vessan lattialta. 
  10. Tytölle leikattiin keskelle päätä siilikohta, johon tumpattiin savuke. 
  11. Tyttöä tökittiin veitsillä
  12. Tyttö pakotettiin juomaan klooria, jota hän ei kuitenkaan nielaissut. 
  13. Tyttö joutui syömään lunta, johon yksi hänen pahoinpitelijänsä oli virtsannut.

Ilta-Sanomien mukaan tekijöitä oli kolme: yksi nainen ja kaksi miestä. He olivat viitisen vuotta tyttöä vanhempia. 

Jutun kuvituksessa ei näy pahoinpitelyyn osallistunutta naista, koska tämä oli oikeudessa piiloutunut nahkatakin alle. Sen sijaan vaaleaihoinen mies on esillä ja todennäköisesti tunnistettavissa. Lisäksi on pikselöity kuva, joka näyttäisi esittävän tummaihoista miestä. 

Minulle jäi avoimeksi se, miksi vaaleaihoisen miehen henkilöllisyys haluttiin paljastaa, mutta tummaihoinen päätettiin pitää tunnistamattomana. Onko kyse valkoiseen kohdistuvasta rasismista, vai mistä? Hyvä kuitenkin, että kuvista välittyi se tosiasia, että tämän henkisesti sairaan joukon koostumus oli etnisesti kirjava.

Pahoinpitelijöiden henkisestä sairaudesta ja heidän vääristyneestä ajatusmaailmastaan kertoi ehkä parhaiten se, että he olivat uhrin mukaan pahoinpitelyn lopetettuaan sanoneet, että "et ne ei niinku haluu mennä linnaan istumaan mun takia jos mä kuolen" ja yrittäneet uhkailemalla pakottaa tytön vaikenemaan tapahtumista.

On vaikea ymmärtää, miten tälle kolmen hengen monikulttuurinen joukkiolle voi edes tulla mieleen sellainen, että he voisivat joutua vankilaan uhrinsa takia. Eihän mikään oikeusistuin tuomitsisi heitä sellaisesta syystä.

Sen sijaan nämä sairaat otukset saavat oikeudessa rangaistuksen oman rikollisen käyttäytymisensä takia. Ikävä kyllä suomalainen oikeus tulee kuitenkin päästämään heidät vapaalle jalalle varsin nopeasti. Ja lähes varmasti ilman, että heidän ajatusmaailmansa olisi oleellisesti tervehtynyt. 

* * *

Uhri ei tietenkään ole millään tavalla syyllinen tapahtuneeseen. Siitä huolimatta suomalaisen yhteiskunnan on syytä kiinnittää huomiota hänen ja pahoinpitelijöiden ikäeroon. Näin siksi, ettei tässä käsittelemässäni tapauksessa nähty varhaisteinien osallistuminen nuorten aikuisten kosteisiin illanviettoihin ole normaalia, vaikkei tapaus ollutkaan osallistujien ikärakenteen suhteen mitenkään poikkeuksellinen nykyaikana.  

Siksi toivon, että uhri saisi apua sekä tapauksesta johtuviin henkisiin kärsimyksiinsä että yleisen elämänhallintansa kohentamiseen. Ja että teini-ikäisten nuorten vanhemmat ottaisivat nykyistä vakavammin tehtävänsä lastensa kasvattajina ja ohjaisivat heitä välttämään itseään vanhempien nuorten kanssa tapahtuvia kohtaamisia yksityisissä tiloissa - aivan erityisesti silloin, kun niihin liittyy monikulttuurisuutta.

tiistai 29. elokuuta 2023

Helsingin sanomat vahvisti maahanmuuttokriittisyyden johtuvan maahanmuuttajista itsestään

Referoin eilen tutkimusta, jonka mukaan länsimaisten ihmisten suhtautuminen pakolaisiin ei ole juurikaan muuttunut sitten vuoden 2015 pakolaisaallon. Neljä päivää sitten taas totesin - niin ikään tutkimukseen tukeutuen - ettei usein esitetty väite maahanmuuttajien syrjinnän vähenemisestä silloin, jos ihmiset ovat tekemisissä heidän kanssaan, pidä paikkaansa.  

Tänään puolestaan opimme Helsingin sanomista, että pääkaupungissamme ihmiset äänestävät perussuomalaisia sellaisissa vaalipiireissä, joiden alueella asuu paljon maahanmuuttajia. Toisin sanoen ihmiset antavat äänensä eduskunnan maahanmuuttokriittisimmälle puolueelle silloin, kun he joutuvat päivittäin tekemisiin kehitysmaalaistaustaisten ihmisten kanssa.

Tässä yhteydessä haluan vielä huomauttaa siitä tosiasiasta, että kehitysmaataustaisten maahanmuuttajien määrän noustessa jollain asuinalueella suureksi alkaa kantaväestön parissa virta uusille kotiseuduille. Myös tämä kertoo siitä, että suomalaisten maahanmuuttokriittisyys johtuu maahanmuuttajista itsestään.

Kaiken tämän perusteella esitän toiveen Suomen lehdistölle - ja maahanmuuttoa kommentoiville tutkijoille - siitä, että se tunnustaisi tosiasiat, eikä enää koskaan väittäisi maahanmuuttokriittisyyden johtuvan jonkinlaisesta epärationaalisesta pelosta tuntemattomia ihmisiä kohtaan. Tai että maahanmuuttokriittisyys jotenkin katoaisi ihmisten oppiessa tuntemaan etnisesti erilaisia ihmisiä. 

Näin siksi, että sellainen olisi ilmiselvää valehtelua, johon vastuullisen median - saati tutkijoiden - ei pitäisi sortua missään tilanteessa. 

maanantai 10. heinäkuuta 2023

HS ja demokratia

Yhteiskunnan monimuotoistuessa syntyy tunnetusti erilaisia väestöryhmien välisiä kahnauksia. Pahimmillaan ne voivat kärjistyä jopa etnis-kulttuurisia rajoja noudattavaksi järjestäytyneeksi väkivallaksi.

Avoimessa demokratiassa yhteiskunnan päätöksenteko perustuu vapaisiin vaaleihin, joissa äänestäjät valitsevat kulloiseenkin tilanteeseen sopivat päätöksentekijät. Ja nämä puolestaan toteuttavat kansalaisten enemmistön tahdon tekemällä heidän haluamaansa politiikkaa. 

Tästä hyvänä esimerkkinä toimikoon alkukesän hallitusratkaisu, jossa vihervasemmistolainen kabinetti korvattiin vaalivoittajien ministeristöllä. Yksi - vaikkakaan ei ainoa -  merkittävä seikka tämän muutoksen taustalla oli viime vuosina esille noussut maahanmuuttajiin assosioituneen väkivallan nopea lisääntyminen. 

Muutoksen taustalla oli myös se tosiasia, että kansalaiset pystyivät luomaan vapaan median perusteella käsityksen nähdystä muutoksesta ja sen seurauksista. Ja sitä kautta vaikuttamaan siihen, että Suomen poliittinen suunta siirtyi maahanmuuttopolitiikassa aiempaa kestävämmälle pohjalle - ainakin tuoreen hallitusohjelman perusteella.

Tartuin tähän aiheeseen siksi, että nyt nähty muutos on suorastaan malliesimerkki siitä, kuinka demokratia toimii parhaimmillaan. Valitettavasti Suomessa on kuitenkin edelleen toimijoita, jotka pyrkivät pitämään kansalaiset tietämättöminä yhteiskuntakehityksen oleellisista kehityssuunnista.

Malliesimerkin tästä antoi tänä aamuna Helsingin sanomat, joka onnistui julkaisemaan artikkelin lisääntyneestä lasten väkivallasta kertomatta sanallakaan sen syistä ja mahdollisista etnis-kulttuurisista yhteyksistä. Tämä rikkoo julkisen sanan neuvoston ohjeiden kohtaa kahdeksan, jossa todetaan, että "journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen". 

Siksi on syytä kysyä, onko Helsingin sanomien toimitus sitoutunut hyvään journalistiseen tapaan, vai toimiiko se sittenkin edellä mainitsemani ohjeistuksen kohdan 11 vastaisesti. Sen mukaan "yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta" - tässä tapauksessa HS:n jutun tekee mielipiteeksi - joskaan ei sepitteelliseksi - asiaan liittyvän oleellisen seikan salaaminen lukijoiltaan.  

Samalla maamme valtalehti tuli sabotoineeksi suomalaista demokratiaa, sillä - kuten edellä totesin - sen toimivuuden edellytyksenä on totuudenmukainen tiedonvälitys, jonka pohjalta kansalaisilla on mahdollisuus luoda yhteiskunnallisista asioista oikea käsitys. Ja tehdä sitä kautta äänestyspäätöksensä tosiasioihin perustuen. 

maanantai 12. kesäkuuta 2023

Sofia Virta ei hätkähdä bussinkuljettajan puukotusta

Vantaan Länsimäessä nähtiin viikonlopun aikana vakava väkivallanteko bussikuskia kohtaan. Välittömänä syynä siihen oli tummaihoisen nuorisojoukon käytöksestä huomauttaminen - ja perimmäisenä aiheuttajana suomalainen maahanmuutto- ja kotoutuspolitiikka.

Pahoinpidellyksi ja ryöstetyiksi joutuivat myös tilanteeseen puuttuneet kaksi henkilöä. Toisin sanoen meno oli kuin Afrikan sarvessa tai Ruotsissa.

Toivoa tietenkin sopii, että pahoinpitelyyn syyllistyneet saadaan kiinni ja oikeuteen. Mutta vaikka näin kävisikin, tulevat tällaiset teot jatkumaan ja julkisen liikenteen työntekijät varomaan entistä enemmän puuttumista tummaihoisen nuorison sikailuun liikennevälineissään. 

Toivoa sopisi tietenkin myös, että suomalaispoliitikot ymmärtäisivät ryhtyä tarvittavaan päätöksentekoon, ettei näin kävisi. Ja että tämän tajuaisivat etenkin sellaiset kansanedustajat ja tulevat ministerit, jotka eivät ole vielä oivaltaneet, että maahanmuuttajaryhmissä on eroja. Ja ettei edes tummaihoisten maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä ihmisoikeuksiin kuulu bussinkuljettajan viiltely veitsellä.

* * *

Yksi suomalaisen maahanmuuttopolitiikan vastuuttomimmista toimijoista on ollut Vihreä puolue, joka sai uuden puheenjohtajan, kun Sofia Virta korvasi äärivasemmistolaisen edeltäjänsä Maria Ohisalon.

Virran talouspoliittinen linja näyttäisi olevan Ohisaloa terveemmällä pohjalla, mutta maahanmuuttopoliittisesti nämä kaksi naista eivät näyttäisi juurikaan eroavan. Vaalikonevastauksissaan tuore puheenjohtaja on nimittäin kannattanut löperöä humanitaarisen maahanmuuton politiikkaa, koska "Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimukseen ja hädänalaisten ihmisten auttamiseen eikä Suomen nykyinenkään pakolaiskiintiö ole kovin suuri. Mielestäni on selvää, että Suomen tulee auttaa hädässä olevia ihmisiä. Samaan aikaan on varmistettava, että kotoutumiseen turvataan riittävät resurssit mikä on kaikkien etu."

Näin ollen on selvää, etteivät Vihreät tule jatkossakaan toimimaan järkevän maahanmuuttopolitiikan puolesta, vaan pikemminkin päinvastoin. Eikä Sofia Virta hätkähdä vantaalaista bussinkuljettajan puukotusta, vaan tulee korkeintaan ehdottamaan entistä runsaampaa rahavirtaa maahanmuuttajien kotouttamiseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ismaelin ensimmäinen kiinnijääminen rikoksesta ei ollut sattuma
Sauli Niinistö nosti maahanmuuttopolitiikan pöydälle
He aiheuttavat tavallisille suomalaislapsille ja -nuorille suunnatonta kärsimystä

maanantai 15. toukokuuta 2023

Saksalaiset maahanmuuttajat monikulttuurisissa kouluissa

Mikäli käynnissä olevat hallitusneuvottelut johtavat positiiviseen lopputulokseen, tulee Suomen maahanmuuttopolitiikka muuttumaan aiempaa tiukemmaksi. Tämä johtuu siitä, että Perussuomalaiset on asettanut sen kynnyskysymykseksi. 

Toisaalta usein näkee väitteen, jonka mukaan maahanmuuttajien määrä ei olisi ongelma, vaan heidän integroitumisensa yhteiskuntaan. Eli omaksuvatko tulijat lopulta länsimaisen elämäntavan, vai tuovatko he ainoastaan kehitysmaalaiset elintavat Eurooppaan.

Siksi oli mielenkiintoista lukea tutkimuksesta, jossa oli selvitetty luokkien etnisen diversiteetin vaikutusta maahantulijoiden integroitumiseen. Se oli tehty Saksassa, missä lähes puolet turvapaikkaa vuonna 2021 hakeneista tulijoista oli alle 18-vuotiaita.

Tutkimus osoitti, monimuotoisiin luokkiin sijoitetut pakolaiset integroituvat sosiaalisesti paremmin kuin ne, jotka sijoitetaan yhtenäisempiin luokkiin. Tämä pääteltiin analysoimalla Saksan vuoden 2018 kansallisen tutkimuksen tuloksia, jossa yhdeksännen luokan (14- tai 15-vuotiaat) oppilaita pyydettiin nimeämään ystävänsä ja luokkatoverinsa, joiden vieressä he eivät haluaisi istua.

Tulokset osoittivat, että oppilailla - pääasiassa Syyriasta ja Afganistanista tulleilla - oli vähemmän ystäviä ja he kokivat enemmän hylkimistä kuin ikätoverinsa. Mutta mitä enemmän luokkien monimuotoisuus lisääntyi, sitä vähemmän hylkimistä tapahtui.

Monimuotoisemmissa luokissa oppilaista 42% vähemmän hylki saman ikäisiä pakolaisoppilaita verrattuna vähemmän monimuotoisiin luokkiin. Myös sellaisten maahanmuuttajaoppilaiden määrä, joita luokkatoverit nimesivät ystäviksi, nousi hieman.

Sen sijaan luokissa, joissa oli vähemmän monimuotoisuutta, Saksassa syntyneiden saksalaista syntyperää olevien vanhempien lapset hylkivät maahanmuuttajaoppilaita luokkatovereinaan. He myös nimesivät heitä vähemmän todennäköisesti ystävikseen.

Tutkimatta kuitenkin jäi, miten monimuotoisten luokkien välisten ystävyyssuhteiden monipuolistuminen vaikutti maahanmuuttaja- tai kantaväestönuorison menestykseen myöhemmin elämässä. Johtivatko lisääntyneet monikulttuuriset ystävyyssuhteet pääsääntöisesti maahanmuuttajanuorison länsimaistumiseen vai kenties saksalaisnuorison kehitysmaalaistumiseen. 

Siksi on jäätävä vielä odottamaan sitä, että saadaanko jossain vaiheessa tutkimustietoa myös tästä kysymyksestä. Sillä sehän - juuri se - on se kysymys, joka lopulta ratkaisee Europan tulevaisuuden suuntaviivat, mikäli kehitysmaalainen maahanmuutto jatkuu viimeisten kymmenen vuoden aikana nähdyllä tavalla kantaväestön lapsiluvun samalla laskiessa.

maanantai 1. toukokuuta 2023

Varoittavia esimerkkejä monikulttuurisuuden riskeistä

Kirjoitin vuonna 2011 siitä, kuinka Afrikkaan oli syntymässä kansanäänestyksen seurauksensa uusi valtio. Otsikoksi olin keksinyt presidentti Urho Kekkosen tunnettua kysymystä mukaillen "Onko Etelä-Sudanilla malttia kehittyä?"

Seuraavaksi tartuin asiaan vuonna 2013 otsikoiden "Miksi Etelä-Sudanilla ei ole malttia vaurastua?". Ja viimeksi palasin asiaan vuonna 2021 tehden sen huomion, ettei tämä mielenkiintoni kohteena oleva maa ole kärkisijoilla maailman rikostilastoissa - siis vihdoinkin jotain positiivista. 

Tänään vapunpäivänä päätin palata aiheeseen ja tarkastella Etelä-Sudanin kehitystä tilastojen valossa. Ja verrata sitä viime aikoina ikävissä uutisissa vahvasti esillä olleen - tässä tämän aamun performanssi - entisen emämaan eli Sudanin tilastoihin.

Ihan ensimmäiseksi hain näiden maiden väestötilastot. Sudan näyttäytyi niissä kiihtyvän kasvun valtiona, jonka pääluku kasvaa yli miljoonalla ihmisellä vuodessa. Etelä-Sudanin väestö oli puolestaan pysynyt vakaana itsenäistymisen jälkeen. 

Jäin hetkeksi miettimään mistä moinen kehitys, kunnes hoksasin katsoa pakolaistilastoja. Sieltä selvisi, että eteläsudanilaisista yli kaksi miljoonaa eli yli viidennes on jättänyt maansa pakolaisena. Toisin sanoen eteläsudanilaiset ovat tavallaan lisääntyneet maan rajojen ulkopuolelle. 

Yli neljä kertaa väkirikkaammasta Sudanista pakolaisia on lähtenyt "vain" reilut 800 000. Mutta ilmeisesti tänä vuonna siirrytään aivan uudelle tasolle maassa syntyneiden levottomuuksien takia. Hyvin ei siis näyttäisi menevän kummallakaan Sudanilla. 

Siksi olikin syytä katsoa vielä maiden BKT:n kehitystä asukasta kohden. Tämän tilaston mukaan sudanilaisten vauraus kasvoi nopeasti aina vuoteen 2017 asti, jolloin se romahti. Syynä tähän lienevät olleet USA:n presidentti Barack Obaman johdolla maalle asettamat taloudelliset pakotteet ja niitä seuranneet levottomuudet. 

Etelä-Sudanin vauraus oli puolestaan loivalla laskevalla uralla itsenäistymisestä vuoteen 2015 asti. Sen jälkeen maasta ei ole olemassa edes tilastoja. Siten on selvää, että vuonna 2011 peräänkuuluttamaani malttia vaurastumiseen ei ole ollut. 

Nähtäväksi siis jää, kuinka lopulta käy entisen Suur-Sudanin perillisille. Kumpikin on afrikkalaisille maille tyypillisessä sekasorrossa, josta pois pääseminen edellyttäisi jonkinlaista yhteiskuntasopimusta. 

Sen suurimpana esteenä lienee molempien maiden monikulttuurisuus. Etelä-Sudanin väestö koostuu peräti 64 heimosta tai etnisestä ryhmästä, joiden intressien yhteensovittaminen on epäilemättä haastavaa. 

Etelä-Sudanin etninen kirjavuus on kuitenkin varsin vaatimatonta verrattuna sen pohjoiseen naapuriin. Siellä on nimittäin yli 500 etnistä ryhmää, jotka puhuvat yli 400 eri kieltä. Ja niiden kaikkien tulisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, minkälainen valtio Sudanista tehdään. 

Tästä kaikesta onkin helppo tehdä ennuste: sen enempää Sudanilla kuin Etelä-Sudanilla ei ole loistavaa tulevaisuutta. Eikä minulla totta puhuen ole minkäänlaista käsitystä siitä, millä näiden epäonnistuneiden valtioiden tulevaisuudesta saataisiin valoisa.

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Molemmat valtiot nimittäin toimivat meille suomalaisille varoittavana esimerkkinä monikulttuurisen yhteiskunnan riskeistä. Eivätkä ne valitettavasti ole ainoita - tai edes surkeimpia - monikulttuurisuuden uhreja.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!