tiistai 22. heinäkuuta 2025
Tappelu johti alennukseen - entä puukotus?
tiistai 8. heinäkuuta 2025
Poliisi kaipasi videoita espoolaismiehistä, ampui Helsingissä ja käskytti Kangasniemellä
Poliisi kyseli eilen videoita Espoon Kivenlahdessa maanantaina aamuyöllä sattuneesta ryöstöstä, jonka tekijät olivat naamioituneet hiihtomaskeihin - eli ilmeisesti kommandopipoihin. Porukka koostui sekä aikuisista että nuorista tummiin puhkeutuneista miehistä.
Ryöstössä oli käytössä joukkovoiman lisäksi myös käsiaseita ja jonkinlaisia kaasunruiskutusvälineitä. Muilta osin tekijöistä ei annettu kansalaisille tuntomerkkejä.
Toivoa tietenkin sopii, että poliisi saa koko espoolaisporukan kiinni. Ja että oikeus tuomitsee nämä - oletettavasti espoolaismiehet - asianmukaisesti oikeudessa.
Samalla olisi hyvä, jos maailman viidenneksi vapain media uutisoisi tapauksen mahdolliset kytkennät muuhun rikollisuuteen sekä suomalaiseen väestö- ja kriminaalipolitiikkaan.
* * *
Pääkaupunkiseudun poliisilla on muutenkin pitänyt kiirettä, sillä se joutui ampumaan 34-vuotiasta miestä, joka oli ammuskellut Tapulikaupungissa ja Tapanilassa sekä ottanut aseella uhaten käyttöönsä useita ajoneuvoja. Ilmeisesti jalkaan osuneen laukauksen jälkeen mies pidätettiin.
Tapaus on sikäli harvinainen, että suomalainen poliisi joutuu verrattain harvoin käyttämään asetta. Toivoa sopii, että näin olisi myös jatkossa, vaikka ruotsalaisjengien toiminnan on epäilty viime aikoina levinneen myös tänne puolen Pohjanlahtea.
* * *
Poliisilla oli toki muuallakin Suomessa kiireitä, sillä eilen saatiin Kangasniemellä kiinni murhasta epäilty nuori mies. Tätä oli etsitty jo jonkin aikaa ja siksi nuorukaisesta oli julkaistu myös kuva. Sen perusteella kyse on etnisesti suomalaisesta henkilöstä.
Murhasta epäilty otettiin kiinni käskyttämällä, eikä tapaukseen liittynyt sen suurempaa dramatiikkaa. Oikeus päättää aikanaan miehen syyttömyydestä tai syyllisyydestä ja antaa tarvittaessa asianmukaisen rangaistuksen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ottaako oikeus vastuun viattoman ihmisen kuolemasta?
Tuplaraiskaaja Nahom Hagos on lähetettävä sukunsa kotitanhuville
Myyrmäki poliisin erityisvalvontaan
perjantai 4. heinäkuuta 2025
Ottaako oikeus vastuun viattoman ihmisen kuolemasta?
Haastaako Nasima Razmyar Wille Rydmanin oikeuteen?
keskiviikko 20. marraskuuta 2024
Juutalaisia, homoja, nuoria ja lapsia monikulttuurisessa yhteiskunnassa
Maahanmuuttajat ovat kirjavaa joukkoa
maanantai 19. elokuuta 2024
Nuorison tekemät väkivaltarikokset ja ryöstöt räjähtivät kasvuun - mutta miksi?
tiistai 13. elokuuta 2024
Mitä maan hallitus aikoo tehdä nuorisoväkivallalle?
perjantai 1. maaliskuuta 2024
Kysymys, johon en löytänyt vastausta
lauantai 27. tammikuuta 2024
Presidentinvaalit ja punainen hallinto
Toiko Suomen itsenäisyys mukanaan punavankileirit ja nationalistiset ääriliikkeet?
Verinen sisällissota
Martti Häikiö ja punainen vallankumous
perjantai 18. elokuuta 2023
Nuorison tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet peräti 40 prosentilla - maahanmuuttajataustaiset hyvin edustettuina
Kolmen lampaan luokka
Abdinashirin jengin tuomio oli vain jäävuoren huippu
Sisäministeri Mari Rantanen aikoo katkaista Ruotsin tien
sunnuntai 18. kesäkuuta 2023
HS:n mukaan nuorisoväkivalta ei yhtä tärkeää kuin närpiöläisen tomaatinviljelijän rikosepäily
Helsingin sanomien mukaan närpiöläistä "Jan-Erik Siggiä ei ole tuomittu mistään rikoksesta eikä vielä ole selvää, nostetaanko häntä vastaan syytteitä. Tapaus on nyt siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan. Todennäköisesti kesän jälkeen kerrotaan, nostetaanko epäiltyjä vastaan syytteitä."
Tästä huolimatta lehti teki yksityiskohtaisen artikkelin Siggin mahdollisista vakavista rikoksista. Miehen nimi tuotiin julkisuuteen, "hänen yhteiskunnallisen asemansa vuoksi ja jotta epäily ei leimaa muita paikallisia viljelijöitä".
Jäin jutun luettuani ihmettelemään, miksi tuo jälkimmäinen perustelu ei käy edes rikoksista tuomittujen afrikkalaisten tai lähi-itäläisten maahanmuuttajien nimien kertomiseen. Tai miksei "maahanmuuttajien merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus" kelpaa edes heidän taustansa kertomiseen, jos kerran yksityisen ihmisen nimen ja taustan mainitsemiseen riittää hänen yhteiskunnallinen asemansa?
* * *
Tätä jouduin ihmettelemään lukiessani samaisen HS:n numeron juttua siitä, kuinka 13-vuotias poika oli ryöstetty ja pahoinpidelty arabianrantalaisen kotinsa porraskäytävässä. Tekijöistä kerrottiin ainoastaan pari-kolme vuotta uhria korkeampi ikä. Ja heidän lukumääränsä.
Ryöstetyn äiti kertoi myös, että "poika kertoi jälkikäteen, että kavereilta on muualla Helsingissä varastettu päältä vaatteita, mutta ilman väkivaltaa". Siis ketkä tai minkälaiset ihmiset ovat varastaneet vaatteita nuorten päältä?
* * *
Tässä asiassa olisi myös tyhmimmänkin punavihreän toimittajan aika ymmärtää, että median vaikeneminen rikosten tekijöistä ja taustoista johtaa juuri siihen, mille HS perusti rikoksesta epäillyn - mutta syyttömyysolettaman perusteella syyttömän - henkilön nimen julkaisemisen. Eli syyttömien lähi-itäläisten ja afrikkalaisten maahanmuuttajanuorten kollektiiviseen syyllistämiseen.
Vai arveleeko jutun kirjoittanut Pipsa Sinkko-Westerholm ihmisten kuvittelevan, että pääkaupungin nuorisorikolliset ovat jusseja, pekkoja ja villejä tai vladimireja ja olegeita? Ehei, kyllä suurin osa suomalaista yhdistää nämä tapaukset muhammedeihin ja ahmedeihin ja samalla kaikkiin lähi-itäläis- ja afrikkalaistaustaisiin nuoriin. Siis myös sellaisiin, jotka eivät ole elämässään tehneet ensimmäistäkään rikosta ja pyrkivät parhaansa mukaan integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ja mitä tulee asian yhteiskunnalliseen merkitykseen, niin ei kai tuoreeseen hallitusohjelmaan olisi kirjoitettu vähäpätöisestä asiasta, että "hallitus tunnistaa nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen vakavaksi ongelmaksi. Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi." Eikä tätä toteamusta seuraisi lähes kahden sivun mittaista tekstiä siitä, mitä asialle aiotaan tehdä.
* * *
Lopuksi en voi olla mainitsematta uutista, jossa kerrottiin Kongosta saapuneiden islamistimilitanttien surmanneen 41 koululaista Länsi-Ugandassa. Olin sikäli yllättynyt, etten ollut koskaan ajatellut islamin olevan merkittävä uskonto Kongossa.
Mutta näin se vain on siitä huolimatta, että englanninkielisen Wikipedian mukaan ainoastaan yksi prosentti kongolaisista olisi muslimeja. Sen sijaan HS:n jutussa mainitusta islamistisesta Liittoutuneiden kansainvälisten voimat -järjestöstä oli jopa oma suomenkielinen Wikipediasivu, jonka mukaan järjestö on kongolais-ugandalainen ja sen tavoitteena on saattaa sharia-laki voimaan Ugandassa. Tätäkään HS ei tosin katsonut tarpeelliseksi kertoa.
Pitäisikö tässä lopuksi todeta - edelleen julkisuudessa katkeruuttaan vuodattavaa - Timo Soinia mukaillen, että "missä islam, siellä ongelma"?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa kristittyjen ja muslimien välisistä eroista
Mystinen nuorisoaines tekee väkivaltarikoksia
Enemmän ja vähemmän onnistunutta kuntatason maahanmuuttopolitiikkaa
tiistai 13. kesäkuuta 2023
Kehitysmaalais-tyyppinen nuorisokulttuuri vaatii keskustelun lisäksi tekoja
maanantai 12. kesäkuuta 2023
Sofia Virta ei hätkähdä bussinkuljettajan puukotusta
Vantaan Länsimäessä nähtiin viikonlopun aikana vakava väkivallanteko bussikuskia kohtaan. Välittömänä syynä siihen oli tummaihoisen nuorisojoukon käytöksestä huomauttaminen - ja perimmäisenä aiheuttajana suomalainen maahanmuutto- ja kotoutuspolitiikka.
Pahoinpidellyksi ja ryöstetyiksi joutuivat myös tilanteeseen puuttuneet kaksi henkilöä. Toisin sanoen meno oli kuin Afrikan sarvessa tai Ruotsissa.
Toivoa tietenkin sopii, että pahoinpitelyyn syyllistyneet saadaan kiinni ja oikeuteen. Mutta vaikka näin kävisikin, tulevat tällaiset teot jatkumaan ja julkisen liikenteen työntekijät varomaan entistä enemmän puuttumista tummaihoisen nuorison sikailuun liikennevälineissään.
Toivoa sopisi tietenkin myös, että suomalaispoliitikot ymmärtäisivät ryhtyä tarvittavaan päätöksentekoon, ettei näin kävisi. Ja että tämän tajuaisivat etenkin sellaiset kansanedustajat ja tulevat ministerit, jotka eivät ole vielä oivaltaneet, että maahanmuuttajaryhmissä on eroja. Ja ettei edes tummaihoisten maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä ihmisoikeuksiin kuulu bussinkuljettajan viiltely veitsellä.
* * *
Yksi suomalaisen maahanmuuttopolitiikan vastuuttomimmista toimijoista on ollut Vihreä puolue, joka sai uuden puheenjohtajan, kun Sofia Virta korvasi äärivasemmistolaisen edeltäjänsä Maria Ohisalon.
Virran talouspoliittinen linja näyttäisi olevan Ohisaloa terveemmällä pohjalla, mutta maahanmuuttopoliittisesti nämä kaksi naista eivät näyttäisi juurikaan eroavan. Vaalikonevastauksissaan tuore puheenjohtaja on nimittäin kannattanut löperöä humanitaarisen maahanmuuton politiikkaa, koska "Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimukseen ja hädänalaisten ihmisten auttamiseen eikä Suomen nykyinenkään pakolaiskiintiö ole kovin suuri. Mielestäni on selvää, että Suomen tulee auttaa hädässä olevia ihmisiä. Samaan aikaan on varmistettava, että kotoutumiseen turvataan riittävät resurssit mikä on kaikkien etu."
Näin ollen on selvää, etteivät Vihreät tule jatkossakaan toimimaan järkevän maahanmuuttopolitiikan puolesta, vaan pikemminkin päinvastoin. Eikä Sofia Virta hätkähdä vantaalaista bussinkuljettajan puukotusta, vaan tulee korkeintaan ehdottamaan entistä runsaampaa rahavirtaa maahanmuuttajien kotouttamiseen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ismaelin ensimmäinen kiinnijääminen rikoksesta ei ollut sattuma
Sauli Niinistö nosti maahanmuuttopolitiikan pöydälle
He aiheuttavat tavallisille suomalaislapsille ja -nuorille suunnatonta kärsimystä
torstai 1. kesäkuuta 2023
Hallitusneuvotteluissa on torjuttava RKP:n pyrkimykset heikentää naisten ja lasten turvallisuutta
perjantai 20. tammikuuta 2023
Turun hovioikeus siunasi Miljan Jaffin rikoksen
torstai 22. joulukuuta 2022
Hakunilan tapaus alleviivasi poliitikkojemme epäonnistumista
Poliisi kertoi eilen, että Vantaan Hakunilasta löytyi 14-vuotias nuori ilman vaatteita. Siihen tilaan hänet oli pakottanut pieni puukolla uhannut ryöstäjäporukka, johon epäillään kuuluneen kaikkiaan kuusi teini-ikäistä. Tapaus muistutti taannoista Koskelan teinisurmaa.
Siten myös Hakunilassa olisi voinut käydä huonomminkin, mutta uhri onnistui pakenemaan kiusaajiltaan hyppäämällä alas korkealta kalliolta. Siksi tapausta tutkitaan "vain" törkeänä pahoinpitelynä, törkeänä ryöstön yrityksenä, vapaudenriistona sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitona ja levittämisenä.
Hakunila tunnetaan väestönsä suuresta maahanmuuttajaosuudesta, mutta mikään media ei ole maininnut, onko tässä puheena olevassa tapauksessa kyse heidän tekemästään rikoksesta. Siten tapaus voi liittyä tai olla liittymättä viime aikoina yhteiskuntaa kovasti muuttaneeseen väestökehitykseen: sen tietävät vain poliisi, asianosaiset sekä ne, jotka ehtivät näkemään nähtävissä olleen metsässä kuvatun nöyryytysvideon.
Omalta kohdaltani jäin miettimään tätä tapausta erityisesti siksi, että se vaikuttaa etukäteen suunnitellulta. Ja että olen tottunut pitämään Suomea turvallisena yhteiskuntana kaiken ikäisille asukkaille.
Tapaus nimittäin muistutti jälleen kerran ikävästi siitä, kuinka pahasti viime vuosina valtaa pitäneet poliitikkomme ovat epäonnistuneet nuorisopolitiikassaan. Ja muistuttaa vaaleihin valmistautuvia ehdokkaita ja puolueita siitä, ettei asiaa voi sivuttaa tulevissa hallitusneuvotteluissa.
Sama koskee myös meitä äänestäjiä. Yhteiskuntaanhan voi saada haluttuja muutoksia ainoastaan valitsemalla vallankäyttäjiksi sellaisia ehdokkaita, jotka tekevät niitä. Ja se voi tapahtua vain äänestämällä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
60 prosenttia suomalaisista pelkää katuväkivaltaa
Poliisi perusti jengirikosryhmän - ei heijasta ministeri Mikkosen näkemystä
Koskelan tapaus kielii yhteiskunnan epäonnistumisesta
perjantai 23. heinäkuuta 2021
Nyt testataan onko afrikkalaisista menestyvän valtion ylläpitäjäksi
Olen pitänyt Etelä-Afrikkaa jo vuosien ajan jonkinlaisena osoituksena - ja samalla testinä - siitä, että myös Afrikan musta väestö kykenee ylläpitämään valtiota, jossa on kelvollinen elintaso. Toki maa on alkujaan saanut tämän aseman valkoisen väestönosan apartheid-ajan perintönä ja sen ylläpitämisessä auttaa edelleen yli nelimiljoonainen valkoinen väestönosa. Siitä huolimatta maan tulevaisuus on ennen kaikkea mustien käsissä.
Nyt Etelä-Afrikka on joutunut valtavien mielenosoitusten kouriin. Ne ovat aiheutuneet entisen presidentin Jacob Zuman vangitsemisesta hänen uhmattuaan tuomioistuinta. Sen seurauksena sinänsä kelvottoman ex-presidentin kannattajat ovat lähteneet kaduille aikaansaaden nyt jo noin 340 ihmisen kuoleman.
Etelä-Afrikan valkoisten maastapako on muutamien viime vuosien aikana laantunut, mutta siitä huolimatta heidän osuutensa koko väestöstä on pienentynyt. Valkoisten suhteellinen osuus on laskenut sadan vuoden takaisesta yli 20 prosentista alle kahdeksaan prosenttin koko väestön kasvamisen seurauksena. Tämä tarkoittaa, että korkean elintason ylläpitäminen maassa on siirtymässä yhä enemmän mustan enemmistön ja ns. värillisten vastuulle.
Talousmielessä Etelä-Afrikka on ollut varsin stabiili ja esimerkiksi BKT:n muutos on ollut lähes kaikkina vuosina positiivinen. Korona-pandemia toki aiheutti syvän notkahduksen, mutta jo viime vuoden lopulla suunta kääntyi jälleen positiiviseksi - sama suunta on jatkunut kuluvan vuoden puolella.
Nähtäväksi jää, mikä on Jacob Zuman kannattajien mellakoinnin vaikutus Etelä-Afrikan tulevaisuuteen. Tähän mennessa mellakoiden keskiössä olevan KwaZulu-Natalin alueen talous on kärsinyt 1,4 miljardin euron vahingot.
Peräti 161 kauppakeskusta, 11 tavarataloa ja kahdeksan tehdasta on saanut merkittäviä vaurioita. Mielenkiintoisina yksityiskohtina 161 viinakauppaa, 90 apteekkia, 300 pankkia ja 1 400 pankkiautomaattia on vandalisoitu.
Nykyisestä presidentti Cyril Ramaphosasta ei ole kuultu negatiivista uutisointia, joten hän lienee joka tapauksessa katkaissut Etelä-Afrikan johtajien pitkään jatkuneen heikentymiskierteen, vaikka aluksi epäilinkin toisin. Tämä oli kuitenkin itse asiassa odotettavissa ottaen huomioon hänen menneisyytensä liike-elämän palveluksessa ja tiukat otteet kaivosmiesten laittomuuksien edessä.
Nähtäväksi jää, onko Ramaphosa se mies, joka vakiinnuttaa Etelä-Afrikan maailman menestyvien valtioiden joukossa, vai onnistuuko vanha korruptoitunut valta kampeamaan hänen pois asemastaan. Siinä mielessä nyt nähtävissä olevat mielenosoitukset ovat mustan vallan kyvykkyyden koetinkivi ja niiden rauhoittaminen avain Afrikan eteläkärjen hyvälle tulevaisuudelle.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS historiallisten vääryksien äärellä
Kertakaikkinen ratkaisu suunnitteilla Etelä-Afrikkaan?
Onko väestöllä väliä?
lauantai 27. maaliskuuta 2021
Uusi askel kohti ruotsalaistyyppisiä maahanmuutto-ongelmia
Ruotsalaisessa maahanmuuttajajengitodellisuudessa autonpolttojen, kranaatinheittojen tai ampumistapausten tutkinnoissa ei juuri koskaan löydy henkilöitä, jotka kertoisivat tapahtumista viranomaisille. Tuoreen uutisen mukaan tämä käyttäytymiskoodi on levinnyt myös suomalaisen maahanmuuttajanuorison pariin.
Kyse on niin sanotusta Alppilan tapauksesta, jossa kymmenkunta nuorta ryösti puukolla uhaten - ja sitä myös käyttäen - kaksi 15-vuotiasta poikaa tilanteessa, jolla on täytynyt olla kymmeniä silminnäkijöitä. Sellaisia ei kuitenkaan ilmoittautunut poliisille, koska tapauksesta ei ole haluttu kertoa joko pelon tai vasikaksi leimautumisen takia.
Ilmiö on erittäin huolestuttava ja vie pohjaa ministeri Maria Ohisalon (vihr) jokin aika sitten esittämältä väitteeltä, jonka mukaan suomalainen maahanmuuttopolitiikka ei seuraisi ruotsalaisen jalanjälkiä, vaan olisi jotenkin sitä onnistuneempaa ja onnistuisi välttämään siellä kohdatut ongelmat. Todellisuudessa nuo ongelmat ilmenevät Suomessa vain viiveellä, koska humanitaaristen maahanmuuttajien määrä on ollut pienempi.
Juuri nyt humanitaarinen maahanmuutto on ollut aika lailla pysähdyksissä COVID-19 pandemian aiheuttamien kulkurajoitusten takia. On kuitenkin odotettavissa, että kansainvaellus etelästä pohjoiseen jatkuu välittömästi sen jälkeen, kun matkustaminen muuttuu jälleen helpommaksi.
Sitä varten olisi Suomen ja sitä johtavan hallituksen - jonka asiasta vastaavana ministerinä on juuri edellä mainittu Ohisalo - ryhdyttävä pikaisiin lainsäädäntötoimiin, joilla maamme houkutusvoimaa tulijoiden parissa saataisiin vähennettyä. Valitettavasti ministeri ei asennevammansa takia ole aloitteellinen asiassa, eikä tällaiseen työhön olla ryhtymässä. Eikä asia näyttäisi käyvän edes pääministeri Sanna Marinin (sd) mielessä.
Siten on todennäköistä, että maahanmuuttajien virta EU:n alueelle ja siellä myös Suomeen jatkuu ensi syksystä alkaen vähintäänkin pandemiaa edeltäneellä tasolla. Ja sitä myöden Ruotsissa nähty kehitys maahanmuuttajien aiheuttamien ongelmien suhteen jatkuu länsinaapurin viitoittamalla tiellä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttajien taloudellinen merkitys riippuu tulijaryhmästä
Huomatkaa vaikenemisen kulttuuri ja turkkilainen maahanmuuttajaperhe
Helsinkiä terrorisoi 100 - 150 vaarallista nuorta