sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

Vastinetta puolen miljardin Yle-verolle

Suomalaiset veronmaksajat ja yritykset on pakotettu tukemaan yleisradiotoimintaa noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Sen vastineeksi meille on luvattu korkeatasoista ja puolueetonta tiedonvälitystä.

Tästä esimerkkinä verorahoitteinen mediamme julkaisi eilen jutun, jossa pohdittiin sosiaalisessa mediassa yleisesti käytössä olevien emojien käyttöä. Koska asia on puolen miljardin euron arvoinen, autan tämän tärkeän tiedon levittämisessä kansan keskuuteen.

Ensinnäkin moni ihminen käyttää omaa ihonväriään tummempia emojeja. Suuri kysymys kuuluu, että onko sopivaa, jos valkoinen ihminen käyttää ruskeaa peukkua.

Asiassa on haastateltu monimuotoisuuskonsulttia, jonka mukaan vastaus riippuu tilanteesta. Pahinta on, mikäli peukuttaja sivuuttaa oman valkoisuutensa eikä tiedosta oman ihonvärinsä tuomia etuoikeuksia. 

Hän jopa rinnasti ruskean emojin käyttämisen kulttuuriseen omimiseen ottaen vertauskohdaksi hijab-emojin käyttämisen silloin, kun ei itse verhoudu sellaiseen. Perusteluna näkemykselle hän esitti, että vain musliminainen voi tietää, miltä huivin käyttö todellisuudessa tuntuu ja mitä syrjinnänmuotoja käyttäjään kohdistuu.

Juttuun haastateltiin myös sukupuolentutkijaa, joka huomautti, että ruskean emojin käytön syynä saattaa joskus olla myös häpeä omasta valkoisesta ihonväristä. Sen osalta hän ystävällisesti huomautti, ettei tähän syyllisuuteen kannata jäädä "vellomaan", koska ihminen ei voi mitään ihonvärilleen.

Sukupuolentutkija huomautti myös, että emojeissa käytetty keltainen väri on ongelmallinen, koska sen jälkeen kun siihen on lisätty käsiä ja jalkoja, olemme alkaneet nähdä sen valkoihoisena. Tässä kohtaa jouduin kiittämään nöyrästi, koska ilman tätä ohjeistusta en olisi ehkä huomannut tätä asiaa ja sen ongelmallisuutta.

Jutussa on muutakin tuikitärkeää informaatiota emojien käytöstä ja niiden valikoimaan sisältyvistä stereotypioista. Siinä valistetaan meitä esimerkiksi tiedolla siitä, että monietniset pariskunnat saavat käyttöönsä uuden emojin. 

Se on pariskuntamerkki, jossa "kunkin" puolison ihonväriä ja sukupuolta voi säätää. Harmi kyllä, jutussa ei mainita, viittaako siinä käytetty sana "kunkin", että myös puolisoiden lukumäärä on valittavissa. 

Jutusta valveutuneena huomasin kuitenkin sellaisen kauhean puutoksen, ettei käytettävissä ole emojia, jossa myös puolisoiden lajin voisi valita eikä monilajiselle parisuhteelle siten ole käytettävissä omaa emojia. Ja vielä vähemmän sellaista on polygaamiselle monilajiselle suhteelle. Voisivatkohan yleisradion toimittajat tai vaikkapa Helsingin yliopiston sukupuolentutkijat suunnitella sellaiset?

Kaiken kaikkiaan koen jutun luettuani saaneeni vankkaa vastinetta maksamalleni Yle-verolle. Ilman edellä referoimani jutun lukemista en olisi tullut ajatelleeksi emojien monia merkityksiä, ja olisin saattanut ajattelemattomuuttani syyllistyä jonkinlaiseen emojien vihakäyttöön ja kulttuuriseen omimiseen. 

Kiitos tämän puolen miljardin veron, riski sellaiseen on nyt selvästi pienempi ja sen seurauksena maailma epäilemättä pelastuu. Niinpä maksan entistä tyytyväisempänä oman vero-osuuteni korkeatasoisen ja puolueettoman yleisradiotoiminnan tukemiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maria Ohisalo valehteli - Yle salasi ministerin arvostelun
Ylen toimintaa valaiseva metsäkeskustelu
Muhammed ja Ylen intiaanipäähine

9 kommenttia:

  1. Joopa joo. Näillä ihmisillä on läheinen suhde sellaisiin tieteenaloihin, joiden edustajat loukkaantuvat syvästi, mikäli väitetään, että heidän tieteensä ei ole aivan tieteiden ytimessä.

    VastaaPoista
  2. Ihminen saa elää aika vanhaksi, ennen kuin psyykeen rakentuu sellainen määrä kehityskerroksia, että niitä läpikäymällä alkaa hahmottua yhteneväisiä toistuvia käyttäytymiskuvioita -- eli alkaa se varsinainen itseymmärrys, jonka varassa vasta ihmistä yleensä pystyy syvällisemmin ymmärtämään.

    Ei tietysti tällaiseen ymmärrykseen pääse käsiksi kuin se äärimmäisen pieni joukko, jolla on henkisiä resursseja siinä määrin että sietävät sitä psyykkistä ja älyllistä epävarmuutta, joka oman mielen kaiveluun väistämättä kuuluu.

    Tällaiset ihmiset voivat kuitenkin opettaa kaikilkle jotain. Esimerkiksi sen totuuden jonka tulisi järkyttää jokaista joka on saanut syntyä lajin keskuuteen ja on kiinnostunut siitä millainen lahja tämä "elämä" on. Se totuus on yksinkertaiesti se, että jokaisen tajuntaan syntyy varhaisessa lapsuudessa ensin hahmo "sinä" -- siis meitä hoitavan ihmisen hahmo -- ja vasta paljon myöhemmin alkaa muodostua se, mitä nimitämme "minäksi".

    Persoonapronominien oikea tajunnallinen marssijärjestys on: "Sinä", "Minä", "Hän", jne. Ja tästä yleisen ihmisidentiteetin ja minäidentiteetin suhteesta seuraa sitten esimerkiksi moraalin niin sanottu "kultainen sääntö". Kaiken minkä teemme toisillemme, teemme myös itsellemme, itsessämme.

    Minulta meni kauan, ennen kuin tuon tajusin. Freudit lukeneenakaan en sitä vielä ymmärtänyt, vasta kun omakohtainen elämänkokemus oli karttunut. Ja, ajatelkaas, vielä kauemmin meni ennen kuin ymmärsin sen varsinaisen suuren totuuden, joka identiteettien marssijärjestyksestä myös seuraa. Se on nimittän se, että olemme kaikki sielumme syvimmässä pisteessä "Objekteja", emme "Subjekteja".

    Jordan B Peterson vasta valaisi minulle tämän. Ettei siis ole niin kuin Pave Maijanen lauloi, että "jokainen joka apua saa, sitä joskus tajuaa antaa". On niin, että juuri auttajan rooli -- samaistuminen objektiin, "uhriin" -- on se joka meitä eniten ja syvimmin voimaannuttaa. Koska olemme kaikki pohjimmiltamme "Objekteja", uhrirooliin samaistuminen tuottaa läpi elämämme mieleemme eniten kehityksellisestä alkumagiasta ammentuvaa voimaantumisen kokemusta.

    Psyykessämme "subjekti" on pitkän kehityksen tulos. Jopa niin, ettn jos ympäristö tai aika ei anna meille hyviä mahdollisuuksia kehittyä, mitään tervettä toimijasubjektia ei koskaan synny. On yhteiskuntia, joissa kehitysmahdollisuudet ovat olemattomat, ja on kulttuureja, jotka ovat jo lähtökuopissa amputoineet itseltään kehitysmahdollisuudet. Esimerkiksi kulttuureja, joissa vallitsee ankara kuva- ja kosketuskielto.

    Ja sitten on tämä oma kulttuurimme, joka nyt on isossa mittakaavassa kokemassa aivan valtavan kehitystaantuman -- nimenomaan uhriajattelun huomaan. Tämä taantuma on seurausta kulttuurisen narsismin kasvusta. Aikamme ihmiset jäävät primaarinarsismin asteelle, ja juuri uhrirooleihin samaistuminen antaa heille voimaannuttavimmat kokemukset.

    Yliopistoväki on taantunut lapsenasteelle, ja YLE ynnä valtalehti ammentavat uhriajattelun sanomaa. Niin naurettavaa kuin pohdiskelu emoijien antamista signaaleista onkin, se tuskin tulee olemaan vielä tämän nykyisen joukkomittaisen sosiopsyykkisen taantuman pohja. Jossain vaiheessa vain meitä sitten lakkaa naurattamasta.

    Pitkä tarina, mutta olkoon. Tällä kertaa. Vain sunnuntain kunniaksi.

    VastaaPoista
  3. Professori maksaa mielellään veroja myös siksi, että saamme yliopistotason valistusta kyseisestä elämää suuremmasta asiasta, siis piirroskuvien käytöstä viestinnässä. Nyt ollaan yhteiskunnan tärkeimpien asioiden ytimessä. Voi Luoja!

    VastaaPoista
  4. Hyvin vedetään maikkarillakin.
    Sain juuri lukea sen tärkeän tiedon että prinsessa Dianalla oli aikoinaan tapana pulahtaa naku-uinnille jonkun kuninkaallisen kanssa.
    Epäilemättähän joku tätäkin tietoa arvostaa, mutta eipähän minun tarvitse maksaa siitä.

    VastaaPoista
  5. Jos tästä haluaa väkisin hakea jotain myönteistä, niin tästä on se etu, että näin me tiedämme hyvin ajankohtaisesti mitä kannattaa milloinkin vastustaa.

    YLE ja kumppanit kertovat meille reaaliajassa uusimmat hullutukset mitä länsivastainen kommunismi tuottaa jotta voimme pilkata ja torjua niitä.


    t: Wee-tuuntunut Stadilainen

    VastaaPoista
  6. Nykyisin tehdään ihan helvetisti kaikenmaailman nollatutkimusta viherhörhöjen mieliksi.
    Satun olemaan kohtuullisen lähellä meidän lafkan tutkimuskenttää ja samaa sontaa yritetään ujuttaa sinnekkin.
    TAU tarjosi ilmaiseksi tutkimusta PV:n tasa-arvoon liittyen. Olisivat halunneet TIP-kyselyjen raakadatan 10 vuoden ajalta, arvaa annettiinko?
    Hallitusohjelmaan on kuulemma kirjattu tavoite intin "vihreästä siirtymästä".
    Siihen liittyen sain tehtäväkseni osallistua erääseen työryhmään, en osallistu.
    Ilmoitin esimiehelleni, että osallistuu ken haluaa, itse en tällä kokemuksella ja palvelusvuosilla ala turhaa paskaa hiertämään.
    Jos joku haluaa mussutella viinereitä ja visioida patterikäyttöisiä panssarivaunuja tai tykinvetäjiä niin siitä vaan.
    Meidän homma lienee edelleen kehitellä härpäkkeitä joilla tarvittaessa saadaan mahdollisimman tehokkaasti vihulainen hengiltä ja keinoja joilla oma sakki pysyy hengissä.
    Mädätys tunkee joka paikkaan mutta onneksi meidän lafkaa johtaa edelleen kaltaiseni dinosaurukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joppos, oletko lukenut Martin van Creveldin kirjoja? Van Creveld on erittäin skeptinen naisten hyödystä asevoimissa...

      Poista
  7. Näiden maailmantuska-asiantuntijoiden maailmankuvassa on yksi surkuhupaisa piirre, josta voisi vetää mustaa huumoria vaikka kuinka paljon. Näitä ihonvärin tuomia etuoikeuksia voivotellessaan he tulevat jakaneeksi samat ajattelun peruslähtökohdat kuin sadan vuoden takaiset rotuteoreetikot: valkoihoinen rappioalkoholisti on heidän laskennossaan etuoikeutetumpi kuin mustaihoinen lakitieteen professori. He vain tekevät tästä lähtöoletuksesta eri johtopäätökset kuin sadan vuoden takaiset premissitoverinsa.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!