Tekoäly loi bakteereita tappavia viruksia

Yle julkaisi lyhyen artikkelin, jonka mukaan tekoäly loi aivan uusia toimivia viruksia. Ei tosin ihmiseen tarttuvia vaan bakteereja tappavia. Siis bakteriofageja eli bakteeriviruksia.

Tarkalleen ottaen Evo 1- ja Evo 2 -genomikielimallit suunnittelivat Samuel H. Kingin ja muiden amerikkalaistutkijoiden pyynnöstä kokonaisia virusgenomeja. Nämä mallit ovat hieman samantapaisia kuin kielimallit, mutta tekstin sijaan ne käsittelevät DNA:n "kieltä" ja oppivat valtavista genomimääristä, millaiset DNA-sekvenssit ja niiden rakenteet ovat biologisesti järkeviä.

Mallille annettiin lähtökohdaksi bakteriofagi ΦX174, joka infektoi kolibakteereita. Sen jälkeen tekoäly tuotti uusia genomisekvenssejä. Tutkijat syntetisoivat valittuja sekvenssejä laboratoriossa ja selvittivät, pystyivätkö ne muodostamaan toimivia bakteeriviruksia. Tämä onnistui kuudeltatoista tekoälyn suunnittelemalta bakteriofagilta.

Oleellista on, että suunnitellut virukset erosivat huomattavasti luonnollisesta ΦX174:stä. Ja jotkut niistä olivat jopa sitä tehokkaampia monistamaan itseään bakteerissa. Yksi niistä käytti vieläpä evolutiivisesti hyvin etäistä DNA:n pakkaamiseen liittyvää proteiinia.

* * *

Ylen jutussa korostettiin uuden tutkimuksen riskejä ja mainittiin hyödyntämismahdollisuudet vasta viimeisessä loppukaneetissa. Itse tutkimusraportissa todetaan kuitenkin, että useamman synteettisen bakteriofagin yhtäaikainen käyttö johti ΦX174:lle resistenttien bakteeriviljelmien tuhoon ja demonstroi siten tekoälypohjaisten virusten potentiaalia taistelussa antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja vastaan.

Tämä taas – kuten arvoisa lukijani varmasti tietää – on yksi nykyaikaisen lääketieteen suurimmista ongelmista. Ylen aiemman jutun mukaan antibioottiresistenssi johtaa koko maailmassa vuosittain peräti 4,7 miljoona ihmisen kuolemaan. Siis lähes Suomen väkiluvun suuruiseen määrään inhimillisiä murhenäytelmiä.

Nähtäväksi siis jää, tullaanko tulevaisuudessa parantamaan bakteeri-infektion takia kuolemanvaaraan joutuneita ihmisiä tarjoamalla tekoälylle suunniteltavaksi bakteeriviruksia, jotka tappavat juuri heidän elimistössään tuhoa tekevää bakteerikantaa. Vai luovutaanko tästä mahdollisuudesta siihen liittyvien potentiaalisten riskien takia – hulppeana visiona vaikkapa mielikuvituksellinen AI-virus, joka voisi levitä luontoon ja ryhtyä tuhoamaan koko maailman mikrobistoa ja siten halvaannuttamaan koko biosfäärin toiminnan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekoäly on huomioitava suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa
Outojen otusten tekoäly-analyysi tuotti lupaavia tuloksia
Voiko tyhmyyteen kuolla?

Suomen ja Amerikan lihansyöjät

Suomessa on jokin aika sitten annettu uuden ravintosuositukset. Niiden mukaan ruokamme tulisi sisältää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljavalmisteita, kalaa ja tyydyttymättömiä rasvoja sekä kohtuullisesti rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita, pähkinöitä, siemeniä sekä palkokasveja. 

Lihavalmisteita, sokerilla makeutettuja juomia, runsassokerisia ja -suolaisia ruokia ja vähäkuituisia viljavalmisteita taas pitäisi syödä mahdollisimman vähän. Niinpä minunkin pitäisi jatkossa viedä puolisoni juhlapäivinä syömään ravintolaan soijaa, pähkinöitä ja siemeniä tai korkeintaan kalaruokaa tähän asti tapana olleen puolikypsän naudan sisäfilepihvin sijaan. 

Mahtaisikohan hän kiittää?

* * *

Tämä juolahti mieleeni lukiessani tuoretta tutkimusta varhaisista Amerikan mantereen ihmisistä, joiden kulttuuria kutsutaan Clovis-nimellä. He olivat intiaaneja, jotka elivät Pohjois-Amerikassa noin 13 500–12 800 vuotta sitten. 

Tuoreessa James Chattersin ja kumppaneiden julkaisemassa tutkimuksessa oli tutkittu tässä kulttuurissa syntynyttä puolitoistavuotiaan lapsen fossiilia, josta otetuista näytteistä voitiin päätellä isotooppianalyysin perusteella tämän äidin ruokavalion proteiininlähde. 

Tutkimus osoitti, että äidin ruokavalion tärkein komponentti oli mammutti, jota seurasivat hirvi ja biisoni. Sen sijaan pikkunisäkkäiden osuus oli merkityksetön. 

Näin ollen Clovis-kulttuurissa eläneiden ihmisten ruokavalio muistutti eniten mammutteihin erikoistuneen Homotherium-sukuun kuuluneen sapelihammaskissan ruokavaliota ja poikkesi oleellisesti esimerkiksi susien tai karhujen ruokailutavoista. Toisin sanoen he olivat suurriistaan erikoistunutta kansaa, joka käytti hienostunutta kivikautista teknologiaa ja liikkui laajalti hyödyntääkseen korkeimman tuoton antavaa saalista. 

Tämän seurauksena kulttuuri levisi Amerikan mantereella nopeasti  Alaskasta ainakin Venezuelaan saakka. Ja katosi aikanaan samoihin aikoihin kun mantereella koettiin voimakkaita ilmastonvaihteluita ja myös suurriista katosi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Historiallista tuontitavaraa
Solulihamarkkinat
Mammutin elämä

Neuvo joululäskin poistamiseksi

Joulu on tunnetusti liikasyömisen ja vyötärön kasvattamisen kulta-aikaa. Ja lisäkilojen kanssa taisteleville on liiankin tuttua se, että vuodenvaihteessa päätetään ryhtyä laihdutuskuurille.

Siksi ajattelin näin tapaninpäivänä kertoa teille - arvoisat lukijani - tuoreesta tutkimuksesta, jossa oli selvitetty sitä tunnettua ongelmaa, joka liittyy nopeisiin laihdutuskuureihin. Tarkoitan läskin vyötärölle paluuta kuin taikavoimasta heti laihdutuskuurin päätyttyä. 

Tälle ongelmalle on nyt löydetty ratkaisu tutkimuksella, jossa niukalla ruokavaliolla laihdutetuille koehenkilöille tarjottiin tavallisen ruuan sijasta hyvin proteiinipitoista ravintoa. Sen seurauksena läski ei nimittäin palautunut vyötärölle totutulla tavalla. 

Tutkitun ilmion selitti suoliston mikrobiologia. Näin siksi, että proteiinidieetillä ruokituilla koehenkilöillä nopean laihdutuskuurin jälkeen tavallisesti vauhdilla lisääntyvät rasvan palautumista edistävät bakteerit jäivät runsastumatta - ja läski sen seurauksena kertymättä.  

Kuulostaako melkein liiankin hyvältä ollakseen totta? Toivon mukaan näin ei ole, vaikka edellä mainitussa tutkimuksessa olikin koehenkilöinä käytetty ihmisten sijasta hiiriä. Nähtäväksi siis jää, toimiiko sama konsti myös ihmisillä. 

Selvyyteen tässä asiassa päästäkseen voi itse kukin kokeilla proteiiniruokavaliota ilman kontrolloitua koeasetelmaakin. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei pelkän proteiinin syöminen ole ihmiselle pidemmän päälle hyväksi, vaan jonkin ajan myötä on syytä palata takaisin normaaliin sekaruokavalioon.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko veganismi nuorten ahdistuneisuuden syy vai seuraus?
Tulevaisuus on jauhomatotortilloissa
Miksi lihansyönti on syntiä?

Tulevaisuus on jauhomatotortilloissa

Jauhopukki on linnunpesissä, lahopuussa ja ihmisasunnoissa kaikkialla maailmassa tavattava kovakuoriainen, joka luokitellaan asuntoihin päästessään tuhoeläimeksi. Sen toukat eli jauhomadot ovat hyvin energiapitoista ravintoa, sillä niissä on energiaa noin 2,1 kcal/g, josta 60 % on peräisin rasvasta, 37 % proteiinista ja 3 % hiilihydraateista. 

Niinpä jauhomatoja kuivataan ja jauhetaan monissa maissa tortillajauhojen sekaan. Lisäksi niitä syötetään usein lemmikkieläimille, erityisesti linnuille ja matelijoille. Euroopan ruokavirasto on luokitellut jauhomadon turvalliseksi ihmisravinnoksi.

Tuoreessa Science-lehden tapahtumakoosteessa kerrottiin mielenkiintoinen uutinen, että jauhopukkeja ryhdytään jalostamaan Ranskassa. Tarkoituksena on tuottaa nopeammin kasvavia ja lisääntyviä, toukkia, joilla on aiempaa tehokkaampi ruoan kulutus ja parempi taudinaiheuttajien vastustuskyky.  Näin matojen teollinen tuotanto ravinnoksi ihmisille ja eläimille tulisi entistä tehokkaammaksi. 

Jalostuksen pohjaksi oli jauhopunkin genomisekvenssi määritetty ja sen perusteella voitiin arvioida, että haluttujen ominaisuuksien periytyminen on monigeenistä, joten jalostusprosessi ei tule olemaan kovin yksinkertaista. Sen ratkaisemiseksi jalostaminen perustetaan laajamittaiseen valintaprosessiin, minkä alan asiantuntijat arvelevat nopeuttavan tuloksen saavuttamista.

Asia on tärkeä, sillä jauhomatojen jalostuksen arvioidaan vähentävän ihmis- ja eläinravinnon proteiinituotannon kasvihuonekaasupäästöjä paljon muita proteiinituotannon vaihtoehtoja alhaisemmalle tasolle. Niinpä toivotan teille, arvoisat lukijani, kärsivällisyyttä odotellessanne aikaa, jolloin voitte vaihtaa yhä epätrendikkäämmiksi käyvät naudanfileet, broilerinjalat, kirjolohifileet ja porsaankyljykset herkullisiin jauhomatotortilloihin ja sitä kautta pelastaa maailman. 

Mutta mitähän tästä kaikesta ajatellaan Kallion punavihreässä kuplassa tai Pohjanmaan lakeuksilla?

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Liian tärkeitä asioita viranomaistoiminnalla tai mediapropagandalla ohjattavaksi
Byrokraatin tulisi edistää eikä hankaloittaa taloutta
Miksi lihansyönti on syntiä?