Holtittomasta julkisten varojen käytöstä työmarkkinoiden tervehdyttämiseen

Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon Ylen verovaroista kustannetusta budjetista. Erityisesti huomiota on herättänyt maan suosituimpiin puolueisiin kuuluvan Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti, jossa verovaroin kustannetulta mediatalolta leikattaisiin peräti neljännes sen tuloista.

Kotimaan uutiset kuitenkin kalpenevat Britanniassa esille tulleesta BBC:n varainkäytöstä. Se on nimittäin käyttänyt yli 7 miljoonaa puntaa lisenssimaksuvaroja logojensa vähäiseen uudistamiseen. Eikä yhtiön tai sen johdon asemaa ole ainakaan parantanut se, että asian tultua esille totuus ensin kiistettiin. 

BBC:n toiminta ei ole suorassa valtion rahoituksessa, vaan se kerää rahansa lisenssimaksuilla, jotka kerätään kaikilta yhtiön ohjelmia seuranneilta Britannian asukkailta, yrityksiltä ja organisaatiolta riippumatta lähetysten vastaanottamiseen käytettävästä laitteesta. Siten yhtiö on Ylen tavoin koko kansan rahoituksessa.

Nähtäväksi jää heijastuuko BBC:n kiinnijääminen varojensa holtittomasta käytöstä millään tavalla suomalaiseen keskusteluun Ylen rahoituksesta. Meillähän ei ole tullut vastaan samaa suuruusluokkaa olevaa varojen tuhlausta. 

Selvää kuitenkin lienee, että Sanna Marinin (sd) hallituksen holtittoman talouspolitiikan seurauksena Suomessa joudutaan tulevalla hallituskaudella supistamaan rajulla kädellä julkisen sektorin rahoitusta. Siten kevään vaaleissa ei ole kysymys siitä, että vähennetäänkö valtion menoja, vaan ainoastaan kuinka paljon ja mistä.

Yhtä selvää on, ettei julkisen kulutuksen supistamistarve rajoitu vain tulevaan hallituskauteen, vaan se tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Tämän takaa väestön ikärakenne, joka ikääntyy nopeaa vauhtia. Ja siksi ensi hallituskaudella olisi poliittisten päättäjien katse kiinnitettävä myös siihen, millä keinoin maassamme elävistä ihmisistä mahdollisimman suuri osa saataisiin nettoverovaroja tuottavaan työhön. 

Tämä tarkoittaa lähinnä yksityisen sektorin vahvistamista ja maassa tehtyjen - verovaroista subventoimattomien työtuntien - määrän kasvattamista. Viime vuosinahan meillä on noussut sekä työikäisen väestön työllisyysaste että työllisten määrä, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei. Selitys ristiriitaan lienee lisääntyneessä osa-aikatyössä.

Positiivista on kuitenkin se, että ainakin Helsingin seudulla työpaikkojen jakaantuminen yksityisen ja julkisen sektorin välillä on tervehtynyt aiemmasta. Toivottavasti näin on käynyt muuallakin - eikä yksityisen sektorin kasvu johdu varainsiirroista julkiselta yksityiselle puolelle. 

Selvää kuitenkin on se, ettei tehtävä tule olemaan helppo eikä talousremontista kärsimään joutuvien äänestäjien mieleen. Eikä sitä ainakaan helpota se, että samaan aikaan pitäisi onnistua pelastamaan maailman ilmasto ja monimuotoisuus, jotka niin ikään vaativat riihikuivaa rahaa tullakseen tehdyksi.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luonnon monimuotoisuuden suojelulle saatiin hintalappu
Vastinetta puolen miljardin Yle-verolle
Talouden toimintaperiaatteet hukassa