sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Ohisalo kaipasi lisää veroja

Suomen punavihreän hallituksen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kaipaili Suomeen lisää veroja. Näin siksi, että Suomi saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Hänen mukaansa seuraavaksi ratkaistavien asioiden listalla ovat liikenteen päästövähennykset ja maatalouden päästöjen saaminen laskuun.

Ministeriä ei siis näytä hetkauttavan millään tavalla esimerkiksi teknologiateollisuuden ilmaisema huoli siitä, että "Suomen korkea veroaste ja monien verojen ja veroluonteisten maksujen korkea taso heikentävät yritysten työllistämiskykyä: työtä karkaa muualle. Suomen heikkous on myös palkansaajien ansiotulojen kireä verotus."

Yrittämisen verohelvetistä kertoo jotain se, että yrityksen omistaja maksaa yhteensä viittä veroa eli  arvonlisäveroa, ansiotuloveroa, työntekijän ja -antajan sivukuluja, yhteisöveroa sekä pääomatuloveroa. Tämän kokonaisuuden on arvioitu muodostavan alasta ja yrityksestä riippuen jopa 2/3 asiakkaalta saatavista maksuista. Sellaisena se heikentää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja on yksi keskeisistä juurisyistä taloudellisiin ongelmiimme.

Olisikin hienoa, jos joku valtalehdistön toimittaja syvähaastattelisi sisäministeriämme siten, että meille kansalaisille valkenisi millä mekanismilla tämän kaavailema verotuksen edelleen kiristäminen palvelee meidän suomalaisten elinolosuhteita täällä pohjoisen karuissa olosuhteissa. Tai millä tavoin tuotantotaloutemme siirtyminen kireän verotuksen seurauksena vähemmän verottaviin, mutta myös ympäristöstään heikommin huolehtiviin, valtioihin palvelee vihreää siirtymää. 

Näin siksi, että minun logiikkani mukaan se ei palvele sitä lainkaan. Sen sijaan sen vaikutus on päinvastainen ja johtaa ajan myötä myös suomalaisen yhteiskunnan taloudellisesti ja sosiaalisesti täysin kestämättömään tilanteeseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pääministeri Marin otti sulan hattuunsa, mutta vihreät nikottelevat
Maria Ohisalo valehteli - Yle salasi ministerin arvostelun
Marin kieltäytyi edes vihjaamasta

lauantai 15. toukokuuta 2021

Oikeus paskaan

Tuoreessa Science-lehdessä uutisoitiin mielenkiintoinen tapaus. Niinpä päätin jakaa sen teidän kanssanne, arvoisat lukijani.

Kuten kaikki ihmiset luultavasti tietävät, prosessoi ihmisen suolisto ruuan bakteerien avulla. Näistä pienistä apulaisista saa käsityksen, mikäli kerää pask… öh... ulostetta ja analysoi siinä elävää mikrobistoa. Nykyisin tämä tehdään määrittämällä molekyylibiologisesti näytteen sisältämän DNA:n sekvenssit ja vertaamalla niitä globaaleihin geenipankkeihin, joihin on säilötty kaikki tunnetut nukleotidijärjestykset lähdetietoineen. 

Sama voidaan tehdä myös historiallisille tai vaikka esihistoriallisille ulostenäytteille eli koproliiteille. Ja juuri näin tutkijat olivat tehneet Yhdysvaltain Utahista ja Meksikosta löytyneille 1000-vuotiaille jätöksille. 

Tutkimuksessa selvisi, että silloisilla ihmisillä oli ollut monin verroin monimuotoisempi suolistomikrobisto kuin meillä nykyisillä ihmisillä – asuimmepa me sitten kaupungeissa tai maaseudulla. Jopa nykyisten metsästäjä-keräilijöiden suolistomikrobisto poikkesi oleellisesti tuhannen vuosien takaisesta. 

Diversiteetin lisäksi yksi oleellinen ero oli antibioottiresistenssiä aiheuttavissa geeneissä. Tuhatvuotisista näytteistä niitä ei löytynyt, mutta meillä kaikilla nykyihmisillä niitä on suolet pullollaan. Tästä ei kuitenkaan voi vielä tehdä sitä johtopäätöstä, että mikrobiston diversiteettiero johtuisi juuri antibiooteista, sillä ovathan myös esimerkiksi mikrobihygienia ja ruuan prosessointi nykyisin aivan erilaisia kuin nyt tutkinut näytteet ulostaneilla ihmisillä oli aikanaan.

Kaikki edellä kuvaamani tieto on samalla tavalla mielenkiintoista kuin mikä tahansa tutkimustieto ja ansaitsee jo siitä syystä tulla julkaistuksi tässä blogissa. Mutta ehkä vieläkin mielenkiintoisempaa oli se, että koska ulostetta ei yleensä ajatella ihmisten jäänteiksi, eivät tutkijat tulleet hakeneeksi paikallisilta alkuperäisasukkailta lupaa koproliittien tutkimiselle. 

Tämä johti tiukkaan vääntöön heimopäälliköiden kanssa, ja johti lopulta siihen, että tutkimusraportti sisältää kaikkien aikojen ensimmäisen paleopaska-raportissa julkaistun eettisen julistuksen. Lisäksi yksi tutkijoista totesi, että tietoa menneiden aikojen suolistomikrobeista saatetaan joskus tulevaisuudessa käyttää kaupallisesti hyödyksi, joten esille saattaa myöhemmin nousta kysymys tiedon omistajuudesta. 

Tämä tarkoittanee suomeksi sitä, että mikäli joku taho jonain päivänä keksii myydä tuhannen vuoden takaisista suolistonäytteistä tunnistettuja bakteereja suolistolääkkeinä tai terveystuotteina, saattaa edessä olla oikeudenkäynti siitä, pitäisikö meksikolaisille tai utahilaisille intiaaniheimoille maksaa siitä korvausta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tutkijat rakensivat uuden elämänmuodon
Geenimuunneltuja suolistobakteereita lihaville!
Yksisarvisia

perjantai 14. toukokuuta 2021

Intersektionaalinen feminismi vai rasismi?

Yle ja MTV3 julkaisivat samanlaisen Amnestyn Internationalin väitteisiin perustuvan uutisen, jonka mukaan yksityinen palkkasotilasyhtiö olisi pelastanut Mosambikin Palman kaupunkiin hyökänneiden islamistien jaloista valkoiset ihmiset ennen tummahipiäisempiä. Jopa koiria olisi pelastettu ennen mustia.

Jos ja kun näin on käynyt, on se tietenkin ikävää niiden kannalta, jotka jäivät viimeisiksi. Mutta sitä uutiset eivät kertoneet miksi näin pääsi käymään. 

Koska pelastajaksi mainitaan yksityinen yhtiö, lienee sillä ollut toimeksiantaja, joka on saanut ohjeet siitä, missä järjestyksessä ihmisiä pelastetaan. Jos näin on, ja oletamme paikalla olleiden valkoisten olleen juuri niitä, jotka olivat palkanneet yhtiön pelastamaan ihmisiä, on kai varsin luonnollista, että heidät pelastettiin ensimmäisinä. Ja että nämä ihmiset ottivat myös lemmikkejään matkaan. 

Jos taas kyseinen yhtiö oli esimerkiksi Mosambikin hallituksen, YK:n tai EU:n pelastustoimiin rekrytoima, oli toiminta moraalisesti kestämätöntä. Valitettavasti kotimaiset uutistenvälittäjämme eivät kuitenkaan kertoneet kuka oli palkkasotilasyhtiön rekrytoija ja sen kulujen maksaja - oletettavasti siksi, ettei siitä hiiskunut myöskään Amnesty. 

Nähdäkseni jälkimmäinen vaihtoehto on lähinnä teoreettinen, sillä ainakaan YK:lla tai EU:lla ei ole koskaan ollut tapana palkata yksityisiä palkkasotilasyhtiöitä hoitamaan tehtäviään - enkä usko Mosambikin hallituksenkaan toimineen niin. Niinpä tähänkin uutiseen implisiittisesti luotu rasismikytkentä lienee vain esimerkki intersektionaalista feminismiä noudattavasta uutisoinnista, jossa valkoisten ihmisten - ja erityisesti heteromiesten - ihmisoikeudet ovat ihonvärin takia alisteisia muille ihmisille. 

Lisäksi uutinen kertoi kotimaisten medioidemme journalistisesta laiskuudesta. Jopa Amnestyn kaltaisen poliittisesti vasemmalle värittyneen kansalaisjärjestön uutisia julkaistaan sellaisenaan ilman pienintäkään lähdekritiikkiä tai lisäselvitystä uutisoitujen tapahtumien taustoista.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Feministisiä mielenterveysongelmia
Amnestyn ymmärtämättömyys ja yllätyksettömyys saivat lisävalaistusta
Amnesty, Suomi ja ihmisoikeudet

torstai 13. toukokuuta 2021

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

Päätin kirjoittaa Kristuksen taivaaseenastumisen muistopäivän kunniaksi tänään vielä toisenkin merkinnän. Eli sen, joka aamulla kilpaili työn alle päässeen valintani kanssa. 

Yleisradio nimittäin julkaisi hankalasti luettavan eräänlaisen diasarjan otsikolla "Oletko koskaan nähnyt oikeasti vanhaa metsää. Talousmetsät hakataan entistä nuorempana."

Ei siinä mitään. Olen toki nähnyt vanhaa metsää esimerkiksi siinä samaisessa kansallispuistossa, josta diasarjassa puhutaan. Ja vieläkin vanhempaa Lapissa.

Jutun ensimmäisessä diassa seisoo, että metsät hakataan yhä nuorempana, mutta samaan aikaan luonto köyhtyy ja monet lajit uhanalaistuvat. Väite liittynee Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n laatimilla arviointikriteereillä laadittuun punaiseen kirjaan, jonka tuloksia professori Jari Kouki ja erikoistutkija Tytti Kontula selittivät ansiokkaasti mielipidekirjoituksessaan.

Sittemmin he kuitenkin saivat yhdenmukaista kritiikkiä professoreilta Kari Mielikäinen ja Erkki Tomppo, jotka molemmat kyseenalaistivat arvioinnin perusteet. Heistä molemmat totesivat, että raportissa tehty luontotyyppien tilan arvio perustui kyseenalaisiin menetelmiin. 

Itselläni ei toki ole osaamista arvioida professoreiden keskinäisen nokittelun voittajaa, mutta totean kuitenkin, että Ylen olisi ehkä sittenkin kannattanut tehdä luontojärjestön arvioiden sijaan tai ohessa juttu samaan aiheeseen liittyvästä uunituoreesta tutkimustiedosta

Sen mukaan Suomen metsäala ja puuston määrä ovat kasvaneet viimeisten 30 vuoden aikana ja puuston vuosittainen kasvu ylittää hakkuumäärät. Suomessa hakataan itse asiassa vain 80 % vuotuisesta nettokasvusta. 

Euroopassa on tiukasti suojeltua metsää yhteensä 3,2 miljoonaa hehtaaria, josta puolet sijaitsee Suomessa. Kaikkiaan Suomessa on suojeltu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi noin 13 % metsäalasta eli 2,8 miljoonaa hehtaaria. Sen lisäksi on noin miljoona hehtaaria muita suojeltuja metsiä.

Ylen diasarjassa kerrottiin myös, että 1940-luvulta alkaen maamme metsiä on hoidettu aivan eri tavoin kuin aiemmin eli keräämällä sato avohakkuin. Tämä pitää toki paikkansa, mutta sitä ei kuitenkaan kerrottu, että tilalle istutetaan välittömästi uusi puusukupolvi, jonka kasvusta ja järeytymisestä huolehditaan harvennuksin. Tämän metsänhoitopolitiikan seurauksena metsämme kasvavat valtakunnallisen metsien inventoinnin mukaan nykyisin noin 107 miljoonaa kuutiota puuta, kun metsiemme kasvu ennen avohakkuuaikaa oli vain noin puolet tästä.  

Eikä kerrottu sitäkään, että diasarjassa kauhisteltu (?) metsien hakkaaminen jonkin verran aiempaa nuorempana kuin aiemmin johtuu juuri näin saavutetusta puiden järeytymisen nopeutumisesta. Eikä varsinkaan siitä tosiasiasta, josta edellä linkittämäni professori Mielikäinen kertoi, että "kuollutta puuta on Etelä-Suomen metsissä nelinkertaisesti neljänkymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Vastaa­vana aikana lehtipuuston määrä on kaksinkertaistunut ja monimuotoisuudelle tärkeän järeän haavan määrä kuusinkertaistunut. Järeän eli yli 40-senttisen puun määrä on nelinkertaistunut sadassa vuodessa."

Pisteet kuitenkin Ylelle siitä, että mikäli joku jaksoi seurata diasarjan loppuun, löysi hän tiedon siitä, että metsistä on meille suomalaisille taloudellista hyötyä. Tosin se ei maininnut, että tämä hyöty on aivan keskeinen suomalaisen hyvinvoinnin lähde, kuten vaikkapa lista maan merkittävimmistä yrityksistä osoittaa. Vaan mahtavatko nuoreturbaanit citykansalaiset olla tästä perillä kuvitellessaan käyttävänsä puuperäisiä tuotteita enintään kerran viikossa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kadolle löytyi syy
Tutkimus osoitti EU:n ja Suomen ilmasto- ja biodiversiteettisuunnitelmat järjettömiksi
Ylen toimintaa valaiseva metsäkeskustelu

Palaako inflaatio?

Yhdysvallat on pumpannut talouteensa runsaasti rahaa COVID-19-pandemian käynnistyttyä. Ja samoin on tarkoitus tehdä EU:ssa, kuten hyvin tiedämme.

Lyhyellä tähtäimellä tarkoituksena on tietenkin se, että pandemian torjuntatoimet aiheuttaisivat mahdollisimman vähän tuhoa yrityskentässä. Tavoite on siis sinänsä hyvä.

Kaikilla teoilla on kuitenkin seurauksensa. Ja juuri nyt näyttää siltä, että Yhdysvalloissa on inflaatio lähdössä laukalle. Toki 4,2 prosentin lukema on vielä pieni meille, jotka olemme maksaneet asuntolainoistamme aikanaan jopa yli 10 prosentin vuotuista korkoa.

On todennäköistä, että inflaatio lähtee liikkeelle myös EU:ssa, joten siihen tilanteeseen on hyvä itse kunkin varautua. Siitä syystä kannattaa jo nyt palauttaa mieliin, mitä inflaatiosta seuraa. Otettakoon siksi apuun aina kaiken tietävä Wikipedia

Sen mukaan yksi inflaation suurimmista ongelmista on sen vaihteluiden yllätyksellisyys: esimerkiksi pankkitalletus menettää arvoaan inflaation kiihtyessä, mikä on epäoikeudenmukaista pankkitalletuksen tehnyttä kansalaista kohtaan. Siten kenenkään ei kannata makuuttaa rahojaan ainakaan kiinteäkorkoisissa määräaikaistalletuksissa tai velkakirjoissa. 

Sen sijaan juuri nyt saattaisi kannattaa ottaa kohtuuhintaista lainaa, sillä inflaatio laskee lainan reaaliarvoa. Tämän seurauksena takaisin maksettavan rahan arvo pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä - toki olettaen, että käytettävissä oleva raha (palkka, yrittäjätulo, eläke tai vaikkapa lainalla tehty sijoitus) ylittää inflaation.

Inflaatio ei sinänsä ole haitallista, sillä jatkuva ja ennakoitava hintojen nousu edistää kuluttamista, koska samalla rahamäärällä saa huomenna vähemmän kuin tänään. Toki kuluttamisen edistämisen siunauksellisuudesta voidaan esittää ympäristöperusteinen vastalause. 

Inflaation seurauksena syntyy myös kustannuksia. Esimerkiksi yritykset joutuvat jatkuvasti päivittämään hinnastojaan ja palkkoja on nostettava useammin, mikä aiheuttaa kuluja. 

Hintojen nostaminen tiheästi lisää myös yleistä tyytymättömyyttä ja vaihteleva inflaatio vaikeuttaa pitkän aikavälin taloussuunnittelua. Uhkapelihenkisille se tarjoaa nykyistä vakaan rahanarvon aikaa parempia mahdollisuuksia keinotteluun - vaikkapa tekemällä sijoituksia lainaa ottamalla.

Jos sitten käy niin, että rahan pumppaaminen yhteiskuntaan vie uskon koko rahajärjestelmään, saattaa inflaatio karata kokonaan käsistä. Tästä Wikipedia esittää esimerkkinä sen, kuinka Saksan markan arvon romahdus 1920-luvulla johti Hitlerin valtaannousuun. 

Tuoreempiakin esimerkkejä olisi ollut. Esimerkkinä vaikkapa Mugaben Zimbabwe tai tämän päivän sosialismin nimiin vannova Venezuela.

Ei nyt kuitenkaan mennä asioiden edelle. Tulevat kuukaudet näyttävät kuinka Yhdysvaltain inflaation kehitys jatkuu. Ja sen seurauksena voimme ruveta ennakoimaan, miten EU:n talous reagoi keskuspankkinsa rahanpumppaamiseen. 

Täytyy siis toivoa, että EU:n hallinto pystyisi tarvittavasti reagoimaan viiveettä USA:n tapahtumiin, ja muuttamaan linjaansa mikäli rapakon takana joudutaan ongelmiin. Tässä mielessä on kuitenkin vaikea nukkua yönsä rauhassa, sillä ikävä kyllä esimerkit EU:n kyvystä reagoida asioihin nopeasti ja järkevästi ovat valitettavan vähissä. 

keskiviikko 12. toukokuuta 2021

Omituisia sattumia

Eilen käytiin eduskunnassa tiukkaa vääntöä EU:n elvytyspaketista. Siinä ei kuultu sinänsä mitään uutta tai yllättävää, joten paketti tulee kyllä tämän päivän äänestyksissä hyväksytyksi kahden kolmasosan enemmistöllä. 

Tämä oli sinänsä jo etukäteen tiedossa viimeistään sen jälkeen, kun Kokoomus pyörsi päätöksensä äänestää tyhjää, mutta ennen tätä keskustelua me suomalaiset saimme kyllä nähdäksemme ihmeen. Eilen kävi nimittäin siten, että EU-komission Valdis Dombrovski julkaisi twiitin hyvällä suomenkielellä.

Twiitissään hän pyörsi edellisen päivän näkemyksen, jonka mukaan elvytyspaketeista voisi tulla pysyvä tapa ratkaista EU:n talousongelmia. Sanatarkasti hän lausui, että "komissiolle on selvä asia, että #NextGenerationEU -väline on kertaluonteinen, ainutlaatuinen ja se on tiukasti ajallisesti rajattu... Se on meidän mahdollisuutemme toipua tästä poikkeuksellisesta kriisistä." 

Koska Dombrovski ei tiettävästi ole aiemmin osannut Suomea, on hän joko saanut Herralta kielillä puhumisen armolahjan tai joku suomalainen on kirjoittanut viestin hänen puolestaan. Tai sitten hän on vain käännättänyt sanomisensa tulkilla. 

Erikoista kuitenkin, että komissaari pyrki tällä tavalla vaikuttamaan suomalaisiin kansanedustajiin näiden äidinkielellä juuri ennen asian käsittelyä - ottaen huomioon, ettei eduskunnassa liene ainuttakaan, joka ei osaisi sujuvasti englantia.

Toinen eilisen päivän omituinen sattuma oli pääministeri Sanna Marinin (sd) joutuminen omaehtoiseen koronakaranteeniin elvytyspakettikeskustelun alla. Eikä siksi päässyt mukaan esittämään asiaperusteita hallituksensa ja EU:n komission puolesta.

Koska vastaavaa on tapahtunut aiemminkin, voisi joku epäluuloinen kuvitella pääministerin karttavan vaativia väittelytilanteita. Mutta näinhän asia ei ole. Eihän?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU:n elvytyspaketti etenee omituisin perustein kohti hyväksyntäänsä
Voisiko eduskunta tehdä EU:n hallintoeliitin vastaisen päätöksen?
Elvytyskysymys eduskunnassa

tiistai 11. toukokuuta 2021

Byrokraatin tulisi edistää eikä hankaloittaa taloutta

Tänä aamuna luin Helsingin sanomista mielipidekirjoituksen, jossa oli tiivistetty erinomaisesti yksi talouden merkittävimmistä kulmakivistä. Siis se, että "uudet työpaikat syntyvät yleensä uudistumiskykyisiin ja kasvaviin yrityksiin, ja näin tapahtunee myös tulevaisuudessa... Työn tuottavuus kasvaa osaamisen, tehokkaampien toimintatapojen ja koneiden sekä uusien tai uudistettujen tuotteiden avulla."

Asia on juuri siten kuin mielipidekirjoittaja on sen muotoillut. Ja se tulisi ottaa huomioon tehtäessä kotimaista innovaatio-, yritys- ja teollisuuspolitiikkaa. 

Luettuani tyytyväisenä kyseisen kirjoituksen katsahdin Maaseudun tulevaisuutta. Ja se palautti minut maan tasalle. 

Sieltä löytämäni jutun mukaan suomalainen lupakäytäntö on nimittäin siirtämässä meidät syrjään nykyaikaisesta kalankasvatuksesta. Syy on - ah niin perin suomalainen ellei suorastaan tsaristinen. Eli maamme byrokraatit näyttäisivät ymmärtäneen tehtäväkseen yhteiskuntaa stagnoivan byrokratiaperinteen ylläpitämisen sen sijaan, että olisivat ymmärtäneet roolikseen taloudellisen toiminnan edistämisen myös lupa-asioissa. 

Suomen ja Ruotsin suurimman kirjolohen kasvattajan ahvenanmaalainen toimitusjohtaja nimittäin kertoi, että viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaiset kalankasvattamot ovat saaneet vain jokusen luvan. Ja silloinkin luparuljanssi valituksineen on kestänyt vuosia ja saattanut maksaa yrittäjälle 100 000 euroa, vaikkei lupaa edes olisi saanut. Niinpä kirjolohenkin kasvatukseen jatkossa tehtävät investoinnit tehdään lähinnä Ruotsissa ja Virossa.

Eikä siis ihme, että jo nyt kulutamme kotimaisen kirjolohen sijaan lähinnä norjalaista lohta. Ja rikastutamme sitä kautta öljymiljardeissaan muutenkin kieriskeleviä vuonomaalaisia - ja jatkossa yhä useammin siis myös ruotsalaisia ja virolaisia. 

Tätä taustaa vastaan ei siten kannata ihmetellä, ettei Suomen talous ole lähtenyt Nokian romahduksen jälkeen sellaiseen lentoon kuin hyvinvointivaltion ylläpitäminen edellyttäisi. Eikä se näillä yrityspoliittisilla asenteilla tule sitä kyllä koskaan tekemäänkään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Markkinatalous Harvardin professorin silmin
Mistä työllisyys syntyy?
Kuinka paukut tulisi sijoittaa?

maanantai 10. toukokuuta 2021

Kysymyksiä Jarkko Elorannalle (SAK)

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on käynyt taisteluun ammattiliittojen vallan puolesta. Hänen mukaansa metsä- ja teknologiateollisuuden lanseeraama paikallinen sopiminen johtaisi siihen, että työntekijöiltä katoaisivat niin lomarahat, ylityökorvaukset, vuoro- ja pyhälisät, palkalliset vanhempainvapaapäivät, palkallinen sairausloma, neljää viikkoa pidemmät alakohtaiset vuosilomat, 37,5-tuntiset työviikot, sairaan lapsen hoitomahdollisuudet, sairausajan palkka, työajan lyhennykset sekä ilta-, yö- ja lauantailisät.

Kovaa tekstiä ay-johtajalta. Mutta onko meidän uskominen sitä?

Tukea hänen ajatuksilleen antaa se, että historiallisesti tarkasteltuna työnantajat ovat olleet haluttomia antamaan työntekijöille tes-neuvotteluissa uusia etuja eivätkä he liene koskaan myöskään ehdottaneet yleistä palkkatason nostamista. Mutta oleellinen kysymys tässä yhteydessä on se, että miten hyvin tämä menneisyys kuvaa tulevaisuutta?

Tosiasiahan kuitenkin lienee, että Suomessa eletään jatkossa pikemminkin työvoimapulan kuin työvoiman puutteen tilassa. Tästä kertoo myös se, että maamme hallitus haluaisi kiireellä helpottaa myös alhaisen koulutuksen saaneiden työperäisten maahanmuuttajien Suomeen saapumista - korkeasti koulutetuille suuripalkkaisille ulkomaalaisille asiantuntijoillehan ei ole ollut sen kummempia esteitä aiemminkaan. 

Oleellista tässä on ymmärtää, ettei suomalaisten työmarkkinoiden historiassa ole ollut työvoimapulaa oikeastaan koskaan, sillä Suomen väestö on kasvanut nopeasti aina 1700-luvulta lähtien. Sikäli tilanne on kuitenkin muuttunut, että väestömme on nyt vanhenemassa nopeasti, mikä on johtanut huoltosuhteen nopeaan alenemiseen eli työikäisen väestön suhteellisen osuuden vähenemiseen.

Näin ollen työntekijöistä tulee olemaan jatkossa pulaa. Markkinatalouden oloissa se tarkoittaa, että yritysten välinen kilpailu työntekijöistä kiristyy. Eli jokaisen työnantajan intressi houkutella hyviä työntekijöitä lisääntyy aiemmasta. Sen sijaan automaatio tulee korvaamaan bulkkitehtäviä hoitavia ihmisiä, jotka muuttuvat tarpeettomiksi sitä nopeammin, mitä korkeampaa korvausta he saavat suhteessa omaan tuottavuuteensa - riippumatta millä mekanismilla nämä edut on saavutettu.  

Siksi haluaisin kysyä SAK:n puheenjohtajalta, että millä logiikalla tässä tilanteessa työnantajan kannattaisi heikentää työvoiman työsopimusehtoja kautta linjan? Eikö sen pikemminkin kannattaisi henkilöstöpolitiikassaan huolehtia siitä, etteivät etenkään työnsä asiallisesti hoitavat henkilöt halua siirtyä pois palveluksesta? Eli tarjota heille entistä parempia sopimuksia, jollaisia jo nyt on tapana tarjota erityistä osaamista omaaville asiantuntijoille.

En tietenkään voi näitä kysymyksiä esittää - tai siis saada niihin vastauksia - mutta en myöskään usko, että puheenjohtaja osaisi antaa niihin uskottavasti perusteltuja vastauksia. Sen sijaan olen varma siitä, että hänen ulostulonsa on hätähuuto ay-liikkeen vaikutusvallan säilyttämisen puolesta.

Tosiasia kun joka tapauksessa tulee olemaan, että työvoiman vähentyessä palkka- ja etuushaitarit tulevat kussakin tehtävässä kasvamaan. Asiansa hyvin hoitava työvoima tulee saamaan työnantajiltaan parempaa korvausta uhraamastaan ajasta kuin työnsä leväperäisesti hoitava joukko. Siten osa ihmisistä tulee kokemaan muutoksen vapauttavaksi toisten tuntiessa itsensä kaltoin kohdelluksi. 

Työnantajien kannalta työvoimakustannukset tulisivat paikallisesti sopien kuitenkin jakaantumaan tarkemmin työsuoritusten ja yrityksen kannattavuuden mukaan kuin nykyisessä järjestelmässä. Parhaassa tapauksessa tämä voisi johtaa myös suomalaisen elinkeinoelämän nykyistä parempaan kannattavuuteen, mikä lienee myös paikallista sopimista ajavien perimmäinen tarkoitus. Nykymuotoiselle ay-liikkeelle työmarkkinoita jäykistävänä elementtinä tässä yhtälössä ei sen sijaan näyttäisi jäävän paikkaa - ei ainakaan ilman oleellista ajatusten ja tavoitteiden uudistamista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Älyllisesti epärehellisen palkka
Jarkko Eloranta keksi oivan sloganin
Miksei It-veteraani työllisty?

sunnuntai 9. toukokuuta 2021

Suomalaisten rahoittajien halveksuntaa

Palaan yhteen viime viikon puheenaiheeseen eli hallituksen päätökseen supistaa suomalaiseen tieteeseen suunnattua rahoitusta. 

Asian vaikutuksista innovaatiojärjestelmään kertoi oleellisen eilisessä mielipidekirjoituksessaan professori Pekka Vallittu, jonka mukaan "lyhytjänteinen ´yritystuki´ on kannatettava ajatus sinällään, mutta tässä toimintamallissa pohja pettää: ei ole soveltavaa tutkimusta ilman vankkaa perustutkimusta". Toisin sanoen julkisin varoin tuettava ja inhimilliseen uteliaisuuteen perustuva perustutkimus tuottaa nykyaikana lähes kaiken perustavanlaatuisen uuden tiedon, jonka pohjalle voidaan soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen keinoin tuottaa kaupallista arvoa omaavia kokonaan uudenlaisia tuotteita ja palveluita.

Tarkoituksenani ei tässä ole sen enempää selventää eri tutkimuslajien välisiä eroja, vaan ottaa kantaa asiaan Helsingin sanomissa otettua linjaa. Sen viisi päivää sitten julkaiseman analyysikirjoituksen otsikon mukaan "Hallitus antoi 70 miljoonaa turvealalle mutta aikoo leikata 35 miljoonaa tieteeltä".

Siinä lehti asettuu siis tieteen puolelle, mutta asettaa vertauksen turpeentuottajien työn poliittisin päätöksin aiheutettuun pikaisen loppumisen inhimilliseen - eli sosiaalisesti kestävään - alasajoon. Toisin sanoen lehti paheksui hallituksen pyrkimystä suomalaisten yrittäjien inhimillisestä kohtelusta tieteen kustannuksella. 

Tokihan lehti on vapaa julistamaan omaa sanomaansa ja omia arvojaan. Omalta osaltani tulkitsin kirjoituksen siten, että vertaus paljasti erkkomedian oma arvojärjestyksen sikäli, että vaikka se asettikin tieteen korkeammalle kuin turvetuotannon, ei se ole maininnut yhtään kriittistä sanaa verovarojemme lahjoittamisesta ulkomaille kehitysapuna. Eikä etenkään ehdottanut, että kotimaisen tieteen rahoitus voitaisiin turvata vähentämällä vain muutamia prosentteja tästä käytännössä kehitysapurälssiä ylläpitävästä menomomentista.

Toisin sanoen maamme valtalehti osoitti jälleen kerran - ties kuinka monennen kerran - että suomalainen veronmaksaja ja hänen parhaansa ajaminen ei kuulu sen agendaan. Tämä on sanalla sanoen käsittämätöntä Helsingin sanomien toiminnan suomalaisten rahoittajien halveksuntaa. 

Edellä kirjoittamastani huolimatta toivotan hyvää äitienpäivää kaikenlaisen ihonvärin, kansallisuuden ja uskonnon omaaville äideille ja muille ihmisille. Myös HS:n toimittajille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nainen, lasikatto ja länsimaisen elämänmuodon jatkuvuus
Kansallisen itsekäsityksen manipuloinnista
Tiede on hyödyllisin instituutiomme


lauantai 8. toukokuuta 2021

Kadolle löytyi syy

Vuosi sitten puhuttiin kovasti hyönteiskadosta, jonka olen itsekin havainnut autoni tuulilasiin kertyvien hyönteisten määrän vähenemisestä viimeisten 40 vuoden aikana. Sen arveltiin vaarantavan lukuisten eläinlajien tulevaisuuden ja romahduttavan ihmisille tärkeitä ekosysteemipalveluja. 

Hyönteistuhon pääsyyksi epäiltiin nykyaikaista maataloutta torjunta-aineineen, mutta myös ilmastonmuutoksen arveltiin olevan merkittävä tekijä. Eikä asfaltointiakaan unohdettu. 

Eilen ilmestyneessä Science-lehdessä kerrottiin hyönteiskatoon liittyvistä uusista tutkimuksista. Jutun mukaan hyönteistuhoon nimittäin vaikuttaa erittäin merkittävästi ulkovalaistus. Siis erilaiset ihmisten asettamat katuvalot, valomainokset ynnä muut sellaiset. 

Selkein osoitus tästä oli hollantilainen pitkäaikaistutkimus, jossa havaittiin yöperhosten vähentyneen neljässä vuodessa 14 prosenttia alueilla, joilla oli valaistusta, kun ilman valoja oleville verrokkialueilla ei havaittu muutoksia. 

Toinen hätkähdyttävä tieto oli se, kuinka kirkkaasti valaistu pelikaupunki Las Vegas houkuttelee heinäsirkkoja. Sen taivaalla oli nimittäin yöllä 27. heinäkuuta vuonna 2019 havaittu peräti 42 miljoonaa heinäsirkkaa, massaltaan noin 30 tonnia. 

Tämän jälkeen jään odottamaan, kuinka Suomenkin hyönteisistä huolissaan olevasta Helsingin punavihreästä kuplasta alkaa kuulua vaatimuksia kaupungin pimentämistä öiseen aikaan hyönteisten pelastamiseksi. Tosin hengitystäni en aio niitä odotellessani pidättää, koska epäilen, ettei syyllinen tällä kertaa ollut sellainen, johon tämä taho tahtoisi puuttua. Toivon tietenkin olevani väärässä, koska hyönteisillä on oikeasti suuri merkitys ympäristömme hyvinvoinnille esimerkiksi pölyttäjinä ja ravintoketjun osina.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afrikan kasvava väestö lisää hyttysten kiinnostusta
Negatiiviset luontouutiset pönkittävät punavihreää kuplaa
Seksin katsominen synnytti uuden kulttuurin

perjantai 7. toukokuuta 2021

Ministeri Ohisalo, homeopatia ja Itä-Uudenmaan järjestäytyneet nuorisoporukat

Poliisi on kertonut epäilevänsä, että Itä-Uudellamaalla toimisi järjestäytynyttä rikollisuutta harjoittavia nuorisoporukoita. Näihin vähemmän löyhiin mystisiin sakkeihin kuuluu alaikäisiä lapsia ja nuoria, jotka ovat Suomen ja muiden maiden kansalaisia. 

Suomen lisäksi ei kuitenkaan mainittu esimerkiksi Somalian kansalaisuutta eikä sitä, oliko joukossa muualla syntyneitä Suomen kansalaisia. Niiden sijaan Yle mainitsi omassa jutussaan Tikkurilan.

Tutkinnassa on monia henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia, omaisuusrikoksia ja törkeitä huumausainerikoksia. Niiden rikosnimikkeet vaihtelevat lähes viattomista näpistyksistä tapon yrityksiin. Niitä tehdessä on hyödynnetty erilaisia astaloita veitsistä ja miekoista aina ampuma-aseisiin tai niiden jäljitelmiin.

Tilanne on ilmeisesti mennyt jo aika pahaksi, koska poliisi on katsonut tarpeelliseksi informoida asiasta, vaikka sitten vähän faktoja salaillenkin. Ainoa mahdollinen johtopäätös tästä on se, että olemme jälleen astuneet askelen pidemmälle Ruotsin tiellä. 

Siksi voisi kuvitella, että myös maan hallituksessa osattaisiin tehdä oikeat johtopäätökset asiasta, joka on toki ollut kaikille vähänkään loogista ajattelukykyä omaaville selvää jo ainakin vuosikymmenen (ensimmäinen asian todennut oma merkintäni vuodelta 2010 on tässä). Eli jos me sallimme maahamme syntyvän suuria kehitysmaalaisia yhteisöjä samaan tapaan kuin ruotsalaiset ovat tehneet, hyysäämme heitä yhtä ponnekkaasti kuin entinen isäntäkansamme ja kieltäydymme yhtä ponnekkaasti tunnustamasta tosiasioita kuin viikinkien jälkeläiset, ei lopputulos voi olla kuin täsmälleen samanlainen.

Siispä kääntykäämme asiasta vastaavan sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) puoleen ja kuulkaamme kuinka hän julistaa omaa sanomaansa. Sen mukaan alaikäisten yleistynyt vakava väkivalta kertoo osattomuudesta, jota koronakriisi on pahentanut. Niinpä hän aikoo käyttää nuorten palveluihin satoja miljoonia euroja lisää rahaa.

Lieneeköhän niin, että ministeri on homeopatiauskovaisia. Eli hän uskoo taudin paranevan tilkkasella samaa lääkkettä, joka sen on synnyttänytkin. Onhan se nyt kuitenkin niin, että sadat miljoonat eurot ovat vain murusia verrattuna koko siihen rahamäärään, jolla suomalaiset veronmaksajat ovat viimeisten vuosikymmenien aikana tukeneet humanitaarista maahanmuuttoa maahamme.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin rautatieaseman henkirikoksen pitäisi herättää hallitus
Klaanirikollisuuden torjunnalla alkaa olla kiire
Onko Pohjoismaiden muutos käsillä nyt?

torstai 6. toukokuuta 2021

Pelin politiikkaa sosiaalisessa mediassa

Yle julkaisi uuden kuntavaaligallupinsa. Siinä Kokoomus nousi selvästi suosituimmaksi puolueeksi. Perussuomalaisten kannatus puolestaan laski lähes prosenttiyksiköllä, mutta he säilyivät edelleen toisena. Myös äskettäisen teatteriesityksen järjestäneen Keskustan kannatus laski, mutta nähdyn draaman merkitystä sille voimme vain arvailla.

Hallituspuolueista huomattavin muutos oli Vihreillä, joka luisui selvään alamäkeen. Vaikka SDP:n ja Vasemmistoliiton kannatus nousikin hiukkasen, viittasi gallup koko vihervasemmiston kannatuksen oleelliseen putoamiseen. Olisiko kansa siis saamassa kyllikseen jakopolitiikasta ja sitä seuraavasta julkisen sektorin velkaannuttamisesta. 

Vaaleihin on kuitenkin vielä aikaa, joten kannatusvaihteluita on odotettavissa. Näin jo siitäkin yksinkertaisesta syystä, että varsinaiset kampanjat ovat vielä edessä ja niillä on ollut tapana vaikuttaa ihmisten poliittisiin valintoihin.

* * *

Anteeksi nurkkakuntaisuuteni, mutta satuin huomaamaan myös Helsingin uutisten tekemästä gallupista kertovan jutun. Sen mukaan SDP olisi putoamassa pääkaupungin viidenneksi suurimmaksi puolueeksi. 

Vielä mukavammaksi kyselyn tuloksen teki se, että jos jätetään laskuista pois ryhmä "muut", vaihtuisi Helsingin vihervasemmistoblokin edellisissä vaaleissa saama äänimääräenemmistö tulevissa vaaleissa vähemmistöksi. Ero keskustaoikeiston hyväksi olisi tosin vain 1,3 prosenttiyksikköä, kun se viime kunnallisvaaleissa oli vihervasemmiston eduksi 0,5 prosenttiyksikköä.

Tämän gallupin mukaisen äänestystuloksen voisi toivoa johtavan siihen, että ainakin kaikista hulluimmista pääkaupunkimme vihervasemmistolaisista "kehitysideoista" luovuttaisiin ja niiden sijaan siirryttäisiin tekemään rationaalisia päätöksiä pääkaupunkimme pitämiseksi toimivana sekä sen asukkaille että koko Suomen kansalle. Varmaa tämä ei kuitenkaan ole.

* * * 

Bongasin Helsingin  uutisten jutun itse asiassa Twitteristä. Siellä oli asiasta kertonutta viestiä seuraavassa keskustelussa parikin näiden vaalien luonnetta mainiosti kuvaavaa kommenttia. 

Niistä ensimmäisessä nimimerkillä esiintynyt henkilö teki pelin politiikkaa väittämällä, että "Kokoomuksen johto saisi olla kyllä hieman suurempi. Nyt on suuri vaara, että joudun äänestämään kokoomusta, jotta Anni Sinnemäestä ei tule pormestari."

Kommentti saattaa toki olla rehellinenkin, mutta itselleni tuli kyllä ensimmäisenä mieleen, että sen kirjoittajalla oli ketunhäntä kainalossa. Eli että hän tulee äänestämään Kokoomusta varmuudella, mutta pyrkii henkilökohtaiseksi muotoillulla viestillään puhuttelemaan erityisesti Perussuomalaisten äänestämistä harkitsevia. 

Tähän vastasi toinen nimimerkkiä käyttänyt henkilö, joka puolestaan lienee Perussuomalaisten kannattaja. Hän nimittäin väitti, että "ei ole väliä kumpaa äänestät, samaa sakkia" tarkoittaen Kokoomusta ja Vihreitä, minkä hän vahvisti toisessa viestissään.

* * *

Nähtäväksi jää, miten Helsingin kunnallisvaaleissa käy. Joka tapauksessa on kuitenkin selvää, että pormestarikysymyksen sotkeminen itse vaaleihin on johtanut paikallisten valtapuolueiden ja/tai heidän kannattajiensa pyrkimyksiin hyödyntää tätä kytköstä. Ja siten heikentää muiden puolueiden asemaa pääkaupungimme valtuustossa.

Omalta osaltani suosittelen mahdollisille helsinkiläisille lukijoilleni pidättäytymistä tällaisesta valtapoliittisesta pelistä. Eli äänestäkää pormestarikytköksestä huolimatta edelleen sitä ehdokasta ja puoluetta, jonka näette hoitavan Helsingin asioita parhaiten. Vain siten toteutuu aito demokratia, jossa kukin näkemys saa kannattajiensa määrää vastaavan painoarvon päätöksentekijöiden joukossa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Laittomat maahanmuuttajat veronmaksajien piikissä
Nykysuomalaista suvaitsevaisuutta ja demokratian kunnioitusta
Tiedostava etujoukko ei välitä kansan tahdosta

keskiviikko 5. toukokuuta 2021

Rakenteellista tai ei, verotuksella on vaikutuksensa

Tehyn ekonomisti Ralf Sund kertoi, että rakenteellinen alijäämä on käsitteenä pelkkää sumustusta. Hänen mukaansa "kuntasektorilla palkkavaatimukset tyrmätään toistuvasti vetoamalla rakenteelliseen alijäämään, josta syystä varoja ei ole. Kun ongelma määritellään rakenteelliseksi, halutaan antaa kuva, ettei asialle voi tehdä mitään."

Sund vielä tarkensi, että "kaikki tulot ja menot ovat ihmisten päätöksiä. Vaihtoehtoja päättää on lähes rajattomasti. Kyse ei ole rakenteista."

Tehyn ekonomisti esitti perusteluksi väitteen, jonka mukaan kuntien tulojen "suuruus määräytyy melko pitkälle veroäyrin suuruuden mukaan. Päätös tehdään kunnanvaltuustoissa. Se on siis ihmisten päätös. Rakenteellisuuden määritelmää tuskin täyttää kunnanvaltuustojen ujous nostaa veroja."

Tähän haluaisin esittää vastalauseen. Niin omalta kohdaltani kuin epäilemättä monen muunkin kohdalta veroäyrillä on tässä muutenkin korkean verotuksen maassa kyllä vaikutusta esimerkiksi asuinpaikan valinnassa. Sitä enemmän, mitä korkeapalkkaisemmasta ihmisestä on kyse. 

Jos ja kun näin on, niin kyllä tämän kaiken looginen seuraus on se, että - Sundia lainatakseni - ihmisen veropäätöksen seurauksena voidaan kunnasta häätää myös hyväpalkkaiset asukkaat. Ja sitä kautta ehkäistä sen mahdollisuuksia kerryttää käyttöönsä verotuloja.

On tämä sitten rakenteellinen ongelma tai ei, on se kuitenkin asia, joka jokaisen kuntapäättäjän pitäisi ymmärtää. Ja koko maan hallituksen silloin, kun se suunnittelee veronkorotuksia ylläpitääkseen sellaisia menoja, joille ei saada vastinetta tulopuolelle - esimerkkinä vaikkapa ne lähes 100 000 000 euroa, jotka annamme valtion kassasta joka kuukausi kehitysapuna.

Niille aidosti huipulla eläville ja suuria verotuottoja tahkoaville ihmisille, joille kielitaito ei ole este, eikä kansainvälinen työyhteisö pelottava, korkean verotuksen ympäristöstä muualle muuttaminen ei tuota vaikeuksia. Mutta pois muuttaessaan he siirtävät veronsa sellaiselle asuinympäristölle, joka jättää heille Suomea enemmän päätösvaltaa omien tulojensa kuluttamiseen. 

Ja tämä ei olekaan mikään pikkujuttu, sillä 22 prosenttia suomalaisista maksaa yli 95 prosenttia kaikista ansiotuloveroista. Voidaan toki sanoa, että he ovat moraalittomia tai että onhan heillä varaa, mitkä  seikat saattavatkin jossain määrin pitää paikkansa. Mutta yhä lailla selvää on, että heillä on - muiden elämisen maksamiseen kyllästyttyään - myös vapaus ja houkutus siirtää isot tulonsa muualle verotettaviksi. Ja siitä kärsii jokainen noiden tulojen verotuksesta osansa saava vähävarainen.

Siksi on tärkeää, että niin kunnat kuin valtiotkin harrastavat kohtuutta verotuksessaan. Ja että ne ohjaavat menonsa tulojen mukaan vain välttämättömään - ellei niille sitten ole jollain aikavälillä saatavissa riihikuivaa vastinetta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka nainen eroaa miehestä?
Sosialismin seireeninlaulu houkuttaa hallitusta
Yhteiskuntavastuu ja verokiila


tiistai 4. toukokuuta 2021

Kokemusasiantuntijuus suojaa propagandalta

Vakuutusyhtiö If oli teettänyt kyselyn, jonka perusteella autonostajien päätöksessä painaa eniten auton käyttövoima ja sen jälkeen moottorin teho ja suorituskyky. Vasta näiden jälkeen tulevat kulkuneuvon ympäristöarvot. 

Autojen käyttövoimista ykkösenä oli edelleen bensiinimoottori, mutta sen jälkeen tuli ei-lataava hybridi tai kevythybridi, joilla ajaminen ei käytännössä poikkea polttomoottoriautosta. Vasta seuraavana tuli sähköauto suunnilleen samalla suosiolla kuin dieselauto.

Meille nykyisessä vihreässä mediatodellisuudessa eläville ympäristöarvojen ja sähköautojen jääminen muiden tekijöiden taakse voi kuulostaa yllättävältä. Syynä siihen näyttäisi olevan mediatodellisuuden vääristymä, joka näyttää maailmaa punavihreiden lasien värittämänä tässäkin asiassa.

Oman käsitykseni mukaan autonomistajat ovat sen luokan kokemusasiantuntijoita, ettei mediatodellisuus heilauta heitä kovinkaan helposti. Toki sähköauto on kokemuksena suurimmalle osalle ihmistä outo, mutta toisaalta sen hyvät ja huonot ominaisuudet ovat autoilijan kokemuksella helpohkosti ymmärrettävissä. 

Tässä suhteessa Iltalehdessä oli Ifin kyselyä mainiosti täydentävä juttu, jonka mukaan nykyaikaisten sähköautojen kehdossa eli Kaliforniassa joka viides sähköllä ladattavan auton vuosina 2012–2018 ostanut vaihtoi takaisin polttomoottoriautoon. Lukema on uskomattoman korkea ottaen huomioon sen, etteivät ensimmäiset sähköautojen ostajat missään tapauksessa edusta keskimääräistä autoilijaa vaan pikemminkin punavihreän agendan hyvin tiedostavaa joukkoa.

Kalifornialaisten into palata saastuttavaan polttoaineeseen johtui siitä, että sähköauto lataamisineen on käyttäjänsä kannalta ongelmallinen kapistus. Näköjään jopa siihen mittaan asti, että suuri osa jopa parhaiten punavihreän utopian omaksuneista ihmisistä on valmis luopumaan sellaisesta karvaiden kokemustensa takia. Näin siitä huolimatta, että sähköautolla ajaessa ei synny pakokaasuja, vaan kuljettaja voi mielessään hekumoida vihreällä eetoksella.

* * *

Tähän blogiin edellä referoimani teksti ei päässyt niinkään autoilun eikä edes pakokaasujen takia vaan siksi, että se valaisi erinomaisesti median vaikutusta ihmisiin. Ilman vahvaa punavihreää mediaa sähköauton tulevaisuus olisi paljon epäselvempi kuin nyt.

Siksi - arvoisa lukijani - ei koskaan kannata väheksyä niitä narratiiveja, joita media pyörittää ympärillämme. Ei edes silloin, kun me itse ymmärrämme niiden järjettömyyden.

Olen nimittäin aivan varma, että ilman kaikkialta syötettyä punavihreää medianarratiivia ei Suomeen olisi päästetty kymmeniätuhansia kehitysmaalaisia, eikä äskettäisessä poliittisessa spektaakkelissa ylettömän huomion saanutta turvetuotantoamme oltaisi ajamassa alas. Eikä edes EU olisi tekemässä Suomesta vauraampien maiden taloutta tukevaa hiilivarastoa.

On kuitenkin hyvä ymmärtää, että tiedostamalla erilaisten narratiivien olemassaolon voi meistä itse kukin suojautua niiden vaikutuksilta eli propagandalta. Näin myös sellaisissa asioissa, joissa me emme ole yhtä vahvoja kokemusasiantuntijoita kuin autokaupassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsinkiin halutaan ideologista mainontaa
Vihreää kauhukomediaa
Kansan ajatuksissa on jälkiä poliittisesta propagandasta

maanantai 3. toukokuuta 2021

Mikä aiheutti sosionomin ahdingon?

MTV3 kertoi lasten väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Jutussa haastatellun lastensuojelussa työskentelevän sosionomin kuvaama todellisuus on enemmän kuin hätkähdyttävä.

"Minua uhkaillaan ja haukutaan. Jos ei päivittäin, niin ainakin viikoittain. Sitten on ollut ihan fyysistä väkivaltaa sillä tavalla, että lapsi on alkanut riehua ja käynyt suoraan päälle. Tilanne on kuitenkin sellainen, että aikuisen on oltava siinä paikalla ja sitten on hyökätty kohti."

"Pari kertaa on purtu sellaisia verijälkiä, että on pitänyt käydä ottamassa antibioottikuuri. Nyrkistä on tullut kasvoihin niin voimalla muutamaan otteeseen, että on tarvinnut käydä tarkastuksessa."

"Se on todella hurjaa. Ei sitä voi kuvitella millä tavalla he uhkailevat ennen kuin sen kokee. He saattavat sanoa aivan tarkasti, että pääni halkaistaan kahtia ja sieltä kaivetaan aivot ulos ja mitä niille aivoille sitten tehdään."

Edelle kopioimani kuvaus koskee lapsia, joista nuorimmat ovat vain kymmenvuotiaita. Hätkähdyttävintä tässä on se, että neljä vuotta alalla toiminut haastateltava on havainnut tilanteen huonontuneen jo tänä aikana - mutta toki kehitys on hänen mukaansa jatkunut jo pidempään eikä se siten johdu ainakaan kokonaan koronapandemiasta.

Jutun luettuani jäin miettimään, että mistä moinen nopea kehitys on johtunut. Eli mitä me teemme väärin suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Käytännössä sosiaalidemokraattinen Suomi on muuttunut minun lapsuudestani ja nuoruudestani puoli vuosisataa sitten paljon pehmeämmäksi. Kaikki lapset huomioidaan koulunkäynnissä, eikä kansaa jaeta kahtia kymmenvuotiaana. Elintaso on noussut merkittävästi ja sosiaaliturva on aivan oleellisesti kattavampi.

Siksi jäin pohtimaan, että voisiko tämä yhteiskunnan pehmeneminen olla perimmäinen syy sosionomin kertomalle kehitykselle? Vai liittyykö se Suomen väestön kansainvälistymiseen ja monikulttuuristumiseen - eli ettei tässä puhutakaan etnisesti suomalaisten lasten vaan maahanmuuttajien jälkeläisten ongelmista. 

Jos kyse on jälkimmäisestä, niin miksei sitä kerrottu MTV3:n uutisessa.  Ja vastaavasti - ellei liity - niin miksei jutussa suljettu tätä epäilemättä varsin monelle mieleen tulevaa vaihtoehtoa.

Joka tapauksessa on selvää, että jos ja kun tilanne on uutisessa haastatellun sosionomin kertoman mukainen, on sille syytä tehdä jotain. Ja että tehokkain tapa toimia on puuttua ongelman juurisyihin - eli siihen millä tavalla me eli vaaleissa valtakirjamme saavat poliitikot ohjaavat tätä armasta kotimaatamme kohti tulevaisuutta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Järkyttävää välinpitämättömyyttä
Erilaisuuden korostaminen päivähoidossa
Mellunmän päiväkodin tapahtumat on tutkittava ja niistä on opittava

sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Vasemmalla laidalla

Neuvostoliitto ja sen myötä usko sosialismin käyttökelpoisuuteen yhteiskunnan perustana katosivat yli 30 vuotta sitten. Siksi voisi kuvitella, että uskottavat puolueet eivät enää voi haikailla sosialismin perään. Niinpä kokosin tähän keskeiset sanomat tämän vuoden poliittisen vasemmiston puheenjohtajien vappupuheista. 

Aloitan vasemmalta laidalta eli Li Anderssonista (vas), joka linjasi "yllättäen" tiukan sosialisointivaatimuksen. Hän nimittäin vaati, että jo tällä hallituskaudella pitäisi siirtää keskeisimmät työehtosopimuksiin sisältyvät työntekijöiden asemaa koskevat linjaukset lainsäädäntöön.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) taas kiinnitti huomiota nykyisen hallituksen aikaansaannoksiin. Hänen mukaansa hallituksessa on panostettu historiallisen paljon luonnonsuojeluun. Se tarkoittaa sitä, että lähimetsää ei kaadeta parkkipaikan tieltä ja jokaiseen Suomen kuntaan perustetaan uusi luonnonsuojelualue. 

Pääministeri Sanna Marin (sd) puolestaan kertoi, että SDP:lle on tärkeää, ettei taloutta kiristetä liian aikaisin ja että koronapandemian sosiaalinen jälkihoito hoidetaan hyvin. Se tarkoittaa hänen mukaansa, etteivät sopeutustoimet kohdistu heikoimmassa asemassa oleviin. 

Hallitus ei myöskään pääministerin mukaan leikkaa koulutuksesta, sosiaalietuuksista tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Lisäksi hän vaati työnantajia ottamaan enemmän vastuuta työntekijöiden osaamisen kehittämisestä.

Sanoisin, että huolimatta 30 vuoden takaisista tapahtumista voi sosialismi eri muodoissaan edelleen hyvin ja löytää edistyksellisiä puoltajia jopa maan asioita hoitavan hallituksen sisältä. Siitä huolimatta haluan toivottaa hyvää vapunjälkeistä elämää kaikille lukijoilleni!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pitäisikö koronavirusrokotteet sosialisoida?
Vuoden 1918 tapahtumat uusiksi?
Jussi Halla-ahon, Sampo Terhon ja vasemmiston vappupuheista


lauantai 1. toukokuuta 2021

Ranskalainen hätähuuto vai rasistinen möläytys?

Ranskassa on joukko upseereita tullut siihen tulokseen, etteivät he voi enää vaieta islamin kotimaalleen tuomasta uhasta. Niinpä he ovat julkisessa kirjeessään varoittaneet muslimien ja näiden asuttamien lähiöiden irtautumisesta muusta yhteiskunnasta ja kertoneet sen johtavan ennen pitkää sisällissotaan. 

Tämä on tapahtunut siitä huolimatta - minkä upseerit epäilemättä ovat tienneet - ettei heillä ole sananvapautta poliittisissa asioissa. Ja että he joutuvat sotilastuomioistuimen eteen vastaamaan kirjeestään. 

Tapaus on mielenkiintoinen monessakin mielessä. Ensinnäkin on tietenkin sananvapauskysymys - voiko mielipiteen ilmaiseminen olla vapaassa Euroopassa vielä nykyisin rangaistavaa? 

Toiseksi upseerien ulostulo on jakanut Ranskan poliittista kenttää. Siinä missä hallitusvalta on tuominnut itseensä ja politiikkaansa kohdistuneen arvostelun, ovat upseerit saaneet ymmärrystä etenkin politiikan kansallismieliseltä siiveltä. 

Kolmanneksi on tietenkin se kaikista mielenkiintoisin kysymys. Eli osoittautuuko upseerien ulostulo aiheelliseksi. Siihen vastauksen saaminen tosin kestänee vielä jonkin aikaa. 

Ja lopuksi se, millä tavoin upseerien kirje vaikuttaa suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Katsotaanko se meillä kotimaansa tulevaisuudesta huolestuneiden upseereiden perustelluksi hätähuudoksi ranskalaisuuden puolesta vai sotahullujen idioottien rasistiseksi möläytykseksi.  

Varmaa tässä on ainoastaan se, että ranskalaiset upseerit ovat uhranneet oman tulevaisuutensa torjuakseen Ranskalta sellaisen tulevaisuuden uhan, jonka toteutuminen on heidän mielestään nykyistä politiikkaa jatkaen väistämätöntä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyt Yle alitti jopa itse asettamansa riman
Maria Ohisalolta uusi linjaus
Alistuminen vai aggression sietäminen?

perjantai 30. huhtikuuta 2021

Titaaninen ilmastomittari

Luettavakseni osui julkaisu, jossa oli havaittu pohjoiskanadalaiselle järvelle vuosittain kerrostuviin sedimenttien sisältämän titaanin korreloivan lähimmän sääaseman osoittamaan lämpötilaan. Siten sedimenteissä oleva titaania voidaan käyttää puiden vuosilustojen tapaan vuoden tarkkuudella toimivana proxyna ilmaston kehittymisestä. 

Tätä tietoa hyödyntäen tutkijat selvittivät arktisen ilmaston kehitystä viimeisen 2 900 vuoden ajalla. Tulokset olivat niin mielenkiintoisia, että päätin jakaa tiedon niistä teidän kanssanne, arvoisat lukijani.

Ensinnäkin järven titaanipitoisuudet vahvistivat Pohjois-Atlantin vuosikymmenten skaalalla toimivan säännöllisen vaihtelun (AMO) toimineen koko tutkitun ajan. Lisäksi se herätti kysymyksiä AMO:n ja Pohjois-Atlantin lyhyemmän vaihtelun (NAO) yhteisvaikutuksesta, vaikka ei vastauksia antanutkaan.

Vähintäänkin yhtä mielenkiintoisena tuloksena lustojen titaanipitoisuudet vahvistivat noin sata vuotta ennen ajanlaskua alkaneen lämpimän ilmastojakson, joka päättyi vuoden 420 tienoilla. Tämä ajanjakso oli tutkitun proxytiedon perusteella 2900 vuoteen toiseksi lämpimin ajanjakso ja tunnetaan ennestään roomalaisena lämpökautena

Sitä seurasi keskiajan pimeänä ajanjaksona tunnettu vaihteleva kausi aina 800-luvun alulle asti, jossa näkyi myös erityisen kylmä jakso vuosina 535-660. Se tunnettaan myöhäisantiikin pikkujääkautena. Kaikista kylmintä oli kuitenkin 1300-luvulta 1800-luvulle ulottuneella ja Suomessakin nälänhätää aiheuttaneella pienellä jääkaudella

Pieni jääkausi oli kylmimmillään 1500-luvulla, minkä jälkeen kanadalaisjärven titaanikerrostumat osoittavat tasaista lämpenemistä siten, että lämpimintä on ollut viime vuosikymmenellä. Tämä lämpötilan 500-vuotinen tasainen nousu alkaa titaanidatan pienelle jääkaudelle mittaamasta vielä muitakin proxyjä alemmasta lämpötilasta 1500-luvulla.

* * *

Kaiken kaikkiaan tutkimus toi äärimmäisen mielenkiintoista lisävaloa maapallon ilmaston lämpötilavaihteluihin vahvistaessaan käsitystä siitä, että elämme juuri nyt poikkeuksellisen lämmintä ilmastojaksoa. Sen syistä proxytieto ei tietenkään itsessään osoita mitään, mutta siinä on muutamia piirteitä, joista olisi mukava saada lisätietoa.

Ensimmäinen niistä on tuo roomalainen lämpökausi, joka oli lähes yhtä lämmin kuin nykyinen ilmasto. Ulottuessaan pohjoiseen Kanadaan se ei ollut paikallinen ilmiö, kuten joskus on arveltu. Kysymys kuuluu siten, että jos tänä päivänä ilmastoa lämmittävät kasvihuonekaasut, niin mikä johti silloisen ilmaston lämpenemiseen koko pohjoisella Atlantilla ja sen rannikoilla – ja mahdollisesti jopa globaalisti?

Toinen lisätietoa kaipaava seikka on tuo pienen jääkauden vielä aiempiakin käsityksiä rankempi kylmyys. Koskiko se myös Eurooppaa, vai ilmenikö se noin kylmänä vain Atlantin toisella puolella? 

Jälkimmäiseen liittyen on myös kysyttävä, että mitä tarkoitti ilmaston tässä käsitellyn tutkimuksen valossa tasainen lämpeneminen jo 500 vuoden ajan – siis ilman oleellista viimeisen vuosisadan kiihtymistä. Liittyykö sekin kasvihuonekaasuihin, vai onko taustalla myös muita tekijöitä. Jos on, niin mikä on niiden suhteellinen tärkeys verrattuna kasvihuonekaasujen rooliin.

Kolmas iso kysymys on tietenkin se, että voiko nyt tutkittua titaanidataa seurata kauemmas menneisyyteen kuin nyt oli tehty. Eli miltä sen valossa näyttäisi esimerkiksi Atlanttinen lämpökausi, jolloin meidän tunturimme olivat kokonaan puiden peitossa? 

Lisäksi olisi mukava tietää, voidaanko samaa menetelmää käyttää myös muissa järvissä. Eli voitaisiinko titaanin esiintymistä järvien segmenttikerroksissa tutkimalla tehdä lämpötilasarjoja myös esimerkiksi Fennoskandiasta tai muualta maailmasta ja saada näin nykyistä kattavampi ja tarkempi kuva maapallon ilmastohistoriasta?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pohjoisen merijään sulaminen siirtyi 20 vuodella
Ristiriitaiset ennusteet ensi talven säistä
11 300 vuotta ilmastohistoriaa

torstai 29. huhtikuuta 2021

Pettäjän tie on helppo nakki

Kirjoitin 20. päivänä huhtikuuta eli reilu viikko sitten näin: "on todennäköistä, että saarikkolaiset saavat läpi joitakin vähemmän merkittäviä vaatimuksiaan - kuten vaikkapa turvetuottajien jonkinlaisen alasajo-avustuksen".

Eilen sitten kuulimme, että Marinin hallituksen punavihreän jakopoliittiset bileet jatkuvat ja edelle kirjoittamani turvemyönnytys annettiin sinänsä komean teatteriesityksen viime- ja tällä viikolla järjestäneelle Keskustalle. En kuitenkaan ole selvännäkijä, ennustaja, noita-akka enkä edes meedio. 

Olenpahan vain seurannut suomalaista politiikkaa, jossa Keskustan toiminta äänestäjiensä ja kaikkien muidenkin pettäjänä on jo liiankin helppo nakki arvattavaksi. Sen merkiksi soikoon siis Taisto Ahlgrenin laulu

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Punavihreät vievät ja Keskusta vikisee
Jatkuvatko ekonomistien vieroksumat punavihreät bileet?
Annika Saarikko maalasi kuvan hallituksen kyvyistä

keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

EU:n elvytyspaketti etenee omituisin perustein kohti hyväksyntäänsä

Perustusvaliokunta katsoi, ettei EU:n elvytyspakettia saa hyväksyä eduskunnassa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, vaan sille tarvitaan kahden kolmasosan kannatus. Näin siksi, että kyseessä olisi Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävä toimivallan siirto Euroopan unionille.

Koska tämä asia on päivänselvä, on peräti omituista, että valiokunnan päätös syntyi äänestyspäätöksen kautta. Se osoittaa, etteivät ne valiokunnan jäsenet, jotka äänestivät tätä päätöstä vastaan, ole ymmärtäneet tehtäväänsä laillisen menon vartijoina vaan toimivat yksinkertaisesti poliittisin perustein.

Sen sijaan jatkossa kansanedustajilla on lupa ratkaista kantansa poliittisten tavoitteidensa mukaan. Siksi on ollut mielenkiintoista nähdä millä kaikilla tavoilla äänestykseen suhtaudutaan.

Juuri nyt näyttää siltä, että koko vihervasemmisto yhdessä ruotsalaisten kanssa tulee äänestämään budjettivallan osittaisesta siirtämisestä unionille, sillä juuri siitähän tässä paketissa on kyse. 

Pakettia vastaan eli Suomen taloudellisen itsenäisyyden säilyttämisen puolesta äänestänevät perussuomalaiset, kristilliset, Harkimo ja Turtiainen. Kokoomus on ilmoittanut äänestävänsä tyhjää, mutta muutama puolueen jäsen liittynee itsenäisyyttä kannattaviin. Enkä ihmettelisi, vaikka myös sitä vastaan äänestäviä ilmaantuisi.  

Myös kepulaisten ylivoimainen enemmistö äänestänee paketin puolesta, mutta ainakin edustaja Hoskonen sitä vastaan. Veikkaan, että joukosta löytyy myös joku muu vastaanpanija tai ainakin tyhjän äänestäjä.

Jollain tavalla kuvaavaa on se, millä perusteella pakettia lähdettiin heti perustusvaliokunnan päätöksen jälkeen puoltamaan. Pohjanoteeraus lienee Sirpa Pietikäisellä (kok), joka ajoi poliittiseen päätöksentekoomme häpeäkulttuuria. Eli Suomelle miljardeja euroja maksava - ja samalla tulonsiirtovirran pohjoisesta etelään avaava - paketti pitäisi saada läpi, koska muuten Suomelle koituisi häpeää. Voi pyhä yksinkertaisuus.

Muilta osin Kokoomus ei halua ottaa paketista vastuuta, mutta kertoi kuitenkin puheenjohtajansa suulla, ettei se halua tulla sen esteeksi. Puolueella on tässä asiassa siten sanatarkasti vastuuton EU-politiikka. 

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen puolestaan kauhisteli, että paketin hylkääminen olisi "maanjäristyksen kokoinen asia". Siis mitä? Pitäisikö meidän hyväksyä taloudellisen itsenäisyyteemme menetys vain siksi, että asia on merkittävä?

Kaikista traagisin peruste löytyi kuitenkin Eurooppanuorilta, joiden mukaan paketti on hyväksyttävä siksi, ettei EU:lla ole sen kaatumisen varalta varasuunnitelmaa. Tämä on normaalin EU-käytännön mukaista (esimerkki, toinen ja kolmas), eikä siten tarkoita muuta kuin uutta todistetta Unionin kelvottomasta hallinnosta. Voisi kuvitella, että olisi pöyristyttävää, jos hallinnon kelvottomuutta käytetään perusteena paketin hyväksymiselle - mutta näköjään sekin on mahdollista silloin, kun usko on vahva.

Kaikesta edelle kirjoittamastani huolimatta olisin äärettömän yllättynyt, mikäli maallemme katastrofaalinen paketti ei menisi läpi eduskunnasta. Jos kokoomus äänestäisi kahta edustajaa lukuun ottamatta kokonaisuudessaan tyhjää ja hallitus Hoskosta lukuunottamatta sen puolesta syntyisi kaikkien ollessa paikalla seuraavat päätöslukemat: 115-49 paketin puolesta. Se tarkoittaa noin 70 prosentin kannatusta. 

Siten paketin hylkääminen vaatisi melkoisia muutoksia edelle kirjoittamiini ennakkoihin. Paketti kaatuisi esimerkiksi seuraavilla vaihtoehdoilla 

1. Seitsemäntoista kyllä-puolelle odotettua äänestäjää jättää äänensä käyttämättä
2. Kymmenen kokoomuslaista (kahden jo näin ilmoittaneen lisäksi) päättää äänestää pakettia vastaan
3. Kuusi kepulaista Hoskosen lisäksi päättää äänestää pakettia vastaan.

Jätän teidät - arvoisat lukijani - näissä tunnelmissa odottelemaan Suomen taloudellisesta itsenäisyydestä ison palasen lohkaisevan äänestyksen lopputulosta. Sekä valmistaumaan samalla maksamaan tästä ikuisuuteen etelä- ja itäeurooppalaisille aluetukia lisääntyvän verotuksen kautta.

 Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voisiko eduskunta tehdä EU:n hallintoeliitin vastaisen päätöksen?
Elvytyskysymys eduskunnassa
Julkisen salaisuuden paljastuminen aiheutti reaktioita

tiistai 27. huhtikuuta 2021

Paavo Arhinmäki kiisti potkaisseensa autoa

Arhinmäen Paavo (vas) on tähän asti ollut tunnettu erityisesti toimistaan kulttuuri- ja urheiluministerinä.  Niille, jotka eivät muista tarjottakoon avainsanoina "sateenkaarilippua", "hirveätä sontaa", "alkoholia ja jääkiekon MM-kilpailuja" sekä "norjalaisten voitelua ja lääkitystä". Huonomuistisemmat voivat tarkastaa yksityiskohdat miehen nimen kohdalla olevasta linkistä.  

Eilisen uutisen mukaan Paavon väitetään haastaneen 19-vuotiasta nuorukaista tappeluun, ottaneen tätä rinnuksista kiinni ja samassa yhteydessä myös asettuneen auton eteen vaurioittaen sitä potkaisemalla. Arhinmäki luonnollisesti on kiistänyt tapahtumain kulun ja sanonut kyseessä olleen vain sanaharkkaa ja jalan nostamisen johtuneen suojautumisesta uhkaavasti lähesteeltä autolta. Avoimeksi tosin jäi, että mikä mahtaisi olla nuorukaisen motiivi keksiä moinen juttu - etenkin kun hän ei edes tuntenut Arhinmäkeä.

Nähdäkseni Paavoa tuskin kuitenkaan tuomitaan tapauksesta oikeudessa. Näin jo siitäkin syystä, että asiasta ensin kertoneella 19-vuotiaalla nuorukaisella ei ole vaatimuksia häntä rinnuksista kiinni ottanutta poliitikkoa kohtaan.

Sen sijaan lienee varmaa, että Paavon jo ennestään valtakunnantason poliitikoksi mielenkiintoinen maine kasvaa tapauksen johdosta entisestään. Oma arvioni on - huomioiden Paavon puoluetaustan - ettei tapauksella ole ainakaan heikentävää vaikutusta Helsingin pormestariksi pyrkivän Arhinmäen eikä hänen puolueensa kannatukseen kesäkuisissa kuntavaaleissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Paavo Arhinmäki ja Italian talouden opetukset
HS vähätteli ja Paavo Arhinmäki huuteli maahanmuuttoasioissa
Kiakkovieraat ja itsenäisyys

maanantai 26. huhtikuuta 2021

Niin makaa kuin petaa - myös Intiassa

Helsingin sanomat kertoi, että maailman köyhemmille valtioille SARS-CoV-2-virusta vastaan valmistettuja rokotteita jakava WHO:n Covax-ohjelma on riippuvainen Intiassa tuotetuista rokotteista, mutta nyt se on joutunut vaikeuksiin, koska Intia pitää rokotteet itsellään käsiin räjähtäneen oman tautitilanteensa takia.

HS siteerasi jutussaan WHO:n maailmaa parantavaa naista, jonka mukaan rokotteiden jakautuminen epätasaisesti siten, että vauraammat maat ovat saaneet niitä kehitysmaita enemmän on ollut "törkeää niin eettisesti, moraalisesti kuin tieteellisesti”. 

Syyllisten penkille jutussa joutui erityisesti USA, joka on rajoittanut rokotteisiin tarvittavien materiaalien vientiä ulos maasta. Näin Intian rokotetuotanto on pienempää kuin se olisi, mikäli niiden kauppa kävisi normaalisti. Yhdysvaltain hallintoa syytettiin jutussa jopa "siitä, että se kylpee rokotteiden yltäkylläisyydessä" ehdittyään rokottamaan 41 prosenttia väestöstään. 

Myös EU:n kerrottiin harkitsevan intialaisten auttamista lähettämällä sinne pelastuspalveluhenkilöstöä. Sellaiseen kuuluu mm. lääkintähenkilöstöä, mutta rokotteista ei HS:n jutussa mainittu. 

Arvoisa lukijani saattaa tässä kohtaa ehkä kysyä, että missä luuraa nyt professorin oma ajatus kun hän vain referoi HS:n juttua. No tietenkin siinä älyllisessä epärehellisyydessä eli ilmeisen tarkoituksenmukaisessa harhaanjohtamisessa, minkä seurauksena HS:n toimittaja jätti yhden oleellisen asian mainitsematta halutessaan syyllistää Yhdysvaltoja ja samalla koko läntistä maailmaa. 

Tarkoitan tällä tietenkin sitä, että intialaisten tragedia juontaa vain ja ainoastaan heidän uskonnollisuudestaan ja yleisestä välinpitämättömyydestään. Nyt käsillä oleva tragedian käynnistymiseenhän johti ihmisten välinpitämättömyys suosituksista, minkä seurauksena he ovat osallistuneet tartuntariskistä piittaamatta viime kuukausina suuriin uskonnollisiin ja poliittisiin tapahtumiin sekä häihin ja krikettiotteluihin.

Suomalaisen sanonnan mukaan niin makaa kuin petaa. Ja juuri näin on käynyt intialaisille. Ja täsmälleen sama koskee myös meitä suomalaisia, jotka olemme kohtuullisen hyvin välttäneet COVID-19-pandemian suhteen riskikäyttäytymistä ja päässeet sen seurauksena kohtuullisen vähällä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pitäisikö maahanmuuttajat rokottaa ennen kantasuomalaisia?
Ympäristöpaniikin lietsomisellakin on seurauksensa
Intialaisten katkeruudesta suomalaisia kohtaan

sunnuntai 25. huhtikuuta 2021

Annika Saarikko maalasi kuvan hallituksen kyvyistä

Kuten kaikki tiedämme, on parhaillaan käynnissä hallituksen sisäinen näytelmä eli kehysriihineuvottelu, jossa kannatuskriisissä kipuileva Keskusta tekee kaikkensa peittääkseen sen tosiasian, että puolue on hallituksessa vain vihervasemmiston aisankannattajana. 

Tämän poliittisen viihteen venymisen yhtenä syynä lienee ollut Keskustan puoluevaltuuston sääntömääräisen kokouksen osuminen juuri tähän viikonloppuun. Siellä puolueen ministerit olisivat mahdollisesti joutuneet vastuuseen puolivälieräriihessä tehdyistä ratkaisuista, mikäli ne olisivat valmistuneet aikataulussa. Niinpä he ryhtyivät vatkaamaan, sotkemaan ja politikoimaan, jotta nämä ratkaisut olisivat kaikkien nähtävillä vasta puoluevaltuuston kokouksen jälkeen.

Politikoimisen suuri merkitys nyt käynnissä olevassa teatteriesityksessä näkyy esimerkiksi siinä, ettei edes asiantuntijoille ole valjennut, mihin Keskusta lopulta oikein pyrkii. Tästä esimerkiksi käyvät tuoreessa uutisessa olleet valtiotieteen tohtorin kommentit, joiden mukaan 1) "ulkopuolisen on vaikea hahmottaa, mitä keskusta oikein haluaa talousasioissa ja tuskin se on heille itselleenkään kristallinkirkasta" ja 2) "neuvottelut ovat olleet vaikeat, koska keskusta ei tunnu oikein itsekään tietävän, mitä se haluaa".

Itse en edelleenkään siis usko, että Keskustan tavoitteena on hallituksen hajoaminen tai edes sen linjan oleellinen muuttaminen, vaan ainoastaan puolueen poliittisen kannatuksen nostaminen ja oman ministeripestin jatkuminen. Sitä tehdessään tuli puheenjohtaja Annika Saarikko antaneeksi myös nykyhallituksen osaamista äärimmäisen osuvasti kuvaavan lausunnon.

Sen mukaan "hallitus, joka ei pysty tekemään taloudenhoitoa koskevia päätöksiä, ei pysty huolehtimaan muistakaan tehtävistään". Niinpä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kissanhännänvetoa
Jatkuvatko ekonomistien vieroksumat punavihreät bileet?
Punavihreät vievät ja Keskusta vikisee

lauantai 24. huhtikuuta 2021

Nyt Yle alitti jopa itse asettamansa riman

Yleisradio julkaisi pienen uutisen, jossa kerrottiin tunisialaistaustaisen miehen puukottaneen naispoliisia, ja kuolleen sen jälkeen poliisien ampumiin luoteihin. Jutussa kerrottiin myös, että Ranskassa on aiemminkin tehty hyökkäyksiä poliisia vastaan. 

Sellaisista esimerkkinä verorahoitteinen mediamme kertoi sananvapaudesta kertoneen opettajan, Samuel Patyn, tappamisesta. Kahden tapauksen vertaaminen on sinänsä asiallista, mutta eivät ne islamistista murhaajaa ymmärtävät sanankäänteet, joita käytettiin. 

Ylen mukaan - nimittäin - "viime lokakuussa yläasteen opettaja Samuel Paty kuoli ääri-islamistin puukotettua häntä. Paty mestattiin lopuksi ja raaka tapaus sai ranskalaisten tunteet kuohumaan. Paty oli näyttänyt luokassa profeetta Muhammedista tehtyjä pilakuvia, jollaiset ovat suututtaneet muslimeja jo vuosien ajan eri puolilla maailmaa."

Tarkennettakoon vielä, että... eikä tarkennetakaan. Näin siksi, että arvoisa lukijani epäilemättä ymmärtää ilman rautalangasta vääntämistäkin mikä ongelma noissa lauseissa piilee. Mutta ilmeisesti jutun kirjoittanut toimittaja ei ole ymmärtänyt, koska on tekstin kirjoittanut ja vielä jälkikäteen korjaillutkin sitä. 

Todettakoon kuitenkin lopuksi, että Erkkomedian iltapäivälehden uutisen mukaan kyseinen tunisialainen oli ilmaissut oman motiivinsa huutamalla jumalansa suuruutta arabiankielellä juuri ennen puukotusta. Mutta tästä asiasta kertomiseen puolen miljardin euron Ylen varat, kyvyt tai tahto eivät sitten riittäneetkään. Kuten eivät siihenkään, että tapaukseen liittyen on pidätetty kolme muutakin ihmistä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Teinitytön jorinat johtivat opettajan murhaan
Sananvapaus ja fasistinen ideologia
Minkälainen on tunisialainen ongelmanuori?

perjantai 23. huhtikuuta 2021

Kissanhännänvetoa

Hallitus käy neuvotteluita Suomen budjetin lähivuosien kehyksistä. Lehtitietojen mukaan niitä hallitsee kaksi asiaa: hallituksen pääministeri- ja aisankannattajapuolueen välinen kissanhännänveto sekä holtittoman julkisen sektorin velantoton suunnittelu.

Kaiken kaikkiaan minusta kuitenkin näyttää siltä, että menossa on vakavien neuvotteluiden sijaan suuren luokan poliittinen teatteri, jossa pääosia näyttelevät puolueiden puheenjohtajat - Sanna Marin (sd) ja Annika Saarikko (kepu) - luovat omille kannattajilleen näitä tyydyttävää kuvaa asioiden hoitamisesta. Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka kauan esitys jatkuu ja mitkä asiat Keskusta saa lopulta esitellä voitonmerkeikseen, vaikka kokonaisuus johtaakin sille asiatason rökäletappioon.

Kaikkiaan on kuitenkin vaikea olla positiivisin mielin nyt nähtävästä tragediasta. Mutta lopulta on kuitenkin niin, että Marinin hallitus on jo valtakautensa puolivälissä eikä - kiitos koronapandemian - se ole pystynyt saamaan aikaa niin paljon pahaa, kuin vuoden 2019 hallitusneuvotteluiden aikana pelättiin.

* * *

Ei kuitenkaan niin synkkää, ettei jotain hyvää. Eilisen päivän positiivisiin uutisiin kuului nimittäin yllättäen tullut ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Markku Ollikaisen, kannanotto, jonka mukaan Suomi on riittävässä vauhdissa saavuttaakseen ilmastoneutraaliuden suunnitellussa aikataulussa. Tai oikeastaan vielä nopeammin, sillä professorin mukaan "päästöt ovat vähentyneet nopeampaan tahtiin kuin hiilineutraaliuspolku edellyttää".

Nähtäväksi kuitenkin jää, ottaako Suomi tästä eteenpäin rauhallisemmin kuin tähän asti. Ja pidämmekö me huolen siitä, ettemme joudu esimerkiksi vähentämään metsiemme hyödyntämistä muun EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Sehän tarkoittaisi käytännössä sitä, että muut EU-maat saisivat jäädä kasvihuonekaasupäästötavoitteistaan jälkeen, jos vastaavasti suomalaisten metsien hiilinielut kasvaisivat. 

Tässä tilanteessa olisikin tärkeää, että Suomi yksiselitteisesti hylkäisi EU:n ns. taksonomiasuunnitelman, jonka pohjalta edelle kuvaamani kauhuskenaario olisi mahdollinen. Jos Unioni pääsee hallitsemaan maamme vihreä kultaa, on varmaa, ettei sen hallinta enää koskaan palaa suomalaisille.

Elämme siis jälleen kerran jännittäviä aikoja. Toivon mukaan niistä selvitään siten, että voittajiksi osoittautuvat lopulta suomalaiset ihmiset säilyttäen hyvän elämän edellytykset täällä pohjoisessa kotimaassaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jatkuvatko ekonomistien vieroksumat punavihreät bileet? 
Punavihreät vievät ja Keskusta vikisee
Mahtavatkohan vihreät ymmärtää politiikkansa seurauksia?

torstai 22. huhtikuuta 2021

Lainsäädäntömme on vajonnut lasten ymmärryskyvyn tasolle

Me kaikki todellisen sananvapauden kannattajat muistamme hyvin sen, kuinka toimittaja Johanna Vehkoo sai käräjäoikeudessa ja myös hovioikeudessa langettavan tuomion sananvapausrikoksesta. Sen syynä oli oululaisen grooming-ringin julkisuuteen tuomaan Junes Lokkaan kohdistunut halventava nimittely. 

Eiliset uutiset puolestaan kertoivat, että myös Iltalehden toimittaja Tommi Parkkosen joutuu oikeuteen Junes Lokan kunnianloukkauksesta. Näin siksi, että hän oli kutsunut tätä muun muassa ihmiskunnan loppusijoitussaastaksi. Ei käy kieltäminen, että Parkkonen syyllistyi erittäin rumaan nimittelyyn.

Myös Junes Lokka itse on saanut langettavia tuomioita muun muassa kutsumalla islaminuskoisia typeriksi ja sairaiksi. Sen sijaan ex-presidentti Tarja Halosen (sd) kielenkäyttö alaisiaan kohtaan - sisältäen esimerkiksi virkamiehen nimittelyn lahtarin äpäräksi ei vanhentumisen takia voi enää johtaa syytteisiin, mutta saattaisi hyvinkin johtaa, jos se tapahtuisi tänä päivänä.

Kaikki edelle kirjoittamani osoittaa, ettei suomalainen lainsäädäntö ole ajan tasalla, vaan on ajautunut lasten ymmärryskyvyn tasolle. 1960-luvullahan oli mielensä pahoittaneita lapsia tapana ohjeistaa, ettei "haukku haavaa tee". Ja korostaa, että "toisten nimittely on rumaa". Tai että "se joka haukkuu on itse".

Ajatuksena silloisessa kasvatuksessa oli, että koska nimittely ei ole asiallista, ei siitä myöskään kannata mieltään pahoittaa, saati suuttua. Mutta nyt asiat ovat toisin ja typeristä ihmisten luonnehdinnoista on oikeus loukkaantua pikkulapsen tavoin verisesti. Ja koska nimittelyn kohde ei enää ole lapsi, on hänellä oikeus viedä asia jopa oikeuteen - näin siinäkin tapauksessa, että luonnehdinta kertoo paljon enemmän sanojastaan kuin sen kohteesta.

Asialla ei muuten olisi merkitystä, mutta edellä kuvatun kaltaiset turhanaikaiset oikeudenkäynnit eivät ole ilmaisia ja lisäksi ne kuormittavat muutenkin ruuhkaisia oikeusistuimia. Minkä seurauksena monenlaiset tarpeelliseksi katsottavat oikeudenkäynnit viivästyvät. 

Ja mikä vielä vakavampaa, nimittelyistä nostettavat oikeudenkäynnit peittävät usein alleen puheena olleita todellisia ongelmia ja sitä kautta rajoittavat sananvapautta. Tai ainakin esille nostettujen asioiden näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa. 

Tämä ei ole millään tavalla kansakunnan etu, koska niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus.  

Pahimmillaan sananvapauden rajoittaminen on johtanut Suomessa käsittämättömiin vainoihin. Tunnetuin esimerkki tästä on Päivi Räsäsen (krist) tapaus, jossa valtakunnansyyttäjä on hyökännyt häntä vastaan kerta toisensa jälkeen Raamatun tekstien vanhojen siteerausten takia. 

Näistä syistä, vaikka toki valtakunnassa on juuri nyt akuutimpiakin asioita hoidettavana, tulisi lainsäätäjän niiden ohella tarkastella myös lainsäädäntöämme sananvapauden pohjalta ja poistaa sieltä sananvapautta tarpeettomasti rajoittavat pykälät - kuten kaiken sellaisen, joka liittyy enemmän sanojasta kuin sen kohteesta kertovaan kielenkäyttöön. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Demokratian ja sananvapauden puolesta
Johanna Vehkoo ja orwellilainen tasa-arvo
Oulun tapauksen poikimaa huumoria

keskiviikko 21. huhtikuuta 2021

Helsingin rautatieaseman henkirikoksen pitäisi herättää hallitus

Ihmettelin muutama päivä sitten sitä, että ovatko suomalaiset mediat heränneet ulkomaalaistaustaisten miesten suomalaisnaisiin kohdistaman väkivallan yleisyyteen, ja tahtoneet siten varoittaa epäsuorasti kaikkia kauniimpaan sukupuoleen kuuluvia. En edelleenkään tiedä vastausta, mutta eilen mediamme (esim. Iltalehti, MTV3, Yle ja Helsingin Sanomat) kertoivat laajalti myös ulkomaalaistaustaisten nuorten Helsingin rautatieasemalla tekemästä henkirikoksesta, jossa 24-vuotias mies puukotettiin kuoliaaksi. 

Lehtitietojen mukaan kyse oli kahden pääosin ulkomaalaistaustaisista koostuvan joukon sanaharkasta lähteneestä tilanteesta, joka päätyi joukkotappeluun, jossa käytettiin myös astaloita. Muille yhteenottoon osallistuneille kuin puukotetulle ei aiheutunut merkittäviä vammoja. 

Tilannetta valaisi Iltalehden jutussa rikostarkastaja Jari Koski, jonka mukaan "puhutaan henkilöistä, joille koulu ei maistu. Heillä voi olla sosiaalitoimen asiakkuus... Varsin usein nuorten tekemien juttujen selvittämisessä käytetään tulkkeja. Erityisesti ryöstörikoksissa ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus on huomattava. Tätä asiaa on turha kiistää. Siitä, että olemme siirtymässä jonkinlaisen jengiytymisen polulle on näkyvillä merkkejä nimenomaan ulkomaalaistaustaisten nuorten keskuudessa."

Hänen mukaansa on oltava huolissaan, "jos tästä nuorten vakavasta väkivaltarikollisuudesta tulee trendi ja se yleistyy entisestään... jos meille kasvaa sukupolvi, jossa pikkupojasta asti on normaalia tuikkia toisia puukolla ja ampua, niin silloin ollaan pulassa." 

Se, mihin valtamediamme eivät näytä edelleenkään taipuvan liittyy maahanmuuttopolitiikkamme seurausten samankaltaisuuteen Ruotsissa aiemmin tapahtuneen kehityksen kanssa. Siellähän ulkomaalaistaustaisten nuorten jengiytyminen on johtanut alueellisen segregaation syvenemiseen aina sille tasolle, ettei valtiovallalla ole enää otetta kaikkiin ruotsalaisiin lähiöihin. 

Samalla nämä jengit käyvät keskenään valtataistelua, jossa käytetään jopa raskaita tuliaseita, pommeja ja käsikranaatteja. Jopa virkavalta joutuu lähes säännöllisesti hyökkäysten kohteeksi, eivätkä edes sivulliset ole turvassa.

Siksi juuri nyt olisi - viimeistään - aika ottaa maahanmuuttopolitiikkamme ongelmat vakavasti myös maamme hallituksessa. Ensimmäisenä askeleena olisi huolehdittava siitä, ettei ongelmakulttuureista maahamme tulevien henkilöiden määrä nouse jälleen kasvuun COVID-19 pandemian jälkeen. 

Toiseksi olisi huolehdittava siitä, etteivät maassa ilman oleskelulupaa olevat henkilöt olisi tekemisissä muun väestön kanssa, vaan heidän palauttamisestaan kotimaihinsa olisi huolehdittava. Tai ellei se ole mahdollista, heidät pidettäisiin jollain muulla tavalla erossa muista ihmisistä. 

Kolmanneksi olisi muutettava humanitaarisen maahanmuuton käytäntöjä siten, että päätös olisi aina määräaikainen ja palauttaminen automaattista, mikäli turvapaikan tarve on kadonnut. 

Neljänneksi olisi huolehdittava, että maamme vetovoimatekijöitä kehitysmaalaisten parissa vähennettäisiin esimerkiksi työntekovelvoitteella ylläpitoa vastaan. Toisin sanoen heiltä olisi evättävä kantaväestön vastikkeeton sosiaaliturva.

Viidenneksi kotoutumista olisi edistettävä suomalaisen kielen (suomi tai ruotsi) ja kulttuurin opiskelupakolla, jossa maassaolon edellytyksenä olisi testein mitattu edistyminen. Ei ole kohtuutonta vaatia kielen alkeiden oppimista muutamassa kuukaudessa ja sen käytännön tarpeisiin riittävän sujuvaa käyttöä vuoden opiskelun jälkeen. Tai suomalaisten käytöstapojen omaksumista ennen oleskeluluvan myöntämistä.

Kuudenneksi tulisi lainkuuliaisuutta edistää säätämällä maasta poistaminen automaattiseksi seuraukseksi kaikista rikoksista, joista annettava maksimirangaistus olisi laissa säädetty yli vuoden mittaiseksi vankeudeksi. Tämän pitäisi koskea myös sellaisia Suomessa syntyneitä rikoksentekijöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.

On selvää, että mikäli Sanna Marinin (sd) tai sitä seuraavat hallitukset eivät ryhdy edellä kuvaamani kaltaisiin lainsäädännöllisiin toimiin - tai eduskunta ei sellaisia hyväksy - on Suomen tulevaisuus nähtävissä Pohjanlahden länsipuolella. Tätä tuskin kukaan suomalainen haluaa, joten toimettomaksi jääminen on katsottava hyökkäykseksi suomalaisten tulevaisuutta vastaan. 

Tätä asiaa ei muuta miksikään se, että suurin osa suomalaisista näyttää vaaleista toiseen äänestävän ruotsalaistyyppisen kehityksen puolesta. Syyksi sille epäilen vaalikarjan harhaanjohtamista tosiasioita salailemalla sekä sen seurauksena muiden asioiden pitämistä maahanmuuttoa tärkeämpinä perusteina äänestyskopissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ohisalo ja ruotsalaistyyppisen jengirikollisuuden torjunta
Ei uutta pohjoismaiden kehitysmaalaistumisrintamalta
Valikoiva uutisointi vääristää

tiistai 20. huhtikuuta 2021

Jatkuvatko ekonomistien vieroksumat punavihreät bileet?

Helsingin sanomat oli teettänyt ekonomisteilla mielipidekyselyn, jossa selvitettiin heidän näkemystään siitä, kuinka Suomen velkavetoista taloutta tulisi hoitaa jatkossa. Selvä enemmistö eli peräti 71 prosenttia ekonomisteista leikkaisi julkista taloutta. Noin puolet kannatti verotuksen kiristämistä.

Sanna Marinin (sd) punavihreää hallitusta taustalla ilmiselvästi tukevan HS:n jutun otsikko oli totutun harhaanjohtava. Sen mukaan "puolet ekonomisteista aloittaisi leikkaukset tai veronkiristykset jo tällä vaalikaudella".

Otsikko ei sinänsä valehdellut, mutta siitä syntyi vaikutelma, jonka mukaan ekonomistit olisivat kovinkin erimielisiä toimenpiteiden kiireellisyydestä. Näin ei kuitenkaan ollut, sillä vain 13 prosenttia halusi siirtää leikkauksia tai veronkiristyksiä pidemmälle tulevaisuuteen. Loput eivät osanneet tai halunneet ottaa asiaan kantaa.

Toisin sanoen otsikointi tuki Marinin hallituksen vasemmistosiiven näkemyksiä, joiden mukaan julkisen talouden tasapinottamisella ei ole sen suurempaa kiirettä. Tragikoominen esimerkki tästä oli ministeri Jussi Saramon (vas) äskettäinen ulostulo, jonka mukaan hallitus on sitoutunut vastuullisesti hoitamaan asian sen jälkeen kun se on luopunut vallasta. 

Tämä on yksi niistä asioista, joista vihervasemmiston apupuolue Keskustan ministerit ovat kipuilleet, mutta eivät ryhtyneet toimenpiteisiin. Nähtäväksi jää, saako puolueen kenttäväki ministeristöään ruotuun ensi viikonlopun puoluevaltuuston kokouksessa.

Jos näin käy, on puolueella ja maan hallituksella kaksi vaihtoehtoa. Joko Keskustan joihinkin vaatimuksiin suostutaan tai vaihtoehtoisesti maalaisliittolaisten perilliset joutuvat jättämään hallituksen ja se kaatuu eduskuntakannatuksen puutteeseen. Siten on todennäköistä, että saarikkolaiset saavat läpi joitakin vähemmän merkittäviä vaatimuksiaan - kuten vaikkapa turvetuottajien jonkinlaisen alasajo-avustuksen

Samoilla linjoilla oli oppositiojohtaja Jussi Halla-aho (ps), joka arveli eilen keskustan saavan joitakin vaatimuksiaan läpi, jotta Marinin hallitus pysyisi pystyssä. Tosin hän samaan hengenvetoon epäili pääministerin rationaalisia kykyjä eli taktista osaamista houkutella porkkanaa tarjoamalla Keskustaa jatkamaan hallituksen käynnissä olevia punavihreitä "bileitä" - viimeinen sanavalinta suoraan Halla-aholta.

Omalta osaltani oletan Marinin ymmärtävän asian, etenkin kun Halla-aho on sen nyt hänelle rautalangasta vääntänyt. Mutta ei kuitenkaan vielä nuolaista, sillä myös meillä äänestäjillä on mahdollisuus tuoda näkemyksemme esiin. Sen saamme kesäkuulle siirretyissä kunnallisvaaleissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Punavihreät vievät ja Keskusta vikisee
Poliittinen kytkykauppa
HS:n väite: Keskusta ei ole vihervasemmiston apupuolue

 

    

maanantai 19. huhtikuuta 2021

Punavihreät vievät ja Keskusta vikisee

Suomen hallituksessa vallitsee tunnetusti selvä marssijärjestys: vihervasemmisto vie ja Keskusta vikisee. Jälkimmäisestä saimme uuden esimerkin eilen, kun puheenjohtaja Annika Saarikko (kepu) valitti turpeen alasajon tapahtuneen liian nopeasti.

Oikeassahan Saarikko on itse asiassa, eli hallituksen täydellisessä epäonnistumisessa turpeen hallitussa alasajossa. Sen seurauksena turvealan yrittäjät ovat vaarassa joutua puille paljaille, kun tulovirta katkeaa ja käsiin jää turpeennostoon hankittu kalusto, jolle ei ole käyttöä millään muulla toimialalla. Pahimmillaan laitteiden ostamiseen otetut lainat ovat vielä maksamatta.

Sikäli Saarikon vikinä on kuitenkin aiheetonta, että itsehän hän ja hänen puolueensa ovat saaneet turpeen alasajon aikaiseksi. Vai unohtiko hän olevansa asiasta päättäneen hallituksen ministeri? 

Nähtäväksi jää miten turveasiassa käy. Helppoa turveyrittäjien auttaminen ei kuitenkaan ole, sillä Emma Kari (vihr) ehti jo viikko sitten sanoa, että "on tärkeää, että ihmisiä tuetaan, vaikka itse alaa ei tueta." 

Tällä hän tarkoitti esimerkiksi turveyrittäjien uudelleenkouluttautumisen tukemista. Ja painotti, ettei hallitus tule tekemään turpeen energiapolttoa tukevia päätöksiä. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, onko Saarikolla puoluetovereineen lihaksia vihreiden ministereiden ylikävelyyn.

Koko tapaus on joka tapauksessa nykyistä hallitusta hyvin kuvaava. Ympäristö- ja maailmanparannusasiat on asetettu kaikessa toiminnassa etusijalle Keskustan vikinästä huolimatta. Laskun maksavat sitten aikanaan veronmaksajat. 

Jotain hallituksesta kertonee sekin, että ministeri Jussi Saramo (vas) totesi julkisen talouden tasapainottamisesta seuraavasti: "hallitus on sitoutunut siihen, että se tapahtuu tän vuosikymmenen loppuun mennessä". Kun toimittaja totesi, ettei nykyinen hallitus ole silloin enää vallassa, hän vastasi seuraavasti: "ei kyllä, mutta totta kai pitää aina vastuullisesti katsoa eteenpäin".

Aika mielenkiintoinen näkemys ministeriltä sitoutuneisuudesta ja vastuullisuudesta. Mutta tämäkään ei näyttäisi hillitsevän saarikkolaisten ministeriautohimoa. Tämä nähtäneen valitettavasti myös alkaneella viikolla, kun ministerit kokoontuvat päättämään valtion tulevasta rahankäytöstä - vaikka toivonkin hartaasti olevani tällä kertaa väärässä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voi että me naurettiin...
Ei-vasemmistolaisen Suomen johtava puolue
Punavihreä Suomi

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!