Onko terve, aktiivinen ja elinvoimainen mies vain vallan kulissi?

Presidentti Joe Bidenistä sanottiin vain muutama päivä sitten tehdyn lääkärintarkastuksen jälkeen, että hän on "terve, aktiivinen ja elinvoimainen 81-vuotias mies, joka on kelvollinen suorittamaan menestyksekkäästi presidentin velvollisuuksia". Eilen saimme tämän näkemyksen kanssa ristiriidassa olevan esimerkin, kun puheena oleva maailman johtavan suurvallan päällikkö tuli puheessaan sekoittaneeksi Ukrainan ja Gazan sodat toisiinsa.

Tosiasia on, että Bidenin muistissa on ilmeisiä häiriöitä, koska hänelle sattuu vastaavia kömmähdyksiä silmiinpistävän usein. Lisäksi miehen fyysinen suorituskyky on pahasti rappeutunut, kuten jokainen hänen kävelystään liikkuvaa kuvaa nähnyt on huomannut. 

On tietenkin ikävää, että vanhuuden vaivat tulevat riesaksi meille itse kullekin ennemmin tai myöhemmin. Ja siitä syystä ihmiset yleensä jättävät elämänsä loppupuolella - Suomessa alle 70-vuotiaina - työnsä jäädäkseen ansaitulle eläkkeelle jättäen samalla tehtävänsä nuorempien hoidettavaksi. 

Biden ei kuitenkaan aio tehdä näin, vaan on päättänyt pyrkiä vielä uudelle presidenttikaudelle. Siis hiukan samaan tapaan kuin Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen, jonka henkinen rappeutuminen alkoi jo vuosia ennen kuin hän oli pakotettu luopumaan vallastaan. Joka oli tosin siirtynyt tosiasiallisesti Kekkosen viimeisinä vuosina hänen lähipiirinsä jäsenille, jotka käyttivät vanhenevaa miestä häikäilemättömästi perusteluna ratkaisuille, joita olivat itse tehneet.

En olisi hämmästynyt, mikäli Bidenin tapauksessa olisi kyse jostain samantapaisesta. Eli vanhenevan miehen taustalla olisi vallankäyttäjiä, jotka eivät itse pysty nousemaan vallan huipulle demokraattisen prosessin kautta, vaan pyrkivät hyödyntämään dementoituvaa presidenttiä oman valtansa kulissina. 

Pidän tätä mahdollisena, vaikkei tällaista tietoa olekaan mistään saatavissa. Eikä asialla oikeastaan ole sen suurempaa merkitystäkään niin kauan kuin Yhdysvallat pitää kiinni roolistaan demokraattisen maailman johtajana ja rauhan turvaajana - siis roolista, jonka lipsumisesta on viime aikoina nähty yhä selvempiä merkkejä. 

Selvää kuitenkin on, että koko maailman kannalta olisi parempi, mikäli USA:n johdossa olisi nuorempi ja selväjärkisempi presidentti kuin kumpikaan käynnissä olevan vaaliprosessin kärkiehdokkaista. Valitettavasti tämä ei juuri nyt näytä mahdolliselta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pelko ajoi Josifinsa lukeneen Putinin murhaamaan Aleksei Navalnyin
Risk of dementia in the U.S. presidential elections
Bidenin dementia ja Trumpin puheet saattavat parantaa Euroopan turvallisuutta

TV:n katselu lisää ja liikunta vähentää dementiariskiä

Helsingin sanomissa kerrottiin, että kolmannes suomalaislapsista liikkuu tarpeeksi. Toisin sanoen kaksi kolmannesta liikkuu liian vähän. 

Myös sukupuolten välillä oli oleellinen ero, sillä kaikista pojista suosituksen mukaisesti liikkui 43 prosenttia, kun tytöistä näin teki vain 24 prosenttia. Nähtäväksi jää, miten tämä näkyy myöhemmin näiden tulevien aikuisten elämässä.

Toisaalta kovin paljon ei ole kehumista aikuistenkaan liikkumisessa. THL:n mukaan he kyllä saavat tarpeellista arjen liikettä päivittäisistä kotiaskareista kuten siivoamisesta ja kodin kunnostustöistä, mutta peräti 26 prosenttia miehistä ja 30 prosenttia naisista ei harrasta vapaa-ajallaan lainkaan liikuntaa. Nähtäväksi siis jää myös se, miten liikunnan puuttuminen vaikuttaa nykyisten aikuisten vanhuuteen. 

Edelle kirjoittamaani taustaa vastaan oli mielenkiintoista lukea tutkimusta, jossa oli selvitetty TV:n katselun ja tietokoneajan vaikutusta yli 60-vuotiaisiin ihmisiin. Sen taustana oli tieto, jonka mukaan passiivinen elämäntapa liittyy sydän- ja verisuoni- sekä aineenvaihduntasairauksiin sekä ennenaikaiseen kuolleisuuteen, mutta sen sijaan sen vaikutukset dementiaan ovat epäselviä. 

Tutkimukseen tarkasteltiin 146 651 UK Biobankin 60-vuotiasta tai vanhempaa ihmistä, joilla ei oltu havaittu dementiaa ennen tutkimuksen aloittamista. Osallistujat ilmoittivat itse, kuinka paljon aikaa he käyttivät kahteen istumiseen liittyvään aktiviteettiin - televisio-ohjelmien katseluun ja tietokoneen käyttöön - sekä aikaan, jonka he käyttivät fyysiseen aktiivisuuteen. 

Keskimäärin lähes 12 vuoden seurannan jälkeen 3 507 osallistujaa sai dementiadiagnoosin. Tutkijat poistivat tuloksistaan lihavuuden, alkoholin kulutuksen ja työnteon tyypin vaikutuksen, koska on vaikutusta asiaan. Mutta sen jälkeenkin he havaitsivat yhteyden televisio-ohjelmien katselun ja dementian ilmaantumisriskin kasvun välillä. Tämä riski pieneni hieman korkealla fyysisen aktiivisuuden tasolla. 

Lisäksi he havaitsivat, että tietokoneella vietetty aika vähensi hiukan dementian ilmaantumisriskiä, Myös tätä vaikutusta lisäsi - mutta vain hiukan - korkea fyysinen aktiivisuus. 

Toisin sanoen tutkimustulokset viittasivat vahvasti siihen, että passiivinen TV:n katselu lisää dementiariskiä enemmän kuin tietokoneen käytön kaltainen hiukan enemmän aktiivisuutta vaativa ajankäyttö. Ja joka tapauksessa liikunta vähentää molemmissa tapauksissa ennenaikaisen höperöitymisen riskiä, joskin vain vähän.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kehopositiivisuus on kaksiteräinen miekka
Hyttysiä ja sarvettomia lehmiä
Ponsse ja menestyksen salaisuus

Pilkkeitä

Iltalehden pääkirjoituksessa kiinnitettiin huomiota pääministeri Sanna Marinin (sd) vaikeuteen tunnustaa, että hänen hallituksensa on ajanut Suomen talouden surkeaan tilaan, jonka korjaamiseksi vaaditaan julkisten menojen priorisointia ja leikkaamista. Kirjoituksen mukaan Marin ei "usko siihen, että säästämällä ja leikkaamalla tätä maata ja sen taloutta vastuullisesti hoidetaan, vaan näen, että ainoa kestävä tapa hoitaa Suomen julkista taloutta kuntoon on vahva talouskasvu ja työllisyyteen panostaminen". 

Marin on tietenkin sikäli oikeassa, ettei maan talous tule kuntoon kurjistamispolitiikalla. Mutta hän ei kuitenkaan näytä ymmärtävän, että julkisen talouden taakka ja siitä seuraava verojen holtiton kasvu nimenomaisesti ehkäisevät talouskasvua eli investointeja, yritteliäisyyttä ja jopa korkean osaamistason ihmisten työperäistä maahanmuuttoa. Ja siten lisää Suomen kurjistumista entisestään.

* * *

Edelliseen liittyen muun muassa Helsingin sanomat on huomannut, että hallitus aikoo käyttää miljardeja alentaakseen kansalaisiin kohdistuneiden sähkön korkeiden hintojen aiheuttamaa rasitusta. Kyse on demareiden ehdottamasta 20 sentin hintakatosta kilowattituntia kohden.

On tietenkin hyvä, että hallitus suunnittelee tekevänsä jotain sen eteen, etteivät paljon sähköä käyttämään joutuvat ihmiset ja yritykset joudu kohtuuttomiin vaikeuksiin. Asian kääntöpuolena on kuitenkin se, että hoidettuaan lähes kolme vuotta maan taloutta holtittomasti ei hallituksella olisi enää oikeasti varaa suuriin lisämenoihin. 

Siksi viimeistään nyt olisi kaikkien suomalaisten hyvä tiedostaa, että sähkön hintakaton kustannukset tulevat - maan muiden velkojen kera - korkojen kanssa maksettavaksi tulevina vuosina. Eikä äänestäjän siitä syystä tule rangaista maan asioita tulevissa hallituksissa kuntoon laittavia puolueita siitä, että ne joutuvat kurjistamaan suomalaisten elintasoa tavalla tai toisella korjatakseen Marinin kabinetin virheet. 

* * *

Science-lehden uutiskokoelmassa kerrottiin Havaijin Mauna Loan purkauksen katkaisseen tieyhteydet ja sähköt tulivuoren huipulla olevalle mittausasemalle, jossa on seurattu ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta (CO2) vuodesta 1958 lähtien. Siis sen tiedon lähteelle, jota olen käyttänyt tässä blogissa seuratessani ilmakehän hiilidioksidin ja pohjoisen napajään välistä syy-seuraussuhdetta. 

Tapaus on sikäli itsellenikin ikävä, että joudun miettimään, kuinka jatkan omaa seurantaani. Yksi mahdollisuus on hyödyntää jotain muuta hiilidioksiditiedon lähdettä, mikä teettäisi itselläni melkoisen työn joutuessani laskemaan koko aineiston läpi uudelleen. Toinen vaihtoehto olisi ekstrapoloida kuluvan vuoden hiilidioksidipitoisuus edeltävien vuosien kehityksen perusteella, koska Mauna Loan tilastossa kyseisen kasvihuonekaasun pitoisuuden nousu on ollut varsin tasaista. 

Palaan asiaan noin kuukauden kuluttua. 

* * *

Viime päivinä olemme saaneet kuulla myös Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksista. Iltalehti kertoi 13-vuotiaasta itseään viillelleestä tytöstä, jonka ohikulkija pelasti Vantaalla. 

Hovioikeus katsoi vuonna 1992 syntyneen Sayed Zabiullah Pakzadin syyllistyneen raiskaukseen, törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja pakottamiseen seksuaaliseen tekoon ja antoi tälle rangaistukseksi kolme vuotta ja viisi kuukautta vankeutta sekä määräsi suoritettavaksi - todennäköisesti meidän veronmaksajien maksettavaksi jääviä - kipurahoja tytölle.  

Harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan ilmeisesti liittyi sekin tapaus, josta MTV3 uutisoi. Sen mukaan poliisilla piti eilen illalla kiirettä Itä-Helsingissä Puotinharjun ostoskeskuksessa, jossa oli ilmoitettu joukkotappelusta. Sellaista ei kuitenkaan ilmeisesti ollut, vaan joku oli vain näytellyt veistä ja yrittänyt pahoinpidellä muita ihmisiä.

* * *

Tämä  kokoelma on hyvä päättää palaamalla Suomen julkisen sektorin tilaan. Tarkoitan Helsingin sanomien pääkirjoitusta, jossa kiinnitettiin huomiota espoolaisen Jorvin sairaalan päivystyksen tukkeutumiseen: siellä on viime päivinä ollut kymmenien tuntien jonot.

Ongelman taustalla on pääkirjoittajan mukaan taannoin tehty päätös hoitajamitoituksesta. Ja siksi "hallitus joutui loiventamaan ympärivuorokautisen vanhustenhoivan hoitajamitoituksen tiukennusta. Huhtikuussa 20:tä vanhusta kohti tarvitaan 13 hoitajaa ja vasta joulukuussa 14 hoitajaa. Mistä nekään hoitajat otetaan, sitä ei tiedä kukaan, sillä hoitajat loppuvat kesken jo nyt."

Päätös syntyi nykyisen hallituksen aikana, mutta tosiasiassa sitä oli valmisteltu jo aiemmin melkoisen eduskunnassa vallinneen yksimielisyyden ilmapiirissä. Kyseessä onkin valaiseva esimerkki lähes koko poliittista päättäjäkenttäämme koskevasta vaivasta, jossa päätöksiä tehdään ilman sellaista valmistelua, jossa selvitetään muutoksen kaikki odotettavissa olevat seuraukset. 

Ainakin näin blogisfääristä jälkikäteen tarkasteltuna hoitajamitoituksen seurausten olisi pitänyt olla - ellei poliitikkojen niin ainakin - valmistelussa mukana olleiden asiantuntijoiden havaittavissa. Ja viestittävissä niin selkeästi, että reilun kahden vuoden takainen päätös olisi jäänyt tekemättä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
60 prosenttia suomalaisista pelkää katuväkivaltaa
Hyvinvointialueilla loppuvat rahat ja kädet
Arktiset salamat lisääntyvät, mutta pitäisikö meidän olla huolissamme?

Nuorten ilmaisesta ehkäisystä

Helsingin sanomat kirjoitti nuorten ilmaisesta ehkäisystä. Jutussa oli ainakin itselleni melkoinen uutispommi: sen mukaan Suomessa noin puolet kunnista tarjoaa nuorilleen ilmaisen ehkäisyn. Asiaa perustellaan ei-toivottujen raskauksien eli aborttien välttämisellä.

Jutun mukaan ilmaista ehkäisyä nuorille kannattavat vihreät ja vasemmisto kun taas erityisesti perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustavat sitä. Myös THL kannattaa ilmaista ehkäisyä. 

Oleellisin kysymys ilmaiseen ehkäisyyn oli oikeastaan jo otsikossa, johon oli kirjoitettu, että "Ei kaikkea voida siirtää yhteiskunnan maksettavaksi". Sillä siitähän on kysymys.

On nimittäin paljon kaikenlaisia hyviä asioita, joita voitaisiin tarjota - ja tarjotaan jo nykyisellään - verorahoilla kaikille suomalaisille. Monia niistä voitaisiin puoltaa myös laskelmilla, joissa ynnätään yhteen potentiaalisia säästöjä tai tuloja, jotka ylittävät laskennalliset kustannukset. Siis aivan samoin kuin nuorille tarjottava ehkäisy. 

Ongelma muodostuu vasta sitten, kun yhteiskunnan tarjoamien palveluiden summa ylittää sen epämääräisen rajan, jonka jälkeen veronmaksajien työntekointo alkaa vähentyä, yritysten palkanmaksukyky laskea ja ihmisten vastuun ottaminen omista asioistaan rapautua. Eli käy kuten kaikissa niissä yhteiskunnissa, joissa palvelut on toteutettu ensisijaisesti yhteiskunnan toimesta. 

Kuten arvoisa lukijani tietää, tarkoitan tällä niitä valtioita, joita on kutsuttu sosialistisiksi. Siis sellaisia kuin edesmennyt Neuvostoliitto tai nykyinen Pohjois-Korea ja Venezuela. 

En tietenkään väitä, että suomalainen työntekemisen moraali tai vastuunotto  ajautuisi kriisiin juuri nuorille tarjottavan ilmaisen ehkäisyn takia. Mutta koska Suomessa lähes puolisosialistisena valtiona on varsin paljon muitakin yhteiskunnan tarjoamia palveluja, ei niitä voida lisätä ikuisesti ilman, että tuo raja jossain vaiheessa ylittyy. 

Lisäksi on selvää, ettei asiaa ainakaan paranna väestön ikääntyminen eli sen väestönosan kasvaminen, joka ei ikänsä puolesta pysty enää edes halutessaan huolehtimaan tarpeistaan ilman yhteiskunnan apua. Eikä edes hankkimaan varoja palvelustensa maksamiseen työntekemisen tai siitä maksettavien verojen kautta. 

Tästä asiasta Helsingin sanomat ei kuitenkaan halunnut puhua. Sen sijaan se kertoi niistä laskelmista, joiden perusteella näyttäisi hyvältä, mikäli yhteiskunta maksaisi kaikkien nuorten ilmaisen ehkäisyn. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Veronmaksajan taksvärkkipäivä - vaiettu aihe
Ohisalo kaipasi lisää veroja
Kaupungin vuokra-asunnoista ja sosialismin kirouksesta

Hallituksen päätökset

Suomen hallitus päätti pitkällisen harkinnan jälkeen ryhtyä tiukkoihin toimiin koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi maassamme. Näin Suomi hiljenee epämääräiseksi ajaksi ja saa toivottavasti vastineeksi lavennettua epidemian kestoa siten, että terveydenhoitojärjestelmämme pystyy reagoimaan kaikkiin vakaviin sairaustapauksiin.

Tehtyjen päätösten seurauksena syntyy samalla suunnaton taloudellinen ongelma, joka saattaa ajaa etenkin matkailu- ja palveluyrityksiä sekä Finnairin ongelmiin. Samalla julkinen sektori velkaantuu sekä verotulojen pienentymisen että yritysten hengissä pitämiseksi käytettävien tukirahojen seurauksena. Näiden tosiasioiden seuraukset näkyvät yhteiskunnassamme vielä pitkään.

Kaiken kaikkiaan eilisen päivän päätökset kuitenkin loivat uskoa hallituksen kykyyn johtaa maata myös vaikeassa tilanteessa. Tästä kertoi jotain se, että kaikki maamme puolueet - siis myös oppositiossa - ottivat päätökset tyytyväisinä vastaan. Tämä on hyvä.

Tehdyillä päätöksillä lienee positiivinen vaikutus myös hallituksen - tai ainakin jämäkästi esiintyneen pääministeri Sanna Marinin (sd) oman puolueen - alamaissa mataneeseen kannatukseen. Näin ainakin, lyhyellä aikavälillä. Tästä pitää huolen kansan taipumus asettua kriisitilanteissa vallanpitäjien tueksi.

Pidemmän aikavälin veikkaaminen onkin sitten vaikeampaa. Jos yhteiskunnan seisokki kestää kovin kauan - tai odotuksista huolimatta ei tehoa viruksen leviämiseen - saattaa koko tilanne kääntyä maan hallitusta vastaan. Toistaiseksi tällaisesta ei kuitenkaan ole merkkejä.

Toisaalta pidemmällä aikavälillä yhteiskunnan seisahtuminen johtanee - kuten jo aiemminkin olen todennut - jonkinlaiseen vaurauden uusjakoon. Ainahan löytyy ihmisiä, jotka pystyvät hyödyntämään kriisiolojen tarjoamia mahdollisuuksia samalla kun vähemmän nokkelat ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin.

Mikäli näin käy kovin mittavasti, saattaa se pidemmällä aikavälillä johtaa tyytymättömyyteen vallanpitäjiä kohtaan, yhteiskunnan polarisoitumiseen ja pahimmillaan jopa levottomuuksiin. Myös tästä syystä olisi tärkeää, että poliittiset päättäjämme pystyisivät pitämään yhteiskunnan, yritysten ja myös palkansaajien tilanteen vakaana.

Koska en ole oraakkeli enkä selvännäkijä, en lähde spekuloimaan sen enempää. Sen sijaan muistutan vielä siitä, että nyt tehtyjen toimenpiteiden tavoitteena on ennen kaikkea suojella riskiryhmiä. Pyrkimyksenä ei siis varsinaisesti ole viruksen leviämisen pysäyttäminen kokonaan vaan sen aiheuttamien ongelmien kontrollointi, ajan antaminen läkketieteelliselle tutkimukselle sekä tartuntojen suuntaaminen niihin, joille siitä on vähiten haittaa.

Ongelman muuttuminen vähämerkitykselliseksi on edessä kuitenkin vasta sitten, kun virustartunnan saaneiden määrä on noussut erittäin korkeaksi tai saamme käyttöömme rokotteita tai virustartuntaa oleellisesti helpottavia lääkkeitä.

Ollaan kuitenkin tyytyväisiä, että elämme 21. vuosisadan alkupuolta emmekä esimerkiksi sata vuotta sitten. Tuolloin koronavirus olisi levinnyt koko maapallon väestöön - joskin nykyaikaa hitaammin - eikä sen taltuttamisesta olisi ollut juurikaan toivoa (kuten nähtiin espanjantaudin tapauksessa). Näin etenkin kaikkien maiden vanhusväestöstä olisi huomattava osa kuollut.

Tämä tosiasia suunnattakoon erityisesti kaikille niille, joiden mielestä ennen oli kaikki paremmin ja ihmiskunnan teknistaloudellinen kehitys on ollut pelkästään pahasta. Heistä poiketen pidän itse hyvinkin mahdollisena, että lääketiede tarjoaa meille helpotusta koronavirukseen jo kohtuullisen lyhyessä ajassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talvisodan henkeä tarvitaan myös nyt
Pandemia
Afrikka ja koronavirus

Suurvallan seniili?

Donald Trump tapasi koronavirusta mukanaan kuljettavan brasilialaisdelegaation ja meni testauttamaan itsenä siltä varalta, että olisi saanut tartunnan. Näin ei kuitenkaan ollut, mistä tänä vuonna 74 vuotta täyttävä Yhdysvaltain presidentti on varmasti tyytyväinen: hänen ikäluokassaanhan peräti kahdeksan prosenttia tartunnan saaneista menehtyy.

Tämä innoitti minut pohdiskelemaan hiukan maailman johtavan suurvallan tulevaisuudennäkymiä. Onhan siellä käynnissä demokraattipuolueen esivaali Trumpin haastajan löytämiseksi. Viimeisten käänteiden jälkeen on jo käytännössä varmaa, että sen voittaa joko lähes neljä vuotta Donald Trumpia vanhempi Joe Biden tai vielä häntäkin vuotta vanhempi Bernie Sanders.

Juuri tällä hetkellä kaikki kolme tulevaa presidenttiehdokasta vaikuttavat terveiltä ja hyväkuntoisilta. Iän kasvaessa ihmisten suorituskyky kuitenkin väistämättä rapautuu, joten vaalin lopputuloksesta riippumatta on ensi vuoden alussa valtakautensa aloittava presidentti kautensa lopussa terveydeltään nopeasti rapautuva ikämies. Siis joko 78-, 82- tai 83-vuotias.

Siten ilman tappavia virusepidemioitakin on melko todennäköistä, että maailman mahtavinta valtiota johtaa tulevina vuosina suorituskyvyltään olennaisesti heikentynyt henkilö. Tästähän meillä vähän vanhemmilla suomalaisilla on hyvä muistikuva neljännesvuosisadan maatamme hallinneen, mutta 1970-luvun lopulla dementoitumaan alkaneen Urho Kekkosen kautta.

Koska Yhdysvalloissa ei nyt enää ole mahdollista - kuin jonkun ehdokkaan terveyden romahtamisen kautta - että valtaan nousisi nuorempi henkilö, on tietenkin toivottava, että valitun ikämiehen terveys kestää paremmin kuin Kekkosen aikanaan. Jos nimittäin presidentin valta luisuu Kekkosen loppuvaiheiden tavoin hänen taustajoukoilleen, on vaarana se, että vaikutukset ulottuvat arvaamattomina, mutta voimakkaina ympäri maailman.

Vielä pahempi tietenkin olisi, että presidentti dementoituisi pitäen kiinni vallastaan, mutta muuttuisi kykenemättömäksi tekemään päätöksiä tai vaihtoehtoisesti tekisi huonosti perusteltuja ratkaisuja maailman ainoan todellisen suurvallan johtajana. Tilanne tekisi tietenkin itse Yhdysvallat arvaamattomaksi, mutta saattaisi johtaa myös sen toisesta maailmansodasta alkaen kansainvälistä politiikka tasapainottaneen maailmanpoliisin roolin katoamiseen, mikä tarjoaisi kilpaileville - mutta vähemmän demokraattisille - valtiomahdeille tilaisuuden kasvattaa vaikutusvaltaansa kautta maailman.

Jääkäämme siis jännityksellä odottamaan ensin sitä, kuka astuu Trumpia vastaan, ja sen jälkeen kummasta puolueesta presidentti lopulta valitaan. Ja sen jälkeen pidettäköön peukkuja sille, että valitun miehen järki säilyisi terävänä koko valtakauden loppuun asti, eikä hän osoittautuisi suurvallan seniiliksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vaalitulos muuttaa Yhdysvaltojen politiikan
USA:ssa presidentti joutui sensuurin kynsiin
Oliko Trump rasisti puhuessaan persläpimaista?

Riikka Purra sortui kuolemanvakavaan populismiin

Olen pitänyt Riikka Purraa (ps) fiksuna poliitikkona, jonka kannanotot ovat harkittuja ja siten myös hyvin perusteltuja. Valitettavasti Suomen Uutisten eilisetä juttua lukiessani jouduin pettymään - vieläpä raskaasti.

Jutussa Purra kertoi, ettei työperäinen maahanmuutto auta siihen työvoimapulaan, jonka tuore esitys hoitohenkilökunnan ja vanhusten välisestä lukumääräsuhteesta aiheuttaa. Mitoituksen nostamisen aiheuttama henkilöstötarve vuonna 2030 olisi noin 80 000 hoitajaa.

Ensin Purra perusteli aivan oikein, että Suomessa olisi jo nyt riittävästi hoitajia, mikäli nämä tekisivät oman alansa töitä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan alan heikot työolot - mm. väkivallan uhka - karkottavat ihmiset hakemaan leipäpuunsa muilta aloilta. Siten edes lisäkoulutus ei välttämättä ratkaisisi ongelmaa, elleivät työolot parane.

Seuraavaksi hän totesi, että samat ongelmat ovat edessä myös työperäisten maahanmuuttajien kohdalla. Eivät hekään tule sietämään sellaisia työoloja, joissa esimerkiksi väkivallan kohtaaminen on yleistä.

Tämän kaiken voin hyväksyä. Sen sijaan Purran perusteluksi nostama kolmas seikka - tai pikemminkin hänen asenteensa siihen - on täysin mahdoton hyväksyä.

Kyse on influenssarokotuksesta, jonka käytännössä kaikkien vanhuksia hoitavien oletetaan ottavan. Näin siitä huolimatta, että jotkut vanhusten hoitotyötä tekevät eivät sitä haluaisi.

Purra nosti esille myös hoitavan henkilökunnan rokottamisen, jolla on nykyään vaikutusta alalla pysymiseen. Vaikka työnantaja ei teoriassa voi pakottaa työntekijää ottamaan rokotetta, käytännössä asian koetaan olevan toinen.

Purran näkemys tähän ongelmaan oli se, että koska muissa pohjoismaissa rokotusta ei tarvita, ei sitä pitäisi vaatia Suomessakaan. Hänen mukaansa "täytyy muistaa, että myös rokotettu henkilö voi tartuttaa tautia eikä rokote ole läheskään varma. Viime vuonna sen suoja oli korkeintaan kohtalainen, joten vaatimus on kohtuuton."

Tämä jos joku on halpahintaista populismia, josta kilpailevat puolueet muutenkin syyttävät perussuomalaisia. Näin siitä huolimatta, että hän on oikeassa rokotuksen ajoittain vajaaksi jäävästä immuniteetista.

Oleellista tässä asiassa on kuitenkin se, että influenssa on yksi vakavimmista tartuntataudeista, sillä vuosittaisen kausi-influenssan on Suomessa todettu aiheuttavan noin 500 "ylimääräistä" kuolemaa. Näin siis siitä huolimatta, että merkittävä osa väestöstä ottaa rokotuksen - ja ellei ottaisi, puhuisimme vielä useammista henkensä heittäneistä.

Influenssaan liittyvistä kuolemista suurin osa johtuu huonokuntoisten eläkeiän ylittäneiden henkilöiden perussairauksien äkillisestä huononemisesta taudin aikana. Lisäksi influenssavirukset aiheuttavat Suomessa vuosittain myös muutamia kymmeniä aivokalvotulehduksia ja sydänlihastulehduksia.

Influenssatartuntaa seuraavat usein myös jälkitaudit kuten bakteerikeuhkokuume, verenmyrkytys ja nenän sivuontelotulehdus. Myös nämä voivat johtaa etenkin ikäihmisten kuolemiin.

Purran kritisoima rokottaminen pienentää influenssaan sairastumisriskiä noin 50–80 % silloin, kun rokotus on onnistunut. Huonommin osuvan rokotteen antama suoja on yleensä vähintään eli "vain" 30 %, mutta silloinkin se usein lieventää taudin vakavuutta.

Lisäksi rokottaminen vähentää tehokkaasti viruksen leviämistä väestössä. Ja juuri tämä on se syy, miksi erityisesti vanhusten kanssa tekemisissä olevien henkilöiden rokotuskattavuus on kuolemanvakava asia. Rautalangasta vääntäen: kattavasti rokotettu vanhusten hoitohenkilöstö ehkäisee vuosittain vähintäänkin kymmeniä ennenaikaisia ikäihmisten kuolemia.

Kritisoin siis Riikka Purran asettumista rokotetta hoidettaviensa hengen kustannuksella välttelevien hoitajien tueksi. Koska yhteiskunnan asia ei ainakaan vielä ole vanhusten kuolemisen edistäminen, ei myöskään Purran kannanotto, jonka mukaan "vaatimus on kohtuuton" ole inhimillinen eikä oikeutettu.

Näin siitä huolimatta, että hän saattaa hyvinkin olla oikeassa siinä, että hoitajia ajaa muihin tehtäviin ymmärtämättömyys rokotuksen ottamisen merkityksestä heidän työnsä onnistumiseksi. Tästä ei kuitenkaan pitäisi seurata Purran puolustamaa vanhusten turvallisuudesta tinkimistä. Sen sijaan niiden tahojen, jotka valitsevat alan opiskelijoita ja antavat heille koulutusta, pitäisi ryhdistäytyä.

Edelle kirjoitetun perusteella toivon myös, että Purra korjaisi itse lausuntoaan ja toisi vanhusten hoidon rapauttamisen sijaan esille vanhustyössä toimivien henkilöiden rokottamisen tärkeyden perusteineen. Tai ainakin hänen tulisi jatkossa pitäytyä sellaisissa asioissa, joista hän ymmärtää jotain - eikä ainakaan asettua hoidettaviensa elämää halveksuvien kuoleman enkeleiden tukinaiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rokotuksilla hävitetään taudinaiheuttajia
Auta siinä sitten
Influenssavirus ja sen kaveri?

Vanhustenhuoltoon tarvitaan sertifikaatti

Petja Pelli kirjoitti kolumnin, jossa hän kertoi ruotsalaisten yksityisten ja julkisten koulujen kilpailevan oppilaistaan antamalla näille ansaittua parempia arvosanoja. Sen seurauksena ruotsalaisoppilaiden arvosanat ovat ajan myötä parantuneet, vaikka PISA-tutkimukset osoittavat osaamisen alamäen olleen liukas. Toisin sanoen kouluarvosanat eivät mittaa todellisuutta.

Samassa jutussa Pelli vertasi Ruotsin kouluissa tapahtunutta suomalaisen ulkoistetun vanhustenhuollon ongelmiin, eli vanhustenhoidon järkyttävään tasoon yksityisissä hoivakodeissa.  Nähdäkseni hänen vertailunsa on hyvä ja avaa myös oven ratkaisuun. Tosin ilman, että Pelli itse sitä oivalsi - tai ainakaan kirjoitti kaiken kansan luettavaksi.

Tuo oivallus syntyi siitä, että Suomessa koulujärjestelmä on kohtuullisen toimiva. Ja toimiva se on siksi, että meillä koulujen antaman opetuksen taso näkyy vääjäämättä viimeistään lukion päättymisen yhteydessä. Siis erillisen ylioppilaslautakunnan arvostelemissa ylioppilaskirjoituksissa, jollaisia Ruotsissa ei ole.

Ulkoistetussa vanhustenhuollossa on samoin. Hoivayritysten omavalvonta ei ole toiminut, eikä viime aikojen uutisten perusteella liene ollut myöskään mainittavaa viranomaisvalvontaa - ei ainakaan riittävässä määrin. Kun tähän on vielä lisätty EU:sta pakotettu kilpailulaki, joka on ohjannut vanhusten hoitamiseen käytettävät varat halvimmalla toimiville yrityksille, on lopputulos ollut luettavissa lehtien palstoilla.

Ratkaisuksi vanhustenhuoltoon ehdotan hoivakotien sertifiointijärjestelmää. Eli ulkopuolista tahoa, joka tekee säännöllisesti tarkastuksia vanhusten hoitolaitoksissa ja poistaa antamansa sertifikaatin mikäli niissä ilmenee ongelmia.

Palvelujen järjestäjän tehtäväksi jää kirjata kilpailutuskriteereihin tällaisen uskottavan ja varsinaisesta hoivatyöstä riippumattoman tahon antaman sertifikaatin olemassaolo. Palvelun tarjoajan tehtäväksi puolestaan jää sertifikaatin hankkiminen. Lopuksi viranomaiselle on annettava tehtäväksi sertifikaattien antajan valvominen - eli sertifioitujen vanhustenhoitolaitosten toiminnan laadun varmistaminen pistotarkastuksin ja sertifikaatinanto-oikeuden poistaminen, mikäli ongelmia ilmenee.

Näin toimien hoitolaitosten laatu tulee varmistetuksi niiden omalla kustannuksella (joka toki siirtyy palveluiden hintoihin). Ja viranomaisten valvontakulut jäävät kohtuulliselle tasolle - näin jo siitäkin syystä, että mikäli sertifikaattien toiminta muodostuu kovin kannattavaksi, syntyy niiden myöntämisestä kilpailua, joka markkinatalouden pelisääntöjen mukaisesti rajoittaa kustannustason nousua.

Jätän ajatukseni vapaasti käytettäväksi niille, jotka haluavat kehittää suomalaista vanhustenhuoltoa. Ja miksei samaa periaatetta voisi soveltaa myös muiden peruspalveluiden järjestämiseen. Oleellista tässä on, ettei työn laadun arviointi tapahdu ruotsalaisen koulujärjestelmän tavoin sisäsiittoisena omavalvontana vaan ulkopuolisen tekemänä valvottuna toimintana.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS väitti JHL:n aikovan jättää lapset ja vanhukset ilman ruokaa
Kahden pisteen vihje
Maahanmuuttobisneksestä malli koko julkiselle sektorille?

HS väitti JHL:n aikovan jättää lapset ja vanhukset ilman ruokaa

Helsingin Sanomat kertoi tänä aamuna, että "JHL protestoi irtisanomislakia kahden päivän lakolla, mukana yli 10 000 työntekijää, kouluissa ja vanhuspalveluissa ei välttämättä ruokaa – Tehy ja Super vuoronvaihtokieltoon".

Toisin sanoen lehti väittää JHL:n ottaneen poliittisessa protestissaan käyttöön lasten ja vanhusten ruokahuollon. Mikäli tämä pitää paikkansa, on mielenkiintoista nähdä kuinka suomalaiset siihen reagoivat.

Jos ruokahuolto todellakin keskeytyy, uskoisin koululaisten selviävän kotoa tuomillaan eväillä. Ainakin niiden, joiden kotiolot ovat kunnossa. Ja loputkin kyllä selviävät koulupäivän ruuatta ilman merkittäviä haittoja.

Toisin on vanhusten laita. Vaikka monet sukulaiset pitävätkin omistaan huolta, ei kaikille ikäihmisille taida riittää huolenpitäjiä. Kuka ottaa silloin vastuun heistä - etenkin silloin kun vanhus on jo muutenkin heikossa kunnossa.

Tilanteen tekee poliittisesti mielenkiintoiseksi se, että ay-liikkeen toiminta mitä ilmeisimmin kytkeytyy ainakin osittain SDP:n pyrkimykseen menestyä kevään eduskuntavaaleissa. Ja saattaa hyvinkin olla niin, että puolueen ja ay-liikkeen piirissä on laskettu ihmisten sympatian ruuatta jääviä lapsia ja vanhuksia kohtaan valuvan demareiden vaalikannatukseen.

Toisaalta on mahdollista, että ihmiset kauhistuvat ay-liikkeen pyrkimystä käyttää ihmisiä poliittisen pelin nappuloina. Ja tunnistavat demarit tapahtuneen taustavoimana sekä vetävät näiltä kannatuksensa pois.

Kumpi noista kahdesta vaihtoehdosta toteutuu riippunee lähinnä siitä, onnistuuko hallitus vai demarit paremmin mediapelissään. Tämä siis olettaen, että Helsingin Sanomien uutinen pitää paikkansa - sen sanon siksi, etten ihan tältä istumalta sittenkään usko, että vanhukset jätettäisiin poliittisen pelin takia ilman ruokahuoltoa.

Sellaista kun ei vain voi tapahtua sivistysvaltiossa eikä ainakaan hyvinvointivaltiossa. Eihän?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kysymys on suomalaisen demokratian uskottavuudesta
Kumpi ompi parempi: työpaikka vai työttömyyskorvaus?
SAK oikein nauratti

Kahden pisteen vihje

Neuvoin eilisessä blogikirjoituksessani Euroopan valtapuolueita laskemaan yhteen yksi ja yksi, mikäli he haluavat suitsia ns. protestipuolueiden menestystä. Annoin myös kolmen pisteen vihjeen, jonka mukaan vastaus ei löydy katteettomista lupauksista.

Kahden pisteen vihje samaan asiaan löytyi eilisestä uutisesta, jonka mukaan Jussi Halla-aho (ps) oli kertonut, että "vuoden 2018 budjetissa hallitus antaa 5,3 miljoonaa euroa lisää laittomasti maassa olevien sosiaalihuollon järjestämiseen. Samaan aikaan hallitus leikkaa saman verran, viisi miljoonaa euroa rintamaveteraaneilta ja yli neljä miljoonaa euroa vanhustenhoidosta. Vastaanottokeskustoimintaan osoitetaan 250 miljoonaa ja kotouttamistoimintaan puoli miljardia euroa vuodessa."

Täytyy kyllä myöntää, että kaksi pistettä tuon vihjeen jälkeen on aika paljon. Mutta menköön nyt tällä kertaa torstaisen hernekeiton ja pannukakun kunniaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Valtapuolueet pohjustivat AfD:n voiton
Yle tarjosi Halla-ahon kannattajien näkemyksiä
Maahanmuuttajan painajainen

JK kello 7:12. Kahden pisteen vihjeeseen voisi vielä lisätä tämän aamun uutisen, jonka mukaan "terrorismintorjuntaan palkataan nyt kymmeniä uusia työntekijöitä ympäri Suomea".

Lisäeläke-ehdotus on törkeä huijausyritys

Valtionvarainministeriön virkamiehet ehdottavat erityistä lisäeläkettä yli 80-vuotiaille. Lisäeläkettä saisi 80 vuotta täytettyään noin 800 euroa kuussa, kunhan ensin maksaisi 40 - 60 000 euroa. Ehdotusta on tuoreeltaan arvostelu myös muualla (esimerkki), mutta tuonpa siitä huolimatta esiin muutamia omia ajatuksiani aiheesta.

Kysyn nimittäin sitä, mikä on johtanut tähän ehdotukseen? Ja vastaan itse, se on mitä ilmeisimmin syntynyt tarpeesta korvata työeläkkeiden taitetun indeksin aiheuttamat ongelmat.

Työeläkkeiden taitettu indeksihän  lanseerattiin vuonna 1996, mistä seurasi ongelma pitkäikäisille ihmisille, joiden osotovoimaa inflaatio syö jokaisena eläkevuonna. Tämä ongelma korostuu sitä enemmän, mitä vanhemmaksi ihminen elää. Nyt, sen sijaan että havaittu virhe korjattaisiin poistamalla taitettu ndeksi, onkin päätetty korjata tilanne varakkaiden osalta ja samalla kerätä lisärahoja eläkeyhtiöiden kassaan.

Kuka tämän ehdotuksen edunsaaja lopultakin on, selviää tarkastelemalla tilannetta Taloussanomien esille tuoman 65-vuotiaan naisen kannalta. Hän joutuisi maksamaan kertakorvauksena 59000 euroa saadakseen aikanaan 800 euron lisäeläkkeen. Tämän summan työeläkeyhtiö siis saisi sijoitettavakseen ilman muuta takaisinmaksuvelvollisuutta kuin eläkkeenmaksu naisen eläessä yli 80-vuotiaaksi.

Ymmärtääksemme, mitä tuo kertakorvaus tarkoittaa työeläkeyhtiöille, on meidän tarkasteltava millaisia tuottoja ne saavat sijoitustoiminnastaan. Aloitetaan tuoreista uutisista: työeläkeyhtiö  Ilmarinen tiedotti juuri saaneensa sijoituksilleen vuoden 2010 aikana yli 10 % tuoton. Osakkeista tuotto oli jopa 22%. Jos ilmarinen sijoittaisi nyt tuon 59000 euroa samalla 10% tuotolla, olisi se kasvanut 800 euron maksuvelvoitteen alkaessa noin 246 000 euroksi naisen täyttäessä 80 vuotta ja alkaessa nauttia eläkkeestään.

Kun naisten elinajanodote Suomessa on noin 82 vuotta, tarkoittaa se sitä, että eläkelaitos joutuisi maksamaan tuosta summasta keskimäärin 19 200 euroa eläkkeensaajille tämän jokaisena elinvuonna. Samana aikana sijoitettu summa jatkaa luonnollisesti kasvuaan, minkä seurauksena se on kasvanut naisen kuollessa jo 266 000 euroon. Toisin sanoen naiselle ei tarvitse maksaa edes koko sijoituksen juoksevaa tuottoa. Eikä naisen eläminen edes 120-vuotiaaksi tee sopimuksesta eläkeyhtiölle tappiollista.

Vaikka työeläkeyhtiöiden pitkän tähtäimen tuotot eivät nousekaan aivan 10 prosentin tasolle, on selvää että tehty ehdotus on valtava tulonsiirto vanhoilta ihmisiltä työeläkeyhtiöille. Esimerkiksi 5% tuottotasolla ja naisten keskimääräisellä eliniänodotteella päädytään edelleen yli 100 000 euron bruttotulokseen eläkeyhtiöiden kannalta. Siitä jää nettovoittoa noin 45 000 euroa.

Edelle kuvaamistani syistä syystä pidän valtiovarainministeriön päätöstä törkeänä. Mikäli en tietäisi Suomen olevan maailman vähiten korruptoituneita valtioita koko maailmassa, epäilisin ehdotuksen syntyneen jonkinlaisen hyvä veli -järjestelmän tai suoranaisen lahjonnan seurauksena. Niin edullinen tuo ehdotus on eläkeyhtiöille. Uskon kuitenkin sinisilmäisesti, että työeläkeyhtiöiden edustajat ovat vain niin sanotusti vieneet ministeriön edustajia ja poliitikkoja kuin litran mittaa tässä asiassa.

Tilanteen pelastamiseksi teen vastaehdotuksen poliitikoille: nyt tehdyn ehdotuksen sijaan poistakaa työeläkkeiden taitettu indeksi, jolloin pitkäikäisille ihmisille ei enää aiheudu ongelmia tulojen pienentymisen takia. Näin on koko ongelma ratkaistu, eikä vanhojen ihmisten rahoja siirry rikkaiden eläkeyhtiöiden laariin.

Mikäli taas kyseessä sittenkin on eläkepommin purkuyritys, kertokaa se sitten suoraan ihmisille - rehellisesti ja kiertelemättä. Ja siinäkin tapauksessa suosittelen etsimään ratkaisua muualta kuin vanhojen ihmisten huijaamisesta.

Aiempia ajatusia samasta aihepiiristä:
Miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan?
Klaus Fleming ja 2000-luvun Suomi
Toimiiko alueellistaminen hyvinvoinnin lähteenä?