Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruotsi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruotsi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 7. lokakuuta 2026

Ennuste Länsi-Euroopan väestön vaihtumisesta

Kuten hyvin tiedätte – arvoisat lukijani – on maahanmuutto muuttamassa nopeasti Eurooppaa. Siihen liittyen silmiini sattui tänä aamuna sosiaalisesta mediasta seuraava Ruotsissa tehty kuva. 



Siinä on esitetty Länsi-Euroopan valtioiden kohdalla ne vuosiluvut, jolloin kantaväestö jää – matemaattisen mallin mukaan – vähemmistöksi omassa maassaan. Kuvasta nähdään, että ensimmäisenä näin on käymässä Sveitsissä. Siellä muutos ei kuitenkaan tule olemaan kulttuurisesti niin merkittävä kuin monessa muussa eurooppalaismaassa, koska maahanmuuttajista suurin osa on koulutettuja länsimaalaisia. 

Asia on kuitenkin toisin seuraavina tulevissa Belgiassa, Saksassa, Ruotsissa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa, joiden maahanmuuttoa hallitsevat kehitysmaalaiset. Tämä tulee tarkoittamaan syvällistä muutosta näissä yhteiskunnissa. 

* * *

Kartan mukaan Suomi tulisi olemaan Länsi-Euroopan viimeinen kolkka, jossa alkuperäisväestö jää vähemmistöksi. Siten täkäläisillä päättäjillä on aikaa toimia vielä senkin jälkeen, kun ensimmäiset eurooppalaismaat ovat käyneet läpi omat muutoksensa ja niiden seuraukset ovat kaikkien nähtävissä.

Tässä yhteydessä on syytä huomata myös se, että monissa eurooppalaisissa yhteiskunnassa on tapahtumassa suuri muutos maahanmuuttoasenteissa. Ja sen seurauksena siihen kriittisesti suhtautuvat poliittiset voimat ovat vahvistumassa nopeasti (esimerkki, toinen).  

Siten saattaa hyvinkin käydä niin, ettei Länsi-Euroopan yhteiskuntien väestönmuutos tule tapahtumaan kartan mukaisella aikataululla, vaan selvästi hitaammin. Siitä huolimatta se tulee ennemmin tai myöhemmin johtuen kehitysmaalaistaustaisten maahanmuuttajien eurooppalaista kantaväestöä nopeammasta lisääntymisestä.

tiistai 29. syyskuuta 2026

Varoitus

Helsingin sanomat julkaisi uutisen, jonka mukaan epärehellisin keinoin valtiopäiville päässeen somaliehdokkaan asuinalueen ihmiset suhtautuivat vihaisesti paikalle menneisiin toimittajiin. Lisäksi he kieltäytyivät uskomasta vaalivilppiin.

Tämä on tietenkin tavallaan inhimillistä, eikä Paasikiven toteamus siitä, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, liene tunnettu Ruotsin somaliyhteisöissä. Siitä huolimatta sen totuusarvo on kiistaton myös maahanmuuttajien kohdalla. 

* * *

Vaikka asialla ei sinänsä olekaan sen suurempaa merkitystä, HS:n toimittajien kohtaama asenne kertoo jotain oleellista ruotsalaisesta yhteiskunnasta. Siihen kasvanut valtava maahanmuuttajien joukko elää edelleen omassa kulttuurissaan eikä ole omaksunut länsimaisia arvoja. Ei edes tosiasioiden tunnustamista silloin, kun on jääty kiinni. 

Nähtäväksi tietenkin jää, miten tilanne etenee länsinaapurissamme, mutta olisi tärkeää tietää, millä tasolla on suomalaisen maahanmuuttajayhteisöjen jäsenten suhtautuminen tosiasioiden tunnustamiseen. Ja tietenkin vaalivilpin tekemiseen, mikäli sellaiseen tarjoutuisi mahdollisuus. 

* * *

Suomessa on tapana, että vaalien rehellisyyttä varmistetaan sillä, että äänestyspaikoilla on paikalla useiden puolueiden edustajia. Mutta miten käy – edellä kirjoittamani valossa – sitten, jos jollain maahanmuuttajavaltaisen alueen äänestyspaikalla on läsnä vain maahanmuuttajataustaisia henkilöitä?

Toimivatko he siellä ensisijaisesti edustamiensa puolueiden edustajina vai maahanmuuttajayhteisön jäseninä? Ja onko heille tärkeämpää oman puolueen menestys vai maahanmuuttajaehdokkaan pääsy eduskuntaan – tämän puolueesta riippumatta?

* * *

Vielä ei toki olla tässä tilanteessa, sillä Suomesta puuttuvat vielä täysin maahanmuuttajien asuttamat asuinalueet. Kehitys kuitenkin kulkee sellaisia kohti, eikä tilanne ole välttämättä sama enää seuraavan hallituskauden jälkeen. 

Siksi yhteiskuntamme on syytä alkaa varautua siihen jo nyt, kun varoitus on saatu läntisestä naapurimaastamme. Ei sitten tarvitse olla koko maailman ihmeteltävänä, kuten Ruotsi on juuri nyt.

lauantai 26. syyskuuta 2026

Ruotsi on matkalla sivistyneestä demokratiasta kohti henkistä kehitysmaata

Ruotsissa huomattiin aiemmin tällä viikolla vaalivilppi, jonka avulla maahanmuuttajatataustainen Mohamed Abdukadir Ali nousi valtiopäiville. Eilisiltana uutisointiin toisesta tapauksesta.

Siinä oli kyseessä Ruotsin Vasemmistopuolueen maahanmuuttajataustainen ehdokas, joka oli saatu valtiopäiville maksamalla äänestäjille palkkio hänen äänestämisestään. Toisin sanoen ääniä ostamalla eli vaalikarjaa lahjomalla. 

* * *

Nämä tapaukset osoittavat läntisen naapurimme olevan muuttumassa sivistyneestä länsimaisesta demokratiasta kohti henkistä kehitysmaata. Ja vahvistavat, ettei kehitysmaalainen ihminen muutu länsimaiseksi pelkästään muuttamalla kehitysmaasta Eurooppaan, vaan hän säilyttää tullessaan vanhan kulttuurinsa arvot ja tavat.

Siksi tämän vuosituhannen alun kansainvaellus Välimeren yli tulee muuttamaan syvällisesti Eurooppaa ja eurooppalaisuutta. Lisäksi tätä kehitystä nopeuttaa se, että näiden kansainvaeltajien aiheuttamiin ongelmiin on suhtauduttu – ainakin mediavirrassa – kerta toisensa jälkeen yksittäistapauksina ja kieltäydytty ymmärtämästä niiden taustan olevan syvällä heidän kulttuurissaan ja mahdollisesti – jopa todennäköisesti – geeneissään.

Toivoa sopii, että tämä ajatusvirhe osattaisiin korjata ja katsoa tosiasioita sellaisina kuin ne ovat. Näin siitä huolimatta, että ne ovat vahvasti ristiriidassa länsimaiseen arvoliberalismiin perustuvan ihmis- ja kulttuurikäsitysten kanssa. 

* * *

Noin muuten on mielenkiintoista nähdä, mihin nyt esille tulleet tapaukset käsitellään Ruotsissa. Vaalien lopputuloshan oli äärimmäisen tasainen, mitä kuvaa se, että vaalivilpistä kiinni jääneiden kahden vasemmistopuolueen ehdokkaan vaihtuminen oikeistolaiseen johtaisi myös valtiopäivien voimatasapainon vaihtumiseen oikeiston ja vihervasemmiston välillä.

Näin ei tietenkään tulla tekemään, mutta esimerkiksi uusintavaalien järjestäminen näiden kahden ehdokkaan vaalipiireissä olisi perusteltua ja voisi johtaa vallan vaihtumiseen. Mutta vain siinä tapauksessa, että äänestäjät haluaisivat tosissaan puolustaa ruotsalaista demokratiaa ja vetää tukensa pois vilppiin syyllistyneiden ehdokkaiden puolueelta ja antaa äänensä Ruotsin säilyttämiselle länsimaisena demokraattisena yhteiskuntana.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 

perjantai 25. syyskuuta 2026

Valaiseva tapaus Ruotsista

MTV3 julkaisi uutisen ruotsalaisesta rikoksesta, jossa vanhempi maahanmuuttajataustainen mies, Taher Amini, "auttoi Samiraa sopeutumaan yhteiskuntaan. Hän opetti naiselle, miten Ruotsissa toimitaan."

Samira oli selvästi 41-vuotiasta Taheria nuorempi afgaani ja – toisin kuin mies – oleskellut Ruotsissa vasta vähän aikaa. Niinpä mies lupautui kyyditsemään Samiran Örebrohon. 

Matkalla Taher otti ja kosi Samiraa, mutta tämä kieltäytyi. Siitä mies ei pitänyt, vaan raiskasi tämän ja raahasi sen jälkeen kaivoskuilulle ja pudotti naisen sinne huutaen samalla tappaneensa vaimonsa. Samira ei kuitenkaan kuollut, joten Taher ryhtyi heittelemään häntä tiiliskivillä. 

Lopulta mies lähti ja ohikulkija kuuli naisen avunhuudot ja hälytti apua. Samira saatiin kaivoskuilusta ylös ja Taher sai elinkautisen ja karkotuspäätöksen, minkä seurauksena tapaus pääsi medioihin.

* * *

Otin asian esille siksi, että se osoittaa niin sanottujen turvapaikanhakijoiden joukossa olevan vaarallisia ihmisiä, myös muille turvapaikanhakijoille. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, koska turvapaikan varjolla länsimaihin saapuneiden ihmisten yliedustus seksuaali- ja väkivaltarikoksissa on tunnetusti valtava. 

Siitä huolimatta MTV3:n julkaisema uutinen on lähes veret seisauttava kaikessa kauheudessaan. Ja siksi on syytä olla tyytyväinen siihen, että Petteri Orpon (kok) hallitus on tiukentanut oleellisesti suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa. 

Onhan nimittäin selvää, että tuskin kukaan suomalainen – tai muukaan eurooppalainen – haluaa maahansa Taherin kaltaisia ihmisiä. Ja siksi on kohtuutonta, että vihervasemmisto vaatii heitä – eli meitä – vuosi toisensa jälkeen hyväksymään sellaisten asettumisen maahamme uhkaamaan muita ihmisiä.

tiistai 22. syyskuuta 2026

Mohamed Abdukadir Alin vaalivilppiepäilystä

Ruotsin vaalit näyttävän saavan mielenkiintoisen jälkinäytöksen. Syyttäjä nimittäin epäilee jaetun äänestyslippuja, joihin oli rastitettu jo ennalta somalitaustainen vasemmistopoliitikko Mohamed Abdukadir Alin nimi.

Kyseessä on henkilö, jota ruotsalaisviranomaiset luonnehtivat pari vuotta sitten kirjaamalla, ettei hän "täyttänyt kunniallisen elämäntavan vaatimusta”. Ja nyt mies on – mahdollisen vaalivilpin kautta – valittu Ruotsin valtiopäiville kansanedustajaksi. 

Toki Ali on kiistanyt tietävänsä mitään nimensä sisältävistä äänestyslipuista. Tämä tapahtui tekstiviestillä asiasta kertoneelle toimittajalle. Sen mukaan "En ole tehnyt sitä. Tiedän lain. Olen saanut luottamusta jokaisessa Taalainmaan piirissä. En voisi tehdä niin vakavaa rikosta Ruotsin lakia vastaan."

* * *

Tapauksesta nousi mieleeni kolme ajatusta. Ensimmäinen on kysymys siitä, että yllättyikö joku vaalivilpistä epäillyn henkilön sukujuurista. 

Toinen puolestaan panee pohtimaan sitä, kuinka ruotsalainen yhteiskunta on muuttunut viime aikoina. Enkä tarkoita pelkästään sitä, että epäillyn vaalivilpin tekijä oli uusruotsalainen, vaan hänen elämäntavastaan aiemmin tehdyn luonnehdinnan sisältöä, joka ei estänyt miehen valintaa. 

Tähän liittyen mieleeni nousi – kolmantena asiana – epäily siitä, että mahtaisiko Alin menestyksen taustalla olla niin sanottujen "ruotsalaismiesten" johtama järjestäytynyt rikollisuus, joka epäilemättä haluaa omia edustajiaan vaikuttamaan parlamenttiin. Ja olisi järjestänyt siitä syystä puheena olevalle ei-kunniallisen elämäntavan omaavalle miehelle läpimenoon riittävän äänimäärän.

Hyvä kuitenkin, että ruotsalaisviranomaiset tutkivat tapausta ja saavat selville mitä saavat. Toivon mukaan myös meidät suomalaiset pidetään tietoisina asian tulevista käänteistä. Eivätkä täkäläiset "espoolaismiehet" saisi päähänsä pyrkiä vastaavanlaiseen yritykseen oman parlamentaarikkonsa saamiseksi osaksi suomalaisen Vasemmistoliiton eduskuntaryhmää.



keskiviikko 16. syyskuuta 2026

Historiallisia väestömuutoksia

Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan Varsinais-Suomen ja Hämeen asukkaat olivat varhaiskeski-ajalla eli vielä 1200-luvun alussa geneettisesti yhtenäinen joukko, vaikka heidän välillään tiedetään olleen kulttuurisia eroja. Tilanne muuttui kuitenkin sen jälkeen, koska maahamme suuntautui Ruotsista muuttoliike, jonka vaikutus näkyivät selvästi rannikolla, mutta ei Hämeessä. 

Suomalaisilla oli toki ollut yhteyksiä muualle jo viikinkiajalla ja ihmiset liikkuivat ainakin Ruotsiin, Gotlantiin, Latviaan ja Laatokan Karjalaan. Tämä voitiin osoittaa näillä alueilla kuolleiden ja heidän Suomessa eläneiden sukulaistensa jakamien DNA-sekvenssien perusteella. Erityisesti gotlantilaisista löytyi suomalaista geeniperimää, mikä osoittaa vilkasta yhteydenpitoa.

* * *

Ronan James O’Sullivanin ja kumppaneiden julkaisema tutkimus osoitti myös, ettei Suomi ollut edes varhaiskeskiajalla suinkaan mikään muusta maailmasta eristyksissä oleva takapajula vaan osa Itämeren alueen kulttuurista verkostoa. Ja myöhäiskeskiajalla se veti puoleensa myös muualla syntyneitä ihmisiä, joiden muuttoliikkeen seurauksena maamme rannikolle syntyi vähitellen ruotsinkielistä asutusta. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka Suomi ja sen väestö muuttuvat jatkossa nykyajan muuttoliikeiden seurauksena. Eivätkä pelkästään suomalaiset vaan koko Euroopan väestö. 

Tätä kehitystä kiihdyttää lisäksi se, että suomalaiset – ja suurin osa muistakin eurooppalaisista – hankkii elämänsä aikana vain vähän lapsia. Lapsivaje on varsin suuri, sillä suomalaisnaisten kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,30 eli kaukana väestön uusiutumisen edellyttävästä kahdesta lapsesta per nainen. Tosin tänä vuonna lapsia syntyy hiukan enemmän, mutta edelleen liian vähän väestön uusiutumisen kannalta, joten maamme väestö on nykyajan muuttoliikkeen seurauksena vaihtumassa varsin nopealla vauhdilla. 

maanantai 14. syyskuuta 2026

Muslimit ratkaisivat Ruotsin vaalit

Ruotsin eiliset parlamenttivaalit näyttäisivät päättyneen vasemmisto-opposition äärimmäisen niukkaan voittoon kun äänistä oli laskettu 95 prosenttia. Toisin sanoen vaalien voittajan ratkaisivat maahanmuuttajataustaiset äänestäjät, erityisesti muslimit.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalidemokraattien puoluejohtaja Magdalena Andersson ryhtyy kokoamaan hallitusta, johon osallistuvat hänen oman puolueensa lisäksi sikäläinen ympäristöpuolue ja laitavasemmisto, jotka molemmat korostavat maahanmuuttopolitiikassaan ihmisoikeuksia, turvapaikkaoikeutta ja yhdenvertaisuutta, vaikka niiden painotuksissa onkin eroja.

* * *

Lienee siis niin, että Ruotsi palaa maahanmuuttopolitiikassaan jälleen vanhaan menoon, jonka seurauksena Suomeenkin syntyi uusi käsite: Ruotsin tie. Näin siitä huolimatta, että ruotsalaiset ovat väistyvän hallituksen aikana saaneet suurelta osin kitketyksi sen pahimmat seurannaisvaikutukset ja Sosiaalidemokraattinen puolue itsessään on järkevöittänyt omia maahanmuuttolinjauksiaan.

Tässä tilanteessa onkin syytä kysyä sikäläisiltä poliittisen keskusta-oikeiston johtohenkilöiltä, että harmittaako myös heidän viime vuosikymmenien aikana harjoittamansa lepsu maahanmuuttopolitiikka? Vai näkevätkö he maahanmuuttajien tuen varassa valtaan päässeen poliitisen vasemmiston olevan ruotsalaiselle yhteiskunnalle juuri nyt paras mahdollinen tie tulevaisuuteen?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terrorismivaroitus

keskiviikko 26. elokuuta 2026

Tummahipiäinen nainen kuvittaa suomalaisen himoverotuksen seurauksia

Helsingin sanomat teki jutun hintaeroista Suomen ja Ruotsin välillä. Syinä niihin ovat länsinaapurin viime aikojen veronalennukset sekä kelluva valuutta. 

Jutun mukaan Ruotsi on puolittanut elintarvikkeiden arvonlisäveron 12 prosentista 6 prosenttiin, mutta Suomessa valtio rokottaa ruuan ostajia peräti 13,5 prosentilla. Länsinaapurissa on myös alennettu useita kertoja polttoaineveroja, minkä seurauksena hintaero Suomeen on ollut parhaimmillaan noin 80 senttiä litralta. Myös alkoholi- ja tupakkatuotteet ovat Ruotsissa Suomea kevyemmän valmisteveron piirissä. 

* * *

Taustalla on luonnollisesti Ruotsin kunnossa oleva talous, joka on mahdollistanut veronlaskut. Maan julkinen velka on laskenut viimeisten 20 vuoden aikana, kun taas Suomen velkaisuus on noussut raketin lailla siten, että sen taso on noin kolminkertainen suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

Tämä kaikki on tärkeää tuoda esille nyt, kun suomalaiset valmistautuvat äänestämään vajaan vuoden kuluttua. Ehkäpä tietoisuus velkaantumisen kustannuksista auttaa heitä eli meitä valitsemaan sellaisia puolueita ja ehdokkaita, jotka eivät kannata verotuksen kiristämistä, vaan pikemminkin julkisten menojen vähentämistä. 

* * *

Noin muuten olin hiukan yllättynyt siitä, että HS:n toimitus oli valinnut kuvituskuvansa suomalaiseksi mannekiiniksi afrikkalaistaustaisen maahanmuuttajanaisen. Mutta mitäpä siitä, olemmehan me jo tottuneet siihen, että suomalaisuus ei ole etninen ominaisuus, vaan pelkkä kulttuurinen konstruktio. 

Sitä paitsi, kyseinen naisihminen oli oululainen konetekniikan opiskelija Ruth Igbinidu-Uwuigbe, joka työskentelee kolmatta kesää Tornion Outokummulla. Siis oman viiteryhmänsä eliittiä, jonka esimerkin soisi saavan seuraajia mahdollisimman monesta muustakin – mieluiten kaikista – Afrikasta Suomeen saapuneesta maahanmuuttajasta. 

Toiveeni tosin lienee turha. Mutta se ei ole kuvituskuvan naisen – vaan suomalaisen maahanmuuttopolitiikan – syytä. Ja siksi äänestäjien kannattaa ottaa kevään vaaliuurnilla huomioon verotuksen lisäksi myös sen kuntoon saattaminen.

sunnuntai 16. elokuuta 2026

Eurooppalaisia trendejä ja tulevaisuudennäkymiä

Kuten arvoisa lukijani tietää, on Eurooppa ollut nopeassa muutoksessa viimeistään vuodesta 2015 lähtien. Siksi on mielenkiintoista nähdä, miten tämä muutos näkyy mielipidekyselyissä. 

Tästä syystä päätin jakaa näin sunnuntaina muutaman kuvan eri maiden puoluekannatuskyselyiden kehityksestä. Kuvien lähteenä on Politico.eu-sivuston Poll of Polls.

* * * 

Aloitetaan Saksasta.


Kuvasta näkyy hyvin, kuinka vielä 20 vuotta sitten Saksan poliittista kenttää hallitsi kaksi suurta puoletta CDU/CSU ja SPD. Kuvaan ilmaantui vuonna 2013 uusi pieni maahanmuuttokriittinen puolue AfD, jonka kannatus on kuluneen noin 13 vuoden aikana noussut aaltoilleen nykyiseen noin 28 prosentin tasoon, mikä tekee siitä Euroopan suurimman talousalueen suurimman puolueen. 

Toinen oleellinen muutos on SPD:n perinteisen kannatuspotin jakaantuminen Vihreiden kesken. Juuri tällä hetkellä Vihreät on jopa suositumpi kuin vasemmiston vanha valtapuolue.

Seuraavaksi Ranska. 


Vuodesta 2017 alkavasta kuvasta näkyy maahanmuuttokriittisen Kansallisen liittouman nousu keskisuuresta puolueesta Ranskan suosituimmaksi poliittiseksi liikkeeksi. Kaksi muuta merkittävää kehityskulkua ovat olleet hajallaan olleen vasemmiston keskittyminen, mikä on tehnyt siitä maan toiseksi suurimman poliittisen liikkeen ja Emmanuel Macronin keskustalaisen puolueen kannatuksen vähittäinen haihtuminen.

Kolmanneksi vanha maailmanvalta eli Iso-Britannia.


Kuvasta näkyy, että siellä kaksi vanhaa valtapuoluetta ovat pitäneet pintansa pitkään, mutta sittemmin asetelma on muuttunut kolmen keskisuuren puolueen asetelmaksi. Juuri nyt kärjessä on Työväenpuolue, mutta Nigel Faragen johtama ja maahanmuuton ongelmista nousunsa saanut Reform UK -puolue sekä konservatiivit "hengittävät" aivan sen niskaan. Viime kuukausina vanhojen valtapuolueiden kannatus on kuitenkin ollut nousussa, kun taas Reform UK:n suunta näyttäisi saavuttaneen huippunsa viime vuoden puolella.

* * *

Kaiken kaikkiaan nämä puoluegallupit kertovat maahanmuuton valtavan suurista vaikutuksista läntisen Euroopan suurimpien läntisten valtioiden poliittiseen kenttään. Sama on tapahtunut myös Suomessa ja Ruotsissa – ja Italiaa hallitsee maahanmuuttokriittinen pääministeri Giorgia Meloni. Kun tähän lisätään se, ettei nykyaikaista kansainvaellusta kaivata myöskään Itä-Euroopan valtioihin, huomataan, että kyse on yleiseurooppalaisesta kansojen näkemyksestä.

Tämä näkemys kuitenkin näkyy varsin heikosti eurooppalaisessa politiikassa. Euroopan Unionin rajoja ei ole saatu suljetuksi, haitalliselle maahanmuutolle on edelleen olemassa avoin reitti eli niin sanottu turvapaikan hakemisoikeus. Ja lisäksi esiintyy spontaaneja laittoman maahanmuuton aaltoja, viimeksi Espanjan Ceutassa.

Nähtäväksi jää, vaikuttaako EU-kansalaisten näkemysten muuttuminen eurooppalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Ja jos vaikuttaa, niin miten. 

Hylätäänkö natsi-Saksan hirmutekojen seurauksena syntynyt turvapaikkaoikeus liiallisen väärinkäytön takia? Lähtevätkö eurooppalaiset valtiot palauttamaan tehokkaasti rajojen yli viimeisten kymmenen vuoden aikana tulvineita ja niiden yhteiskuntiin sopeutumiseen haluttomia ihmisiä? Ja jopa näiden EU:ssa syntyneitä jälkeläisiä?

* * *

Meidän tavallisten kansalaisten kannalta oleellista on luoda Euroopan paremmalle tulevaisuudelle pohjaa äänestämällä vaaleissa sellaisia puolueita ja ehdokkaita, joiden kautta maanosamme väestö ja kulttuuri voivat säilyttää elinvoimansa. Edellä kuvaamani kehitys osoittaa, että monet eurooppalaiset ovat tämän myös ymmärtäneet, mutta myös sen, että kaikkien ymmärrys ei ole riittänyt.

Tulevaisuus on tietenkin arvaamaton, joten jääköön tämä merkintä yhdeksi välimerkiksi tämänhetkisestä tilanteesta. Ja samalla muistutukseksi kaikille teille – arvoisat lukijani – että viime kädessä jokainen yhteiskunta rakentuu juuri sellaiseksi, kuin siinä asuvat ihmiset haluavat. Ainakin silloin, kun näissä valtioissa elävät ihmiset ymmärtävät oman parhaansa ja käyttävät äänioikeuttaan.

keskiviikko 12. elokuuta 2026

Outo yhteensattuma – vai onko?

Tänään tuli ihan muuta asiaa netistä etsiessäni vastaan tällainen kartta. 


Ajattelin oitis, että se kannattaa jakaa tiedoksi myös tämän blogin lukijoille. Joten siksi päivän toinen merkintä (ensimmäinenhän oli tämä korruptiojuttu).

Karttaan on tiivistetty Yhdysvaltalaisen viranomaisen käsitys – ja informaatio matkailijoille – maailman valtioiden turvallisuudesta. Silmiini pisti erityisesti useimpien länsieurooppaaisten valtioiden luokittelu samaan kastiin muun muassa Etelä-Afrikan, Algerian, Indonesian ja Intian kaltaisten maiden kanssa. Siis esimerkiksi Ruotsi, Saksa, Ranska ja Iso-Britannia katsotaan rapakon takana jossain määrin arveluttaviksi matkailukohteiksi. 

Toisin on laita Suomen, Norjan ja Itä-Euroopan valtioiden suhteen: niistä suurin osa on varauksettoman turvallisia – ainakin amerikkalaisten käsityksen mukaan. Syynä siihen lienee – niin mikähän se voisi olla? 

Ettei vain nykyaikaisen kansainvaelluksen vaikutus eurooppalaisiin yhteiskuntiin. Ainakin näin voisi kuvitella alle kopioimani muslimien osuutta eri Euroopan maiden asukkaista kuvaavan kartan perusteella (lähde). 


En kuitenkaan lähde spekuloimaan sen enempää, sillä voihan asia toki olla niin, että kyseessä on vain outo yhteensattuma – tai sitten ei. Siksi jätän tämän asian pohtimisen niille, joille se kuuluu eli poliitikkojen ja muiden maamme turvallisuudesta vastaavien tahojen tehtäväksi. Toivon mukaan sellaisia löytyy myös teidän joukostanne, arvoisat lukijani.

torstai 6. elokuuta 2026

Lisääkö terrorismin tukeminen Ruotsin vasemmistopuolueen kannatusta?

Yle kertoi, että ruotsalaiset vasemmistopoliitikot olivat lähettäneet kannustavia kirjeitä Israelin vangitsemille palestiinalaisterrorristeille. Yksi kirjeen saaneista oli Ahmad al-Moghrabi, joka oli määrännyt perhejuhlaan kohdistuneen iskun, jossa kuoli yksitoista ihmistä mukaan luettuna kaksi pikkulasta.

Ruotsalaiset olivat pyytäneet ja saaneet maassaan asuvilta palestiinalaisilta listan henkilöistä, joille kirjeen voisi lähettää. Ja nämä olivat toimittaneet heille sellaisen, jossa oli mukana terroristeja. 

Nyt ruotsalaispoliitikot sitten pahoittelevat tapahtunutta ja syyttävät palestiinalaisia virheestään. Tosiasia kuitenkin lienee, ettei edes Israelissa ihmisiä suljeta vankilaan – ainakaan pitkäksi aikaa – ilman hyvää syytä. Ei edes palestiinalaisia. 

Nähtäväksi jää, vaikuttaako tapahtunut jollain tavalla ruotsalaisen vasemmistopuolueen kannatukseen. Ja jos vaikuttaa, niin tapahtuuko se heidän kannaltaan positiivisesti vai negatiivisesti – eli löytyykö maahanmuuttajataustaisista ruotsalaisista terrorismia tukevaa henkeä, vai ovatko he jo omaksuneet länsimaisen käsityksen, jonka mukaan terrorismi ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tanskalainen todellisuus ja Teemu Keskisarja

perjantai 10. heinäkuuta 2026

Historia painaa suomalaisuuden kuvassa

Meitä suomalaisia ihaillaan monin paikoin maailmalla hurjina taistelijoina, jotka pysäyttivät talvisodassa puna-armeijan valtavalla ylivoimalla tekemän hyökkäyksen. Jotkut muistavat myös takavuosien suuret urheilumenestyjät Paavo Nurmesta Lasse Viréniin tai vaikkapa jääkiekkoilijoidemme menestyksen hetket. Ja ehkä joillakin ovat vielä mielessä ajat, jolloin Suomea luonnehtivat Nokian kännyköiden maailmanvalloitus ja maailman laadukkain peruskoulutus.

Tai ainakin meillä on tällainen mielikuva. Emmekä tule useinkaan pohtineeksi sitä, että itsenäisyytemme on vain hiukan yli sadan vuoden mittainen, ja sitä edelsivät reilun sadan vuoden jakso tsaarin Venäjän suuriruhtinaskuntana ja noin 700 vuoden korpivaellus Ruotsin valtakunnan riistettynä ja alistettuna itäosana. 

* * *

Edelle kuvaamani kaksi puolta suomalaisuudessa näkyvät monella tavalla kansallisessa kulttuurissamme ja muodostavat suorastaan oudon kokonaisuuden, jossa näkyy turhan usein oman arvon tunnistamisen sijaan melkoinen annos kansallista epävarmuutta. Eikä se ole hyvä asia Suomelle eikä suomalaisuudelle.

Esimerkkinä tästä huomasin tänään artikkelin, jonka pelkkä otsikko kertoi omaa kieltään suomalaisuuden satojen vuoden alistamisen seurauksista. Sen mukaan "viileä ilmasto tuo Suomeen yhä enemmän turisteja – moni pitää sen markkinointia epäeettisenä".

Itse jutussa kerrottiin ensin siitä, kuinka Suomi on alkanut kiinnostaa matkailijoita viileän ilmastonsa takia. Mutta sen sijaan, että suomalaiset matkailuyrittäjät iloitsisivat asiasta, ja pyrkisivät hyödyntämään sitä, näki Helsingin matkailutiimin päällikkö asiassa ongelman.

Niinpä hän kertoi, ettei Helsinki hyödynnä ilmastoa markkinoinnissaan, sillä se ei sovi kestävän matkailun arvomaailmaan. Niinpä hänen tiiminsä panostaa Suomeen valuuttaa tuovan kansainvälisen turismin sijaan kotimaan matkailuun ja maata pitkin tapahtuvaan matkustamiseen. Lisäksi hän suorastaan harmitteli sitä, että Etelä-Euroopassa matkanjärjestäjät saattavat omassa markkinoinnissaan käyttää hyväkseen Helsingin leutoa ilmastoa etelän kuumuuteen kyllästyneiden ihmisten houkuttelemiseen.

* * *

Vielä Helsingin kaupungin tiimipäällikköäkin tiukemman luuseri-kannan otti Lapin yliopiston matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola. Hänen näkemyksensä on suorastaan eskatologinen nähdessään, että "viileysturismi on eräänlainen elinolosuhteiden tuhoamisen lippulaiva. Paetaan tuhoa ja tuhotaan samalla lisää". 

Niinpä professori kauhisteli artikkelissa sitä, kuinka monet matkailualan yrittäjät maksimoivat omaa taloudellista etuaan ja kuluttajat maksimoivat nautintoaan. Lisäksi hän painotti, että lentomatkustaminen ja matkailun takia rakentaminen hyödyntämällä uusiutumattomia luonnonvaroja on epäekologista.

* * *

Näitä lukiessani en niinkään jäänyt pohtimaan matkailuun liittyvän taloudellisen taseen 1,6 miljardin euron alijäämää, vaan alussa mainitsemaani Suomen historian meihin lyömää taakkaa. Se näkyy edelleen monessa paikassa, kuten edeltä saatoitte itse todeta – arvoisat lukijani – matkailuun liittyvän liiketoiminnan osalta. 

Tämä on hämmästyttävää, sillä olemmehan me olleet itsenäisiä jo 109 vuoden ajan, eikä tältä ajalta puutu näyttöjä siitä, että pystymme kansakuntana myös suorastaan sankarillisiin tekoihin. Mutta miksi se kaikki ei edelleenkään näy terveenä kansallistuntoja, vaan menestyksen hetkenäkin me iloitsemisen sijaan koemme kerta toisensa jälkeen orjamaista syyllisyyttä onnistumisestamme tai meistä itsestämme riippumattomien menestystekijöiden hyödyntämisestä.

* * *

Tosiasiassa ihmiset ympäri maailman haluavat matkustaa näkemään uusia paikkoja ja kokemuksia – ja tuottavat joka tapauksessa sen jalanjäjen, joka siitä syntyy. Meidän osaltamme se tarkoittaa, että vaikka professori olisikin sinänsä oikeassa kritiikissään, kaikki nuo haittavaikutukset syntyvät joka tapauksessa – riippumatta siitä suuntautuvatko turistivirrat Suomeen vai muualle. 

Tästä syystä matkailun markkinoinnissa ei ole kyse epäekologiasta tai ilmastosta, vaan siitä, että otammeko me oman osamme ihmisten lomanviettoon liittyvästä taloudellisesta hyödystä vai jätämmeko sen muiden jaettavaksi. Voittajakansoille vastaus on itsestäänselvä – samoin kuin orjamentaliteetilla varustetuille surkimuksille. 

Siksi kysymys kuuluu, että millä ihmeellä me saisimme parannetuksi 800 vuoden alistamisen tuottaman jäljen sielussamme? Ja sitä kautta iloitsemaan menestyksestämme niin matkailussa kuin muillakin elämänalueilla. Eli nostamaan itsemme voittajakansojen joukkoon sekä henkisesti että taloudellisesti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kehitysmaalaista ajattelua

tiistai 30. kesäkuuta 2026

Mutarokon eli dermatofiloosin tulevaisuus ja biseksuaalit miehet

Yleisradio kertoi, että Euroopassa on lähtenyt leviämään uusi seksitauti. Itse asiassa kyseessä on yleensä hevosilla ja lehmillä jo vanhastaan esiintynyt mutakuume eli kurarupi tai hienommin dermatofiloosi. Sitä on aiemmin esiintynyt näiden eläinten kanssa tekemisissä olevilla ihmisillä, mutta nyt tauti on alkanut levitä myös muihin henkilöihin. 

Kyseessä on bakteeritauti, joka aiheuttaa hilseileviä ihovaurioita, paukamia ja märkärakkuloita eri puolille kehoa. Toistaiseksi vaiva on saatu kuitenkin hoidetuksi antibiooteilla, joten tilanne on hallinnassa.

Tauti ei ole levinnyt normaalia seksiä harjoittavien parissa, vaan sitä – Ylen jutun mukaan – "esiintyy nyt lähinnä miehillä, jotka ovat käyneet homosaunoissa Ranskassa, Espanjassa, Saksassa ja Ruotsissa. Tartunnat ovat tapahtuneet seksin välityksellä tai muunlaisessa läheisessä ihokontaktissa".

* * *

Nähtäväksi jää, kehittyykö liikkeelle lähteneestä taudista todellinen epidemia, vai jääkö se ohimeneväksi kuriositeetiksi. Keskeisiä henkilöitä tässä suhteessa lienevät biseksuaaliset miehet, jotka voivat auttaa bakteeria ylittämään sukupuolikynnyksen homomiehistä heteronaisiin. 

Jos käy niin, että mutakuume lähtee leviämään, on vielä kysyttävä, että alkaako taudinaiheuttaja sopeutua ihmiseen. Eli valikoituuko ihmisten välillä leviävään bakteerikantaan sellaisia perinnöllisiä muutoksia, joiden seurauksena sen tartunta seksiä harjoittavien välisessä kontaktissa muuttuu nykyistä tehokkaammaksi. 

Jos näin tapahtuu, nähdään pian myös seuraava muutos, eli bakteeri alkaa kehittää itselleen antibioottiresistenssiä. Sen seurauksena taudin hoitaminen käy nykyistä vaikeammaksi.

* * *

Jääkäämme siis odottamaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Varmaa on toistaiseksi vain se, että seksistä pidättäytyminen tai sen harjoittaminen vain yhden uskollisen kumppanin kanssa – sekä ilmeisesti myös fysikaalisen tartuntaesteen eli kondomin käyttäminen – estävät taudin saamisen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 
Rasistinen ja leimaava nimi vaihdettiin mpoxiksi
Apinarokko - miesten kanssa seksiä harrastavien miesten tauti
Pieneliöt manipuloivat isäntäänsä

sunnuntai 28. kesäkuuta 2026

Harri Englund muistutti suomalaista yhteiskuntaa rapauttavasta ongelmasta

Sosiaaliantropoligian professori Harri Englund julkaisi pienen tiedonpalasen afrikkalaisten kielitaitoa ylistävässä esseessään. Sen mukaan Saharan eteläpuolelta Suomeen tulleista afrikkalaisnaisista yli 80 prosenttia ja miehistä yli 50 prosenttia osaa kotimaisia kieliä erinomaisesti tai keskitasoisesti. 

Tämä on tietenkin positiivinen asia, mutta Englund kertoi myös, että aasialaistaustaisista maahanmuuttajista – niin naisista kuin miehistäkin – reilusti yli puolet ei osannut lainkaan tai juuri lainkaan suomea tai ruotsia. Sama koskee hänen mukaansa myös Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleita maahanmuuttajia. 

* * *

Englundin kertomille tilastoille voidaan tietenkin kuvitella monenlaisia syitä, mutta hän itse ei lähtenyt niitä erittelemään. Enkä minäkään ryhdy niitä arvailemaan. 

On kuitenkin syytä todeta, että Tilastokeskuksen mukaan Suomen suurin vieraskielisten ryhmä ovat venäläiset, joita oli vuonna 2024 hiukan yli sata tuhatta. Toisena tulivat lähes 50 000 virolaista. Näistä ryhmistä ainakin jälkimmäisillä on pääsääntöisesti vähintäänkin kohtuullinen suomen kielen taito.

* * *

Seuraavaksi suurin ryhmä on arabit, joita oli maassamme vuonna 2024 yli 43 500. Sen jälkeen tulevat vajaat 39 000 ukrainalaista ja noin 37 000 englanninkielistä. Somaleita oli lähes 27 000, persialaisia noin 22 000, kiinalaisia 19 000, kurdeja lähes 18 000, vietnamilaisia noin 16 000 ja turkkilaisiakin lähes 13 000. 

Toisin sanoen suurimpiin Suomen kansalliskieliä kehnosti tai ei lainkaan osaaviin kieliryhmiin kuuluvia ihmisiä asui 5,6-miljoonaisessa Suomessa kaksi vuotta sitten reilusti yli 150 000. Ja heistä yli puolet on käytännössä täysiä ummikkoja suomalaisessa yhteiskunnassa. 

* * *

Nämä tilastot kertovat omalta osaltaan Suomen epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Sen sijaan, että Suomeen tulleilta ulkomaalaisilta olisi vaadittu kotimaisten kielten osaamista, on yhteiskuntaamme rakennettu palvelemaan paikallisia kieliä osaamattomia ihmisiä englanninkielellä jopa siihen asti, ettei esimerkiksi kaikissa ravintoloissamme saa edes ruokaa suomeksi tai ruotsiksi. 

Tämä kaikki voi olla lyhyellä tähtäimellä pragmaattista, mutta samalla se heikentää rankasti maahanmuuttajien kannusteita sopeutua suomalaiseen elämäntapaan. Ja kuten lukemattomista monikulttuurisista maista tiedämme, ei sellainen ole juuri missään johtanut hyvään lopputulokseen – eli yhteiskuntaan, jossa ihmisillä on hyvä olla ja elää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen yhdenvertaisuusohjelma on yliopistolehtori Anna Rastaan mukaan epäonnistunut
Haluammeko säilyttää suomalaisen kulttuurin ja kansalliskielet?
Hyviä uutisia, mutta katastrofin uhka kytee

keskiviikko 3. kesäkuuta 2026

Somalit osoittivat EU:n suunnittelemien palautuskeskusten tarpeellisuuden

Euroopan Unioni on päässyt sopuun jäsenmaiden yhteisistä maahanmuuttopolitiikan tiukennuksista. Sen seurauksena EU-alueen ulkopuolelle voidaan perustaa palautuskeskuksia, joihin lähetetään jäsenmaissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja laittomasti maassa oleskelevia ihmisiä.

Sisäministeri Mari Rantanan (ps) totesi olevansa "hyvin iloinen siitä, että meidänkin kovasti kaipaama uusi paluuasetus saatiin nyt neuvoteltua loppuun". Tyytyväinen siihen olen toki itsekin, sillä se osoittaa ainakin sen, että myös Unionin tasolla on lopulta herätty maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin. 

* * *

Tällaisesta ongelmasta tarjosi esimerkin rajavartiolaitos, joka onnistui paljastamaan ainakin suomalaisista ja ruotsalaisista somaleista koostuvan ihmissalakuljetusryhmän, joka toi maahamme laittomasti somalialaisia käyttämällä hyväkseen toisille ihmisille kuuluvia matkustusasiakirjoja. Lisäksi tämän tutkinnan yhteydessä saatiin kiinni Ruotsissa asuva somali mukanaan noin 19 kiloa huumausaineeksi luokiteltavaa khattia.

Iloani tästä kaikesta tosin vähentää jonkin verran se, ettei koko ihmissalakuljettajajengiä ole – ainakaan vielä – saatu kiinni ja vastaamaan teoistaan oikeudessa. Toivoa sopii, että myös heidät löydetään, vangitaan ja sijoitetaan johonkin tulevista palautuskeskuksista malliksi muille maahanmuuttajataustaisille rikollisille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oliko yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen virhevalinta?
Latvia kieltäytyy EU:n pakolaispolitiikasta
Laittomat turvapaikanhakijat kolmansiin maihin

lauantai 11. huhtikuuta 2026

Oliko yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen virhevalinta?

Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on tullut esiin vaatimuksella Venäjän rajan avaamisesta, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Näin siitä huolimatta, että nykyiseen tilanteeseen tultiin itäisen naapurin hybridisodan seurauksena. 

Vähemmän on puhuttu siitä, ettei itärajan avaaminen Venäjän hybriditoiminnan jatkamiselle ole suinkaan ainoa asia, joka valaisee Hiltusen toimintaa suomalaisena virkamiehenä. Näin siksi, että hän heti virkaansa astuttuan lähti taisteluun maahanmuuttajanaisten säkittämisen puolesta – peittäen vaatimuksensa näiden oikeudeksi pukeutua kuten haluavat. 

* * * 

Nämä tapaukset enemmän kuin nostattivat kulmakarvojani, joten katsoin mikä mies tämä Hiltunen oikein on. Ja löysin Wikipedia-artikkelin, jossa todettiin seuraavaa.

"Hiltunen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta vuonna 1995. Hän on toiminut muun muassa SETAn pääsihteerinä 1996–2002 ja työskennellyt vähemmistövaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa."

* * *

Tämän luettuani en jäänyt ihmettelemään hänen vaatimustaan itärajan avaamisesta. Sen sijaan katsoin, mitä muuta hänen toimistossaan on ehditty puuhailla. Ja olihan siellä.

Helmikuun 18. päivänä Hiltunen kiristi toimistolleen lisää resursseja turvapaikanhakijoihin liittyvien rajaviranomaisten valvontaan uhkaamalla, että mikäli rahaa ei tule, niin "valtuutettu tulee ilmaisemaan komissiolle, ettei Suomi täytä EU-sääntelyn vaatimuksia ja asiassa tulisi käynnistää rikkomusmenettely Suomea vastaan".

Helmikuun 11. päivänä hän puolestaan kehotti hallitusta muuttamaan esitystään maahanmuuttajien työllistymisvelvollisuudesta siten, että se ottaisi "huomioon haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten aseman ja oikeudet esimerkiksi säätämällä haavoittuvassa asemassa olevien tilanteen huomioivan mahdollisuuden poiketa lainsäädännön tiukoista edellytyksistä". Siis vesittäisi hallituksen linjauksen ongelmallisimpien maahanmuuttajien kohdalla.

* * *

Kaiken kaikkiaan näyttääkin siltä, että SETA-taustainen yhdenvertaisuusvaltuutettumme on ottanut erityistehtäväkseen Suomeen kohdistuvan maahanmuuton edistämisen keinoja kaihtamatta. Ja on sitä kautta muuttamassa suomalaista yhteiskuntaa turvallisesta kansallisvaltiosta monikulttuuriseksi helvetiksi. 

Näin toimiessaan hän ei huomioi millään tavalla niitä negatiivisia muutoksia, joita olemme nähneet hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena useissa muissa valtioissa, mukaan lukien rikollisjengien temmellyskenttänä toimiva länsinaapurimme Ruotsi tai raiskausringeistään ja niiden peittelystä tunnettu Iso-Britannia. Eikä näin tunnista oman palkkansa maksavien suomalaisten oikeutta turvalliseen kotimaahan. 

Siksi on kysyttävä, että onko Suomen valtioneuvosto tehnyt virheen viime vuoden heinäkuun 3. päivänä nimittäessään Hiltusen yhdenvertaisuusvaltuututeuksi. 

tiistai 7. huhtikuuta 2026

Seksuaaliturvallisuus Ruotsin ja Suomen tilastojen valossa

Ruotsissa on julkaistu tuoreita tilastotietoja rikollisuudesta. Niiden mukaan vuonna 2025 ilmoitettujen seksuaalirikosten kokonaismäärä oli 27 117. Se tarkoittaa viiden prosentin kasvua verrattuna edelliseen vuoteen 2024. 

Ilmoitettujen raiskausrikosten määrä oli 10 014. Se tarkoittaa kahden prosentin laskua suhteessa edelliseen vuoteen, mikä pantakoon merkille positiivisena asiana. 

Suomessa ilmoitettiin vuonna 2024 vajaat 9 100 seksuaalirikosta, joista 1900 raiskauksia. Tämä tarkoittaa, että Ruotsissa oli tilastotietojen mukaan – väkilukuun (Suomi, Ruotsi) suhteutettuna – vuonna 2025 noin 57 prosenttia enemmän ilmoitettuja seksuaalirikoksia kuin Suomessa edellisenä vuonna. Raiskauksia Ruotsissa oli puolestaan noin 78 prosenttia enemmän kuin täällä entisen suurvallan historiallisessa itäosassa.

Luvut puhukoon puolestaan. Ja arvoisa lukija tehköön omat johtopäätöksensä suomalaisen ja ruotsalaisen yhteiskunnan eroista seksuaalisen turvallisuuden suhteen. Sekä niiden mahdollisista syistä. 

lauantai 14. maaliskuuta 2026

Haluammeko säilyttää suomalaisen kulttuurin ja kansalliskielet?

Yle kertoi eilen, että "Suomeen muutetaan nyt ennen kaikkea Aasiasta, kuten Intiasta ja Filippiineiltä". Viimeksi mainittujen "määrä on lähes kuusinkertaistunut. Heitä on haluttu erityisesti hoitotöihin kymmeniin kuntiin."

Vaikka työperäinen maahanmuutto onkin lähtökohtaisesti hyvä asia, on kuitenkin suuri ongelma, että samalla sairaaloihin on syntynyt kielitaito-ongelma. Jopa niin, että "Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin tekemän jäsenkyselyn mukaan vieraskielisten hoitajien heikko suomen kielen taito aiheuttaa runsaasti vaaratilanteita ja potilasvahinkoja".

Tässä mielessä oli erinomaista, että Ministeri Wille Rydman (ps) on ymmärtänyt asian ja ilmoittanut lähtevänsä "siitä, että kun meillä on valmisteilla ammattihenkilölaki ja lisäksi valvontalain päivitystarpeita, niin tässä yhteydessä lakiin on syytä säätää lupa- ja valvontavirastolle oikeus antaa evästyksiä ja ohjeistuksia kielitaitovaatimuksiin liittyen...  Käytännössä se tarkoittaa sitä, että nostettaisiin hoitohenkilökunnan kielitaitovaatimusta sellaiselle tasolle, että se riittää vaativaan työhön". 

* * *

On itse asiassa merkillistä, ettei Suomessa ole tähän mennessä kiinnitetty tosissaan huomiota työperäisten maahanmuuttajien kielitaitoon. Sairaanhoidon lisäksi tämä ongelma näkyy esimerkiksi palvelusektorilla – kuten ravintoloissa, joissa yhä useampi tarjoilija on kyvytön hoitamaan tehtäväänsä suomeksi tai ruotsiksi.

Suomalaiset toki yleisesti ottaen pystyvät puhumaan kohtuullisesti englantia, joten he kyllä saavat ateriansa ja juomansa ostetuksi myös kielitaidottomalta työntekijältä. Siksi tässä asiassa suurin kysymys ei olekaan palvelun saatavuus tai väärinkäsitykset – jotka terveydenhuollossa voivat olla kuolemanvakavia – vaan suomalaisen yhteiskunnan identiteetin säilyminen. 

Tästä syystä suomalaisten tulisi kysyä itseltään, että haluammeko me luopua kotimaisista kielistämme ja ainutlaatuisesta kulttuuristamme, vai säilyttää ne edelleen pohjana yhteiskuntamme kehittämisessä. Vai tahdommeko siirtyä osaksi anglosaksista kielimaailmaa ja kulttuuria – viimeksi mainitun toki hallitessa jo nyt suurta osaa sen populaareimmasta osasta – tai jopa monikulttuurisuuteen? 

* * *

Tämän lisäksi on syytä huomata, että vaikka englannin kieli ei välttämättä tuokaan mukanaan kulttuuria, ovat erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä peräisin olevat maahanmuuttajat tahtoneet säilyttää – ainakin toistaiseksi – varsin vahvasti oman kulttuurinsa piirteitä, eikä heistä isolla osalla näyttäisi olevan juurikaan halua vaihtaa sitä suomalaiseksi. 

Siksi nyt käynnissä olevan kehityksen vaarana on yhteiskunnan monikulttuuristumisen vahvistuminen ja eri kansanryhmien säilyminen erillään. Tällaisen kehityksen lopputuloksia voimme "ihailla" useissa monikulttuurisissa yhteiskunnissa kuten Sudanissa, Etelä-Afrikassa tai vaikkapa Israelissa. 

* * *

Toki vaihtoehtona on kulttuureiden sulautuminen, kuten on käynyt Yhdysvalloissa. Siellä ajurina on epäilemättä ollut alusta asti englannin kielen ehdoton valta-asema, mikä on pakottanut kaikki ihmiset – heidän alkuperäänsä katsomatta – hoitamaan asiansa yhdellä ja samalla kielellä. 

Tämän seurauksena jokainen Yhdysvaltoihin asettuva ihminen ymmärtää, että heidän on opittava englanti, mikäli aikovat pärjätä uudessa kotimaassaan. Näin lähtökohtaisesti monikulttuurisesta yhteiskunnasta on muotoutunut toimiva valtio, joka on noussut monessa mielessä koko maailman edelläkävijäksi. 

* * *

Siksi Suomen ja suomalaisten on viimeistään nyt valittava, että haluammeko pitää Suomen suomalaisena, muuttaa sen anglosaksiseksi vai tehdä siitä monikulttuurisen yhteiskunnan. Tätä päätöstä ei tehdä pelkästään vallan kammareissa, vaan myös käytännön elämässä. 

Kyllähän esimerkiksi ravintolan omistaja ymmärtää huolehtia työntekijöidensä kielitaidosta, mikäli sen puute johtaa asiakaskatoon. Mutta toisaalta jättää henkilökuntansa kielitaidosta huolehtimisen, jos sillä ei ole vaikutusta liikevaihtoon.

Toisaalta pidän epätodennäköisenä, että hyvinvointialueiden johtajat seisoisivat tumput suorina, mikäli medioissa yleistyisivät jutut, joissa kerrotaan ihmisten menehtymisistä henkilöstön kielitaidottomuuden seurauksena. Mutta olisiko ratkaisu siinä tilanteessa suomen kielen vahvistaminen vai siirtyminen – yliopistojen tapaan – yhä vahvemmin englannin kielen käyttöön.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Irakilaisinaisella oli asiaa
Kansalaisuuskoe
Kotoutumistukea maahanmuuttajille

maanantai 9. maaliskuuta 2026

Terrorismivaroitus

Luulen, että kaikki suomalaiset ymmärtävät tiettyjen humanitaaristen maahanmuuttajaryhmien olevan vahvasti yliedustettuina tietyissä rikoslajeissa ja sosiaalitukien käytössä. Näin siksi, että vaikka valtamediat ovatkin pidättäytyneet nostamasta näitä seikkoja kovin selkeästi esille, niistä on puhuttu sitäkin enemmän sosiaalisessa mediassa.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt erityisesti muslimimaahanmuuton aiheuttama terroririski myös Pohjoismaissa. Tänä aamuna huomasin kuitenkin myöhään eilisiltana päivätyn uutisen,  jonka mukaan "Yhdysvaltojen Tukholman-suurlähetystö on julkaissut varoituksen mahdollisista terrori-iskuista Ruotsissa. Lähetystön mukaan terroristiryhmät ovat suunnittelemassa iskuja."

Varoituksen antaja on sellainen taho, että sillä on epäilemättä ollut käytössään tiedustelutietoja, joiden perusteella asia on nostettu esille. Eikä tietenkään aiemmin tapahtunut räjähdys USA:n Oslon suurlähetystössä vähennä varoituksen uskottavuutta, vaikka toistaiseksi ei olekaan tiedossa johtuiko se terrori-iskusta. 

* * *

Onneksi Suomi on säästynyt pahemmilta terrori-iskuilta, vaikka toki muistamme Turun surulliset tapahtumat takavuosina. Toivoa tietenkin sopii, etteivät ne saa jatkoa myöskään tänä vuonna, vaikka Lähi- ja Keski-idässä kuohuukin. 

Toiveet eivät kuitenkaan vaikuta todellisuuteen, joten myös Suomessa on syytä pyrkiä terrorismiriskin hallintaan. Se tarkoittaa käytännössä ennen kaikkea rajoittamistoimia sellaiselle maahanmuutolle, jonka seurauksena terrorismin riski voisi kasvaa maassamme.

Siksi on syytä panna merkille tyytyväisenä ne toimenpiteet, joita nykyisen Petteri Orpon (kok) hallituksen aikana on toteutettu. Sekä tietenkin antaa ensi vuoden vaaleissa äänensä sellaisille poliittisille ryhmille, joiden voi olettaa suhtautuvan vakavasti maahanmuuton mukana tulevaan terrorismiriskiin. 

Aivan erityisesti olisi vältettävä tässä suhteessa täysin holtittomia poliittisia liikkeitä, joihin lasken mukaan Ruotsalaisen kansanpuolueen, Vasemmistoliiton, Vihreät ja suurelta osin myös Suomen Sosialidemokraattisen puolueen. Näin siitä huolimatta, että viimeksi mainitun piirissä elää edelleen myös isänmaallinen tannerilainen perintö. 

Tässä suhteessa teitä – arvoisat lukijani – saattaa kiinnostaa myös se, kuinka pysyviä puolueiden maahanmuuttopoliittiset asenteet ovat. Ja siksi lopetan tämän merkinnän linkittämällä kesällä 2010 – siis lähes 16 vuotta sitten – julkaisemani kirjoituksen suomalaispuolueiden maahanmuuttopoliittisista asenteista. Ainakin itse hämmästyin sen luettuani, kuinka vähän maailman muuttuminen lopulta vaikuttaa suomalaispuolueiden linjauksiin.

perjantai 6. maaliskuuta 2026

Progressiivinen asiantuntija, muunneltu totuus ja unohdus

En millään tavalla kiistä Helsingin sanomien oikeutta julkaista mitä se haluaa. Kiinnittäisin kuitenkin teidän – arvoisat lukijani – huomion siihen, että se julkaisi artikkelin, jonka mukaan maahanmuutto on ollut yksi niistä keinoista, jotka ovat säilyttäneet Ruotsin talouden kasvu-uralla samaan aikaan kuin Suomi on ajautunut taloudelliseen alhoon. 

Kommentti kieltämättä kuulostaa oudolta suomalaisten korvissa, sillä olemmehan varsin hyvin tietoisia niistä vaikeuksista, joiden parissa ruotsalaiset ovat joutuneet painiskelemaan maahanmuuttajiensa kanssa. Lisäksi näiden työttömyysaste on perin alhainen verrattuna kantaväestöön. 

Tästä syystä HS:n jutussa asiantuntijana käytetyn henkilön – Elinor Odebergin – kommentit näyttäisivät liittyvän pikemminkin hänen poliittiseen taustaansa. Onhan hän Arena Idé -nimisen progressiivisen ajatushautomon palkkalistoilla. Ja siten mitä todennäköisimmin vahvasti vasemmistolainen. 

Tosiasia joka tapauksessa on se, että maahanmuuttajien tuottavuus yhteiskunnalle on ainakin Suomessa ja Tanskassa negatiivinen – ja erityisen negatiivinen se on Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleiden kohdalla. Tilanne ainakaan tämän ryhmän osalta tuskin poikkeaa Ruotsissa, joten progressiivisen asiantuntijan näkemys lienee persees... hmmh... muunneltua totuutta. 

* * *

Haastatellun asiantuntijan mainitsemat kolme muuta asiaa sen sijaan osunevat kohdalleen, mutta eivät ole koko totuus. Nuo seikat ovat länsinaapurimme Suomea monipuolisempi ja suurempi talous, oma valuutta – joka joustaa tarvittaessa – sekä sopuisammat työmarkkinat. 

Näiden lisäksi on yhtälöön lisättävä vielä  – progressiivinen asiantuntijan sanomatta jättämä –perintöverotus, minkä puuttuminen kannustaa ruotsalaisia sukuja – kuten Wallenbergit – pääomien ylisukupolviseen kerryttämiseen ja edelleen sijoittamiseen sekä ehkäisee varakkaiden ihmisten maastamuuttoa. Siis sellaisten kuin esimerkiksi Suomesta Ruotsiin muuttanut Björn Wahlroos. 

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!