Tähän asiaan tarttui maamme tunnetuimpiin sosialististen luontoratkaisujen ajajiin kuuluva professori Janne Kotiaho. Hän unelmoi, että "jos kirjanpito luontohaitoista lähtee liikkeelle, niin sen perusteella voidaan vapaaehtoisin toimin tehdä tai harkita aiheuttaja maksaa -periaatteen laajamittaista käyttöönottoa tai verotusta luontohaittojen perusteella".
Itse kuitenkin epäilen, että yritysmaailmassa kaivataan lisäverojen sijaan pikemminkin luotettavia tietoja, joilla ne voisivat suunnata luontokadon torjuntaan liittyvät toimenpiteensä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ja samalla toteuttaa ne omaa toimintaansa tukevasti.
Tähän viittasi nähdäkseni Elinkeinoelämän keskusliiton edustaja, jonka mukaan "kaikkien yritysten pitäisi päästä yli ajan tekemään toimenpiteitä luontokadon hidastamiseksi. Nyt tarvitaan sitä, että edelläkävijät viitoittavat polkua, mutta jotta vaikutuksia saadaan isossa mittakaavassa aikaiseksi, niin kaikkien yritysten täytyy liittyä joukkoon. Siitä tulee pidemmällä aikajänteellä odotusarvo yritysten omalle toiminnalle."
* * *
Kuten olen aiemmin todennut, voidaan luontokato-ongelmaa tutkimusten mukaan hoitaa parhaiten päiväntasaajaa lähellä olevilla seuduilla. Siis juuri siellä, missä luontokadon taustalla on nopeasti kasvava väestö, joka raivaa maata sekä oman ravintonsa tuottamiseksi että hankkiakseen tuloja myymällä ruokaa.
Tästä ei pitäisi enää nykyisin olla kenellekään mitään epäselvyyttä. Valitettavasti asia ei kuitenkaan ole näin.
Sen osoittivat jälleen kerran akateemisesti koulutetut mielipidekirjoittajat, joiden mukaan "luontokadosta puhuttaessa väestönkasvu nousee edelleen helposti keskusteluun. Kuitenkin Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n selvityksen (2019) mukaan olennaisempia taustatekijöitä luontokadolle ovat varakkaiden maiden kulutustottumukset ja globaalin talouden rakenteet."
Heidän ja IPBES-panelistien looginen virhe liittyy siihen, että vaikka kehitysmaiden vienti sinänsä perustuukin rikkaista maista tulevaan kysyntään, johtuu sen tyydyttäminen köyhistä maista peräisin olevalla tuonnilla siitä, että tuotantokustannukset ovat kehitysmaissa väestöräjähdyksen tuottaman runsaan halpatyövoimareservin takia alhaisemmat kuin ne olisivat länsimaissa tuotettuina. Ellei näin olisi, siirtyisi tuotanto normaalien markkinatalouden lainalaisuuksien ohjaamana länsimaihin.
* * *
Ylen luontokatouutisessa pisti silmääni myös kohta, jossa kerrottiin kymmenien kehitysmaiden kävelleen jo kertaalleen ulos neuvoteltaessa luonnonsuojelun rahoituksesta. Näin siksi, että ne haluaisivat länsimailta vuosittain noin 700 miljardia dollaria tähän mennessä tarjottua enemmän sitoutuakseen luontonsa suojeluun.
En tiedä millä perusteella kehitysmaat ovat päätyneet kyseiseen summaan. Se voi tietenkin olla vain gepardihattujen vaatimus oman ja kavereidensa elintason kohottamiseksi, mutta toisaalta se saattaisi ainakin periaatteessa viitata myös siihen taloudelliseen hyötyyn, joka jäisi näiltä mailta saamatta, mikäli niiden luontokatoa aiheuttava vienti rikkaisiin valtioihin supistuisi kokouksessa ehdotetulla tavalla.
Nähtäväksi siis jää minkälaisiin velvoitteisiin Montrealin kokous lopulta päätyy. Varmaa on kuitenkin se, ettei biodiversiteettiongelma poistu ennen kuin luontonsa monimuotoisuuden suhteen suurimmassa riskissä olevien - päiväntasaajan lähellä sijaitsevien - maiden väestöräjähdys saada pysähtymään.
Valitettavasti en ole havainnut, että ranskankielisen Kanadan suurimmassa kaupungissa olisi tehty siihen liittyviä päätöksiä. Tai ainakaan, että sellaisista olisi uutisoitu Suomessa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekstit
Afrikkaan ei pidä antaa senttiäkään minkäänlaista avustusta. Sieltä siirretään pois enemmän kuin sinne annetaan https://areomagazine.com/2022/11/01/criminal-kleptocrats-and-the-looting-of-africa/
VastaaPoistaEikö suomalaisilla yrityksillä ole vielä tarpeeksi vaikeaa kaikkien entistenkin lakien, määräysten ja direktiivien kanssa? Tarkoitus onkin vain tasata elintasoja, ennallistaa Suomikin 1940-luvulle ja sosialisoida koko läntinen maailma. Ei voi ymmärtää mitä ihmisten päässä liikkuu.
VastaaPoistaKyynikot sanovat, että kehitysapu pitää yllä köyhyyttä Afrikassa, koska gebardihattujen kannattaa pitää maansa kehittymättöminä, mikä takaa rahavirran hölmöiltä auttajilta. Itsellään ja sukulaisillaan sekä heimollaan/klaanillaan ei ole mitään hätää, koska he kyllä osaavat ohjata kehitysrahat omaan taskuunsa, ja elävät satumaisessa ylellisyydessä. Tästähän on vaikka kuinka paljon esimerkkejä, mutta Suomessakin typerät poliitikot vain lisäävät verorahan kaatamista Kankkulan kaivoon.
VastaaPoistaMinäkin olen hämmästellyt tuota mantraa: "luontokadosta puhuttaessa väestönkasvu nousee edelleen helposti keskusteluun. Kuitenkin Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n selvityksen (2019) mukaan olennaisempia taustatekijöitä luontokadolle ovat varakkaiden maiden kulutustottumukset ja globaalin talouden rakenteet." Väestömäärän ja luontokadon yhteys on niin tavattoman selvä ja looginen, että ajattelukykyisen ja rehellisen ihmisen ei luulisi moiseen selittelyyn lankeavan. Mutta selitys löytyy hyvin ilmeisesti juuri rehellisyyden puutteesta. Kuten tästäkin kirjoituksesta käy ilmi, näissä paneeleissa toteutetaan anekaupan logiikkaa, joka on tiivistettynä seuraava: ”Tässä on nyt ongelma. Antakaa meille rahaa. Älkää korjatko ongelmaa vaan antakaa meille vielä enemmän rahaa”. Niinpä siis rikkaiden maiden kulutustottumukset ovat oivallinen saarnan aihe, sillä rikkailta on saatavissa eniten rahaa. Ja kuten aina, rahan kerääjät saavat siitä välistä oman siivunsa, eikä heitä lopultakaan kiinnosta, kenelle ja mihin tarkoitukseen se kerätty raha lopulta päätyy.
VastaaPoista"Luontokato" on suht uusi termi. Se on ilmeisesti lanseerattu siksi, kun näyttää, että "ilmastonmuutos" ehkä ei kanna enää kovin pitkälle. "Ilmastonmuutos" puolestaan kehitettiin, kun "ilmaston lämpeneminen" havaittiin savijaloilla seisovaksi. Vihreä liike taas aikanaan keksittiin DDR:ssä länsimaisen elämänmuodon tuhoamiseksi, kun kommunismi ei oikein mennyt kaupaksi. Varmaan jossakin mietitään jo luontokadon korvaajaa ekofasismin edistämiseksi.
VastaaPoistaJuuri näin. Veit melkein sillat suustani.
PoistaOma kommenttini menee hiukan sivuraiteille, mutta en malta olla hiljaa. Professori kirjoittaa, että köyhissä maissa tuotetaan rikkaiden maiden kulutustavarat, koska niissä on halpa työvoima. "Ellei näin olisi, siirtyisi tuotanto normaalien markkinatalouden lainalaisuuksien ohjaamana länsimaihin."
VastaaPoistaMitä ovat nämä "normaalit markkinatalouden lainalaisuudet"? Kauppaahan joka tapauksessa säädellään niin, että kapitalistit hyötyvät. Köyhillä länsimaisilla kuluttajilla ei ole mitään mahdollisuutta lähteä hankkimaan markkinatalouden lakien mukaisesti omia kulutustavaroitaan halvemmista maista. Itselläni on siitä kokemusta.
Suomalaisille valehdeltiin, että EU takaa myös tavaroiden vapaan liikkuvuuden. Itse kävin ostamassa vuonna 2008 perheellemme tila-auton Saksasta. Löysin hyväkuntoisen ja vähän ajetun dieselillä käyvän auton, josta maksoin 12 tuhatta euroa. Suomessa valtio lätkäisi siihen lähes viiden tonnin veron. Miten tämä sopii "vapaan markkinatalouden lainalaisuuksiin"?
Joka vuosi maksoin auton kuluttamasta dieselistä "käyttövoimaveroa". Miten sellainen vero sopii näihin lainalaisuuksiin?
Maailma on pedattu niin, että rahaeliitti kyllä hyötyy "markkinatalouden lainalaisuuksista", mutta tavallinen kuluttaja ei.
Elämiseen tarvitaan nyky-yhteiskunnassa energiaa. Sitä saadaan polttoainepumpulta, töpselistä ja ruuasta. Polttoaineessa veron osuus on jotain 80 %, sähkön siirtohinnoista Garuna kiskoo, minkä ilkeää ja isot ruokaketjut repivät lähes joka vuosi edellistä vuotta isommat voitot.
Koska ilman energiaa ei voi elää, on kuluttaja alisteisessa asemassa. Valtion tulisi suojella kansalaisiaan ahneilta kauppiailta ja pörssiyhtiöiden omistajilta, joilla on käsissään energian kauppa.
Olisiko nyt kuitenkin niin, että korkeaa verotusta ajavat ennen kaikkea sosialistit, ei niinkään kapitalistit.
PoistaSaako rahaeliitti tuoda autonsa ja ostaa dieselinsä ilman veroa ?
Kannattaa lisäksi muistaa, että veroprogressio on aika kova, joka tuntuu kyllä ennen kaikkea rahaeliitin kukkarossa.
Ymmärrän rahaeliitiksi sen porukan, joka ei maksa omaisuudestaan veroja juuri lainkaan. Suomen veroa maksava "eliitti" on sen rinnalla köyhää rupusakkia.
Poista"Ellei näin olisi, siirtyisi tuotanto normaalien markkinatalouden lainalaisuuksien ohjaamana länsimaihin."
VastaaPoistaKaikilta osin ei siirtyisi. Onhan monia hyödykkeitä, varsinkin kasvikunnan tuotteita, joita ei voida tuottaa muualla kuin tropiikissa, mutta juuri siellähän suurin osa kehitysmaistakin on. Tai kasvihuoneissa voidaan kyllä jonkin verran, mutta niiden lämmittäminen vie runsaasti energiaa. En mainitse tässä esimerkkejä, mutta eiköhän niitä tule jokaiselle mieleen ainakin muutama.
Väestöräjähdys etelän maissa, ei ole muka koskaan syynä luontokatoon, kuten tätä uutta termiä nyt käytetään. Suomen luonto- ja ilmastopaneelien puheenjohtajat ovat jo ulkoisesti sen näköisiä, että heidän ei tarvitse edes mitään sanoa, kun tietää jo, mitä tuutista tulee ulos.
VastaaPoistaVihreillä on ykkösasiana matujen hyysääminen ja siirto kehitysmaista tänne Eurooppaan ja Suomeen.
VastaaPoistaJos vihreät oikeasti haluaisivat pelastaa maapallon, tämä väestöräjähdys ja sen hillintä olisi oltava vihreiden ykkösasia.
Siihen päälle tuki ihmisten kotiseudulle koska ei ole järjellistä eikä mahdollista siirtää miljardia ihmistä Lähi-idästä tai Afrikasta Eurooppaan vaikka meritaksi koko ajan kulkee.
Nyt väestöräjähdys ja sen kiistattomat haitat ei ole vihreille mikään asia.
Ei halaistua sanaa tule siitä asiasta tai syntyvyyden säännöstelystä siellä missä väestöräjähdys on ja tulee olemaan ongelma.
Missä luuraa vihreiden vilpittömyys ja rehellisyys?
Kyllä se suuri ongelma on väestön räjähdys. Sanokoot kommunistit tai vihervasemmistolaiset vastaan vaikka kuinka. Ja se ongelma on esim Afrikka. Sitä ei ratkaista sillä, että ne tuodaan Eurooppaan. Päinvastoin.
VastaaPoistaSuuryritysten ja korporaatioiden symbioosi keksittiin jo 1930-luvulla. Sitä kutsuttiin fasismiksi.
VastaaPoistaMyös Lenin oli suuryritysten, globaalien korporaatioiden suuri ihailija. Hänen mukaansa niistä piti tulla kommunismin käytännöllinen, administratiivinen voima. Korporaatiokommunismi ei ole mikään uusi keksintö. Justin Fidelsson on syystäkin suu messingillä.
Eli ymmärsinkö oikein, kehitysmaat kiristävät länsimaita "Mikäli ette maksa, tuhoamme luontomme ja kuolemme nälkään". Voihan niille maksaakin, mutta rahat tulee sitoa toteutuneiden vasektomioiden määrään.
VastaaPoistaVaikka monimuotoisuuden lisääminen on halvinta päiväntasaajan maissa, ei sademetsän suojelu auta pätkääkään boreaalisten metsien lajeja.
Aiheuttaja maksaa-periaate on minusta hyvä. Sitä pitäisi noudattaa muillakin elämän alueilla. Maahanmuuttajalössi kun vetelee teiniä turpaan, kustannukset maksaa veronmaksajat. Mielestäni olemme aivan vääriä henkilöitä siihen. Siksi esitänkin, että syylliset laitetaan ennallistamaan lapiolla soita, kunnes korvaus-summa on täysimääräisesti hoidettu.
30% lupauksista. Olkaa huoleti, ei Suomi tule tekemään asian suhteen yhtään mitään. Tilastosarakkeiden nimiä muutellaan, tuskin muuta.