Tamperelaistyyppinen empatia johti Donald Trumpin valtaannousuun

Tampereella kehiteltiin "empatiataulu", jossa määriteltiin syyt mahdolliseen positiiviseen erityiskohteluun eli syrjintään. Se tosin vedettiin pois pian sen jälkeen, kun asia levisi sosiaaliseen mediaan (esimerkki). 

Asia on sen verran vakava, että tuo taulu on hyvä saattaa kaikkien ihmisten nähtäväksi. Siksi julkaisen sen myös tässä blogissa, joten olkaapa hyvä, arvoisat lukijani.

Valitettavasti kopioimani kuvat näkyvä varsin heikosti blogger-alustalla, joten nostan vielä esille muutamia mielenkiintoisimpia kohtia. Positiivista erityiskohtelua annettaisiin empatiataulun mukaan muun muassa etnisen alkuperän, asuinalueen, laittoman maassaoleskelun, paino-ongelmien, äänestyshaluttomuuden, kielitaidottomuuden, päideriippuvuuden, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen tai uskonnon perusteella. 

Sellaista ei puolestaan tarjottaisi valkoihoiselle, pientalovaltaisella alueella asuvalle, suomalaiselle tai EU-kansalaiselle, hoikalle tai lihaksikkaalle, äänestävälle, suomenkielen taitoiselle, heteroseksuaaliselle miehelle, eikä maallistuneelle kristitylle tai uskonnottomalle ihmiselle. Heille olisi tarjolla vain syrjintää suhteessa – Orwellia mukaillen – niihin, jotka ovat heitä tasa-arvoisempia.

Luulen, ettei tämä kaipaa enempiä kommenttejani. Sen sijaan minä kaipaan listan tekijöitä julkisuuteen kertomaan, mitä heidän päässään on mahtanut liikkua tätä listaa tehdessä. Siis mikäli siellä ylipäänsä on liikkunut ajatuksia.

* * *

Edelle kirjoitetun lisäksi on syytä muistuttaa tamperelaisia arvoliberaaleja siitä, että juuri edellä kuvaamaani listaan johtanut ajatustapa johti Yhdysvalloissa väestön polarisoitumiseen. Ja sen vastareaktiona Donald Trumpin nousuun maan presidentiksi. 

Siksi jätän tamperelaisten – ja muidenkin suomalaisten – pohdittavaksi nyt kun demokratiaan ja ihmisoikeuksiin nojaavan läntisen maailman yhtenäisyys on mainitun presidentin narsistisen egon takia hajoamassa, että kannattaisiko heidänkin pyrkiä vaalimaan suomalaista maltillista ajatustapaa valtameren takana syntyneiden polarisoivien aatteiden maahantuonnin sijaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tieteellistä tietoa wokelluksesta
Tapaus Charlie Kirk
Koulujen ja huippu-urheilijoiden ongelmat

Neuvo joululäskin poistamiseksi

Joulu on tunnetusti liikasyömisen ja vyötärön kasvattamisen kulta-aikaa. Ja lisäkilojen kanssa taisteleville on liiankin tuttua se, että vuodenvaihteessa päätetään ryhtyä laihdutuskuurille.

Siksi ajattelin näin tapaninpäivänä kertoa teille - arvoisat lukijani - tuoreesta tutkimuksesta, jossa oli selvitetty sitä tunnettua ongelmaa, joka liittyy nopeisiin laihdutuskuureihin. Tarkoitan läskin vyötärölle paluuta kuin taikavoimasta heti laihdutuskuurin päätyttyä. 

Tälle ongelmalle on nyt löydetty ratkaisu tutkimuksella, jossa niukalla ruokavaliolla laihdutetuille koehenkilöille tarjottiin tavallisen ruuan sijasta hyvin proteiinipitoista ravintoa. Sen seurauksena läski ei nimittäin palautunut vyötärölle totutulla tavalla. 

Tutkitun ilmion selitti suoliston mikrobiologia. Näin siksi, että proteiinidieetillä ruokituilla koehenkilöillä nopean laihdutuskuurin jälkeen tavallisesti vauhdilla lisääntyvät rasvan palautumista edistävät bakteerit jäivät runsastumatta - ja läski sen seurauksena kertymättä.  

Kuulostaako melkein liiankin hyvältä ollakseen totta? Toivon mukaan näin ei ole, vaikka edellä mainitussa tutkimuksessa olikin koehenkilöinä käytetty ihmisten sijasta hiiriä. Nähtäväksi siis jää, toimiiko sama konsti myös ihmisillä. 

Selvyyteen tässä asiassa päästäkseen voi itse kukin kokeilla proteiiniruokavaliota ilman kontrolloitua koeasetelmaakin. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei pelkän proteiinin syöminen ole ihmiselle pidemmän päälle hyväksi, vaan jonkin ajan myötä on syytä palata takaisin normaaliin sekaruokavalioon.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko veganismi nuorten ahdistuneisuuden syy vai seuraus?
Tulevaisuus on jauhomatotortilloissa
Miksi lihansyönti on syntiä?

Kehopositiivisuus on kaksiteräinen miekka

Jo pidemmän aikaa on monissa yhteyksissä korostettu kehopositiivisuutta, jossa ajatuksena on saada kaikenlaisille kehoille tasa-arvoisesti kunnioitusta ja oikeuksia. Siitä puhuvat erityisesti ihmiset, joita vaivaa selkeä ylipaino ja henkinen kyvyttömyys - usein suoranainen sairaus - korjata asia.

On tietenkin selvää, että jokaisen on syytä hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Mutta yhtä selvää on myös se, että jokainen meistä voi vaikuttaa omaan olemukseensa. 

Ja siksi itse kunkin kannattaa huolehtia fyysisestä olemauksestaan sen verran, ettei eläminen muodostu raskaaksi ja ettemme välinpitämättömyyttämme aiheuta yhteiskunnalle ylimääräistä rasitusta. Siksi kehopositiivisuutta ei saisi milloinkaan käyttää fyysisen laiskuuden oikeuttamiseen. 

Erityisen tärkeää kehopositiivisuuden eli itsensä hyväksymisen korostaminen on nuorille, jotka ovat alttiita fyysisestä erilaisuudesta johtuvalle kiusaamiselle. Mutta samalla se saattaa olla kaksiteräinen miekka, joka heikentää nuorten intoa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

Nämä ajatukset tulivat mieleeni kun silmiini sattui mielipidekirjoitus, jossa nostettiin esille suomalaislasten rapistuva fyysinen kunto. Tuon kirjoituksen mukaan tilanne on heikentynyt koronaepidemian aikana ja nyt jo 40 prosenttia tutkituista oppilaista on niin huonossa kunnossa, että se haittaa heidän terveyttään ja hyvinvointiaan sekä arjessa jaksamistaan.

Kirjoituksen taustana oli parhaillaan tarkastusprosessin loppusuoralla oleva väitöskirja, joka perustui lasten ja nuorten pitkäaikaisseurantaan. Siinä havaittiin, että fyysiset kunto-ominaisuudet kehittyvät luonnollisesti murrosiän aikana, mutta liiallinen kehon rasvakudoksen määrä vaimentaa kunnon kehittymistä.

Tulevan tohtorin mukaan "liiallinen paino tekee liikkumisesta raskaampaa ja voi rajoittaa toimintakykyä. Tämän vuoksi terveellisen painokehityksen tukeminen kasvun, kypsymisen ja kehityksen aikana on tärkeää."

Nähtäväksi jää, mihin suuntaan suomalaisten fyysinen kunto kehittyy tulevaisuudessa eli koronapandemian aiheuttamien rajoitusten poistuessa. Palaavatko lapset liikuntaharrastusten pariin ja ennen kaikkea, jatkavatko he fyysisen kuntonsa ylläpitämistä aikuistuttuaan. Vai rapistuvatko he sittenkin laiskanlinnassaan kyyhöttäviksi kehopositiivisuutta korostaviksi sohvaperunoiksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lapsille voidaan tarjotaa vain kilpailemisen sisältävää liikuntaa tai ei liikuntaa lainkaan
Geenimuunneltuja suolistobakteereita lihaville!
Hiihtäminen on parasta liikuntaa

Ai, ai, Arto

Olympiapronssia aikanaan tuoneen ennätyksensä äskettäin menettänyt entinen huippu-urheilija ja poliitikko Arto Bryggare (sd) kommentoi Iltalehdessä junioreiden maailmanennätyksen nuoruudessaan tehneen Wilma Murron uutta tulosta tavalla, josta ei taida seurata mitään hyvää. Tai ei ainakaan seuraisi, ellei sen sanoja olisi poliittista vasemmistoa.

Bryggare tuli nimittäin todenneeksi, että Murron uusi ulkoratojen ennätys, 462, ei ole tälle "mikään tulos". Kommentoijan mukaan "Wilman pitäisi pystyä hyppäämään 470, jos hän haluaa mennä olympiafinaaliin. Hänellä on potentiaalia aivan valtavasti."

Bryggare on tässä tietenkin oikeassa. Sen sijaan joku saattaa pillastua hänen analyysistään, jonka mukaan "pitää miettiä, mitkä ovat huippu-urheilun vaatimukset, ja onko hän niissä kaikissa siinä suunnassa, jossa pitääkin. Suhteellisen voiman osuuden pitää olla mahdollisimman korkea, eli voimantuottosuhde massaan."

Nykyisen kehopositiivisuuden ja feminismin aikakaudella vanhan mestarin lausahdus on riskipeliä. Sehän saatetaan helposti tulkita arvosteluksi Murron kehon koostumusta ja painoa kohtaan. Eikä sellaisen sanominen kuulu nykyaikana Bryggaren kaltaisten vanhempien setämiesten oikeuksiin. 

Näinhän ei kuitenkaan - tietenkään - ole, vaan Bryggare tahtoi vain opastaa nuorta naista sillä tosiasialla, että saavuttaakseen urheilullisen potentiaalinsa maksimin, tulisi seiväshyppymme johtotähden huolehtia mainitun suhteen optimoinnista nykyistä paremmin.

Tässä tilanteessa olisi toivottavaa, että jokainen Bryggaren lausunnon kuullut tajuaa, ettei kehopositiivisuudella tai feministisellä loukkaantumisella saavuteta ensimmäistäkään arvokisamitalia. Ja että Wilma Murto ja hänen taustajoukkonsa ymmärtävät, ettei sellaista voiteta myöskään pelkillä laihdutuskuureilla, vaan rehellisellä tosiasioiden analysoinnilla, tunnistamisella ja tunnustamisella. 

Nykypäivän huippu-urheilussahan arvokisamitalit ovat kiven alla, ja niitä voi sieltä kaivaa ainoastaan optimoimalla kaikki urheilijan suoritukseen vaikuttavat tekijät, mukaan lukien painon hallinta siten, että - Bryggaren sanoin - voimantuoton suhde massaan on mahdollisimman suuri. Tai tarkemmin sanottuna, että urheilijalla on poikkeuksellista lahjakkuutta, lajin kannalta fyysinen suorituskyky on tapissaan, tekniikka on täydellinen, henkinen kantti pitää ja vielä kunnon ajoittaminenkin on hallussa.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Naistenpäivä, markkinavoimat ja urheiluhijab
Wilma Murto hyppäsi nuorten maailmanennätyksen, jolla olisi otettu aikuisten olympiamitali!
Hiihtäjän harjoittelu on veitsenterällä taiteilemista

Geenimuunneltuja suolistobakteereita lihaville!

Länsimaiset ihmiset syövät turhan rasvaista ja hiilihydraattipitoista ravintoa – ja paljon. Niinpä suuri osa väestöstä kärsii kroonisesta ylipainosta. 

Esimerkiksi Suomessa iso osa ihmisistä on ylipainoisia. Jopa maassa vain lyhyeen eläneet ihmiset muuttavat elintapojaan ja saattavat kärsiä suuresta ylipainosta, kuten vaikkapa Suomen somalit.

Euroopassa käydään myös kovaa keskustelua siitä, pitäisikö geneettisesti modifioituja elintarvikkeita käyttää ruokana. Monet tiedemiehet (esimerkki, esimerkki) ovat jopa valmiita boikotoimaan sellaisia elintarvikkeita, joita mainostetaan geenimuunteluvapaina. Toisaalta jotkut ihmiset pitävät niitä joko vaarallisina tai tuotantologistiikaltaan kelvottomina.

Näihin kahteen asiaan liittyvä uusi tutkimus on nyt tuonut oman mausteensa tähän soppaan. Sen mukaan geneettisesti modifioitujen Escherichia coli –suolistobakteerien vieminen suoleen nimittäin vähensi tehokkaasti rasvapitoisella dieetillä elävien hiirten ruokahaluja. 

Ja pudotti sitä kautta niiden painoa. Suolistobakteerien vaikutus kesti useita viikkoja GMO-käsittelyn lopettamisen jälkeen; eli syödyt suolistobakteerit jäivät elämään hiirten ruuansulatuskanavaan vähentäen edelleen himoa mässäilyyn.

Jos vihreyteen kallellaan olevat eurooppalaiset siis vastustavat kasvien ja eläinten muokkaamista geeniteknologian avulla, niin kävisiköhän ainakin ylipainosta kärsiville kuitenkin geneettisesti modifioidun bakteerimössön siirrostaminen suoraan suoleen? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?

Hiiriä ja ihmisiä

Ihminen - superorganismi