Jutussa Helenius totesi, että "sillä kroppani toimii parhaiten. Päivittäin tarvitsen vähintään 250 grammaa proteiinia. Nauta sopii minulle kaikissa muodoissa, sikaakin syön, ja kanasta en oikein pidä, mutta sitäkin tulee syötyä."
Kyse on tietenkin poikkeuksellisen huippu-urheilijan ravinnosta. Siis sellaisesta, jolla urheilijan suorityskyvyn on havaittu pysyvän mahdollisimman korkeana. Siitä huolimatta odotan suurella mielenkiinnolla, minkälaista keskustelua Heleniuksen ruokavaliosta syntyy.
Totesihan hän jutussa myös kummeksuvansa "sitä, että nykyään promotaan vegeruokavaliota niin paljon. Ei siitä saa tarpeellisia mineraaleja ja vitamiineja. Ihmisten aivopesu on aika kauheaa. Rehut jätän eläimille."
Tämä lienee nykyvegaaneille kuin punainen vaate haavoitetulle härälle. Eikä Heleniuksen näkemys liene mieleinen myöskään ilmastoahdistuksesta kärsiville. Joita sivumennen sanoen löytyy erityisesti nuorista naisista, joiden parissa myös veganismi on paljon muita väestöryhmiä tavallisempaa.
Nämä neitokaiset ja pikkurouvat - kuten ennen vanhaan tavattiin sanoa - kärsivät myös sellaisesta ongelmasta, että he näkevät maailman tulevaisuuden pelottavampana ja epävarmempana kuin miehet. Lisäksi he suhtautuvat kyynisesti sekä omaansa että koko maailman tulevaisuuteen.
Tämä on linjassa sen kanssa, että kansainvälisen meta-analyysin perusteella veganismiin liittyy keskimääräistä suurempi masennus- ja ahdistusriski etenkin nuorten parissa. On kuitenkin epäselvää, kumpi on muna ja kumpi kana. Eli altistaako vegaaninen ruokavalio näköalattomuudelle, tulevaisuudenpelolle ja uskonpuuttelle omiin kykyihin, vai onko se "vain" seurausta niistä?
Jos kyse on ensimmäisestä vaihtoehdosta, olisi yhteiskunnan nykyinen positiivinen suhtautuminen vegaaniseen ruokavalioon korjattava. Onhan selvää, ettei julkisin toimin ole syytä lisätä ihmisten ongelmia vaan pikemminkin pyrkiä vähentämään niitä.
Ja siksi edellä kuvaamaani muna-kana ongelmaan olisi syytä hakea mahdollisimman pikaisesti vastaus tutkimuksen keinoin. Mutta mahtaakohan tällaiselle tutkimukselle löytyä tekijää ja tekijälle rahoittajaa?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luomutuotantoon siirtyminen johti nälänhätään ja valuuttatulojen loppumiseen
Tulevaisuus on jauhomatotortilloissa
Miksi lihansyönti on syntiä?
Luomutuotantoon siirtyminen johti nälänhätään ja valuuttatulojen loppumiseen
Tulevaisuus on jauhomatotortilloissa
Miksi lihansyönti on syntiä?
Askeesin monet muodot, ihan ruumiillisesta itsekidutuksesta lävistysten ja tatuointien kautta kuntoiluun ja itsensä kurittamiseen ruokavalioilla, ovat kaikki merkkejä siitä miten syvään kulttuuriseen narsismiin olemme jo taantuneet.
VastaaPoistaUhriajattelulla on niin monia muotoja. Se jolla on syvyyspsykologista herkkyyttä ja kylliksi sielunvoimia pitääkseen oman minänsä koossa, voi ottaa aikamme sairauksia nahkansa alle ja nähdä miten ne psyyken pohjalla sulavat kaikki yhteen -- siellä vastakohdat katoavat ja pelkkä omnipresenssi ja omnipotenssi vallitsevat -- mutta useimpien meistä on tyydyttävä vain lähestymään näitä motivaatiomme syvätasoja "tiedollisten" käsitteiden varassa.
Käsitteillä voidaan asettaa kysymyksiä ja etsiä kulloiseenkin tiedolliseen raamitukseen sopivia vastauksia. Sitähän likimain kaikki ihmistieteellinen "tutkimus" nykyisin on. Jos suoraan sanotaan, se on pelkkää käsiterealismia, ja se tuottaa pelkkää näennäistietoa. Ihan sama, onko kyseessä muna vai kana, kun kaikki kuitenkin palautuu perusnarsismiin ja uhriajatteluun.
Yksi uhriajattelun muodoista on femakkotoimittelijoiden ja -historioitsijoiden tapa kertoa suurelle yleisölle niistä harvoista naisista, jotka ovat onnistuneet menestymään menneisyyden "miesten maailmassa" eivätkä ole suostuneet alistumaan "miesten heille asettamaan rooliin". Tässäkin nähdään, miten historiaa voidaan tulkita tarkoitushakuisesti ja vallalla olevien muotiaatteiden mukaan. Jopa mieshistorioitsijat ovat lähteneet mukaan tähän lässytulkintaan.
PoistaMiksei näiden menestyneiden naisten esimerkit voitaisi aivan hyvin tulkita niin, ettei mennyt maailma ollutkaan niin tyly naisille, kuin nämä nykyajan uhriutujat antavat ymmärtää? Onhan esimerkiksi naishallitsijoitakin ollut iät ajat.
Voisi myös ajatella, että ehkä historian saatossa huipulle on päässyt tasan se prosenttiosuus naisista, joka on sinne kykyjensä perusteella kuulunutkin?
PoistaOlen itse nainen, eikä se kovin suurta havainnointiakykyä vaadi, että naiset keskimäärin ovat kaikessa keskinkertaisempia kuin miehet. Ja toisaalta merkittävästi yhteistyökyvyttömämpiä ja halukkaampia kiskomaan nilkoista alaspäin sitä naista, joka kehtaa yrittää nousta keskinkertaisuuden yläpuolelle.
Naiset tuntuvat hyväksyvän kanssasisarensa huipulla vain, jos tämä on oikeastaan huipulle vahingossa päässyt keskinkertaisuus. Vrt. hallituksen suosio monien naisten ajukopissa...
Kuppilan jonossa hyvin lihava nuori nainen sai vegeburgerin. Hänen laihempi miesystävänsä oli tilannut pekonihampurilaisen. Näin se menee politiikassakin. Naiset moraaliposeeraa.
VastaaPoistaJuuri näin! Tervejärkinen tyttäreni kertoi yläkoulussa ollessaan, kuinka esimerkiksi luokkaretkellä Fazerin tehtailla monet tytöt kursailivat (nyrpistivät nirppanokkaansa) tarjotuille herkuille. Eikä läheskään kaikki olleet s-mitoissa. Kunhan piti vain esittää terveysintoilijaa. Mistähän nämä nykyajan tonnikeijut ihransa hankkivat, kun vain porkkanoita popsivat?
PoistaAi onko Suomessa vielä naisiakin?
PoistaMissä?
Lapsellisia pissiksiä olen havainnut pääministeriä myöten mutta todelliset naiset ovat kyllä jo kuolleet vanhuuteen.
Onhan niitä, heitä kutsutaan vaimoiksi ja äideiksi sekä mummoiksi 🤗
PoistaItsellänikin on yksi tuollainen porvarisnainen vaimona.
Hän haukkuu nykyhallituksen tyttösiä ja on sitä mieltä, että nykynaisten ei pitäisi johtaa edes itseään, saati muita...
- Raksaäijä-
Aivan kuten prof otsakkeessa kysyy,,"Onko eskapismi syy johonkin, seuraus jostakin vai vain paheneva sairaus?"
VastaaPoistaKirjoituksen alkuosan luettuani, spontaani ajatukseni oli heittää kysymys siitä, onko veganismi ahdistuksen syys vai ahdistus veganismin. Ei tarvinnut, sillä se oli tehty jo blogikirjoituksessa. Sen sijaan heräsi kysymys ahdistuksen yleisyydestä erilaisia ruokavalioita noudattavissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa. Lieneekö tästä tehty tutkimuksia, niihin nimittäin olisi kiinnostavaa tutustua. Terveydenhuollon ja ravintotieteiden asiantuntijat kyllä ovat tehneet tutkimuksia erilaisten aminohappokoostumusten vaikutuksesta psyykeen ja linja tuntuisi olevan se, että pelkällä kasvisravinnolla on hyvin vaikea saada kokoon aivojen kannalta hyvää aminohappopalettia. Psykiatrian puolelta en muista tavanneeni tutkimusta psyyken vaikutuksesta ruokavalioon tai ruokavalion vaikutuksesta psyykeen, mutta sellaisiakin lienee olemassa.
VastaaPoistaYhteiskunnat joissa syödään PEKONIA ovat huomattavasti onnellisempia kuin yhteiskunnat joissa näin ei tehdä.
PoistaVeikkaanpa että ahdistus tulee kaupanpäällisiksi ihan feministisen agendan mukana, ei tarvitse kuin katsoa näitä äänekkäitä mustavalkoisia idealistisia mielenterveyskuntoutujia.
VastaaPoistaSuurin osa vegaaneista lienee punavihreitä. Hehän ovat sulkeneet elämästään huumorin kokonaan.
PoistaHumoristinen kovan linjan feministi on kai mahdoton yhdistelmä?
PoistaJa kun tuohon yhdistetään veganismi niin ei taida kovin montaa löytyä?
PoistaHuru-ukko
Vähän sivuun asiasta: Mua uituttaa se, että perverssit ovat omineet kauniin luonnnonilmiön eli sateenkaaren.
VastaaPoistaNämä terrorisoivat normaaleja ihmisiä myös muilla sanavalinnoillaan, eli luonnon kuten lintujen kannalta katastrofaaliset tuulivoimala-teollisuus alueet ovat "tuulipuistoja".
Yhtä hyvin ydinvoimala-alue kuten Olkiluoto voisi olla atomi-puisto. Tai vaikka Sateenkaari-puisto.
https://www.psychologytoday.com/us/blog/diagnosis-diet/201709/the-vegan-brain
VastaaPoista