Pekka Aittakumpu ja penistyöpaja

Helsinki pride ja Helsingin nuorisotoimi järjestävät tänään 13-17-vuotiaille tytöille penistyöpajan, jossa voi ommella itselleen miehen sukupuolielintä muistuttavan jötkäleen, packerin. Sellaista voi pitää jalkojensa välissä ja kuvitella olevansa poika. 

Ilmoituksen mukaan "työpaja on hyvä tapa saada ilmaiseksi käyttöön sukupuolta vahvistavia tarvikkeita ja oppia ompelemaan niitä itse... Työpaja on suunnattu 13-17-vuotiaille transmaskuliinisille ja muille sukupuoleltaan moninaisille tai sitä pohtiville nuorille, jotka käyttävät packereita tai haluavat päästä kokeilemaan packingia."

Sateenkarikaupan mukaan "packerit ovat etenkin transmiesten ja transmaskuliinien käyttämiä penisproteeseja, jotka lievittävät dysforiaa ja vahvistavat sukupuolikokemusta. Niitä on saatavilla erilaisiin tarkoituksiin. Pehmeät packerit tuovat luonnollista pullotusta housuihin, STP-packerilla onnistuu seisten pissaaminen ja play-packerilla petipuuhat. Osa packereista yhdistelee eri käyttötarkoituksia."

* * *

Työpajan nosti esille kansanedustaja Pekka Aittakumpu (ps), jonka mukaan työpajan järjestäjät "ohjaavat lapsia epäilemään sukupuoltaan ja sukupuoli-identiteettiään, vaikka sellaisesta on aiheutunut monille lapsille mielenterveyden ongelmia". Tällainen syyte on luonnollisesti vakava ja ansaitsee sekä medianäkyvyyttä että vaatii vastauksen.

Toistaiseksi en ole huomannut suomalaismedioiden – Suomen uutisia lukuun ottamatta – tarttuneen asiaan. Nähtäväksi siis jää, raportoivatko ne siitä tapahtuman jälkeen, vai jättävätkö sen salaisuudeksi kansan suurelta enemmistöltä.

* * *

Omalta osaltani kaipaisin tieteellistä tietoa siitä, miten seksuaalisten poikkeavuuksien yhä suurempi näkyminen uutisvirrassa ja viihteessä vaikuttaa nuorten mielenterveyteen ja seksuaalisen suuntautumisen kehittymiseen. Näin erityisesti nyt, kun Suomen uutistenkin mainitsema – aiemmin itsekin käsittelemäni – suomalaistutkimus osoittaa, että ainakin radikaalit ratkaisut ovat mielenterveyden kannalta pikemminkin haitallisia kuin hyödyllisiä. 

Lisäksi – liittyen ajankohtaiseen aiheeseen – olisi syytä harkita ovatko tässä käsitellyn työpajan kaltaiset teini-ikäisille suunnatut tapahtumat sellaisia, joiden tukeminen julkisin varoin on perusteltua. Vai tulisiko supistuvat verovarat ohjata vähemmän kyseenalaisiin tarkoituksiin?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sukupuolenkorjaus ei auta vaan pahimmillaan jopa pahentaa tilannetta
Onko homoseksuaalisuus luonnollinen ja terve seksuaalisuuden variaatio?
Tukevasti tiellä kohti surkastumista

Vihreää liharuokaa

Yle kertoi, että monet ihmiset haluavat luopua lemmikeiksi ottamistaan kaneista. Pitkäkorviin kyllästyneitä on jutun mukaan siksi paljon, ettei niille tahdo löytyä uusia koteja. 

Tilanne on näin vanhemman sukupolven ja osittain maaseudulla kasvaneen ihmisen näkökulmasta katsottuna absurdi. Kanihan on pieni jäniseläin ja monin paikoin suosittua riistaa. Niinpä lemmikeistä saisi epäilemättä hyvää raaka-ainetta maukkaaseen ruokaan. 

Eikö siis olisi järkevää, että kaneihinsa kyllästyneet ihmiset vain teurastaisivat taakaksi muodostuneet elukkansa ja söisivät herkkuna suihinsa? Ja jos perheessä on käsityötaitoisia, voisi kanien turkitkin hyödyntää askartelemalla niistä jotain mukavaa. Näin entinen lemmikki tulisi hyötykäyttöön. 

Ylen jutussa kerrottiin myös, että kanitilanne on käymässä alueellisille eläinsuojeluyhdistyksille kestämättömäksi. Joissain kaupungeissa lemmikkikaneja ei voida ottaa enää lainkaan vastaan, koska niille ei ole tilaa. Siksi on varsin todennäköistä, että kaneja päästetään monin paikoin myös vapaaksi.

Se on kuitenkin äärimmäisen typerää. Kuten ainakin pääkaupunkiseudulla asuvat ovat havainneet, vapaaksi päästetyistä kaneista muodostuu ikävä ja kallis tuhoeläinyhdyskunta, joka terrorisoi pihojen ja puistojen koristekasveja sekä pilaa puutarhapalstojen satoja. 

Siksi jokaisen kaninomistajan olisi hyvä ymmärtää, ettei elukan vapaaksi päästäminen ole järkevää eikä vastuullista. Pikemminkin se on rikos sekä muita ihmisiä että myös luontoamme vastaan, sillä kaneja pidetään monin paikoin yhtenä maailman haitallisimmista vieraslajeista. 

Myös alueellisten eläinsuojeluyhdistysten olisi aika herätä todellisuuteen. Mikäli kaneja ei voida sijoittaa uudelleen, on ne lopetettava. Ja näin syntyvät raadot on mieluiten kierrätettävä hyödyksi ja kaupattava kuluttajille vihreänä liharuokavaihtoehtona. 

Tämä on perusteltua, sillä näin toimien lemmikkikanien aiheuttama ympäristöjalanjälki jäisi mahdollisimman pieneksi. Ja samalla nämä kansalaisjärjestöt saisivat kaninlihan myynnistä varoja toimintansa pyörittämiseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi villisika, mutta ei citykani eikä minkki?
Luonto on julma
Oravatarina