torstai 30. huhtikuuta 2020

75-vuotta sitten kuolleen reppanan seuraajat

Yksi maailmanhistorian suurimmista kusipäistä teki itsemurhan tasan 75 vuotta sitten. Hän oli tällöin 56-vuotias tappion kärsinyt reppana, joka ei kestänyt katsoa totuutta silmiin, vaan päätti mieluummin päivänsä oman käden kautta.

Suomeen Adolf Hitlerin kansallissosialistinen ideologia ei oikein koskaan päässyt pesiytymään. Jo 1930-luvulla se oli meillä marginaalissa ja sosialismin äärimmäisistä haaroista vaikutusvaltaisin oli natsismin kanssa yhtä lailla veriset toimintatavat omaksunut venäläisjohtoinen kommunismi, jonka äärilaita oli sisällissodan jälkeen painettu maan alle. Toisaalta saman aatteen rauhanomaisempi versio vaikutti hallitusvallassa juuri ennen Hitlerin sytyttämää maailmanpaloa.

Innoituksen tähän kirjoitukseen sain kuitenkin pienestä uutisesta, jonka mukaan näyttäisi, että jopa omin käsin päivänsä päättäneellä saksalaisella reppanalla on seuraajia 2020-luvun Suomessa. Tähän viittaa se, että Haminassa on tehty tuhotöitä historiallisella juutalaisella hautausmaalla, jonne on myös piirretty hakaristin kuva.

Tekijöitä ei ole saatu kiinni, eikä se liene edes todennäköistä. Se on kuitenkin tässä tilanteessa toissijaista. Itse teko kertoo heistä riittävästi ja jonkinlaisena rangaistuksena voitaneen pitää pelkästään sitä ahdistusta ja sielunmaisemaa, joka heidän sisällään elää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ahdistunut kansallissosialisti
Kirjailijan helvettiin-toivotukset päätyivät lehden sivuille
Puhdistus ja väkivallan uhka

keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Timo Harakka tahtoo kesyn kotipuudelin

Suomalainen media elää joko veroja keräämällä (Yle), puoluetuella (puoluelehdet), tilaus- ja irtonumeromaksuja keräämällä tai mainoksia myymällä. Nyt kun yhteiskunta on COVID-19-pandemian takia pysähtynyt, on mainoksista koostuva tulonlähde kadonnut. Samoin irtomyyntitulot.

Tähän ongelmaan tarttui liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) sanoen, että mediaa on "lyöty moukarilla". Niinpä se tarvitsee selvitäkseen yhteiskunnan tukea.

On hyvä, että ministeri on ajoissa liikkeellä pelastaakseen suomalaisen median. Sen sijaan on kuin tuulahdus ummehtuneelta taistolaisten 1970-luvulta, että ministerin asettaman Vihreän langan entisen päätoimittajan ja julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin johtama asiaa pohtinut työryhmä haluaa rahat jaettavaksi harkinnanvaraisesti laadukkaan paikallisen tai alueellisen journalismin tuottamiseen ja journalististen digisisältöjen rakentamiseen.

Toisin sanoen Harakka, Grundström ja kumppanit haluavat suomalaisen vapaan median poliittiseen ohjaukseen, jossa se on alistettu vallanpitäjien mielivallan alaiseksi. Tämän huomasi välittömästi myös Iltalehti, joka julkaisi saman tien pääkirjoituksen, jossa se totesi, että "käytännössä valtion perustama lautakunta päättäisi, minkälainen journalismi on niin laadukasta ja mitkä uutiset niin tärkeitä, että niitä pitää tukea".

Lisäksi Harakka aikoo tarjota medioille valikoimatonta tukea, joka olisi suhteutettu tiedotusvälineiden viime vuonna saamiin tilaus- ja irtonumerotuottoihin. Iltalehti otti myös siihen kantaa todeten, että "vaikka korona on koetellut kovimmin mainostuloista riippuvaisia medioita, tämä tuki sidottaisiin tilaus- ja irtonumerotuottoihin".

Vaikka olenkin useita kertoja moittinut suomalaista mediakenttää vihervasemmistolaisen agendan ajamisesta, on Iltalehden toimitus tässä asiassa oikeassa ja sekä ministeri että hänen työrukkasensa Grundström väärässä. Siksi on tärkeää, että medialle mahdollisesti suunnattava tuki perustuu vain todellisiin tulonmenetyksiin ja kohdistuu kaikille toimituskunnille tasapuolisesti riippumatta niiden mahdollisista poliittisista agendoista.

Erityisen tärkeää on se, ettei mahdollisen tuen jakamiseen käytetä helposti poliittisiksi lipsahtavia laatukriteereitä ja että tuet ovat muille yrityksille mahdollisesti annettavan hätäavun tavoin väliaikaisia. Ensimmäisen osalta perusteena on se, että median tehtävänä on kaikesta huolimatta toimia vallan vahtikoirana, joka välittää vallanpitäjien väärinkäytökset kansan tietoisuuteen. Väliaikaisuus on taas välttämätöntä siksi, että pysyvä tuki asettaisi uudet mediatulokkaat epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa vakiintuneeseen lehdistöön, mikä jäykistäisi tiedonvälityksen kentän uusiutumiskyvyttömäksi.

Suomalainen valtamedia puolestaan voisi ryhdistäytyä ja ottaa tehtäväkseen entistä jämäkämmin rehellisen ja ärhäkän vahtikoiransa roolin ja heittää pois roolinsa hallitsijoiden kesynä kotipuudelina, joka makkaranpalaa vastaan on valmis tekemään mitä tahansa.

Timo Harakka ja Elina Grundström voisivat puolestaan istua hetkeksi alas ja miettiä, että onko median sitominen tiukasti kulloinkin vallassa olevien puolueiden agendaan edes heidän edustamansa vihervasemmistolaisuuden kannalta viime kädessä järkevää.

Enkä tarkoita tällä pelkästään mahdollista vallanvaihtoa Suomessa, vaan myös niitä jälkiä, joihin viime vuosituhannen erilaiset vihervasemmistolaiskokeilut johtivat 1920-luvun Neuvostoliitosta 1930-luvun Italiaan ja Saksaan sekä edelleen 1960-luvun Kiinaan ja 1970-luvun Kamputseaan. Ja joiden rippeitä voi käydä edelleen "ihailemassa" Venezuelassa ja Pohjois-Koreassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Käytännön sosialismia
Mediatesti mielipidepamfletti - tiedonvälittäjä -akselilla
Media värittää maailmankuvaamme

tiistai 28. huhtikuuta 2020

175 haavoittuvassa asemassa olevaa herätti kysymyksiä

Yle kertoi, että Suomeen ovat vielä kevään aikana tulossa aiemmin päätetyt 175 haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista. Sen takia maahanmuuttovirasto laajentaa nykyisiä vastaanottokeskuksia, jotka on tarkoitettu ilman huoltajaa oleville lapsille.

Näiden 175 onnellisen kerrottiin olevan ensisijaisesti vailla huoltajaa olevia lapsia ja yksinhuoltajaperheitä. En kuitenkaan havainnut Ylen uutisessa sen enempää kuin vastaavassa Helsingin Sanomien uutisessa tai missään aiemmassakaan uutisoinnissa, mikä on maahamme haettavien yksinhuoltajien eli aikuisten määrä. Ei kai se voi olla avoimessa demokratiassa mikään salaisuus, joka pimitetään veronmaksajilta?

Ylen uutisessa oli kuitenkin tieto, jonka mukaan näiden 175:n takia on tarkoitus "perustaa myös uusi ryhmäkoti... Uusia paikkoja perustetaan noin sadalle turvapaikkaa hakevalle lapselle. Nykyisin paikkoja alaikäisille on 90."

HS:n uutisen mukaan taas "Suomessa on toiminnassa puolenkymmentä alaikäisyksikköä, joissa on yhteensä 90 paikkaa. Nyt alaikäisten vastaanottopaikkojen määrä kaksinkertaistuu."

Edellä kertomieni tietojen perusteella voi päätellä, että yksin tulevia lapsia olisi yhteensä 90 tai sata. Siten yksinhuoltajaperheiden jäseniä tulisi yksinkertaisen vähennyslaskun perusteella vastaavasti 85 tai 75 kappaletta. Jos heistä kaikki olisivat yksilapsisia perheitä, olisi aikuisia noin 40, mutta jos mukana on useamman lapsen parvia, pienenisi aikuisten osuus vastaavasti.

HS:n toisessa uutisessa kerrottiin puolestaan, että pääkaupunkiseudun vastaanottokeskuksissa on esiintynyt huomattavia määriä koronavirustartuntoja: Espoon Nihtisillassa todennettuja tapauksia on ollut peräti 22.  Siitä huolimatta sielläkin elävistä turvapaikanhakijoista kaikki muut saavat kuljeskella vapaasti muiden ihmisten parissa - näin siitä huolimatta, että koronavirus saattaa itää oireettomana jopa 14 vuorokautta.

Nähtäväksi siis jää, kuinka monta tartuntaa nämä Nihtisillan vapaasti kuljeskelevat turvapaikanhakijat aiheuttavat lähiseudun ihmisille. Sama kysymys voidaan liittää tietenkin myös piakkoin maahan tuleviin 175 haavoittuvassa asemassa olevan henkilöön siitä huolimatta, että heille tullaan tekemään koronatestit.

Tässä tilanteessa vastuullinen hallitus ei tyytyisi pelkästään testauttamaan tulijoita, vaan asettaisi heidät vähintään kahden viikon karanteeniin, jonka aikana he eivät saisi olla minkäänlaisessa fyysisessä kontaktissa muiden ihmisten kanssa. Toivottavasti maamme hallitus ymmärtää tämän, jotta emme jälleen toistaisi niitä virheitä, jotka tehtiin epidemian alkuvaiheessa maamme lentokentillä ja satamissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maria Ohisalon kutsu pitäisi perua
Mielen selvennys
175 onnellista

maanantai 27. huhtikuuta 2020

Ruotsissa maksetaan nyt älyllisen epärehellisyyden hintaa

Vanhasta emämaastamme on jälleen kantautunut absurdeja uutisia. Iltalehden mukaan ruotsalaisista peruskoulunopettajista vain 70,1 prosenttia on nimittäin muodollisesti päteviä tehtäväänsä - ja epäpätevien määrä on nousussa.

Naapurissamme onkin satsattu maahanmuuttajien opettajankoulutukseen. Erityisesti on haluttu ulkomailla opettajantutkinnon suorittaneiden irakilaisten, syyrialaisten ynnä muiden uusruotsalaisten hakeutuvan täydennyskoulutukseen.

Koska ollaan Ruotsissa, pitäisi opettajan osata paikallista kieltä. Siksi maassa järjestetään kielikursseja, mutta niissäkään ei aina ole päteviä opettajia. Ja lisäksi on positiivinen syrjintä, jonka nimeen kannustetaan vähän heikomminkin osaavia uusruotsalaisia päästämällä heidät kursseilta läpi heikommallakin osaamisella.

Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksessa on huomattu, että maahanmuuttajien arvosanat heille suunnatuilta kielikursseilta ovat osaamiseen nähden rankasti yläkantissa. Syynä on se, että kursseja järjestävät eivät halua tai jaksa taistella osaamattomien kurssilaisten kanssa, vaan hyväksyvät huonotkin arvosanat ja kuittaavat palkkionsa veronmaksajien kukkarosta.

Iltalehden uutinen on itsessään tyyppiesimerkki siitä mihin älyllinen epärehellisyys lopulta johtaa. Hyvää tarkoittava positiivinen syrjintä saattaa toki aiheuttaa maahanmuuttajaväestölle hyvää mieltä, mutta työelämässä tarvitaan arvosanojen sijaan oikeaa osaamista. Ja siksi opettelematta jäänyt kielitaito tulee vastaan myöhemmin.

Sama juttuhan se on kaikessa koulutuksessa. Jos esimerkiksi positiivisesti erityiskohdeltu lääkäri saa tutkintonsa kykenemättä erottamaan bakteeri-infektiota virustaudista, on seurauksena vääriä diagnooseja ja niiden seurauksena joko turhaa antibioottien käyttöä multiresistenssien bakteerien määrän kasvuriskeineen tai väärin hoidettujen eli hoitamatta jääneiden sairauksien aiheuttamia vaaratilanteita.

Ja näinhän se on myös vaikkapa rakennusinsinöörin kanssa. Ellei hän osaa laskea rakenteiden lujuuksia, on vaarana virheellisesti suunniteltujen rakennusten sortuminen. Ja ellei automekaanikko ymmärrä riittävästi moottoreiden toiminnasta, jäävät korjaamon asiakkaiden autot korjaamatta.

Kun meillä Suomessakin on monissa kunnissa ja kaupungeissa päätetty soveltaa positiivista syrjintää, on myös meillä vaarana, että julkiset tehtävät tulevat täytetyksi tehtäviään osaamattomista, mutta erityiskohtelun takia kurssinsa läpäisseistä henkilöistä. Ja sen seurauksena kuntasektorin veronmaksajat saavat palkkarahoilleen heikosti vastinetta.

Syy ei silloin ole vain maahanmuuttajan epärehellisyydessä, vaan myös ja erityisesti älyllisesti epärehellisen päätöksen tehneestä valtuustosta. Siksi toivon, että jokainen positiivisesta erityiskohtelusta päättäneen valtuuston jäsen lukisi tämän kirjoituksen ja jäisi miettimään, että olisiko sittenkin olemassa jokin muu tapa, jolla maahanmuuttajien kotoutumista ja yhteiskuntaan integroitumista voitaisiin hoitaa - ja vieläpä paljon nykykäytäntöä paremmin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turussa 1,8 miljoonaa euroa kantaväestön syrjintään
Eteläpohjalainen ratkaisu maahanmuuttajille
Vietnamilaiset tarjoavat mallin somaleiden sopeuttamiseen

sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

Verovarojen polttamisesta ja rikollisuuden tukemisesta?

Juuri kun olemme toipuneet siitä, että Suomen sisäministeriä ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta on vedetty kuin pässiä narusta väärennetyillä irakilaispapereilla, palautti Helsingin Sanomat mieleemme toisen humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvän tapauksen. Lehden mukaan STT:llä on tieto, jonka mukaan yksi vuodenvaihteessa 2018–2019 väärien matkustusasiakirjojen järjestämisestä turvapaikanhakijoille kiinni otetuista ja vangituista kolmesta henkilöstä on Suomen Turkin-lähetystössä työskennellyt autonkuljettaja.

Hänen toimintansa on tutkinnanjohtajan mukaan tukenut sitä järjestäytynyttä rikollisuutta, joka tekee omaisuuksia kuljettamalla kehitysmaalaisia EU:n alueelle. Siinä hänen apunaan on ollut kaksi viisumivirkailijaa.

Kaiken kaikkiaan tämäkin tapaus osoittaa kuinka valtavan mätäpaiseen kansainvälisen sopimus spontaanista turvapaikanhakemisoikeudesta on rakentanut. Siinä toimivia ja rahaa tekeviä tahoja ovat ainakin edellä mainitsemani kaltaiset epärehelliset viranomaiset, maahanmuuttoa organisoivat ammattirikolliset, Välimerellä partioivat meritaksiliikennettä harjoittavat kansalaisjärjestöt, turvapaikkaprosessissa tulijoita avustavat pakolaisneuvojat, tulijoille asumistiloja vuokraavat kiinteistönomistajat, erilaiset kielenkääntäjät ja kulttuuritulkit ja niin edelleen.

Kysymys kuuluu, että missä vaiheessa tähän osin lailliseen ja osin rikolliseen toimintaan halutaan kiinnittää kokonaisuutena huomiota. Ja erityisesti - kun tämä kokonaisuus joskus tulevaisuudessa ymmärretään yleisesti - tajuammeko me lopultakin muuttaa kansainvälisiä turvapaikanhakuun liittyviä sopimuksia siten, etteivät ne tue nykyisen kaltaista verovarojen polttamista eivätkä etenkään sen pariin syntynyttä monimuotoista kansainvälistä rikollisuutta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Viisi kysymystä irakilaismiehen ylösnousemuksesta Ohisalon tulevaisuuteen
Veikö irakilainen Suomen hallitusta ja EIT:tä kuin pässiä narussa?
Pakolaispolitiikassa on siirryttävä suojelemaan eurooppalaista elämäntapaa

lauantai 25. huhtikuuta 2020

Vihervasemmistolaista sananvapautta Tanskassa

Yle kertoi, että monet Tanskan Akatemian jäsenet vaativat sen jäsenenä vuodesta 2014 alkaen ollutta kirjallisuudentutkija Marianne Stidseniä eroamaan, koska tämä on arvostellut #metoo-liikettä. Asia sai suorastaan koomisia piirteitä, kun yksi tämän kriitikoista erosi Akatemiasta, koska "haluan vapaata keskustelua kirjallisuudesta".

En tässä ota kantaa Stidsenin mielipiteisiin - enkä edes tunne yksityiskohtia - vaan haluan kiinnittää arvoisan lukijani huomion siihen, että myös Tanskassa vihervasemmistolaisfeministiset henkilöt tosiasiassa haluavat kieltäytyä yhteiskunnallisesta keskustelusta. Sen sijaan he pyrkivät samanmielisten mielipiteenvaihtoon, josta erimieliset suljetaan ulos.

Meille, jotka seurailemme yhteiskunnallista keskustelua Twitterissä tämä vihervasemmiston toimintamalli on ollut suorastaan kristallinkirkasta. Heidän jäädessään debatissa tappiolle on yleensä toimittu toisella kahdesta tavasta: syyttämällä keskustelukumppania rasistiksinatsiksifasistiksisovinistiksi tai vaihtoehtoisesti sulkemalla hänet ulos omasta seurannasta.

Pahimmillaan on kuitenkin jopa käytetty joukkovoimaa puoluejohtajien Twitter-tilien sulkemiseen. Sekä aiheutettu paine, jonka seurauksena yhteiskunnan toimijat ovat päätyneet jopa estämään ihmisten työntekoa heidän mielipiteidensä takia.

En oikein ymmärrä mistä tämä tinkimätön pyrkimys omaan vaihtoehdottomaan mielipidekuplaan johtuu. Onko siinä kyse oikeauskoisuuden vaalimisesta vai kyvyttömyydestä puolustaa omaa näkemystä?

Joka tapauksessa tanskalaisten akateemikkojen osoittama suvaitsemattomuus joukossaan olevaa toisinajattelijaa kohtaan on sikäli ikävää, että se näyttää mallia kohti kuplautunutta ja polarisoituvaa yhteiskuntaa. Tämä tie on kuitenkin tuhon tie sikäli, että se jarruttaa sitä aatteellisen synteesin muodostamista, joka parhaimmillaan voi johtaa ajatusten kirkastumiseen ja elinympäristön paranemiseen.

Sen sijaan suljettu ajatuksenvaihto, jossa ei sallita kritiikkiä, johtaa aatteiden - tässä tapauksessa vihervasemmistolaisuuden - äärevöitymiseen, jolla ei 1900-luvun historian valossa ole hyviä seurauksia. Kuitenkin juuri tämä on se syy, miksi sananvapaus on niin tärkeää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kommunistiprofessori rinnasti Mannerheimin ja alastomat naiset
Vasemmistoliiton synkät juuret elävät ja voivat hyvin
Halla-ahon Twitter-tilin sulkemisesta



perjantai 24. huhtikuuta 2020

Viisi kysymystä irakilaismiehen ylösnousemuksesta Ohisalon tulevaisuuteen

Kirjoitin eilen kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen tapauksesta. Kuluneen vuokauden aikana hänestä on saatu lisätietoa, joten minukin oli syytä palata asiaan vielä tänä aamuna.

Yle nimittäin kertoi, että irakilaiset viranomaiset ovat vahvistaneet kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen kuolintodistuksen väärennetyksi, joten on yhä todennäköisempää, että hän on "ylösnoussut kuolleista". Samalla uutisessa kerrottiin myös, että aiemmin kerrottu pidätys on tapahtunut Suomessa. Ja  mikä mielenkiintoisinta, poliisi arveli, että pidätyksiä on todennäköisesti tulossa lisää.

Tämä kaikki herätti mielessäni joukon kysymyksiä.

Niistä ensimmäinen koskee pidätetyn henkilön henkilöllisyyttä: onko kyseessä kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen tytär, joka oli tehnyt valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen? Poliisi ei ole lausunut tästä asiasta juuta eikä jaata, mutta jos näin oli, oliko hänen motiivinaan turvapaikan saaminen Suomesta vai pelkästään rahallisen korvauksen saaminen? Joka tapauksessa on hyvä, ettei EIT:n määrämiä korvausrahoja ole ehditty maksaa, joten takaisinperintäänkään ei tule aihetta.

Toinen ja vielä mielenkiintoisempi kysymys on se, keitä ovat mahdolliset muut pidätettävät henkilöt. Ovatko hekin irakilaisia, vai voisiko olla mahdollista, että operaatiossa on ollut mukana suomalaisia turvapaikka-aktivisteja tai oikeudellisia neuvonantajia?

Kolmantena kysymyksenä mieleeni nousi se, että myöntääkö sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) jossain vaiheessa, että hän on ollut turhan sinisilmäinen turvapaikanhakijoiden suhteen. Ainakin oppositiojohtaja Jussi Halla-aho (ps) on kysellyt tätä asiaa häneltä saamatta vastausta. Toistaiseksi sisäministeri on kuitenkin esiintynyt julkisuudessa uhmakkaasti vedoten maahanmuuttoviraston kelvottomiin prosesseihin, joista ei kuitenkaan juuri tässä puheena olevassa tapauksessa ole osoitettu virheitä.

Neljäntenä kysymyksenä haluan nostaa esiin sen, että vaikuttaako nyt nähty farssi Maria Ohisalon ja hänen puolueensa kannatukseen lyhyellä aikavälillä. Tosin ainakin Vihreiden kannatus on mielipidekyselyjen valossa ollut joka tapauksessa murenemassa, joten mahdollisen laskutrendin syytä voi olla vaikea päätellä, ellei joku sitten innostu tutkimaan asiaa erillisellä selvityksellä.

Lienee kuitenkin selvää, että jos Vihreiden kannatuksen laskutrendi jatkuu kovin pitkään, alkaa Ohisalon asema puolueensa johdossa horjua. Olkoon viides kysymys siten se, että missä vaiheessa spekulaatiot hänen asemastaan nousevat päivälehtien sivuille?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Veikö irakilainen Suomen hallitusta ja EIT:tä kuin pässiä narussa?
EIT:n päätös ajoi Maria Ohisalon paniikkiin
Miksi media pallottelee irakilaisen murhalla?

torstai 23. huhtikuuta 2020

Veikö irakilainen Suomen hallitusta ja EIT:tä kuin pässiä narussa?

Suomi keskeytti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saamansa tuomion jälkeen turvapaikanhakijoiden palautukset Irakiin. Taustalla oli tapaus, jossa lähisukulaiset väittivät negatiivisen turvapaikkapäätöksen saaneen ja siksi vapaaehtoisesti kotimaahansa palanneen irakilaismiehen kuolleen siellä.

Itse arvelin heti irakilaismiehen kuoleman jälkeen, että "turvapaikan evääminen perustui hakijan valheelliseen kertomukseen. Ja hänen toimintansa Irakissa oli juuri ennen kuolemaa sellaista, että se aiheutti ampumisen."

Ministeri Maria Ohisalosta (vihr) totesin, että hän "panikoi ja lupasi lisätä humanitaariseen maahanmuuttoon kuluvia varoja palauttamalla turvapaikanhakijoiden normaalit valitusajat ja lisäämällä tulkkien määrää. Näin siitä huolimatta, että hän itsekin ymmärsi, että 'tässä oli toki kyse vapaaehtoisesti palanneesta turvapaikanhakijasta'."

Päätöksen seurauksena panikoiva ministerimme päätti myös keskeyttää elintasopakolaisten palauttamisen takaisin Irakiin ja komensi maahanmuuttoviraston tutkimaan uudelleen palauttamisjonossa olleiden tapaukset. Näin myös tehtiin ja todettiin lähes kaikkien päätösten olevan EIT:n määrittelemän linjan mukaisia.

Nyttemmin on ilmennyt, että "kuollut" irakilaismies ei ehkä olekaan siirtynyt muslimien paratiisiin, vaan hänen lähipiirinsä ovat syyllistyneet rankkaan petokseen. Iltalehden mukaan "Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyä oli pyytänyt kuolleeksi väitetyn turvapaikanhakijan lähiomainen. Tämä oli kertonut, että Suomen menettely ja omaisen kohtalo olivat aiheuttaneet hänelle huomattavaa kärsimystä...  Poliisi epäilee, että langettavaan päätökseen johtaneet asiakirjat ovat väärennettyjä ja että kantajan lähiomainen olisi elossa."

Mikäli poliisin epäilys vahvistuu, se osoittaa, kuinka rankasti kehitysmaalaiset kansainvaeltajat voivat huijata suomalaisia ja eurooppalaisia. Retkuun tulivat vedetyksi sekä Suomen hallitus että maanosan korkein tuomioistuin.

Näin siitä huolimatta, että ainakin erilaisilla keskustelupalstoilla on ollut selvä käsitys siitä, että Irakista saa ostetuksi väärennettyjä, mutta virallisia, kuolintodistuksia rahalla. Silti ne kelpasivat todistusaineistoksi sekä maamme hallitukselle että EIT:lle, vaikka asian tuomioistuimeen vieneellä lähisukulaisella oli ilmeinen motiivi huijaamiselle.

Siten - edelleen siis mikäli poliisin epäilys vahvistuu - on Suomessa ja muualla Euroopassa mietittävä uudelleen koko ns. spontaanin turvapaikkaprosessin tulevaisuus uudelleen. Ainakin olisi luovuttava viranomaisten sinisilmäisestä tulkinnasta turvapaikanhakijoiden eduksi ja siirrettävä suojelun tarpeen osoittamisvastuu heille siten, ettei asiasta jää varteenotettavaa epäilystä. Samoin olisi luovuttava veronmaksajan rahojen polttamisesta moninkertaisiin valituskierroksiin, joiden aikana maahanpääsyä yrittävien tarinat muuttuvat kerta toisensa jälkeen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EIT:n päätös ajoi Maria Ohisalon paniikkiin
Ei irakilaisilta konstit lopu, eikä professori Janne Kotiaholta ymmärrys. Eihän?
Miksi media pallottelee irakilaisen murhalla?

keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Julkisen yritystuen ongelmat ovat opettavaisia

Sanna Marinin (sd) hallitus on reagoinut koronaviruksen seurauksena syntyneeseen yritysten ahdinkoon jakamalla niille rahaa Business Finlandin ja Ely-keskusten kautta. Tämä on tietenkin lähtökohtaisesti erinomainen asia.

Valitettavasti rahanjaosta on syntynyt epäilyksiä kummankin väylän suhteen. Kansanedustaja Ano Turtiainen (ps), jonka yritys on saanut tukea, epäili rahaa menneen jopa pöytälaatikkofirmoille.

Helsingin Sanomien mukaan taas esimerkiksi "koodariyritys, jonka viimeksi raportoitu liikevaihto oli 12 000 euroa, on saanut 84 000 euron tuen. Alle 3 000 euron liikevaihdon raportoinut it-konsultointifirma taas on saanut tukea 85 000 euroa."

Nämä väitteet herättävät kysymyksiä ja Business Finlandin johtaja onkin ilmaissut tyytyväisyytensä siitä, että rahanjaossa mahdollisesti ilmenneet ongelmat selvitetään. Ja samalla todennut senkin, että "oikein toisinkaan ei olisi voitu toimia". Onhan tässä ollut kiire ja hätäapurahan jakaminen tällaisessa tilanteessa on ollut sen toimeksi saaneille tahoille uutta.

Näin kokonaan ulkopuolisena minulla ei tietenkään ole henkilökohtaista tietoa siitä, miten rahaa on jaettu. Mutta koska esille on tullut niin paljon epäilyjä, vaikuttaa vahvasti siltä, että jopa tässä ahdistavassa tilanteessa ovat jotkut katsoneet asiakseen lähteä kalastelemaan taloudellista hyötyä epärehellisillä perusteilla. 

Mikäli näin on, on ensinnäkin syytä esittää tällaisia henkilöitä kohtaan syvää halveksuntaa. Toiseksi on syytä havaita, että julkisen tuen jakamisessa syntyi jälleen ongelmia. Ja ymmärtää se, että juuri tämä on yksi niistä syistä, miksi suunnitelmataloudet eivät pärjänneet viime vuosisadan taloudellisessa kilpailussa. Eivätkä tule pärjäämään myöskään tällä vuosisadalla.

Tästä kaikesta huolimatta on hyvä, että hallitus on päättänyt tukea ahdingossa olevia yrityksiämme. Olisihan niiden laajamittainen kaatuminen koronavirukseen vielä julkisen rahan väärinkäyttöäkin suurempi ongelma maamme taloudelle. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

tiistai 21. huhtikuuta 2020

Taikatemppu ja sähköshokki

Ihmiskunta poikkeaa kaikista muista eliölajeista siinä kuinka nopeasti sen kulttuuri kehittyy. Ja kulttuurilla tarkoitan tässä kaikkea sitä inhimillistä toimintaa, joka liittyy käyttäytymiseemme yksilö- ja yhteisötasolla.

Tutkijana itselleni tutuin esimerkki on perustutkimus, jonka tavoitteena on ymmärtää syvällisesti kuinka maailma toimii. Sen tärkeimpänä moottorina on inhimillinen uteliaisuus ja tiedonhalu. Ja keskeisenä seurauksena sellainen ymmärrys maailman toiminnasta, että sen varaan on voinut syntyä nykyisen kaltainen tieteeseen ja teknologiaan nojaava yhteiskunta. Näin siitä huolimatta, että erilaisilla uskonnollisilla dogmeilla on jo tuhansien vuosien ajan pyritty rajoittamaan tuota kehitystä.

Satuin huomaaman mielenkiintoisen tutkimusraportin Nature Human Behaviour tiedelehdessä. Siinä oli näytetty koehenkilöille videolta taikatemppuja ja kysytty sen jälkeen, että haluaisivatko he oppia kuinka ne tehdään. Ehdoksi sille oli kuitenkin asetettu eräänlainen arvonta, jossa vaihtoehtona oli sähköisku.

Toisin sanoen ihmiset asetettiin valintatilanteeseen, jossa vaihtoehtoina oli oppia sinänsä täysin merkityksettömän taikatempun salaisuus tai joutua kärsimään fyysistä kipua. Loogisesti ajatellen voisi tietenkin kuvitella, ettei kukaan halua niinkin turhanpäiväisen asian kuin taikatempun oppimisen takia ottaa riskiä kovasta fyysisestä kivusta.

Toisin kuitenkin kävi. Riskinottajia oli jopa siinä tapauksessa, että sähköshokin saaminen oli todennäköisempää kuin oikeus oppia taikatempun salaisuus.

Tämä pieni koe osoitti, että uteliaisuus on yksi ihmisluonnon perimmäisistä ja vahvimmista motivaattoreista, mikä tietenkin näkyy kaikkialla heidän käytöksessään. Uteliaisuuden tyydyttäminen tuottaa heille mielihyvää - minkä tutkijat vahvistivat osoittamalla siihen liittyvien hermoratojen aktivoituneen - jonka seurauksena syntyy myös loogisesti järjettömiä päätöksiä.

Siis sellaisia kuin taikatempun salaisuuden oppiminen siihen liittyvästä riskistä huolimatta, uhkapelien pelaaminen niihin rakennetuista varman tappion tuottavista riskistä huolimatta, tutkijaksi ryhtyminen siihen liittyvistä pätkätöistä ja epävarmasta tulevaisuudesta huolimatta tai yrittäjäksi ryhtyminen siihen liittyvistä valtavista taloudellisista riskeistä huolimatta.

Toisin sanoen ilman uteliaisuutta olisi maailmamme kovin erilainen kuin se on tänä päivänä, eikä edes professori voisi kirjoitella harrastuksenaan ajatuksiaan amerikkalaiselle blogialustalle, koska sellaista ei edes olisi olemassa - jos sitten olisi edes professorien ammattikuntaakaan. Mutta eipä olisi rahansa pelikoneisiin syytäneitä ja sitä kautta taloutensa tuhonneita ihmisiäkään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Äärikonservatiivien psykologiaa
Turhan tutkimuksen hyödyllisyydestä ja hyödyttömyydestä
Lajityypillistä käytöstä

maanantai 20. huhtikuuta 2020

Autetaan Kreikan saaristoleiriläisiä

Yle kertoi, että kreikkalaisella saarella oli syntynyt mellakka ja sen seurauksena tulipalo. Syynä turvapaikanhakijoiden liikehdintään oli irakilaisnaisen kuolema.

Jutussa kerrottiin, että palopaikalla oli tuhannelle ihmiselle tarkoitetussa leirissä peräti 5 000 ihmistä. Ei siis ihme, että hermot ovat tiukalla - etenkin kun jutun mukaan ihmiset ovat olleet siellä jumissa jo useiden vuosien ajan.

Koska tilanne on kieltämättä hankala, voisi EU tarjota näille Kreikkaan erehtyneille ihmisille apuaan ja järjestää ainakin suurimmille väestöryhmille vapaaehtoisia paluukuljetuksia takaisin kotimaahansa. Nythän koronavirus on lopettanut laivaliikenteen lähes kokonaan, joten aluskapasiteettia olisi juuri tällä hetkellä käytössä runsaasti. Samalla myös merimiehet ja mukaan turvallisuuden ylläpitoon tarvittavat vartijat saisivat harjoittaa ammattiaan.

EU voisi myös pyytää Välimerellä taksiliikennettä harjoittavien järjestöjen aluksia mukaan talkoisiin. Näin nekin voisivat toimia rakentavasti ja helpottaa leiriläisten elämää.

Perustelen ehdotustani konkreettisen hädän lisäksi sillä tiedolla, että turvapaikanhakijoista suurin osa on joka tapauksessa liikkeellä paremman elintason eikä kotimaan vaarallisuuden takia. Siksi heillä ei myöskään ole kansainvälisten sopimusten mukaista oikeutta EU:n alueella oleskeluun.

Toisaalta uskoisin, että leiriläisten palauttamiskustannukset tulisivat todennäköisesti ajan myötä halvemmiksi meille Unionin veronmaksajille kuin heidän elättämisensä vuosikausien ajan kreikkalaisilla saarilla. Siksi ehdotukseni toteuttaminen olisi luultavasti myös taloudellisesti järkevää.

Olisin hyvin hämmästynyt, mikäli ehdottamaani tarjoukseen tarttuvia kehitysmaalaisia ei olisi lainkaan Kreikan saarilla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Marinin hallitus lyö EU:n moninkertaisesti
Mielen selvennys
Puolustautuuko EU viimein

sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Ihmislajin lajityypillinen käytös ja koronabondit

Ranskan valtiovarainministeri halusi meidän pohjoiseurooppalaisten takaavan eteläeurooppalaisille halpaa rahaa, jotta ne selviävät jaloilleen koronakriisistä. Tahtonsa perusteluksi hän ilmoitti, että se olisi myös meidän etumme mukaista.

Ranskalaisen harmiksi pohjoiseurooppalaiset eivät ole innostuneita eteläisten unionitovereidemme lainojen takaamisesta. Ei myöskään Suomen hallitus, tai ainakaan valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kepu).

Tämä tapaus toi mieleeni oman blogimerkintäni vuosien takaa, eli aikana jolloin meille syötettiin karvasta kalkkia Kreikan talouskriisin yhteydessä. Kirjoitin tuolloin tutkimustuloksista, jotka osoittivat että ihmiset ovat valmiita rankaisemaan niitä, jotka eivät noudata yhdessä sovittuja pelisääntöjä.

Näin myös silloin, kun rankaisemisesta seuraa rankaisijalle kustannuksia, mutta ei hyötyä. Erityisesti halutaan rangaista sellaisia, jotka pyrkivät hyötymään muiden yhteistyöstä kantamatta itse korttansa kekoon.

Ja samasta asiastahan nytkin on kysymys. Eteläeurooppalaiset eivät ole huolehtineet omien julkisten sektoreidensa taloudellisesta kestävyydestä eurojärjestelmässä sovitulla tavalla ja ovat nyt käsi ojossa pyytämässä meitä - asiansa hoitaneita - pelastamaan heidän valtioidensa taloudet. 

Nähtäväksi jää, onko Ranskan ulkoministeri oikeassa siinä, että "tämä ei ole vain taloudellinen haaste, vaan poliittinen ydinkysymys. Joko me seisomme yhdessä ja tulemme kriisistä ulos vahvempina tai sitten valitsemme jakautumisen tien. Silloin kyseessä on tämän eurooppalaisen projektin loppu."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Keskusta ja Kokoomus lahjoittaisivat verorahamme EU:n käytettäväksi
Vanhoja konsteja Kreikalle
Lajityypillistä käytöstä

lauantai 18. huhtikuuta 2020

Koska rajoitustoimet kannattaa purkaa?

Ruotsi on suhtautunut muihin maihin verrattuna huolettomasti koronaviruksen leviämiseen. Taustalla voi olla moniakin syitä, mutta yksi niistä on talouden säästäminen katastrofilta.

Ruotsin strategia on sikäli toiminut odotetusti, että maassa oli tätä kirjoitettaessa raportoitu 13 216 koronavirustartuntaa ja 1 400 niistä johtuvaa kuolemaa. Tiukempaa linjaa vetäneessä Suomessa oli vastaavasti 3 489 tartuntaa ja 82 kuolemaa. Vastaavasti naapurimaamme taloudelliset vahingot lienevät jäämässä pienemmiksi kuin meillä.

Talouden paine kasvaa kuitenkin myös Suomessa etenkin palvelualoilla, mutta myös vientiteollisuudesta on kuultu huolestuneita puheenvuoroja. Asia on vakava, sillä jokainen menetetty yritys on paitsi omistajilleen ja työntekijöilleen henkilökohtainen tragedia, niin myös toipumiskykyämme koronan väistämättä aiheuttamasta taantumasta heikentävä tosiasia.

Käytännössä rajoitustoimista luopuminen johtaisi viruksen leviämisen uuteen aaltoon myös Suomessa. Näin kävi Hokkaidossa, jossa virus jo melkein kukistettiin.

Tässä tilanteessa on siten toivottava tutkijayhteisön pystyvän tuottamaan virukseen edes sen verran tehoavan lääkkeen, että sillä voitaisiin ehkäistä kuolemia. Varsinainen helpotus koittaa kuitenkin vasta sitten kun saamme rokotteen, mutta siihen menee niin kauan, että talousvahingot saattavat käydä megalomaanisiksi.

Minun nähdäkseni Suomen ja Ruotsin ratkaisujen paremmuus koronapandemian yhteydessä riippuu siitä, kuinka kauan näiden ratkaisujen saavuttaminen kestää. Siinä mielessä on lupaavaa, että ramdesvir-niminen lääke näyttäisi Chicagossa tehonneen koronaviruspotilaisiin.

Valitettavasti tieto ei perustu kontrolloituun kokeeseen, joten tehoa ei ole vielä virallisesti osoitettu. Tutkimusta ammatikseni tekevänä voin vakuuttaa, ettei tämä ole pelkästään kosmeettinen ongelma, vaan toistaiseksi meidän on aivan oikeasti pidättäydyttävä riemunkiljahduksista.

Siksi on hyvä, että WHO on jo koordinoimassa tutkimusohjelmaa, jossa suomalaisetkin ovat mukana. Siinä tehdään oikeaoppiset kokeet ramdesvirillä ja muilla mahdollisesti koronaan tehoavilla lääkkeillä.

Käytännössä Suomen kannattaa lopettaa ainakin taloudellisesti ikävimmät erityistoimensa koronavirukseen heti, jos WHO:n tutkimusohjelma osoittaa tehokkaan lääkkeen ja sitä onnistutaan saamaan riittävästi Suomessa käytettäväksi. Toivottavasti tutkimustuloksia saadaan nopeasti ja myös lääkkeiden hankinta sujuu viranomaisiltamme paremmin kuin surullisenkuuluisat maskikaupat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko koronaviruksella jälkiseurauksia?
Onko edessä tappavia ihmiskokeita?
Koronarokotteen kehittämisestä ja riskeistä

perjantai 17. huhtikuuta 2020

Maahanmuuttokriittiset ovat yhteiskuntamme eliittiä

Helsingin yliopistossa on tehty äärimmäisen mielenkiintoinen tutkimus, jossa on selvitetty nuorten aikuisten (eli 18-29-vuotiaiden) suomalaisten asenteita. Siinä saatu tulos kumoaa jälleen kerran monien ns. suvaitsevaisten hellimän ajatuksen  syrjäytymisen ja maahanmuuttovastaisuuden välisestä yhteydestä osoittamalla, etteivät maahanmuuttokriittiset ole köyhiä tai työttömiä, vaan hyvin koulutettuja, korkeatuloisia ja henkisesti hyvin voivia henkilöitä.

Tutkimuksen tiedotteessa arvellaan tästä ikäluokkansa eliitistä, että "he puolustavat vahvasti vallitsevaa hierarkiaa ja siten omaa asemaansa."

Itselleni tuli kuitenkin mieleen vaihtoehtoinen tai tutkijan omaa näkemystä täydentävä selitys, jonka mukaan tämä nuorten aikuisten osa ei ole sattumalta eliittiä, vaan siksi, että siihen kuuluvat ikäluokan kyvykkäimmät. Siksi se on hankkinut muita paremman koulutuksen, tulotason ja hyvinvoinnin. Ja siksi sen valmiudet ymmärtää nykyisen kaltaisen leväperäisen maahanmuuttopolitiikan tuhoisat seuraukset ovat paremmat kuin muilla.

Tutkimus osoitti myös, että maahanmuutto oli äärimmäisen polarisoiva tekijä nuorten keskuudessa. Ainakaan itselleni tämäkään tulos ei ollut kovin yllättävä, vaan nuorten aikuisten vanhempana olin hyvinkin selvästi tietoinen asiasta.

Tutkimuksen mukaan suurin ideologinen ryhmittymä olivat maahanmuuttoon ja tuloeroihin myönteisesti, mutta sosiaalietuuksiin kielteisesti, suhtautuvat oikeistoliberaalit (44 %). Tämä ryhmä oli näkemyksiltään myös kaikista maltillisin.

Toiseksi suurin ryhmä olivat oikeistokonservatiivit (23 %), joille tuloerot ja vahva armeija olivat tärkeitä, mutta suhtautuminen maahanmuuttoon, ympäristönsuojeluun ja sosiaalietuuksiin oli kielteinen. Kolmantena tulivat vasemmistokonservatiivit (18 %), jotka suhtautuivat erittäin kielteisesti maahanmuuttoon, mutta kannattivat sosiaalietuuksia ja vastustivat tuloeroja.

Pienimmän ryhmän muodostivat vasemmistoliberaalit (15 %), jotka noudattivat nykyisten vallanpitäjien näkemyksiä. Toisin sanoen he olivat vahvasti maahanmuuttomyönteisiä, kannattivat ympäristönsuojelua ja sosiaalietuuksia ja suhtautuivat kielteisesti tuloeroihin ja vahvaan armeijaan.

Sukupuolittain tarkasteltuna miehistä joka kolmas oli oikeistokonservatiivi ja joka kymmenes vasemmistoliberaali. Naiset sen sijaan olivat yliedustettuina vasemmistoliberaaleissa ja aliedustettuina oikeistokonservatiiveissa.

Puolueittain tarkasteltuna Kokoomuksen, Keskustan, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajat jakaantuivat talouskysymyksissä puolueiden linjojen mukaisesti vasemmistolaisiin ja oikeistolaisiin, mutta hajaantuivat arvoliberalismin ja -konservatismin kesken. Sen sijaan Vihreiden ja Perussuomalaisten kannattajat olivat vahvasti joko liberaaleja tai konservatiiveja arvokysymyksissä, mutta jakaantuneita talouskysymyksissä.

Tutkimuksen tehnyt Rasmus Mannerström otti kantaa myös Perussuomalaisten suureen kannatukseen: "nähdäkseni syy Perussuomalaisten suureen suosioon tällä hetkellä on nimenomaan, että he profiloituvat ainoana voimakkaasti konservatiivisena mutta sekulaarina puolueena. Mitä enemmän poliittinen keskustelu keskittyy sosiokulttuuristen kysymysten ympärille, sitä enemmän tulevat etenkin Perussuomalaiset, mutta osin myös Vihreät, houkuttelemaan kannattajia kaikista muista puolueista".

Minun käsittääkseni tämä johtopäätös on täysin oikea ja alleviivaa sitä, kuinka hukassa Suomen perinteiset suurpuolueet ovat flirttaillessaan maahanmuuton aiheuttaman haasteen edessä tosiasioiden sijasta poliittisen korrektiuden kanssa. Samansuuntaisen linjauksen on aiemmin tehnyt myös Jussi Halla-aho (ps).

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttokriittisyys on tosiasioiden tunnustamista
Yle tarjosi Halla-ahon kannattajien näkemyksiä
Toimittaja Pekka Mykkänen koki yllätyksen

torstai 16. huhtikuuta 2020

Helmiä ja sammakoita #II

Tässä tulee päivän toisena blogimerkintänä osa II blogini kommenteista kokoamiani helmiä ja sammakoita ottamatta kantaa siihen kumpaan kategoriaan mikäkin kommentti liittyy. Eli olkaapa hyvä - arvoisat lukijani - tässä annos omia ajatuksianne.

Trilisser väkivallan kumpuamisesta: "onko oikeastaan 30 vuoteen ollut republikaaniehdokkaalle mahdollista ainakaan julkisesti tukea mitään perhesuunnitteluun viittaavaa, kiitos ääriuskovaisten vallankaappauksen".

Seppo Oikkonen Maria Ohisalon kutsusta: Ei tule sitä ruumiiden vuorta jonka ääressä nämä ihmiset järkiintyisivät. Aina kun he avaavat suunsa, sielä pullahtaa sammakko: "Mutta turvapaikat..."

Anonyymi kommentoija kulttuurisista eroista: "Tärkeää on, että meillä Suomessa jokainen kokee, että saa tarvittaessa oikeutta. Hieman huolestuneena seuraan, ettei näin välttämättä ole. Taannutaanko sen seurauksena oman käden oikeuteen ja pian hyvinkin ala-arvoiselle käyttäytymistasolle?

Veijo Hoikka koronarokotteen kehittämisestä: "Erityinen kiitos lääketieteen tiedemiehille ja käytännön työntekijöille, jotka ovat riskeistä huolimatta osallistuneet pandemian hoitoon."

Anonyymi kommentoija suomalaisten kuolemisesta: "Ankara elämä vaati ankaraa ryyppäämistä. Nykyään voitaisiin tyytyä pullakahviin."

Anonyymi Kalergi-suunnitelma suomalaisten kuolemisesta: "Tulipahan vahingossa nimimkerkin toisto."

Seppo Oikkonen sota-ajan tanssikiellosta: "Omille intellektuelleillemme riittää edelleen haasteeksi persujen halveksiminen ja raamatun nakkaaminen lattialle tv:n viihdeohjelmassa. Varsinaisia vertaistason ongelmia, kuten vaikkapa tätä kansallisen psykohistorian pohdiskelua, ei juuri kukaan tohdi harrastaa."

Anonyymi Acc älyllisesti epärehellisestä palkasta: "Olenkin haaveillut tekoälyn ohjaamasta koneellisesta mansikanpoimijasta. Sellainen jaksaisi tehdä töitä 24/7 koko sesongin ajan."

R Leon älyllisesti epärehellisestä palkasta: "Jostakin se kertoo, että ainakaan itäsuomessa ei pääse nykyään itse keräämään edes maksusta mansikoita omaan pakkaseen. Mansikkaherralle on edullisempaa kerätä vaan kaikki neukkujen ja killisilmien orjatyöllä. "

Affu koronaviruksen jälkiseurauksista: "Virallisesti ei missään neuvota, että paras keino vastustaa on oman immuniteetin parantaminen."

Anonyymi kommentoija Katri Kulmunista ja poliittisesta realismista: "Naurattaa vain silloin, kun ei itketä. Pekonen, Ohisalo, Kiuru, Harakka, Haavisto, Tuppurainen, kuinka tuon nyt sanoisi. Mutta nauraa saa ihan hysteerisesti."

Anonyymi kommentoija oleellisen unohtamisesta: "Kulmunin ryhdikkyys taisi ollakin vain tyypillistä kepu pettää aina -retoriikkaa."

Pauli Vahtera Afrikan tarvitsemasta vapaaehtoisesta kehitysavusta: "Kehitysapu on johtanut väestöräjähdykseen, koska ainoa asia, mikä rahan syytämisellä Afrikkaan on saatu aikaan on väestön kasvu."

Anonyymi Huru-ukko oikeuden toteamasta kunniaväkivallasta: "Paskapää on paskapää eikä se kunniaksi muutu vaikka mitä sanottaisiin, Ei ennen kun lopettavat sen muhamatin pedofiilin seuraamisen."

Anonyymi kommentoija Allahin heikosta osumatarkkuudesta: "Muutaatiot tuhoavat geneettistä koodia, eivät luo uusia rakenteita."

Trilisser Ylen älyllisestä epärehellisyydestä: "Logiikan taustalla on se ideologisesti vankkumaton Kommunistisen manifestin hengessä julistettu usko, että amerikkalaiset ovat aina absoluuttisen oikeassa ja jo heidän epäilemisensä on itsestään Belsebubista."

Qroquius Kad Ylen älyllisestä epärehellisyydestä: "En tiedä, mutta olettaisin, etteivät israelilaiset ehkä halua tulla työnnetyiksi mereen."

Seppo Oikkonen koronaviruspandemiasta ja populisteista: "Vain kansallisvaltiot ovat osoittautuneet kyvykkäiksi 'ihmisyyden yksiköiksi' reagoimaan pandemiassa."

Anonyymi kommentoija koronavirusepidemiasta ja populisteista: "Vaikka elämmekin korona-synkkyyden keskellä, niin on edes yksi ilonaihe: 'Maailmanloppu meni huomaamatta ohitse viime yönä'".

Anonyymi kommentoija luonnonsuojelusta yksityisellä rahalla: "Avohakkuun ja kyntämisen jälkeen hakkio lykkää ensimmäiset 5 vuotta horsmaa. Seuraavat 10-15 vuotta horsmaa, heinää ja risukkoa."

Brainleak luonnonsuojelusta yksityisellä rahalla: "Oletteko valmiita, paperiton konttori tulee."

Kahden vuoden karkoitus eli Brysselin Bobrikov yllättävistä somalitiedoista: "Etenemistä ei taatusti hidasta kulttuuri (lääkkeenä inkivääritee) eikä uskonto (lääkkeenä kamelin virtsa)."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helmiä ja sammakoita #I

Yllättäviä tietoja somaleista töissä ja erityispalveluiden piirissä

Oli yllättävää nähdä, millaisen reaktion sai aikaiseksi tieto siitä, että somaleilla on yhdeksänkertainen yliedustus koronavirustartunnoissa. Suomen somalialaisten liiton puheenjohtaja nimittäin kertoi, että "olemme somaliyhteisönä aktiivisia, teemme töitä ja meitä näkee joka puolella".

Jalkautuva somalitaustainen nuorisotyöntekijä vahvisti työnteon suuren merkityksen afrikansarvelaiselle vähemmistöllemme kertomalla, että monet somalitaustaiset henkilöt tekevät työtä, jota ei voi tehdä etänä. Niinpä he ovat alttiita saamaan tartuntoja.

Somaleiden työllisyystilanne on siis mitä ilmeisimmin muuttunut todella nopeasti, sillä eihän siitä ole kuin seitsemän kuukautta kun Helsingin Sanomat kertoi, että somaleistamme alle kolmannes (31,2 %) on töissä. Ja nyt heidän osuutensa on noussut jo niin suureksi, että se selittää yhdeksänkertaisen eron koronatilastoissa.

Ihan tämän yhden uutisen perusteella en kuitenkaan asiaa nielaise. Mutta sitten kyllä, jos somaleiden uusimmat työllisyystilastot vahvistavat edellä siteerattujen somaleiden näkemyksen. Jos näin käy, lupaan pyytää tässä blogissa nöyrästi anteeksi, että olen aiemmin epäillyt suomalaisen maahanmuuttojärjestelmän kykyä työllistää heidät.

Siihen asti pitäydyn kuitenkin epäilyssä, jonka mukaan somaleiden yliedustus koronatilastossakin johtuu heidän kulttuuristaan. Eli siitä äärimmäisen vahvasta yhteisöllisyydestä, joka muutenkin estää heitä menestymästä niin länsimaisissa yhteiskunnissa kuin Afrikan sarvessakin.

* * *

Toinen somaleihimme liittyvä uutinen kertoi siitä, kuinka helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Pilvi Torsti (sd) on jättämässä valtuustoaloitetta erillisten somalin-, venäjän- ja arabiankielisten terveyskeskuspalveluiden perustamiseksi. Ensimmäisenä sellaista pitäisi hänen mukaansa kokeilla somaleilla.

Tuossa pilotissa kaksi terveysasemilla toimivaa somalintaitoisista terveydenhoitajaa keskittyisi huolehtimaan somalinkielisistä potilaista ja ohjaisi heidät tarvittaessa somalinkielisille lääkäreille. Kaikille näille henkilöille maksettaisiin kielilisää osallistumisesta kokeiluun omalla äidinkielellään.

Tässä olisi ainakin se hyvä puoli, että somaleiden veronmaksukyky nousisi palkan mukaisesti. Jonkin verran vanhentuneen Iltalehden uutisen mukaanhan "somaleiden työtulot olivat vain 22-38 prosenttia samanikäisten kantaväestöön kuuluvien miesten työtuloista". Ottaen huomioon progressiivisen verotuksemme on heidän osuutensa maksetuista veroista vielä merkittävästi tätäkin vähäisempi.

Ainoa pikku ongelma tässä on se, että noiden terveydenhoidon ammattilaisten palkka maksettaisiin verovaroista. Siten somaleiden lisäpalkan takia kasvanut verotulo ei taitaisi sittenkään vähentää heidän nettorasistustaan suomalaisille veronmaksajille.

Joka tapauksessa tämä somaleiden erillinen terveyskeskuspalvelukokeilu oli kaunis ajatus Pilvi Torstilta. Ehkäpä hän onkin bernsteinilainen sosialisti ja ajattelee sen mukaisesti, että päämäärä ei ole tärkeä, vaan ainoastaan liike oikeaan suuntaan.

Itse olen kuitenkin hiukan huolissani siitä, että tämä idea saattaisi hyvästä tarkoituksesta huolimatta sittenkin johtaa kohti somaleiden erillisyhteiskuntaa, jossa he voivat elää omaa muusta Suomesta erillistä elämäänsä ilman vähäisintäkään vaatimusta sopeutua täkäläiseen elämäntapaan. Ja olisi sitä kautta pieni askel suomalaisen yhteiskunnan keskinäisen luottamuksen ja ihmisten samanarvoisuuden varaan rakentuvien perusteiden murentamiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pitäisikö somaleiden ongelmat käsitellä mediahiljaisuudessa?
Maahanmuuttajien yrittämisinnossa on eroja
Mitä uusi tutkimus kertoo somaleistamme?

keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Luonnonsuojelua yksityisellä rahalla

Vasemmisto ja luonnonsuojelijat ovat yleensä halukkaita ajamaan kaikenlaisia koko yhteiskunnalle kalliiksi tulevia asioita, kunhan ne maksatetaan veronmaksajilla. Eilen saimme lukea tästä virkistävän poikkeuksen.

Ylen mukaan äskettäin edesmenneen Pentti Linkolan muistoksi halutaan nimittäin ostaa muistometsä keräämällä sitä varten halukkailta rahaa. Toisin sanoen Linkolan metsä perustetaan yksityisellä rahoituksella. Tähän ei kai kenelläkään pitäisi olla negatiivista sanottavaa.

Rahat kerätään Linkolan perustaman luonnonperintösäätiön kautta. Se on toimija, joka muutenkin ostaa vanhoja metsiä rauhoittaakseen ne suojelutarkoituksiin. Toistaiseksi sen kautta on suojeltu noin 2 600 hehtaaria suomalaista luontoa ja jokainen lahjoitettu euro käytetään joko niiden hoitotöihin tai alueen laajentamiseen.

Yhteiskunnan kannalta kysymys on tietenkin kimurantti: ovathan säätiön hankkimat metsät - ainakin lähtökohtaisesti - ikuisesti pois talouskäytöstä ja aineellista hyvinvointiamme lisäämästä. Toisaalta Suomessa on vahva yksityisen omaisuuden suoja - ja kaiketi se koskee myös säätiöitä. Niinpä jokainen saa tehdä omistamallaan maalla mitä haluaa, ellei mukaan lasketa metsän luvatonta hävitystä, mikä on yksiselitteisesti kielletty metsälaissa.

Tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että mikäli metsien yksityinen suojelutoiminta saisi toden teolla ilmaa siipiensä alle ja metsäpinta-alasta suojeltaisiin kymmeniä prosentteja, tarkoittaisi se suomalaisen metsäteollisuuden toimintamahdollisuuksien rajaamista. Tästä seuraavalla metsätulojen vähenemisellä olisi suuri vaikutus meidän kaikkien suomalaisten elintasoon.

Laki on kuitenkin järkähtämätön - ellei eduskunta toisin säädä. Niinpä jokainen voi suojella omaa metsäänsä aivan niin paljon kuin haluaa, tarjoaahan valtio siihen puhdasta rahaakin, mikäli kohde katsotaan suojelemisen arvoiseksi. Silloin tosin kyse ei enää ole yksityisellä rahalla, vaan julkisen rahoittajan kanssa, toteutetusta metsänsuojelusta.

Näissä tapauksissa päätökseen tarvitaan aina yksityisen metsänomistajan lupa. Se on siis kokonaan eri asia kuin luonnonsuojelulain perusteella toteutettu metsän rauhoittaminen, jossa valtio pakkolunastaa metsänomistajan maan täyttä korvausta vastaan. Päätöksen lunastuksesta tekevät poliitikot eikä yksityinen maanomistaja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Valeuutinen metsässä
Kolmannes pinta-alasta on suojeltava
Suomen metsäpolitiikka on kohdallaan

tiistai 14. huhtikuuta 2020

Onko Mika Niikko 5g-hörhö?

Maailmaan mahtuu typeryksiä, joten sellaisten esille astumiset eivät oikeastaan ole uutisia. Siitä huolimatta en voi olla hämmästelemättä Helsingin Sanomien juttua Britanniasta ja Hollannista, joissa 5g-verkkoja vastustavat vitipäät ovat ryhtyneet polttamaan tukiasemia. Lisäksi tukiasemien asentajia ja huoltohenkilökuntaa on häiritty ja uhkailtu.

Häiriökäytöksen taustalla ovat sosiaalisessa mediassa levinneet absurdit väitteet siitä, että 5g-verkot heikentäisivät ihmisten immuunijärjestelmää, jonka seurauksena he eivät pystyisi vastustamaan koronavirustartuntaa. Hämmästyttäväksi uutisen teki se, että mielipidetiedustelun mukaan peräti kahdeksan prosenttia briteistä uskoi näin.

Jutun mukaan myös Suomessa on ihmisiä, jotka ovat höyrähtäneet tähän uskomukseen. Se on surullista, mutta kuten sanottu, maailmaan mahtuu typeryksiä - niin myös Suomeen.

Tämän blogimerkinnän kannalta oli oleellista se, että HS vihjasi jutussaan yhden näistä olevan kansanedustaja Mika Niikko (ps), joka on lehden mukaan "herätellyt keskustelua" asiasta jakamalla seuraajilleen asiasta kertovan videon. Todisteeksi HS oli liittänyt kuvakaappauksen kansanedustaja Niikon Facebook-sivulta.

Itse kirjoittamassaan saatetekstissä Niikko oli keskustelun herättämisen sijaan viitannut videoon sen sisältämien koronavirusoireiden ja tartuntalukujen takia ja todennut vielä erikseen, että "loppuosa on sitten julkaisijan tarinaa siitä miten radiotaajuinen säteily vauhdittaa replikaatiota ja 5G toimisi pandemian kiihdyttäjänä. 5G-asiaan ei minulla ole mitään osaamista." Lopuksi hän vielä totesi monien maiden, mukaan lukien Suomi, kumonneen 5g-verkkojen ja immuniteetin välisen yhteyden.

Nostin asian esille siksi, että HS:n vihjaus on mielestäni siksi vakava, että se tulisi perata julkisuudessa kunnolla. Näin siksi, että mikäli väite on totta ja Niikko todella lukeutuu 5g-hörhöihin - toisin kuin hänen saatetekstistään saattaisi päätellä - olisi asia tuotava esille paljon selkeämmin ja pitävin todistein kansalaisten eli äänestäjien tietoon, jotta nämä voisivat ottaa asian huomioon seuraavissa vaaleissa.

Jos taas HS:n vihjaus taas on perätön eli valeuutinen, on HS syyllistynyt likasankojournalismiin, jossa tavoitteena on ollut istuvan kansanedustajan ja hänen puolueensa törkeä mustamaalaaminen. Sellaista en kaipaa itse - enkä usko kenenkään muunkaan kaipaavan - suomalaiselta valtamedialta.

Tapaus on sikälikin vakava, että HS:n toimitus tietänee erinomaisesti, että nyt julkaistun kaltainen vihjaus eli meemi leviää ihmisten parissa kulovalkean tavoin muuntuen samalla alkuperäistä suoraviivaisemmaksi. Tämän seurauksena - siis mikäli Niikkoon on kohdistunut väärä vihjaus - vahinko on jo tapahtunut eikä sen korjaaminen ole helppoa edes siinä tapauksessa, että HS korjaisi virheensä näyttävästi koko sivun uutisella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi HS julkaisi virheellistä tietoa?
Anna-Liina Kauhanen ja looginen itsestäänselvyys
Pitäisikö jihadistit palkita etuoikeuksilla

maanantai 13. huhtikuuta 2020

Valmiuslain muuttaminen on monimutkainen juttu

Poliitikot ovat havahtuneet huomaamaan, että poikkeuslain säätäminen käy Suomessa eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä eli sadan kansanedustajan niin päättäessä. Toisin sanoen tavallinen enemmistöhallitus voi halutessaan kaapata vallan itselleen milloin tahansa.

Juuri nyt lähes kaikki kantaa ottaneet poliitikot tuntuvat olevan aika lailla sitä mieltä, että poikkeusolojen julistaminen käy liian helposti. Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen, mistä antoi muistutuksen ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin, joka sai aiheen julistaa omaa maailmankatsomustaan ja pääsi vaatimaan perusoikeuksia kaikissa tilanteissa turvattavaksi. Hänen mukaansa ainakin oikeuden elämään sekä epäinhimillisen kohtelun ja pakkotyön kiellon pitäisi olla voimassa kaikissa tilanteissa.

Ylen jutun mukaan valmiuslaki voidaan julistaa vain "jos valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot". Tässä asiassa näkemys presidentin roolista on siten epäselvä - ja osoittaa nykyisen perustuslain ongelmallisuuden sen jättäessä maan päämiehen ja hallituksen väliset valtasuhteet epämääräiseksi eli alttiiksi ajassa muuttuville tulkinnoille.

Käytännössä voidaan käsillä olevan ongelman monipuolista luonnetta valaista muutamalla esimerkillä.

Nykyisenkaltaisen tautiepidemian yhteydessä ei liene luultavaa, että syntyisi suurempia ongelmia. Yhteinen epäinhimillinen vihollinenhan yhdistää ainakin lähes koko kansan itseään vastaan ja poikkeuslait saadaan aina tarvittaessa ongelmitta voimaan.

Ihmisoikeusprofessorin kannan mukaan ei kuitenkaan voitaisi määrätä lääkäreitä ja sairaanhoitajia hoitamaan taudin uhreja. Eikä myöskään pakottaa poliiseja tekemään ylitöitä taudin leviämistä ehkäisevien toimien valvomiseksi.

Entä sotilaspoliittinen kriisi. Kuinka kävisi jos esimerkiksi itäinen suurvalta ryhtyisi uhkaamaan Suomea aseellisesti, mutta maassamme olisi vahva venäläismielinen oppositio?  Nykyisin asiassa ei olisi ongelmia, vaan tarvittavat toimenpiteet tehtäisiin hallituksen ja presidentin yhteisin päätöksin.

Mutta mitä sitten, jos meillä olisi myös presidenttinä niin ikään venäläismielinen henkilö. Vaikka hän ei olisikaan venäläisten sätkynukke, saattaisi hän sinisilmäisenä luottaa naapurimaan vakuutteluihin liian pitkälle.

Jos sen lisäksi olisi vielä lisätty valmiuslain käyttöönottamiseen vaatimus eduskunnan määräenemmistöstä, saattaisi tällaisesta lainsäädännöstä aiheutua Suomen alueellisen koskemattomuuden vakavasti riskeeraava tilanne. Eli tarvittavat toimenpiteet jäisivät tekemättä tai ainakin liian myöhäiseen ajankohtaan.

Kolmantena esimerkkinä olisi sitten monien poliitikkojen nyt esille ottama vallanhimoinen hallitus. Jos se pystyisi ohittamaan presidentin ja julkistamaan niin tahtoessaan poikkeustilan, tapahtuisi maassa vallankaappaus.

Tätä mahdollisuutta ei olisi, mikäli presidentillä olisi perustuslain selkeästi takaama oikeus kieltää valmiustilan julistaminen. Saman takaisi käytännössä myös määräenemmistön vaatiminen eduskunnassa.

Arvoisa lukijani voi tietenkin kuvitella mielessään lisääkin erilaisia skenaarioita, mutta jo edelle kirjoittamani kolme esimerkkiä osoittavat kuinka valmiuslain sisältö ei suinkaan ole yksinkertainen eikä yhdentekevä asia. Siksi toivon poliitikoiltamme viisautta niiden harkitessa nykyiseen lakiin muutoksia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tähän on tultu: ministereiltä odotetaan rehellisyyttä ja totuudessa pysymistä
Hillopurkkihallitus olisi monialainen katastrofi
Perustuslaki turvanamme

sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Johtaako koronaviruspandemia populistien voittoon?

Helsingin Sanomat haastatteli tutkija Emilia Palosta, joka totesi koronakriisin nostaneen monissa maissa valtapuolueiden kannatusta, mutta arveli tilanteen muuttuvan jatkossa ja molempien laitojen populistipuolueiden nousevan.

Pidän itsekin Palosen kuvaamaa kehitystä varsin todennäköistä. Siitä huolimatta haluan kommentoida paria kohtaa HS:n haastattelussa.

Palonen sanoi: "Suomessa pääministeripuolue Sdp:n kannatus on gallupeiden mukaan vahvistunut. Pääministeri Sanna Marinin (sd) tavasta johtaa ja viestiä ei ole paljon moitittavaa löytynyt."

Väite pitää paikkansa viestinnän osalta: Marin on ollut esiintymisissään rauhallinen ja vakuuttava. Sen sijaan johtamisen kanssa on ollut niin ja näin. Suomessahan on kyllä tehty monenlaisia oikeansuuntaisia toimenpiteitä viruksen pysäyttämiseksi - mutta kerta toisensa jälkeen turhan myöhään huolimatta opposition vaatimuksista.

Räikeimpiä esimerkkejä johtamisvirheistä ovat olleet epidemian alkuvaiheessa maahan saapuneiden ihmisten jättäminen ilman karanteenia (toinen esimerkki) ja viimeksi miljoonien tuhlaaminen kakkosluokan hengityssuojaimiin.

Lehti kertoi edelleen Palosen sanoneen, että vuoden 2015 siirtolaiskriisi oli oikeistopopulistisille puolueille kuin syöttö lapaan tai manulle illallinen. Talouskriisien tavoin myös siirtolaispolitiikan saralla on vallassa olevien syyttäminen loogista ja vahvistaa populisteja – vaikka kriisin syyt olisivat moninaisia ja vastuu niistä jakautuisi hyvin laajalle.

Väite on oikeansuuntainen, mutta jättää kertomatta, että Palosen populisteiksi kutsumat poliittiset voimat olivat vaatineet aivan erilaista siirtolaispolitiikkaa jo vuosikymmenien ajan. Suomessa tässä suhteessa merkittävin henkilö oli alkujaan bloggarina tunnetuksi tullut nouseva poliitikko ja nykyinen oppositiojohtaja Jussi Halla-aho (ps).

Turvapaikanhakijakriisi ei siten suinkaan kerro siitä, että suomalaisten ns. populistien politiikassa olennaista olisi vastustajien syyttäminen. Sen sijaan ne kertovat siitä, että vallassa olevien hallitusten ajaessa jääräpäisesti omaa politiikkaansa, nostaa se vaihtoehtoista politiikkaa ajavat poliittiset voimat suosioon, mikäli noudatettu politiikka osoittautuu virheelliseksi.

Siten myös koronakriisinkin poliittinen lopputulos seuraa harjoitetun politiikan onnistumisesta. Mikäli Suomessa selvitään vähällä tai ainakin selvästi paremmin kuin muut EU-valtiot, unohtuvat myös Marinin hallituksen virheet ja päällimmäiseksi jää onnistuminen. Se tekisi hyvää hallituspuolueiden suosiolle myös kriisin jälkeen ja sulkisi samalla ns. populistien tien suurempaan suosioon.

Sen sijaan mikäli kriisi jatkuu hallitsemattomana pitkään ja Suomenkin tilanne eskaloituu todella pahaksi, kääntyvät kansan sympatiat vaihtoehtoisten poliittisten voimien suuntaan. Tällöin erityisesti nykyistä nopeampaa reagointia vaatineet Perussuomalaiset saavat lisää äänestäjiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Laura Huhtasaari nosti esille mätäpaiseen, joka on selvitettävä ja korjattava
Valtapuolueet pohjustivat AfD:n voiton
Italian vaalit osoittivat demokraattisen vallan vastuun

lauantai 11. huhtikuuta 2020

Yle älyllisesti epärehellisenä

Yle teki jälleen yksisilmäisen jutun palestiinalaisten ahdingosta. Siinä mainittiin, että Gazan kaistaleella opiskelu on arvossaan. Siellä on yli 20 yliopistoa ja korkeakoulua, joista valmistuu vuosittain tuhansia lääkäreitä, insinöörejä ja lakimiehiä.

Ongelmana on, ettei näille koulutetuille nuorille ole töitä eikä edes toivoa paremmasta, eikä Gazasta pääse edes pois. Siksi lääkärit joutuvat ajelemaan taksia ja maatalousinsinöörit viljelemään kasveja.

Yksiselitteisenä syynä Gazan ongelmiin on Ylen mukaan Israelin sille asettama saarto. Sen myötä "Israelin maalta, mereltä ja ilmasta tekemissä iskuissa on kuollut tuhansia palestiinalaisia siviilejä."

Jutussa ei kuitenkaan tuotu esille saarron syitä. Eli sitä, että joka ikinen kerta kun Israel on hiukan hellittänyt otettaan Gazasta, on sieltä käyty juutalaisten kimppuun raketteja ampumalla ja terroritekoja tekemällä. Ei myöskään sitä, että Israelia vastaan sotiva Hamas-järjestö on terroristijärjestö, jonka ohjelmassa on edelleen juutalaisvaltion tuhoaminen. Eikä edes sitä, etteivät gazalaiset paljasta Israelin viranomaisille rakettien ampujia tai terroristeja vaikka tietäisivätkin heistä.

Ylen toimituksessa ei ilmeisesti ole tultu edes ajatelleeksi, että Suomen historia voisi tarjota palestiinalaisille esimerkin, jonka mukaan toimimalla sen ahdinko hellittäisi varsin nopeasti. Ja mikäli Ylen tarina sen vuosittain valmistuvista tuhansista korkeakoulutetuista pitää paikkansa, olisi alueen ahdinko hyvinkin pian pelkästään paha muisto.

Tuosta esimerkistä eli Suomen politiikan suunnanmuutoksesta toisen maailmansodan jälkeen kirjoitin kaksi vuotta sitten. Siksi en ryhdy käymään asiaa läpi tässä, mutta kopioin vanhasta kirjoituksestani kuitenkin oleellisen kappaleen.

"Miljoonan shekelin tai dinaarin kysymys analogiasta tietenkin kuuluu, että mitä jos palestiinalaiset olisivat suomalaisten tapaan todenneet tilanteen ja pyrkineet kaikesta katkeruudesta huolimatta hyviin väleihin valloittajien kanssa? Sekä hyötymään sen kasvavasta taloudesta omilla vahvuuksillaan - mitä ne sitten ovatkaan."

Lopuksi esitän jälleen kerran ihmettelyni Ylen toimituskunnan älyllisesti epärehellisestä ja yksipuolisesta uutisoinnista. Ja kysyn, että mikä on tuon toimituskunnan näkemys hyväksyttävä peruste sen verorahoitteiselle toiminnalle jos ja kun se ei ole puolueeton, totuudenmukainen ja monipuolinen uutisointi Suomen ja maailman tapahtumista?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuun tavoittelu taivaalta on johtanut palestiinalaiset ahdinkoon
Ylen päätoimittajan luottamus tulisi mitata
Gazalaiset ja Karjalan menetys

perjantai 10. huhtikuuta 2020

Allahilla on heikko osumatarkkuus

Aikanaan Suomessa tavattiin sanoa tautien ja muiden vitsausten olevan Jumalan rangaistuksia tehdyistä synneistä. Ehkäpä tuon ajatustavan kautta saatiin jonkinlaista lohtua vakavissa tilanteissa - tai ainakin ongelmille löytyi jonkinlainen sen aikaiseen maailmankatsomukseen nojaava "järjellinen" syy.

Sittemmin tieteen kehitys siirsi Jumalan pois tautien ja vitsausten takaa, kun systemaattisen tutkimuksen kautta ymmärrettiin niillä olevan aivan erilaisia syitä - viruksia, bakteereita, mutaatioita ja niin edelleen. Ja ymmärryksen lisäännyttyä niille opittiin kehittämään myös tehokkaita hoitokeinoja.

Tämä tuli mieleeni kun tänä aamuna luin Al-Holin naisista kertovaa juttua. Siinä nimittäin todettiin ISIS-järjestön ottaneen koronaviruksen propaganda-aseekseen ja levittävän sosiaalisessa mediassa väitettä, jonka mukaan virus olisi Jumalan rangaistus vääräuskoisille.

Al-Holin leiriltä kotimaahan haluavat suomalaisnaisetkin ovat jutun mukaan taipuvaisia uskomaan näin. Yhden mukaan "Jumala rakastaa muslimeja, heitä, jotka alistuvat Hänen määräyksilleen. Ja kun meitä satutetaan, ihan varmasti Jumala kostaa". Toinen taas kertoi havainneensa, että virus näyttää tappavan etenkin "amerikkalaisia ja muita islamin vihollisia".

Sinänsä jälkimmäisen naisen huomio on siinä mielessä oikean suuntainen, että tauti on levinnyt etenkin amerikkalaisten parissa: tätä kirjoitettaessa siellä on tilastoitu lähes 470 000 SARS-CoV-2-tartuntaa ja 17 000 niistä johtuvaa kuolemaa. Sen sijaan naisten jumalan eli Allahin kyvykkyydestä se luo samansuuntaista kuvaa kuin muslimien menestys Nobelin palkintojen jaossa - tosin luultavasti nämäkään palkitut muslimit eivät muiden tieteentekijöiden tavoin ole olleet uskossa. 

Allah näyttäisi nimittäin olevan varsin epätarkka vihassaan. Onhan hän amerikkalaisia ja muita islamin vihollisia lahdatessaan tartuttanut reilusti yli 100 000 iranilaista ja turkkilaista sekä tullut sitä kautta tappaneeksi näissä maissa yhteensä noin 5 000 muslimia. Sen sijaan monien muslimien perivihollisenaan pitäviä israelilaisia muslimien jumala on saanut tartutetuksi vain vajaat 10 000, joista henkensä on heittänyt ainoastaan 86. 

Edelle kirjoittamani perusteella totean näiden naisten mahdollisesti Suomeen päästessään tuovan tullessaan sellaisia näkemyksiä, jotka sopivan paremmin Al-Holin leirille kuin sivistyneeseen maailmaan. Siksi(kin) olisi hyvä jos hallitus pyörtäisi päätöksensä ratsastuttaa heidät lapsillaan tänne Pohjantähden alle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

torstai 9. huhtikuuta 2020

Oikeus totesi kunniaväkivallan tapahtuneen

Ilta-Sanomat kertoi meille Suomen ensimmäisestä oikeudessa todetusta kunniaväkivaltatapauksesta.  Siinä oli kyse siitä, että tyttö oli "käyttänyt veljensä tietämättä tämän puhelinta ja liittynyt Google+-palveluun".

Sen seurauksena "sisko pahoinpiteli tytön kerran lyömällä tätä eri puolille vartaloa ja potkimalla. Nuorempi veli repi hiuksista ja löi siskon päätä seinään ja kaappiin sekä löi selkään ja istui kerran päälle. Vanhempi veli löi useita kertoja avokämmenellä kasvoihin ja vyöllä jalkoihin. Tytön poskiin ja jalkoihin tuli mustelmia. Setä uhkasi tekoaikaan 17-vuotiasta tyttöä tappamisella, mikäli tämä ei palaa sijoituspaikasta kotiin. Tytön mukaan setä sanoi, että 'jos tämä ei tule, setä mestaa hänet.'"

Oikeus tuomitsi kulttuurisen väkivallan tekijöitä joko lyhyeen ehdolliseen vankeusrangaistukseen tai maksimissaan 420 euron sakkoihin. Toivottavasti ne riittävät siihen, että irakilaistaustaiset perheenjäsenet jättävät tytön rauhaan vastaisuudessa.

Jutun luettuani kysyin jälleen kerran itseltäni, että onko tämä nyt sellaista kulttuurin rikastumista, jota maahanmuuttomyönteiset haluavat ihan oikeasti Suomeen. Siis sen lisäksi, että saman kulttuurin edustajat ovat rajusti yliedustettuina seksuaali- ja väkivaltarikoksissa eivätkö suurelta osin pysty elättämään itseään työllä.

Maria Ohisalo (vihr) sanoi jokin aika sitten, että "turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle". Nyt lukemani perusteella on sisäministeriltä kysyttävä erityisesti sitä, että meneekö turvapaikan hakeminen myös oman länsimaisen kulttuurimme edelle, joka humanitaarisen maahanmuuton lisääntyessä on saanut rinnalleen alkukantaisen haastajan, jonka yhdestä ilmenemismuodosta IS:n uutinen kertoi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
IL:n haastattelu paljasti, ettei Maria Ohisalo ole tehtäviensä tasalla
Kunniväkivallasta ja ilmastorikoksista
Ei tarvetta epäillä kunniamurhan suunnittelua

keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

Afrikassa tarvittaisiin vapaaehtoista kehitysapuaa

Suomalaisten kehitysjärjestöjen toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi vaati mielipidekirjoituksessaan kansainvälistä rahoitusta koronaviruksen vastaisiin toimiin Afrikassa. Hänen mukaansa "yhteinen vastuunkanto ja toisista ihmisistä välittäminen pelastavat ihmishenkiä ja pienentävät vahinkoja."

Hän luonnosteli suunnittelemaansa toimintatapaa seuraavasti "viranomaiset, kehitysrahoituslaitokset sekä kehitysavun ja humanitaarisen avun järjestöt on tuotava saman pöydän ääreen ratkaisemaan haasteita yhdessä. Suomessa voimme tehdä osuutemme koordinoimalla kehitystoimijoiden työtä ja tätä kautta maksimoida toimiemme vaikuttavuutta kehittyvissä maissa."

Kirjoituksen jatkuessa minussa heräsi ikävä epäily, ettei kyse viime kädessä olisi afrikkalaisten hädästä, vaan kehitysapujärjestöjen oman toiminnan edellytyksistä. Tätä ajatusta tuki ennen kaikkea kirjoituksen kohta, jossa todettiin "kehitysjärjestöt taistelevat paikallisten kumppaniensa kanssa monin tavoin koronavirusta ja sen leviämistä vastaan eri puolilla maailmaa. Parhaillaan järjestöt nostavat valmiuttaan toimia koronavirusepidemiaa vastaan olemassa olevien hankkeiden resursseilla ja samalla tukevat paikallisten viranomaisten toimintaa."

Afrikan maiden mahdollinen auttaminen tapahtuisi kokonaan velkarahalla - jota toki on käytetty kehitysapuun jo aiemminkin alijäämäisten budjettien takia lähes miljardi euroa vuodessa. Tosiasia kuitenkin on, että juuri nyt esimerkiksi Suomi on ottamassa pelkästään oman yhteiskuntamme ylläpitämiseksi valtionvelkaa vähintään 20 miljardin euron verran. Eikä ole mitään takeita siitä, että sekään riittäisi.

Siksi lisärahan - ja jo budjetoidunkin rahan - syytäminen kehitysapujärjestöille käytettäväksi Afrikassa edellyttäisi tässä tilanteessa suomalaisten selvän enemmistön hyväksyntää. Näin siksi, että jokainen kehitysjärjestöille annettu euro olisi ylimääräinen taakka koronaviruksen jälkeisenä aikana otettavaksi veronmaksajien jo muutenkin äärimmilleen venytettäväksi tulevasta selkänahasta.

Niinpä ehdotan, että valtiovallan sijasta Mäntyniemi ja kumppanit pyytäisivät toimintaansa tukea vapaaehtoisilta. Jos sellaisia löytyisi suomalaisten joukosta esimerkiksi miljoona kappaletta, ja jokainen antaisi Afrikkaan vietäväksi vajaan tuhannen euron vapaaehtoisen tukisumman, tuottaisi keräys kehitysapujärjestöille samanlaisen potin kuin ne ovat tottuneet saamaan hallitukselta vuosittain. Eikä kenellekään jäisi epäselväksi, että rahojen antamiselle olisi maksajan hyväksyntä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

tiistai 7. huhtikuuta 2020

Onko hallitukselta unohtumassa oleellinen?

Kirjoitin pari päivää sitten valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kepu) haastattelun innoittamana siitä, kuinka "nähtäväksi siis jää, haluaako koko hallitus peruuttaa jo tekemänsä päätökset lisärahoista esimerkiksi eläkeläisille, korkeakouluille, vanhustenhoitajille, kouluille, kehitysmaille ja pakolaisille. Eli saavatko tällaiset päätökset myös vasemmistoliittolaisten ja vihreiden ministereiden ja eduskuntaryhmien tuen."

Vastauksen olemme jo saaneet, sillä siitä kirjoittavat molemmat iltapäivälehtemme (Iltalehti, Ilta-Sanomat). Niiden mukaan kumpikaan mainitsemistani puolueista ei halua perua uudistuksia, vaan haluaa pitää niistä kiinni.

Myös pääministeripuolueen kansanedustaja Matias Mäkynen (sd) on samoilla linjalla, sillä hän kertoi näkemyksekseen, että "Katri Kulmunin ehdottamat leikkauslistat eivät ole ainut vaihtoehto, vaan mahdollisuus (ja tarve) tuottavuutta kasvattaviin investointeihin myös huomioitava”. Myös Jussi Saramo (vas) halusi kiristää verotusta, koska "helpot hedelmät kannattaa poimia ensin. Esimerkiksi osinkoverojärjestelmä on haitallinen markkinoiden normaalille toiminnalle".

Sisäministeri Maria Ohisalolla on puolestaan näkemys siitä, että talouden elvytystoimien on tuettava ihmisten työllistymistä sekä Suomen siirtymää hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi. Työllistämisen nimissä tulisi esimerkiksi tehdä raideinvestointeja, jotka luovat työpaikkoja, mahdollistavat kaikille liikkumisen ja auttavat Suomea pääsemään ilmastotavoitteisiin.

Tässä tilanteessa olin siis varsin pettynyt hallituksemme vasemman siiven linjauksiin. Kukaan ei maininnut sanallakaan siitä, että koronalamasta meidät voi nostaa ainoastaan yksityinen yritystoiminta. Siten koronan jälkeistä aikaa suunniteltaessa keskeistä olisi sen toimintaedellytyksistä huolehtiminen sekä nyt että koronakriisin jälkeen.

Sitä ei ole julkisen sektorin kasvattaminen eli yksityisten ihmisten ja/tai yritysten verotuksen kiristäminen. Mutta juuri sitä näyttäisivät kuitenkin tahtovan niin vasemmistoliittolaiset, vihreät kuin sosialidemokraattisetkin edustajat. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Katri Kulmuni ja poliittinen realismi
Älyllisesti epärehellisen palkka
Uusi vero vaatii kompensaation

maanantai 6. huhtikuuta 2020

Minä ja Pentti Linkola

Tunnettu ympäristökiihkoilija, ylioppilas, kirjailija ja kalastaja Pentti Linkola on kuollut. Näin ministeri Krista Mikkonen (vihr) ja monet muut ovat menettäneet oman ajattelunsa esikuvan.

Itse sain nähdä Linkolan yhden kerran; se tapahtui luullakseni noin vuonna 1990 eräässä yliopiston ruokalassa. Kyseessä oli mieleen jäävä tapaus, sillä Linkolasta huokui äärimmäinen karisma, jota vyöllä killuva puukko korosti. Tai sitten hän vain oli niin kuuluisa ja omaan ikäluokkaani voimakkaasti vaikuttanut henkilö, että selkäpiitä karmi häntä katellessani.

Suomessahan oli 1980-luvulla esiintynyt metsätuhoja, jotka huomasi jokainen, joka vähänkin liikkui kaupunkien ulkopuolella. Sen jälkimainingeissa Linkola kirjoitti yhden tunnetuimmista teoksistaan, ministeri Mikkosenkin ympäristöajatteluun herättäneen, "Johdatus 1990-luvun ajatteluun" -kirjan.

Olin myös itse lukenut kyseisen kirjan ja vaikuttunut sen kauheasta sanomasta, jonka mukaan metsämme ovat kuolemassa ja meidän pitäisi ihmiskuntana tehdä siitä synkät johtopäätökset. Käytännössä se tarkoittaisi paluuta 1800-luvulle höyryvetureineen.

Muistan kirjasta myös siihen sisältyvän syytöksen valtakunnallisen metsien inventoinnin epärehellisyydestä, jolla muka peiteltiin vanhojen metsien katoamista. Syypäitä eivät Linkolan mukaan olleet ne, jotka tekivät mittauksia pitkin Suomea, vaan heidän tuloksiaan analysoivat tutkimuksen johtajat.

Kuten tiedämme eivät Suomen metsät sitten kuolletkaan, eikä silloisilla tuhoilla ollut edes mitään tekemistä saasteiden kanssa. Olipahan tuolloin vain ollut sateisia ja kylmiä kesiä, joiden seurauksena ihan tavallinen puiden sienitauti innostui aiheuttamaan epidemian kuin koronavirus ikään. Eivätkä metsänkasvun mittaajatkaan ole jääneet kiinni tulosten vääristelystä.

Niinpä siirsin Linkolan omassa ajattelussani marginaaliin. Ja ymmärsin sen, mitä ministeri Mikkonen ei ole ymmärtänyt. Eli että Linkolan kirja oli äärimmäisen taitavasti ja oikeaan aikaan kirjoitettu ympäristöpropagandan mestariteos.

Sellaisena se ja hänen muu kirjallinen tuotantonsa toi Linkolalle pysyvän aseman suomalaisessa julkisuudessa: häntä haastateltiin säännöllisesti erilaisissa medioissa, joihin monella paljon ansioituneemmallakaan ihmisellä ei juuri ole pääsyä.

Se ei estänyt Linkolaa kuitenkaan syrjäytymästä poliittiselta kentältä. Hän oli alkuun mukana Vihreässä puolueessa, mutta kun sen johto ryhtyi muuttamaan linjaa kohti nykyistä yleisvasemmistolaista jakovarapuoluetta, perusti Linkola muutamien muiden kanssa uuden ympäristöpuolueen vuonna 1988.

Sellaisen aika oli kuitenkin jo ohi, sillä metsätuhot olivat katoamassa eikä niillä ollut vuonna 1991 enää samanlaista vaikutusta eduskuntavaaleihin kuin vuonna 1987, jolloin Vihreät olivat yli kaksinkertaistanut kannatuksensa. Niinpä Linkolakin katosi kalastushommiinsa, eikä koskaan noussut esimerkiksi eduskuntaan.

Omassa maailmankuvassani nyt kuollut Pentti Linkola jää muistoihin tuomiopäivän profeettana sekä esimerkkinä siitä, että media haluaa nostaa tuhoa julistavia oraakkeleita julkisuuteen. Siinä mielessä hänen asemansa on jo vuosia sitten ottanut - ei vain Suomessa vaan myös kansainvälisesti - eräs ruotsalainen teinityttö.

Joka tapauksessa Linkola jää historiaan suomalaisena merkkihenkilönä, joka eli kuten opetti. Ja omalta osaltaan vaikutti siihen, että tänä päivänä yhteiskuntamme huolehtii ympäristöstä monin verroin paremmin kuin vielä puoli vuosisataa sitten. Se ei ole lainkaan huono jalanjälki.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Johtuivatko metsäkuolemat happosateista?
Pentti Linkola tarinoi loogisen epäloogisesti
Katastrofismi ja ilmastonmuutos

sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Katri Kulmuni ja poliittinen realismi

Helsingin Sanomien mielipidekyselyn mukaan suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä Sanna Marinin (sd) hallituksen toimiin koronakriisin yhteydessä.  Hyvä näin, sillä niitä ovat tukeneet myös maamme suurimmat oppositiopuolueet, joten muunlainen galluptulos osoittaisi Suomen politiikan olevan sikäli rikki, ettei se heijastaisi kaikkien kansalaisten näkemyksiä. 

Jutussa oli yksi mielenkiintoinen sivujuonne. Siinä nimittäin puhuttiin ryhminä perussuomalaisista ja ja poliittisesta oikeistosta. Se herätti kysymyksen siitä, että miksi Perussuomalaiset sijoitettiin eduskunnassa Kokoomuksen oikealle puolelle, mikäli puolue ei edes Helsingin Sanomien toimittajan mielestä ole osa maamme oikeistoa?

* * *

Helsingin Sanomat oli myös haastatellut valtiovarainministeri Katri Kulmunia (kepu), joka sanoi suoraan että "hallitusohjelmalta on lähtenyt taloudellisesti pohja pois. Talouden osalta se pitää kirjoittaa uudelleen... Se tarkoittaa, että niitä menolisäyksiä ei voi tehdä, joita on ajateltu tehtävän. Ja joudumme hallituksessa puhumaan myös niistä menolisäyksistä, joita on jo tehty."

On hyvä, että hallituksessa on tiedostettu, ettei vihervasemmistolainen jakopolitiikka sovi nykyiseen taloudellisen syöksykierteeseen sitäkään vähää kuin mahdolliseen nousukauteen. Valitettavasti hallitus oli ripeä toteuttamaan punavihreää agendaansa ehtien toteuttamaan aikomistaan noin 1,2 miljardin euron pysyvistä menoeristä yli miljardin euron verran.

Nähtäväksi siis jää, haluaako koko hallitus peruuttaa jo tekemänsä päätökset lisärahoista esimerkiksi eläkeläisille, korkeakouluille, vanhustenhoitajille, kouluille, kehitysmaille ja pakolaisille. Eli saavatko tällaiset päätökset myös vasemmistoliittolaisten ja vihreiden ministereiden ja eduskuntaryhmien tuen.

* * *

Joka tapauksessa on selvää, etteivät pelkät tehtyjen päätösten perumiset riitä tässä tilanteessa. Valtiovarainministerihän totesi, että "mehän otetaan joka tapauksessa varmaan yli 20 miljardia euroa velkaa".

Näin Suomi tulee kertaheitolla siirtyneeksi pois EU:n sallimasta velkaantumisen tasosta. Se ei kuitenkaan ole ongelmistamme suurin, sillä samaan aikaan Italian ja Espanjan kaltaiset ongelmamaat tulevat vajoamaan vielä syvemmälle velkakriisiin. Nähtäväksi jää, miten ne itse ja EU selviävät siitä tilanteesta.

Suomen kannalta pitäisi joka tapauksessa olla selvää, ettei meidän tule sitoutua hoitamaan tulevaa taloussotkua yhteisvastuullisesti muiden EU-maiden kanssa. Sen sijaan meidän tulee tässä yhteydessä lopultakin harjata koko julkisen sektorin toimintakenttä läpi ja poistaa siitä kaikki sellainen, joka ei ole välttämätöntä yhteiskuntamme toimivuuden takaamiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen päätökset
Marinin hallitus lyö EU:n moninkertaisesti
Onko Keskusta kestävän talouspolitiikan tukipilari?

lauantai 4. huhtikuuta 2020

Onko koronaviruksella jälkiseurauksia?

Koronavirusepidemia ylitti jokin aika sitten miljoonan tartunnan rajan ja jatkaa kohti seuraavia rajapyykkejä, kunnes se on joko saavuttanut niin paljon sille alttiita ihmisiä, että loput säästyvät laumasuojan takia, tai tullut kukistetuksi rokotteiden voimalla. Tässä kirjoituksessa kysyn, että onko kaikki sen jälkeen varmasti onnellisesti?

Näin on tietenkin toivottava, vaikka onkin todennäköistä, että SARS-CoV-2-virus jää kiertämään ihmiskuntaan influenssan tavoin aiheuttaen silloin tällöin epidemioita. Ne eivät kuitenkaan vaatine erityistoimenpiteitä vaan nyt käynnissä olevan pandemian seurauksena syntyvän yleisen immuniteetin seurauksena lienevät oireiltaan lähempänä tavallista nuhakuumetta kuin nyt nähtävissä olevaa tappavaa katastrofia.

Yksi asia on jäänyt julkisuudessa kuitenkin keskustelematta. Emme nimittäin tiedä seuraako koronavirustartunnasta joitain lisäongelmia kuten influenssasta.

On nimittäin niin, että tarttuessaan raskaana oleviin naisiin influenssa aiheuttaa syntyvälle lapselle kohonneen skitsofreniariskin. Itsekin tunnen yhden henkilön, jonka mielenterveysongelmat johtunevat influenssaviruksesta - eli vuonna 1957 maassamme raivonneesta aasialaisesta influenssasta.

Se oli yksi viime vuosisadan pahimmista epidemioista, joka tappoi maailmanlaajuisesti pari miljoonaa ihmistä. Suomessa aasialaiseen sairastui noin kolmannes väestöstä ja siihen kuoli 1 800 ihmistä. Ja lisäksi syntyi siis ikäluokka, jossa on esiintynyt skitsofreniaa muuta väestöä yleisemmin.

Koronavirusten seurannaistaudeista ei tällä haavaa ole varmaa tutkimustietoa. Siksi en halua maalailla tälläkään kirjoituksella piruja seinälle, vaan toivon, ettei sellaisia edes ole.

Sen sijaan haluan tuoda jälkiseuraamusten mahdollisuuden esille siksi, että se motivoisi kaikkia suomalaisia välttämään tartunnan saamista ja levittämistä juuri nyt ja myös siinä tapauksessa, että epidemia kestää pidempään kuin toiveikkaimmissa mallinnuksissa on arveltu. Sekä ottamaan virusta vastaan rokotteen sitten, kun se aikanaan on saatavissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko edessä tappavia ihmiskokeita?
Koronaviruspandemian hyvistä puolista
Influenssavirus ja sen kaveri?

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!