Mihin unohtuivat maahanmuuttajalasten epäsuorat vaikutukset?

Eilen julkaistut koululaisten osaamista mittaavat PISA-tulokset kertoivat suomalaisten koululaisten suoritustason heikentyneen edellisestä mittauksesta. Sen syitä on pohdittu yhden jos toisenkin median palstoilla, eikä ainakaan ilmiselvää sosiaalisen median vaikutusta lasten keskittymiskykyyn ole vähätelty.

Kuitenkin yksi koululaistemme suoritustasoon mitä ilmeisimmin vaikuttaneista syistä on jäänyt merkillisen vähälle huomiolle. Nimittäin heikosti oppivien maahanmuuttajalasten ja -nuorten epäsuora vaikutus muihin oppilaisiin. 

Siitä ei tietenkään voi varmuudella sanoa mitään ilman kunnollista tutkimusta, mutta jo maalaisjärjenkin perusteella voi epäillä, että näiden oppilaiden tunnetusti aiheuttama hälinä ja heidän vaatimansa erityishuomio opettajilta – mikä on pois muiden koululaisten opetukseen käytettävissä olevasta ajasta – tuntuisivat hyviltä ehdokkailta esimerkiksi sosioekonomisesti hyväosaisten perheiden lasten oppimisen yllättävään laskuun.

* * *

Erityisen hämmästynyt olin kun eilisessä A-studiossa asiaa kommentoinut – näyttävää kukkakoristetta päässään pitänyt – professori Mari-Pauliina Vainikainen kielsi eksplisiittisesti maahanmuuton vaikutuksen oppimistuloksiin (noin 15 minuutin kohdalla tässä tallenteessa). Hän perusteli tätä sillä, että heidän ja kantasuomalaisten nuorten välinen osaamisero oli pienentynyt edellisestä mittauksesta. 

Hänen perustelunsa on tietenkin sinänsä todenmukainen, mutta hänen johtopäätöksensä tuntui oudolta sitä vastaan, että maahanmuuton seurauksena koululuokkien työrauhan tiedetään oleellisesti heikentyneen. Vielä omituisempaa oli huomata, etten löytynyt helposti linkitettävää suomalaista lähdettä tälle kaikkien monietnisten luokkien lasten vanhempien tuntemalle ilmiölle. 

Selvää joka tapauksessa on, että mikäli kantaväestön oppilaat joutuvat opiskelemaan aiempia vuosia rauhattomammassa ympäristössä, se vaikuttaa heidän oppimiseensa. Samoin kuin se, että he saavat – maahanmuuttajalasten vaatiman ylimääräisen huomion takia – takavuosia vähemmän aikaa ja opetusta opettajilta. 

Siksi olisi hyvä, että myös näiden seikkojen tutkimukselle löytyisi tekijöitä ja rahoitusta. Ja ennen kaikkea kehitettäisiin sellainen pedagoginen ratkaisu, joka poistaisi nämä ongelmat suomalaisista koululuokista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Itäkeskuksen koulun takia Tuusulaan lähtenyt perhe herätti Wille Rydmanin

Lasten pakottaminen maahanmuuttajakouluihin on vaarallinen tie

Koulutuspoliittinen kynnyskysymys hallitusohjelmaan

Itäkeskuksen koulun takia Tuusulaan lähtenyt perhe herätti Wille Rydmanin

Iltalehdessä oli juttu helsinkiläisperheen kokemuksista nykyaikaisesta kansainvaelluksesta. Sen mukaan vanhemmat päättivät muuttaa Tuusulaan, koska heidän poikansa kieltäytyi aloittamasta yläkoulua Itäkeskuksen peruskoulussa. Syynä siihen oli maahanmuuttajalasten aiheuttama turvattomuus.

Kyseinen koulu on maahanmuuttajavaltainen ja ollut viime aikoina muutenkin uutisissa, koska Helsingin päättäjät ovat muuttaneet oppilaaksiottorajoja, jotta maahanmuuttajalasten joukkoon saataisiin myös kantasuomalaisia. Tämä on herättänyt vastustusta sellaisissa perheissä, joita päätös koskee. 

* * *

IL:n jutussa perheenäiti kertoi oman näkemyksensä Itäkeskuksen koulukiusaajista. Hänen mukaansa osa ulkomaalaistaustaisista lapsista haastoi porukalla riitaa ja käyttäytyi väkivaltaisesti. Sekä kertoi tapauksesta, jossa kiusaajat olivat porukalla perheen kodin ulkopuolella odottamassa keppien kanssa, jotta he voisivat hakata pojan.

Kiusaajaporukka oli myös irvaillut pojan nimestä hänen ollessaan selvittämässä pihapiirissä ollutta välikohtausta. Toisin sanoen heillä ei ollut minkäänlaista kunnioitusta edes aikuisia kohtaan – ei ainakaan etnisesti suomalaisia. 

* * *

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) otti asiaan kantaa sosiaalisessa mediassa. Hän kysyi, että "mitä avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikka, 'suvaitsevaisuus' ja 'antirasismi' käytännössä tarkoittavat?"

Sekä vastasi niiden tarkoittavan lasten joutumista järjestelmällisen väkivallan kohteeksi ja ettei koulussa opi mitään, mutta etnisesti suomalaiset joutuvat pakolaisiksi omassa maassaan. Sekä edelleen, että "useissa tapauksissa maahanmuutto merkitsee myös sitä, että tyttäresi tai joissain tapauksissa mummosi tai jopa sinä itse tulet raiskatuksi".

* * *

On selvää, että tämä ministerin ulostulo joko vaietaan kuoliaaksi tai vaihtoehtoisesti nostetaan näyttävästi esille rasismisyytösten kera. Itä-Helsingin perheellisille asukkaille kyse ei kuitenkaan ole poliittisesta keskustelusta, vaan heidän jälkeläistensä tulevaisuudesta. Ja siksi ne, joilla on siihen ymmärrys ja mahdollisuus jättävät koko Itä-Helsingin.

Nähtäväksi siis jää, miten Itäkeskuksen koulu ja sen lähialueet muuttuvat tulevina vuosina. Sekä se, onko Wille Rydman oikeassa vai väärässä väittäessään, että "massamaahanmuutto ei rakenna mitään. Se on hyökyvä tuhovoima, johon sivilisaatiot aina kaatuvat – sen historia osoittaa yksiselitteisesti. Vihollisillemme muuttoliike on keskeinen väline meidän heikentämiseksemme. Sivilisaatiomme puolustajille massamaahanmuuton torjunta ja paluumuuton edistäminen taas on keskeinen moraalinen velvollisuus. Sen mukana säilyy tai kaatuu eurooppalainen yhteiskunta ja sivistys."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lasten pakottaminen maahanmuuttajakouluihin on vaarallinen tie
Orpon hallituksen ministerit ovat onnistuneet hallitustyössään – vain Multala ja Marttinen ovat poikkeuksia
Opetusministeri Anders Adlercrutz huolestui nuoriin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden kasvusta

Lasten pakottaminen maahanmuuttajakouluihin on vaarallinen tie

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroosin mukaan "olisi edullista, että oppilasryhmät olisivat sellaisia, ettei S2-oppilaiden suhteellinen osuus olisi liian iso. Kussakin lähikoulussa pitäisi olla riittävät resurssit, riittävän pienet ryhmäkoot ja riittävästi S2-opetusta, sillä kielen oppiminen on ihan keskeinen asia yhteiskunnassa menestymisen näkökulmasta". 

Tällä kommentillaan hän puolusti sitä, että helsinkiläislapsia ohjataan pois lähikouluistaan, jotta maahanmuuttajavaltaisten alueidenkin luokkiin saataisiin suomenkielisiä oppilaita. Lindroosin tavoite on tietenkin sinänsä hyvä, mutta ottaen huomioon sen tosiasian, että maahanmuuttajaoppilaista suuri osa aiheuttaa vaikeuksia opetukseen, on siihen kehitetty käytännön ratkaisu kohtuuton pakkosiirrettyjä suomalaistaustaisia lapsia kohtaan. 

* * *

Helsingin kouluviranomaisten olisi myös syytä muistaa, etteivät nykyiset maahanmuuttajalasten määrät suinkaan ole pysyvä tilanne, vaan asumisen alueellisen segregaation ja maahanmuuttajataustaisten perheiden suuremman lapsiluvun seurauksena jouduttaisiin ajan myötä ohjaamaan oppilaita vielä suunniteltuakin pidemmille koulumatkoille. Enkä pitäisi ihmeenä, vaikka kohtuuttomaan tilanteeseen joutuneet etnisesti suomalaiset lapsiperheet pyrkisivät muuttamaan pois sellaisilta alueilta, joissa heidän lapsillaan on vaara joutua nyt nähtyjen hallinnollisten päätösten uhriksi. 

Tämä tarkoittaisi käytännössä pääkaupunkimme alueellisen segregaation kiihtymistä ja sitä kautta yhä useamman kaupunginosan väestöpohjan vaihtumista samaan tapaan kuin on käynyt monin paikoin Pohjois-Amerikassa. Esimerkiksi Detroitissa väestö muuttui nopeasti: vuoteen 1980 mennessä mustien detroitilaisten määrä ylitti valkoisten määrän yli 300 000:lla, ja valkoisen väestön määrä oli romahtanut yli kahdesta miljoonasta alle puoleen miljoonaan. 

Väestön supistumisen ja vaihtumisen seurauksena Detroitin veropohja supistui, mikä johti vajeisiin koulutusjärjestelmässä, sairaalapalveluissa ja muissa julkisissa palveluissa. Vuonna 2013 Detroit hakeutui Yhdysvaltain historian suurimpaan kunnalliseen konkurssiin. 

* * *

Tätä taustaa vasten on selvää, että Helsingin päättäjät ovat lähteneet vaaralliselle tielle. Toivottavasti kuitenkin sellaisella asenteella, että siltä ymmärretään palata, mikäli se johtaa amerikkalaisen esimerkin mukaiseen kehitykseen. 

Lisäksi suomalaisten valtakunnantason poliitikkojen on syytä ymmärtää, että edellä käsittelemäni ongelma syntyi vuosina 1990-2023 harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Eikä se poistu mihinkään, mikäli ensi kevään vaalien jälkeen maahamme laaditaan hallitusohjelma, jonka varassa samaa politiikkaa jatketaan neljän vuoden tauon jälkeen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mari Rantanen esitteli ja Vigelius laukaisi
Pekka Timonen ja Vantaan ongelmat
Helsingin Hernesaaresta halutaan väestönsekoittamo

Irrotettavia sukupuolielimiä pikkulapsille

Uutissuomalainen kertoi Yhdysvalloissa suunnitelluista sukupuolineutraaleista nukeista, joilla on irrotettvat sukupuolielimet. Ne on tarkoitettu 4–10-vuotiaille lapsille tukemaan heidän kehitystään.

Nuket ovat herättäneet keskustelua rapakon takana. Ja luonnollisesti repoublikaanit ovat olleet pöyristyneitä kun taas ainakin osa demokraateista on puolustanut tällaisia leluja lapsille. 

Nähtäväksi jää, mihin debatti johtaa. Ja tietenkin se, että miten lapsille suunnattuihin irrotettaviin sukupuolielimiin suhtaudutaan aikanaan Suomessa, mikäli sellaisia tulee täällä markkinoille – ja miksei tulisi, kun markkinat ovat nykyisin globaaleja. 

Omalta osaltani totean, etten enää hämmästy mistään. En siis myöskään irrotettavista sukupuolielimistä lasten leluissa. 

Näin siksi, että niillä tuskin on juurikaan vaikutusta tavallisiin lapsiin – pois lukien se pieni joukko, joille sekaisin olevat vanhemmat aiheuttavat joka tapauksessa omaan sukupuoleen liittyvää hämmennystä jo ennen murrosikää. Ja sitä kautta myös mielenterveysongelmia. Toivottavasti näin käy mahdollisimman harvoille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pekka Aittakumpu ja penistyöpaja
Sukupuolenkorjaus ei auta vaan pahimmillaan jopa pahentaa tilannetta
Biologinen nainen se on transmieskin

Oikeudentaju koetuksella

Suomen Uutisten mukaan Helsingin poliisi on tehostanut maassa olevien ulkomaalaisten valvontaa. Tarkastusten määrä kasvoi 48 prosentilla ja niiden seurauksena maasta poistettiin alkuvuoden aikana 489 henkilöä, joilla ei ollut laillista oikeutta oleskella Suomessa. Tämä on 8,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 

Pääkaupunkimme poliisin lisääntynyt aktiivisuus lienee yksi hallituksen aiempaa tiukemman maahanmuuttopolitiikan seurauksista. Toivon mukaan virkavallan aktiivisuus on lisääntynyt myös muualla, sillä vaikka Suomeen voi edelleen tulla – ja täällä olla – laillisin perustein, ei laiton maassamme oleskelu ole mikään ihmisoikeus vaan suomalaisten oikeudentajun vastainen rikos. 

* * *

Rikoksista puheen ollen oli mielenkiintoista huomata, että Vaasan poliisi kertoi kahdeksanvuotiaan pojan kiusanneen tyttöjä heittelemällä kiviä ja hiekkaa näiden päälle. 15- ja 16-vuotiaat pojat olivat käskeneet tätä lopettamaan, minkä seurauksena kahdeksanvuotias oli ottanut käsiinsä syövyttävää putkenavausnestettä sisältäneen pullon, jota vanhemmat nuoret yrittivät saada häneltä pois. 

Tämän seurauksena 8-vuotias roiskutti pullosta nestettä 15-vuotiaan pojan kasvoihin ja vaatteisiin, minkä seurauksena 16-vuotias otti pullon pois ja kaatoi sen 8-vuotiaan päälle. 16-vuotias oli ukrainalainen ja 8-vuotias eteläsudanilainen. 

* * *

Tapaus on monella tavalla mielenkiintoinen, eikä vähiten siksi, että siinä syyllisyys- ja moraalinen oikeudenmukaisuus ovat ristiriitaisia. Onhan selvää, ettei kivien ja hiekan heittely ihmisten päälle ole hyväksyttävää, mutta sellaiseen puuttuminen on lähtökohtaisesti oikein ja suorastaan toivottavaa.

Väärin on myös syövyttävän putkenavausnesteen roiskuttaminen ihmisen kasvoille ja vaatteille, mutta niin on myös koko pullollisen kaataminen ihmisen päälle. 

Kaiken kaikkiaan näkisin, että 8-vuotias oli – käytettävissä olevan tiedon mukaan – pääsyyllinen koko tapahtumaketjuun, eikä hänen toimissaan tapahtuman aikana ole ensimmäistäkään positiivista piirrettä. 15-vuotiaan toiminta on ollut pelkästään positiivista, mutta 16-vuotiaan toiminta sekä positiivista että negativista. 

* * *

Tapaus ratkaistaan aikanaan oikeudessa. Asiasta kertoneen uutisen mukaan 8-vuotiaan tekoa tutkitaan lievempänä rikoksena (pahoinpitely) kuin 16-vuotiaan (törkeä pahoinpitely), vaikka juuri hänen toimintansa oli syynä sekä koko tapahtumaketjun alkamiseen että myös sen eskaloitumiseen. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, mikä on oikeuden ratkaisu – ja tuntuuko se oikeudenmukaiselta. Etenkin kun ikänsä puolesta rikosoikeudellisessa vastuussa on vain 16-vuotias ukrainalaisnuori.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Raiskaus, tilastot ja naisten suosikit
Yle teki jutun oslolaisesta rikollisuudesta
Outo tapaus Vantaan Pähkinärinteessä

Raiskaus, tilastot ja naisten suosikit

Iltalehti kertoi oikeuden ratkaisusta, joka koski 12-vuotiaan tytön raiskausta. Vain toinen raiskaajista oli täysi-ikäinen, joten ainoastaan 20-vuotiaan Mohamed Hussein Husseinin nimi annettiin julkisuuteen. 

Lisäksi kerrottiin, että Mohamed tuomittiin kahdesta lapsenraiskauksesta kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen. Nimetön raiskaaja sai vuotta lyhyemmän tuomion. 

* * *

Valitettavasti tapaus ei ollut ainutkertainen, sillä tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna peräti 72 000 väkivalta- ja seksuaalirikoksen uhria. Se on 6,1 % edellisvuotta enemmän. 

Naisuhreja näistä oli kaikkiaan 34 900, mikä on 6,6 % edellisvuotta enemmän, kun taas miesuhrien määrä kasvoi 5,6 %. Mikä pahinta, uhreista peräti 20 000 oli alaikäisiä.

* * *

Iltalehti puolestaan kertoi jo aiemmin, että ulkomaalaisten epäiltyjen osuus Helsingissä tapahtuneissa seksuaalirikoksissa on noin 33 prosenttia ja raiskausten osalta noin 40 prosenttia. Nämä ovat järkyttäviä lukemia, mutta vieläkin järkyttävämpää on, että meillä on edelleen puolueita (yksi ja kaksi sekä vielä kolmas ja ehkäpä neljäskin), jotka näyttävät haluavan lisää tätä herkkua. 

Kaikista järkyttävintä on kuitenkin se, että tästä huolimatta näille puolueille löytyy edelleen joukoittain äänestäjiä. Viimeisten puoluekannatusmittausten mukaan lähes puolet äänioikeutetuista suomalaisista kannattaa niitä. Ja kyllä – juuri ne ovat naisten suosiossa. 

* * *

Lopuksi toivon vielä, ettei Engin Getzerin tapainen häpeällisen murhan tehnyt idiootti olisi kenenkään suosiossa – ei naisten eikä miesten. Eikä etenkään tulevien vankitovereiden joukossa.

Eikä varsinkaan niiden suosiossa, jotka päättävät hänen karkottamisestaan sen jälkeen kun elinikäisen vankeuden jälkeinen vapaus jälleen koittaa. On kaikkien suomalaisten etu, että Engin lähetetään takaisin sinne, missä hänen sukunsa juuret ovat. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Tulevaisuuden maailman geneettiset ja kulttuuriset juuret
Seksuaaliturvallisuus Ruotsin ja Suomen tilastojen valossa
Onko Pia Kauma tyhmä vai älyllisesti epärehellinen?

Tulevaisuuden maailman geneettiset ja kulttuuriset juuret

Verkkouutiset kertoi maailman väestörakenteen muutoksesta. Sen mukaan maailman väestönkasvu keskittyy yhä selvemmin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja osiin Etelä-Aasiaa. Esimerkiksi väestöltään jo nyt suurien Pakistanin, Nigerian ja Etiopian syntyvyysluvut ovat 3,50, 4,30 ja 3,81. 

Vielä huikeampia lukuja löytyy Tšadista, Somaliasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta. Niissä naiset saavat keskimäärin peräti 5,94, 5,91 ja 5,90 lasta. Toisessa ääripäässä ovat Macao, Honkong ja Etelä-Korea syntyvyysluvuilla 0,69, 0,74 ja 0,75.

Suomessa syntyvyys naista kohden oli vuonna 2025 1,3 lasta. Koko Euroopan Unionissa se oli vuonna 2024 keskimäärin  1,34 ja Pohjois-Amerikassa viime vuonna 1,59. 

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tulevaisuuden maailmassa ihmiset ovat geneettisiltä ja kulttuurisilta juuriltaan kehitysmaalaisia eli ennen kaikkea afrikkalaisia, mutta myös islamilaiseen kulttuuripiiriin kuuluvia aasialaisia, kuten alla olevasta Wikipedia-kartasta ilmenee.

 * * *

Edellä esittämäni tulevaisuudenkuva tuli itse asiassa mieleeni lukiessani Helsingin sanomien Pekka Mykkäsen kolumnia Sudanin sisällissodasta. Siinä moitittiin meitä eurooppalaisia siitä, ettemme ole kiinnostuneet Sudanin sisällissodasta ja sen uhreista. 

Mykkäsen mukaan Maailman ruokaohjelman WFP:n apulaisjohtaja Rania Dagash-Kamara oli kertonut Eduskunnan pikkuparlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa Sudanissa tapahtuvista raiskauksista siviiliväestöä kohtaan. Niitä tekevät sodan eri osapuolten pyssymiehet, joten kukaan ei ole kiinnostunut pelastamaan uhreja raiskauksilta.

Tilaisuuden jälkeen kansanedustaja Eva Biaudet (ruots) oli näyttänyt YK:n lastenapujärjestön Unicefin raporttia, jonka mukaan raiskauksista on tullut systemaattisesti käytetty sodan ase. Eikä se koske pelkästään naisia, vaan kolmannes uhreista on poikia.

Lisäksi raiskatuista lapsista kuusitoista oli alle viisivuotiaita. Ja neljä heistä vasta yhden vuoden ikäisiä. 

Toistan: vasta yhden vuoden ikäisiä. Siis käytännössä vauvoja! Minkälainen ihminen raiskaa vauvoja?

* * *

Tämän kaiken perusteella jäin miettimään, että minkälainen maailma meillä mahtaa olla sadan tai kahdensadan vuoden kuluttua. Siis ottaen huomioon sen, mitä tämän kirjoituksen alussa sanoin tulevaisuuden ihmiskunnan geneettisistä ja kulttuurisista juurista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miljardi uutta afrikkalaista
Suomenkielisen väestön suhteellinen osuus on romahtamassa
Demareiden esitykset ovat yhtä järkeviä kuin housuihin kuseminen talvipakkasilla

Härkää sarvista vai islamia lapsille

Iltalehti tarttui härkää sarvista. Tai pitäisikö sanoa, että se paljasti keisarin uudet vaatteet. 

Tarkoitan lehden juttua suomalaisesta islaminopetuksesta. Se ei nimittäin siinä piilotellut löydöksiään vaan kirjasi suoraan otsikkoon, että "Islamia opetetaan Suomen peruskouluissa vastoin lakia – Opetushallitus myöntää virheen: 'Olemme pahoillamme'".

* * *

Jutun mukaan Suomessa käytettävät islamin oppikirjat ovat tunnustuksellisia, eli niissä harjoitetaan uskontoa, käännytetään oppilaita tai sitoutetaan heitä islamiin sen sijaan, että annettaisiin siitä vain  yleissivistävää tietoa. Tästä IL antaa useita esimerkkejä. 

Siis sellaisia kuin seuraavat: "kaikkein hienoin lahja on, että olemme muslimeja", "paasto on pakollinen aikuisille muslimeille", "islamin mukana tuli naisen tasa-arvo lain edessä" tai "islamissa perheen elatus on miehen uskonnollinen velvollisuus".

* * *

Oppikirjat ovat yksi asia ja toteutuva opetus toinen. Jälkimmäisen osalta voin vain kuvitella, millaista viestiä opettajaksi ryhtynyt käännynnäinen mahtaa jakaa lapsille. Tai kuinka islamilaiseen kulttuuriin syntynyt henkilö opastaa lapsia uskonsa salaisuuksiin. 

Puhumattakaan siitä mahdollisuudesta, että kouluopetuksen hyödyntäminen tulisi mieleen islamistisille toimijoille. Ja he ryhtyisivät käyttämään sitä saadakseen aivopestyä lapsia omaan sairaaseen ideologiaansa ja rekrytoidakseen lisää jäseniä toimintaansa. 

* * *

Näistä syistä on erinomaista, että Iltalehti nosti asian esille. Ja jopa Helsingin sanomat jo pari vuotta sitten. 

Siten enää kaivataan vain Opetushallituksen aktiivisuutta asiantilan korjaamiseksi. Ja ehkäpä myös sen virkailijoilta hiukkasen selkärankaa tarttua aiheeseen. 

Positiivista tässä suhteessa on, että IL haastatteli juttuunsa opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (ruots), joka ei näin voi enää sulkea silmiään tosiasioilta.  Tai ehkä hän on huomannut ongelman jo aiemminkin, koska sanoi haastattelussa olleensa "yhteydessä Opetushallitukseen ja saanut heiltä tietoa, että siellä on meneillään Salam-oppimateriaalin korjaaminen ja että he samalla tarkistavat myös muiden uskontojen oppimateriaalit".

* * *

Lopuksi totean, että nyt esille tulleet islaminopetuksen ongelmat tuskin ratkeavat pelkästään Opetushallituksen tarkastuksella. Ja siksi suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi pohtia järeämpiä ratkaisuja, kuten esimerkiksi kaikille yhteistä uskonnonopetusta. Tai jopa kaiken uskonnonopetuksen sisällyttämistä elämänkatsomustietoon ja sen tekemistä ainoaksi vaihtoehdoksi. 

Selvää on joka tapauksessa se, ettei tunnustuksellinen islamin tai muun uskonnon opetus voi tänä päivänä kuulua koulujen opetukseen. Ja siksi kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa, eli sekulaarin elämänkatsomustiedon laajentamista koulujen ainoaksi katsomusaineeksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lakiesitys armoviitosten lopettamiseksi
Muslimitytöt on vapautettava burkasta koko Suomessa!
Suomen ensimmäinen muslimirehtori on Suaad Onniselkä

Miksi suomalaisilta kerätään rahaa yhteen, mutta käytetään toiseen tarkoitukseen?

Helsingin sanomat kertoi, että Suomen pääkaupungin veronmaksajat ovat tukeneet Sun Ray -nimistä yhdistystä yli 45 000 eurolla. Rahaa alettiin siirtää jo samana vuonna, kun yhdistys aloitti toimintansa.

Tukea saanut yhdistys toimii propagandistisista kesäleireistä vastaavan venäläisen Artek-keskuksen suomalaisena yhteistyökumppanina. Siis sellaisen tahon, joka on asetettu EU:n, Yhdysvaltojen ja Britannian pakotelistoille, koska se on ottanut vastaan ukrainalaislapsia ja sijoittanut heitä propagandistisiin uudelleenkoulutusohjelmiin ja  estänyt palaamasta perheidensä luo.

Helsingin pormestari Daniel Sazonovin (kok) mukaan "on selvää, että tällaisille yhdistyksille tai tällaiselle toiminnalle ei tulisi päätyä euroakaan julkista tukea. Se on ainoa mahdollinen peruslinja, joka tässä asiassa voi olla."

Hän pyysi siksi Suomen pääkaupungin työllisyyspalveluiden toimitusjohtajaa selvittämään tapausta ja kertovan, miten palkkatuen ja siihen maksettavan Helsinki-lisän myöntämisen prosessi toimii. Tämä oli jo aiemmin kertonut, ettei kaupungilla ollut Sun Rayn tukipäätöksiä tehdessään tietoa yhdistyksen yhteydestä Venäjän vaikuttamistoimintaan.

Tapaus ei ole ainoa laatuaan Suomessa, sillä jokin aika sitten uutisoitiin myös Tampereen kaupungista, jossa oli päätetty lähettää 50 000 euroa veronmaksajien rahoja "Gazan lasten auttamiseksi". Siis 50 000 euroa rahaa, joka oli kerätty kaupungin veronmaksajilta nimenomaisesti heille järjestettävien julkisten palveluiden rahoittamiseksi. 

* * *

Minusta nämä ovat suorastaan kristallinkirkkaita esimerkkejä siitä, mihin suomalaisessa yhteiskunnassa on menty: rahaa kerätään veronmaksajilta hyvältä kuulostavilla syillä, mutta niistä osa kylvetään johonkin aivan muuhun. Vieläpä Suomen rajojen ulkopuolelle ja pahimmillaan – kuten nyt Helsingissä – rikollista toimintaa harjoittavan ulkomaalaisen tahon käytettäväksi.

Siksi olisi hienoa, että suomalainen lehdistö nostaisi kissan pöydälle ja vaatisi poliitikkoja kertomaan syyt sille, miksi maassamme on ylipäätään hyväksytty sellainen toimintamalli, jossa ensin pakkokerätään rahaa veronmaksajilta käyttäen syynä kaupungin palveluiden järjestämistä – mutta sellaisten sijaan niitä käytetään muihin tarkoituksiin. 

Toisin sanoen kertomaan, miksi Suomessa on poliittisilla päätöksillä hyväksytty verovarojen suora väärinkäyttö.

* * *

Eikö olisi paljon reilumpaa luoda lainsäädäntö, jossa lakisääteisellä verotuksella hankittujen rahojen käytön tulisi aina perustua palveluiden järjestämiseen niiden maksajille? Eikä pelkästään kunnallisverotuksen vaan myös valtiollisen verotuksen kautta kerättyjen verovarojen osalta. 

Jos – ja kenties kun – sitten halutaan käyttää varoja joidenkin muiden tahojen tukemiseen, voitaisiin sitä varten järjestää keräys tai vapaaehtoinen vero, jonka keräämisen yhteydessä ilmaistaisiin yksiselitteisesti varojen käyttötarkoitus – esimerkiksi ulkomaalaisten lasten auttaminen tai venäläisten sotarikollisten avustaminen.

Omalta osaltani lupaan antaa ääneni sellaiselle puolueelle, joka ryhtyy toimiin tällaisen lainmuutoksen tekemiseksi. Ja ajaa sen myös läpi eduskunnassa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Työpaikkojen synnyttämisestä
Sähköautojen verotus ja ilmaiset lounaat
Oras Tynkkynen ehdotti Irlannin mallin mukaista perustuloa

Lakiesitys armoviitosten lopettamiseksi

Suomen Uutiset kertoi, että valtioneuvosto on antanut eduskunnalle lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Sen mukaan jokaisen perusopetuksen päättävän nuoren tulee hallita riittävät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot, mikä varmistetaan määrittelemällä vähimmäisosaamistaso luokalta toiselle siirryttäessä sekä yhtenäistämällä arviointikäytännöt.

Tämä tarkoittaa sitä, ettei opettajilla ole jatkossa mahdollisuutta jakaa niin sanottuja armoviitosia, eikä myöskään armokahdeksikkoja. Samalla oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä selkeytetään, ja arviointi sidotaan nykyistä tarkemmin niihin. 

* * *

Lakiesitys on enemmän kuin tarpeellinen ja johtaa toivottavasti siihen, että nykyisin armoviitosia saavat lapset ja nuoret omaksuisivat jatkossa tietoja ja taitoja, joiden avulla he pärjäävät myös koulun jälkeisissä opinnoissaan ja aikuisina työelämässä. 

Valitettavasti uutista lukiessani mieleeni hiipi – ilmeisesti eräästä toisesta blogista karannut – epäilyksen piru, joka kuiskutteli, että entäpä jos osa oppilaista ei yksinkertaisesti kykene oppimaan, eikä siten pysty saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Istuvatko he sitten koulujen ekaluokkalaisina – tai mille tasolle kyvykkyys sitten loppuukin – aina 18-vuotiaaksi eli oppivelvollisuutensa loppuun asti?

Niinpä aloin edellisen kappaleen kirjoitettuani vakuuttelemaan itselleni, että piruparka olisi väärässä ja kaikki ihmiset olisivat kyvyiltään riittävän samanlaisia. Mutta ikävä kyllä, se vain jatkoi jankuttamistaan ja väitti, ettei yhteiskuntamme viime vuosikymmeninä lisääntynyt monimuotoisuus olisi pelkästään rikkaus, vaan myös kyvykkyyskirjon laajennus.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lastenkasvatus ennen ja nyt

Peruskoulu 2045 – sanahelinää vai perustaitoja?

Koulu on oppimista varten

Lastenkasvatus ennen ja nyt

Yleisradio kertoi, että lukiolaiset tarvitsevat yhä enemmän tukea, koska heistä osa on niin ahdistuneita, ettei opiskelu luokassa onnistu. Jutun mukaan tämä johtuu siitä, että lukioihin otetaan aiempaa enemmän nuoria, jotka tarvitsevat nykyistä enemmän tukea opinnoissa pärjäämiseen.

Erityistä tukea ei lukiossa kuitenkaan pystytä tarjoamaan samalla tavalla kuin peruskoulussa. Lisäksi koulun aikana kaikkien on saavutettava samat minimioppimäärät, eli niistä ei voi – eikä pidäkään – tinkiä: jokaisen tulisi pystyä läpäisemään ylioppilaskirjoitukset koulunkäynnin lopuksi. 

Eikä siinä kaikki, vaan juuri lukion käyneiden pitäisi aikuisena ottaa tämän maan tulevaisuus käsiinsä. Eli opiskella korkeakoulututkintoja ja asettua niiden mukaisesti asiantuntija- ja tuotekehitystehtäviin sekä nousta päättäviin asemiin yrityksissä ja yhteiskunnassa. Sekä kestää niissä mitä erilaisimpia stressejä ilman, että se vaikuttaa tehtävän työn tuloksiin.

* * *

Minun mielestäni tämä kuulostaa hurjalta. Ja siksi on kysyttävä, että mistä tällainen muutos johtuu. 

Ovatko nuorten mielenterveysongelmien syinä jutussa mainitut koronapandemia tai oppivelvollisuuden laajentuminen Sanna Marinin (sd) hallituksen päätöksellä? Vai kenties medioissa jo pitkään vellonut negativistinen maailmankäsitys, jonka mukaan ihmiskunta on menossa kohti tuhoaan ilmastonmuutoksen, luontokadon tai jonkin muun syyn takia? Ellei sitten suorastaan digitaalisten pelien ja sosiaalisen median mieltä rappeuttava vaikutus?

Tähän liittyen selvä fakta on se, että jo pari vuotta sitten Lääkärilehti kirjoitti erityisesti teini-ikäisten tyttöjen ahdistuneisuuden räjähdymäisestä kasvusta. Sen mukaan "nuorista 78 prosenttia koki huolta sodan, 76 prosenttia ilmastonmuutoksen, 65 prosenttia luonnonkatastrofien ja 47 prosenttia pandemioiden uhkiin liittyen. 

Nämä syyt osoittavat lasten mielenterveysongelmiin syyllisiksi erityisesti suomalaista toimittajakuntaa, jonka sensaatiohakuinen ja yksipuolinen uutisointi erityisesti kolmen ensimmäisen aiheen – sotien, ilmaston ja luonnon – kohdalta näyttäisi ottaneen täydellisen niskalenkin nuorten terveestä ja kriittisestä ajattelusta. Pahinta tässä on se, että – Lääkärilehden haastatteleman asiantuntijan mukaan – "kysymys ei ole pelkästään nuorten tai perheiden tarpeista. Nuorten hoitamattomien ongelmien hintalappu yhteiskunnalle ja kansantaloudelle on todella korkea."

* * *

Itse nostaisin näiden ongelmien yhteydessä esille myös toisen – yhteiskunnassamme lähes vaietun – mahdollisuuden. Se on lastenkasvatuksen muutos viimeisten vuosikymmenien aikana. 

Omassa lapsuudessani lapsilta vaadittiin jo varsin pienenä omatoimisuutta ja selviytymistä tavallisista arjen askareista – ja myös osallistumista niihin. Siten minäkin kuljin kuusivuotiaana aamuisin parin kilometrin matkan leikkikouluuni ja illalla takaisin. Ja kotona tehtäväni oli siivota leikkikalut joka ilta paikalleen sekä viedä tarvittaessa roskat roskikseen.

Seuraavasta vuodesta lähtien kuljin myös kouluun ensimmäisestä luokasta lähtien ilman saattajia sekä huolehdin – tai jätin huolehtimatta – läksyni itsenäisesti. Kävin myös lähikaupassa tekemässä äidin antaman listan mukaan pikkuostoksia eli maitoa, perunoita ynnä muuta tarpeellista. Yhdeksän- tai kymmenvuotiaasta lähtien tehtäviini kuului myös siivomiseen osallistuminen – mukaan lukien mattojen tamppaaminen muutaman kerran vuodessa.

Kaupassa käyminen ja etenkin mattojen tamppaaminen harmittivat syvästi, mutta niiden tekemättä jättämisellä olisi ollut seurauksia, jotka ovat nykyisin laittomia – ja saattoivat olla jo silloin. Samalla kuitenkin sisu kasvoi ja kyky kestää ikäviä asioita kehittyi.

* * *

Minulla on sellainen käsitys, ettei tällaisten asioiden vaatiminen lapsilta tai nuorilta ole enää nykyisin kovinkaan yleistä. Itse asiassa luulen, että esimerkiksi lasten itsenäinen kulkeminen kuusivuotiaana kaupungin keskustan läpi esikouluun – saati sieltä kotiin lähteminen ilman noutajaa – ei olisi edes mahdollista, vaan johtaisi vanhempien syytteeseen lapsen heitteille jättämisestä.

Samalla on kuitenkin käynyt niin, että edellytykset suomalaisten lasten omatoimisuuden ja itsenäisyyden kehittymiselle ovat heikentyneet. Eikä mielestäni olisi kummoinenkaan ihme, ellei tämä heijastuisi yhä useamman nuoren elämässä kyvyttömyytenä selviytyä yhteiskunnan vaatimuksista ilman tukea – ja vaikeutena suhtautua vuosi vuodelta yhä hirvittävämmiltä kuulostaviin ilmasto- ja sotauutisiin realistisesti. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Peruskoulu 2045 – sanahelinää vai perustaitoja?
Nuorten naisten mielenterveys
Suomen tulevaisuus on mielenterveysongelmaisten käsissä

Tulossa: Ylen mielenkiintoinen haastattelujuttu

Yleisradiomme teki sosiaalisen median algoritmeista jutun otsikolla "Sosiaalisen median algoritmit uhkaavat demokratiaa Suomessa, osoittavat huippututkijat". Sen mukaan "jopa 67 prosenttia kaikesta poliittisesta somesisällöstä on Suomessa". 

En ota juttuun sen enempää kantaa, mutta kiinnittäisin teidän – arvoisat lukijani – huomion sen lopussa olevaan toimittajan pyyntöön. Se kuuluu seuraavasti.

"Etsimme haastateltavaksi perheitä, joissa sukupolvien välinen arvokuilu on aiheuttanut ristiriitoja. Haluamme haastateltavaksi vanhempia ja lapsia.

Ovatko lapsesi sinua konservatiivisempia tai vanhempasi sinua liberaalimpia? Millaista kitkaa se aiheuttaa kotona?

Yhdellä vastauksella voit ilmoittaa samalla kertaa itsesi ja toisen perheenjäsenesi."

* * *

Tämä herättää kysymyksen siitä, miksi Yle haluaa haastatella nimenomaisesti perheitä, joissa vanhemmat ovat arvoliberaalimpia kuin lapset? Mikseivät sitä kiinnosta perheet, jossa lapset ovat vanhempiaan liberaalimpia? 

Näin siksi, että veromediamme sanoi etsivänsä "perheitä, joissa sukupolvien välinen arvokuilu on aiheuttanut ristiriitoja". Ja siksi on kysyttävä, että eikö kokonaiskuvan saaminen – näin määritellystä asiasta – edellyttäisi haastatteluja myös sellaisista perheistä, joissa lapset ovat arvoliberaalimpia kuin vanhempansa?

Lisäksi on syytä huomata, että poliittiset näkemykset ovat suomalaisnuorten parissa eriytyneet voimakkaasti: alle kolmekymppiset naiset kannattavat arvolibeeraalia vasemmistoa huomattavasti useammin kuin saman ikäiset miehet. Naiset ja yliopistotutkinnon suorittaneet olivat myös miehiä useammin arvoliberaaleja, joten Ylen haastateltavaksi tulee lähinnä vähemmän koulutettuja nuoria miehiä vanhempineen, ellei juttua tekevä toimittaja kiinnitä asiaan erityistä huomiota.

* * *

Onneksi kyseessä ei ole oikea tutkimus, sillä näin vinoutunut aineisto suhteessa ilmoitettuun kysymyksenasetteluun tuottaisi mitä todennäköisimmin vääristyneen kuvan sellaisista perheistä, joissa esiintyy sukupolvien välistä poliittista erimielisyyttä. Siten sellainen tutkimus jäisi todennäköisesti julkaisematta – ainakin arvostetuissa tiedesarjoissa – koska sellaisten käyttämät vertaisarvioitsijat epäilemättä toteaisivat, ettei kysymyksenasettelun suhde käytettyyn aineistoon ole validi.

Toisaalta Yle – tietenkin – päättää itse, mitä se julkaisee. Ja siitä syystä se tulee mitä todennäköisemmin julkaisemaan haastattelujensa perusteella tehdyn jutun näyttävästi ja tehden siitä tieteelliseltä vaikuttavia johtopäätöksiä. 

Sille myös annetaan – niin sanottuna tutkivana journalismina – epäilemättä paljon palstatilaa. Toivon mukaan siinä yhteydessä kuitenkin tuodaan esille myös haastatteluiden lähtökohtaisesti vinoutunut rakenne ja rajataan johtopäätökset sen mukaisesti antamatta ymmärtää, että ne koskisivat yleisesti perheitä, joissa vanhemmilla ja lapsilla on toisistaan poikkeavat arvot.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lapset tekevät naisista konservatiiveja
Suomen tulevaisuus on mielenterveysongelmaisten käsissä
Nuoret naiset äänestävät seksuaalirikosten lisääntymistä ajavia puolueita

Outo tapaus Vantaan Pähkinärinteessä

Vantaan Pähkinärinne kuuluu Hämeenkylään, joka ei ole tunnettu maahanmuuttajien aiheuttamista ongelmista. En osaa sanoa onko alue sikäläisittäin poikkeava, mutta koko Hämeenkylässä maahanmuuttajia oli vuonna 2023 reilu viidennes. 

Suurimpana ryhmänä olivat itäeurooppalaiset, ja niin sanotuista isoista pakolaismaista ja Lähi-idästä tulleita oli vain noin 6,7 prosenttia. Siten uhriksi joutuneet somalit ovat siellä pikemminkin poikkeus kuin kaikkialla näkyvä ja kuuluva joukko.

Otin Pähkinärinteen puheeksi, koska siellä sattui tänään omituinen tapaus, jossa noin 70-vuotias kantasuomalainen mies poltti tahallaan kerrostaloasunnon ja samalla murhasi viisi somalia, joista kaksi oli aikuisia ja kolme heidän lapsiaan. Syy ei tutkinnanjohtajan mukaan ollut rasistinen, vaan jokin muu – mutta kuitenkin sellainen, että mies itse ilmoittautui tekijäksi. 

Tutkinta luonnollisesti tulee kertomaan aikana miksi tulipalo sytytettiin. Sanan "murha" käyttäminen tosin viittaa jo nyt siihen, että ihmishenkien menetys ei johtunut vahingosta tai sattumasta vaan se oli sytyttäjän tarkoituksena. Toisin sanoen siihen oli jokin syy, jonka ehkä kuulemme sitten, kun tapausta käsitellään oikeudessa.

JK kello 20.17. Uusien tietojen mukaan mies oli sytyttänyt oman huoneistonsa, joten tarkoituksena ei ole ilmeisesti ollut tappaa ketään. Siksi kyseessä on – käsittääkseni – todennäköisemmin tappo tai kuolemantuottamus kuin murha. 

Päivän aiempi merkintä:
Tampere tarjoaa epärehellisille ilmaiset matkat

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa pääkaupunkiseudun demografisesta muutoksesta

Kunniamurha ja intersektionaalinen feminismi
Ihmisoikeudet ihmisoikeuksien uhrina

Yahuan Bablees ja Mahmoud Mahmoud maahanmuuton mannekiineina

Yahuan Bablees ja Mahmoud Mahmoud ottivat kyytiinsä lievästi vammaisen 14-vuotiaan tytön ja ajoivat syrjäiselle paikalle. Siellä ensin mainittu vei tämän metsään ja käski tätä riisuutumaan. Lapsi ilmoitti, ettei halua tehdä niin, mutta Yahua ei totellut, vaan käski tytön maahan makaamaan ja raiskasi tämän. 

Raiskauksen jälkeen Bablees talutti tytön takaisin autolle, jolloin Mahmoud Mahmoud raiskasi tämän takapenkillä. Sen jälkeen molemmat miehet raiskasivat tytön vielä kerran.

Bablees myös löi tyttöä jalkaan kivuliaasti ja koko tapahtumaketjusta tälle aiheutui myös ruhjeita selkään. Äiti sai tietää järkyttävistä tapahtumista seuraavana päivänä ja soitti hätäkeskukseen.

* * *

Käräjäoikeus tuomitsi nykyisin 22-vuotiaan Yahya Bableesin seksuaalisesta kajoamisesta lapseen ja törkeästä lapsenraiskauksesta 5 vuoden vankeustuomioon. Hänen 21-vuotias kaverinsa, Mahmoud Mahmoud, tuomittiin samoista syistä sekä korvauksen tarjoamisen yrityksestä ja nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta teosta 5 vuoden ja 2 kuukauden linnareissulle.

Näin Suomessa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on jälleen johtanut yhteen törkeään rikokseen, josta yhteisvastuullisena voidaan pitää kaikkia niitä poliitikkoja, jotka ovat vuosien kuluessa kannattaneet löperöä maahanmuuttopolitiikkaa. 

Erityismaininnan tässä suhteessa "ansaitsee" entinen pääministeri Juha Sipilä, joka lupailemalla vuonna 2015 taloaan turvapaikanhakijoille lisäsi merkittävästi Suomen vetovoimaa elintasopakolaisten parissa. Siten hän on henkilökohtaisesti vastuussa – toki "vain" poliittisesti – valtavasta määrästä suomalaisiin naisiin ja nuoriin kohdistuneita seksuaali- ja muita väkivaltarikoksia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Pia Kauma tyhmä vai älyllisesti epärehellinen?
Vaihto-opiskelija Abdul Aziz muistutti suomalaisia harjoitetun maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta
Poliisi julkaisi poliittisen perusteen

Voiko naisen sukuelimen tuhoaminen olla vähäisempi teko kuin tavallinen raiskaus?

Poliisi on aloittanut ensimmäiset esitutkinnat hyvin tunnettujen maahanmuuttajaryhmien parissa tapahtuvista – tyttöjen sukupuolten silpomisesta.  Toivon mukaan tapauksiin tulee selvyys ja syylliset saavat rangaistuksen. 

Asiasta kertoneen uutisen mukaan tyttöjen sukuelinten silpomiseen eli niin sanottuun ympärileikkaukseen syyllistynyt voidaan tuomita vankeusrangaistuksiin, joiden kesto voi vaihdella yhdestä kymmeneen vuoteen. Toisin sanoen haitari on varsin suuri. 

Omalta osaltani toivoisin, että ensimmäisiä tapauksia aikanaan käsittelevät oikeusistuimet olisivat tehtäviensä tasalla ja pidättäytyisivät soveltamasta asteikon alimpia rangaistuksia. Perustelen tätä sillä, että lain mukaan jo perusmuotoisesta raiskauksesta on tuomittava vähintään vuoden mittainen vapausrangaistus – eikä kai kukaan täysjärkinen voi pitää naisen sukuelinten pysyvää vahingoittamista sen väkisin käyttämistä vähäisempänä tekona? 

Siksi on myös ihmeteltävä lainsäätäjien – siis ministereiden ja kansanedustajien – ajatuksenjuoksua, kun nämä ovat implisiittisesti kirjanneet lakiin näkemyksen, jonka mukaan pysyvän ruumiillisen vahingon aiheuttaminen olisi samanarvoinen teko kuin hetkellisen vahingon tekeminen. Näin siitä huolimatta, että myös raiskauksella on toki myös pysyviä ja vakavia henkisiä seurauksia – mutta eikö sellaisia ole monin verroin enemmän erityisen raa´aksi väkivallaksi katsottavalla silpomisella? Ja eikö sellaisen kohdistaminen tyypillisesti kasvuikäisiin tyttöihin tee ympärileikkauksesta vieläkin tuomittavamman?

Jos itse olisin lainsäätäjä, olisin aloittanut silpomisen rangaistusasteikon siitä, mihin se tavanomaisten raiskausten osalta loppuu. Sekä lisännyt lakiin myös silpomisesta päätöksen tehneen vanhemman tai vanhempien maastakarkotuksen, mikäli nämä eivät ole syntyperäisiä suomalaisia. Onhan sukuelinten tahallinen vahingoittaminen tekona sellainen, joka osoittaa täydellistä piittaamattomuutta suomalaisen yhteiskunnan arvoista ja lainsäädännöstä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ihmissalakuljettajille elinkautinen?
Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla
Paljastuvatko seksuaalisesti häiriintyneet kulttuurit?

Tahallaan ja tarkoituksella

Venäjä on pommittanut ukrainalaisia siviilikohteita vuonna 2022 alkaneen sodan alusta alkaen. Muistamme toki sen, mitä tapahtui Butšassa sodan alussa, mutta nyttemmin tämä väestöön kohdistunut jatkuva terrori ei taida saada ihmisiä edes kohauttaamaan olkapäitään. 

Näin siitä huolimatta, että Gazan taannoiset tapahtumat saivat aikaan valtaisan protestiaallon ja jopa poliittisesti edistyksellisten voimien julkisuustempauksen, jossa älyllisesti epärehelliset vasemmistomaskot... hmm... siis tunnetut kansalaisaktivistit Greta Thunbergistä Renaz Ebrahimiin seilasivat laivalla paikalle.

Tämän sanottuani on todettava, että löysin toki tänä aamunakin otsikon, jonka mukaan "Venäjän isku Ukrainaan surmasi neljä ihmistä, mukaan lukien kolme pientä lasta". Se ei kuitenkaan taida aiheuttaa ihmisissä sen kummempia tunteita, koska venäläisten ukrainalaissiviileihin – jopa lapsiin – kohdistuneesta murhaamisesta on tullut liian tavallista eikä hyökkääjä ole sellainen, jota mielenosoituksista viehtynyt ihmisfraktio pitäisi vihollisenaan. 

Sellaisia eivät näytä olevan myöskään Iranin johtajat, jotka murhasivat taannoin tuhansia kansalaisiaan näiden vaadittua maahan demokratiaa. Vai onko niin, että aktivistien mielenkiinto loppui siihen kun tavallisten iranilaisten puolelle asettuivat heti tapahtumien alettua amerikkalaiset ja israelilaiset sekä jopa suomalainen poliittinen oikeisto. 

Näiden havaintojeni pohjalta en voi muuta kuin ihmetellä sitä, että eikö jokaisen siviiliuhrin kuolema ole suuri tragedia? Ja eikö sellaisten tuomitseminen – tai ainakin torjuminen – olisi aivan erityisen tärkeää silloin, kun murhat on tehty tahallaan ja tarkoituksella, kuten Ukrainassa ja Iranissa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä seuraavaksi, Iran?
Mielenterveysongelmaisia
Miksi suhtautuminen yhtä vakaviin sotarikoksiin on erilaista?

Kuka ottaa vastuun?

Helsingin Sanomat kertoi, että vuonna 1981 syntynyt Abdiasis Hassan Khalif on saanut kolmen vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeuteen 14-vuotiaan tytön törkeästä puskaraiskauksesta, johon osallistui hänen lisäkseen kaksi muuta miestä. Rangaistuksen lisäksi hän joutuu osallistumaan uhrille yhteisvastuullisesti maksettaviin 13 000 euron korvauksiin.

Rangaistus olisi voinut olla pidempikin, mutta oikeus katsoi, että sitä piti lieventää, koska vuonna 2004 tehdystä rikoksesta oli kulunut niin pitkä aika. Niin, luitte oikein, arvoisat lukijani, "pitkä aika". 

Minun mieleeni tuli tapauksesta kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että eikö rangaistuksen lieventäminen edellä mainitsemallani perusteella pikemminkin motivoi rikollisia pakenemaan lain kouraa kuin auttaa heidän kiinni saamisessaan? 

Toinen seikka liittyy siihen, että kyseessä on jälleen yksi osoitus siitä, mihin maassamme harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on johtanut ilman, että yksikään sitä kannattanut poliitikko olisi ottanut siitä vastuuta. Ei ensimmäinenkään.

* * *

Jälkimmäisen asian suhteen on syytä huomioida myös toinen uutinen. Ylen mukaan konsulipäällikkö Jussi Tanner haluaisi nimittäin tuoda Al-Holin niin sanotut "suomalaislapset" maahamme.

Näin saattaa hyvinkin tapahtua riippumatta siitä haluavatko he palata koska leirillä on valta vaihtunut.  Tähän mennessä he eivät kuitenkaan ole halunneet.

Siksi on kysyttävä, että kuka ottaa vastuun siitä, ettei tämä ISIS-taustainen joukko aiheuta rikoksia, joista suomalaiset joutuvat kärsimään samaan tapaan kuin alussa mainittu 14-vuotias tyttö. Vai ottaako kukaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Al-Holin "suomalaiset" ja Syyrian tulevaisuus
Vaihto-opiskelija Abdul Aziz muistutti suomalaisia harjoitetun maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta
Tilastot Pariisin mielenosoitusten takana

Åkesson on hyväksytyin ruotsalaispoliitikko

Luin tänään sosiaalisesta mediasta mielenkiintoisen tiedon. Sen mukaan Jimmie Åkesson (Ruotsidemokraatit) on Ruotsin hyväksytyin poliitikko.

Vaikuttaa siis aivan siltä kuin länsinaapurimme alkaisi heräilemään todellisuuteen. Mutta kysymys kuuluu, että onko se jo liian myöhäistä.

Tätä voidaan tarkastella esimerkiksi Ruotsissa asuvien – ongelmallisiksi osoittautuneiden – etnisten alkuperien määrien valossa. 

Siitä tarjoaa tietoa esimerkiksi Wikipedia, jonka mukaan Ruotsissa asui vuonna 2023 muun muassa – syntymämaan mukaan – noin 200 000 syyrialaista, vajaat 150 000 irakilaista, 86 000 iranilaista, 68 000 somalia, 67 000 afgaania, 56 000 turkkilaista, 49 000 eritrealaista, 29 000 libanonilaista ja 28 000 pakistanilaista. Ja tietenkin kaikkien näiden jälkeläiset. 

Etnisesti ruotsalaisia on koko 10,5 miljoonan ihmisen väestöstä noin 7,6 miljoonaa ja loput ovat syntyneet muualla kuin edellä mainitsemissani maissa, joista merkittävimpiä ovat Suomi, Puola, entisen Jugoslavian alueen valtiot ja Intia. Lapsista vain vajaat kaksi kolmannesta on enää etnisesti ruotsalaisia. 

Päivän aiempi merkintä:
Häirintää

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ennuste seuraavasta eurooppalaisesta sisällissodasta
Ruotsalaiset rikolliskasvattamot ja Lassilan ampuminen
Maahanmuuttoidealismi karilla Suomessa ja Ruotsissa

Al-Holin "suomalaiset" ja Syyrian tulevaisuus

Syyrian islamistitaustainen hallitus on ajanut kurdijoukot pois Al-Holin vankileiristä, johon oli sijoitettuna ISIS-järjestöön liityksissä olevia ihmisiä. Näistä noin kymmenen on suomalaisia tai ainakin "suomalaisia" naisia ja lapsia.

Ulkoministeriön virkamiehen Jussi Tannerin mukaan heidät on pyritty saamaan Suomeen, mutta tuloksetta. Tosin kaikki varmasti muistamme, kuinka Pekka Haavisto (vihr) ja Maria Ohisalo aikanaan käyttivät satoja tuhansia euroja saadakseen osan tästä joukosta suomalaisten veronmaksajien elätettäväksi.

Nähtäväksi jää, mitä nyt leiriltä vapautuvat kymmenen henkilöä tulevat uudessa tilanteessa tekemään. Matkaavatko he Suomeen, vai jäävätkö al-Qaida-taustaisen Ahmed al-Sharaan johtaman Syyrian asukkaiksi? Tai hakeutuvatko jopa ISIS-järjestön yhteyteen?

* * *

Al-Hol on vain pieni osa Syyriassa tapahtuvaa muutosta. Laajemmin katsottuna kyse on yksinkertaisesti siitä, että al-Sharaa pyrkii saamaan koko maan haltuunsa. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen hallintonsa ottaisi hallintaansa ne alueet, jotka jäivät kurdien haltuun Bashar al-Assadin vallan kaatuessa. 

Tässä suhteessa kurdien tilannetta ei ainakaan helpota se, että Donald Trump oli eilen kommentoinut kyllä pitävänsä kurdeista, mutta samalla todennut myös heidän hyötyneen Yhdysvaltojen tuesta ja alueen öljyvarannoista.

Siksi on kysyttävä, että kääntyykö Trumpin katse kurdeihin ja näiden hallitsemien alueiden öljyvaroihin. Ja koska USA:n presidentti on kehunut myös Syyrian presidenttiä, ratkeaako USA:n rooli huutokauppaperiaatteella, jossa voittaja maksaa amerikkalaisten tuesta suuremmalla oikeudella maan öljyvarojen hyödyntämiseen? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Syyriaan vallankumous, entä sitten?
Saksassa ISIS-naiselle 14 vuoden tuomio - entä Suomi?
Veronmaksajan lasku on 20 000 euroa per islamisti + muut kulut

Tanskalainen neuvoi suomalaisia

Tanskalainen tutkija Jacob Nielsen Arendt antoi suomalaisille maahanmuuttopoliittisia neuvoja. Niiden mukaan kotoutumisessa tulisi yhdistää työ, kielikoulutus ja ammatillinen opetus sopivassa suhteessa. 

Hän myös huomautti, ettei kielikoulutusta saisi laiminlyödä muiden asioiden kustannuksella. Näin huolehdittaisiin myös maahanmuuttajien jälkikasvusta, sillä vanhempien paikallisen kielen osaaminen vaikuttaa myönteisesti maahanmuuttajien lapsiin.

Nämä seikat ovat tavallaan itsestäänselvyyksiä, mutta on hyvä, että ne tuodaan esille näin suoraan. Samalla on muistettava, ettei kielen oppiminen ole viime kädessä maahanmuuttoviranomaisten vastuulla, vaan pikemminkin tulijalle kuuluva oikeus ja velvollisuus. 

Toisaalta juuri tämän velvollisuuden tähdentäminen kuuluu viranomaisille. Samoin kuin kielen opiskelun mahdollistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa niin humanitaarista suojelua hakeville, täällä työtä tekeville kuin heidän perheenjäsenilleenkin. 

Tässä mielessä on hyvä, että Petteri Orpon hallitus on juuri säätänyt lain, jossa määrätään, ettei Suomen kansalaisuutta voi saada, ellei hakijalla ole näyttöä maamme ainakin yhden kansalliskielemme riittävästä osaamisesta. 

Toisaalta ainakin itsestäni on selvää, ettei tämä ole riittävä kannustin kaikille maahamme saapuneille henkilöille. Siksi kannattaisi harkita myös maassamme vain väliaikaisesti elävien ihmisten oleskeluluvat kytkettäisiin kansalliskielten osaamiseen – ainakin silloin, kun kyse on niin sanotusta humanitaarisesta maahanmuutosta, jonka kustannuksista vastaavat suomalaiset veronmaksajat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pari ajatusta somaleiden miljardihuijauksesta
Kotoutumistukea maahanmuuttajille
Ovatko integroituneet arabit positiivinen asia?