Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuva. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. elokuuta 2026

Juuri kukaan PK-yrittäjä ei kannata Antti Lindtmania pääministeriksi

Yleisradion eilinen pääuutinen oli kysely, jonka mukaan mikään hallitusvaihtoehto ei saanut suomalaisten enemmistön kannatusta. Suosituintakin kokoonpanoa kannatti vain 13 prosenttia suomalaisista. 

Juttu myytiin suomalaisille tekstillä "juuri kukaan ei halua nykyisen hallituksen jatkavan – eivät edes halli­tus­puolueiden omat kannattajat". Se on toki sinänsä tosi, mutta koska saman olisi voinut sanoa mistä tahansa hallituspohjavaihtoehdosta, on vaikea välttyä ajatukselta, että otsikon valinnalle oli poliittiset perusteet. 

* * *

Tänään oli – kokemukseni mukaan – Yleä monin verroin poliittisesti neutraalimman Uutissuomalaisen vuoro otsikoida hallituspohjakyselystä. Sen mukaan Perussuomalaisten Riikka "Purra on pk-yritysten suosikki seuraavaksi pääministeriksi". Jutun kuvituskuvan tekstinä oli "Pk-yritysten edustajista 45 prosenttia on tyytyväisiä Riikka Purran (ps.) toimintaan valtiovarainministerinä".

Purraa kannatti 20 prosenttia PK-yrittäjistä. Seuraavana tulivat Petteri Orpo (kok) 17, Antti Kaikkonen (kepu) 12 ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) seitsemän prosentin kannatuksella.

Juuri nyt odotan suurella mielenkiinnolla, miten Yle uutisoi saman kyselyn tulokset. Miten olisi "Juuri kukaan PK-yrittäjä ei kannata Antti Lindtmania pääministeriksi"?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Orpon hallituksen ministerit ovat onnistuneet hallitustyössään – vain Multala ja Marttinen ovat poikkeuksia
Näin on, mutta olkoon!
Onko Yleisradion toimituksella juttupula?

keskiviikko 4. helmikuuta 2026

"Tamperelaismiehistä" julkaistiin valokuva

Aamulla spekuloin olympialaisilla. Näin illaksi ei sitten jäänytkään enää spekuloitavaa, sillä torstaina tapahtuneen nelikymppisen miehen pahoinpitelyn tekijöiksi epäillyistä "tamperelaismiehistä" on julkaistu valokuva. 

Koska asia on vakava enkä kannata pahoinpitelyjä – päätin auttaa poliisia julkaisemalla kuvan myös tässä. 


Toivottavasti kuvan henkilöt saadaan kiinni. Ja vielä toivottavammin: toivottavasti oikeus ja maamme poliitikot osaavat tehdä asiasta oikeat johtopäätökset. 

Päivän aiempi merkintä:
Torinon olympialaiset - kisaennakko

keskiviikko 7. tammikuuta 2026

Miksei Ylen toimittajalta voi vaatia kauhalla?

Yleisradio kertoi ruotsalaisista nuorista, jotka ovat ajautuneet rikoksen poluille. Verorahoitteisen mediamme mukaan "Elias ja Lucas eivät ole poikien oikeat nimet. Suojelemme heidän yksityisyyttään, koska kyse on alaikäisenä tehdyistä rikoksista, jotka voivat leimata koko elämän."

Missään kohtaa Ylen uutista ei kerrota näiden jenginuorukaisten etnisestä taustasta, joskin siitä löytyy kuva, josta voi päätellä ainakin toisen sukujuurten olevan peräisin jostain Välimeren eteläpuolelta. Siellä pojille ei juurikaan anneta nimeksi Lucas tai Elias.

Ymmärrän toki, ettei alaikäisten poikien henkilöllisyyttä haluta paljastaa. Sen sijaan minun on vaikeampi käsittää, miksi Mohammedin tai Ahmedin nimeksi pitää vaihtaa ruotsalainen nimi ja siten pyrkiä johtamaan uutisen lukija-maksajaa harhaan. 

Minun on myös vaikea ymmärtää syytä sille, että jutun otsikossa on kysymys "miksi ruotsalaisnuoret tekevät yhä vakavampia rikoksia", jos siinä ei edes mainita sen perimmäistä aiheuttajaa, eli kehitysmaalaistaustaisten maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen johtanutta viime vuosikymmenten väestöpolitiikkaa. Ei kai se nyt sentään enää ole tuntematon asia edes Helsingin vannoutuneimmille punavihreille anarkisteille?

Tästä syystä käsittelemäni uutinen ei kerro pelkästään valtiorahoitteisen mediamme epärehellisyydestä, vaan myös sen niin sanotusta matalaotsaisuudesta. Siis jostain sellaisesta, jota vanha kansa kuvaa sananlaskulla "ei voi kauhalla vaati, jos on lusikalla annettu". Enkä nyt puhu jutussa mainituista "ruotsalaispojista".

lauantai 29. marraskuuta 2025

Mistä saksalainen äärivasemmisto on tehty?

Palaan vielä aamun aiheeseeni. Näin siksi, että saksalainen äärivasemmisto on päivän mittaan osoittanut sen, mistä se on tehty: ääriajattelusta, suvaitsemattomuudesta, väkivallasta, totalitarismista ja typeryydestä.  

Tässä näkemykseni tueksi vielä vähän kuvaa X:stä: yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi. Niistä viimeisessä on kohteena kansanedustaja Julian Schmidt (AfD). 

Näitä katsoessa tuli mieleeni, että pitäisiköhän tässä kiittää suomalaista laitavasemmistoa sen suhteellisesta rauhallisuudesta. Ja edes jonkinlaisesta demokratian kunnioituksesta.

Eipä tällä kertaa sen enempää. Jäädään seuraamaan tilanteen kehitystä.


keskiviikko 22. lokakuuta 2025

Uskottavantuntuista propagandaa

Britanniassa toimiva kaupallinen tv-kanava Channel 4 otti käyttöön tekoälyllä luodun juontajan. Sen tarkoituksena oli osoittaa, kuinka uskottavaa jälkeä tekoälyllä voi nykyisin jo luoda.

The Guardian puolestaan kertoi kansainvälisesti tunnettujen kehitysapu- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen alkaneen käyttää kampanjoissaan yhä enemmän tekoälyllä luotuja kuvia kurjuudesta saadakseen taloudellista tukea toiminnalleen. Näin on maailman ihmisiä järkytetty muun muassa nälkää näkevillä ja likaisessa vedessä vieri vieressä lilluvilla lapsilla, kyynelehtivällä afrikkalaisella tytöllä hääpuvussa sekä kuivuudesta halkeilevalla maaperällä. 

* * *

Nämä tapaukset panevat tällaisen tavallisen professorin miettimään, että mihin me olemme ihmiskuntana menossa. Onhan tiedossa, että etenkään sosiaalisessa mediassa ei juurikaan ole rajoituksia uskottavantuntuisten tekoälyllä tehtyjen propagandavideoiden levittämiselle. Eikä siten myöskään ihmisten harhaanjohtamiselle esittämällä tosiasioina tapahtumia, joita ei ole koskaan tapahtunut.

Tämän seurauksena videoiden ja kuvien todistusvoima on – ainakin omissa silmissäni – pudonnut lähelle nollaa. Ja samalla maailman todellisten tapahtumien hahmottaminen on käynyt entistä vaikeammaksi. 

* * *

Asiasta valittaminen on kuitenkin nähdäkseni aivan turhaa, sillä karavaani etenee ja koirat haukkuvat – tahdoimme me sitä tai emme - ja tulevaisuudessa jokainen voi löytää sosiaalisesta mediasta juuri omia mielipiteitään tukevia videoita ja kuvia. Oli kyse sitten sodista, yhteiskunnallisista tapahtumista tai vaikkapa seikkailuviihteestä.

Tämä on jokaisen meistä hyvä tiedostaa. Ja lisäksi ymmärtää, ettei karavaani peräänny sieltä, minne se on jo ehtinyt. Eivätkä koirat lakkaa haukkumasta, vaikka niitä kieltäisi. 

Siksi tekoälyllä luodun harhautuksen mahdollisuus on hyvä ottaa huomioon aina, kun seuraa sosiaalisessa – tai missä tahansa muussa – mediassa kulkevaa uutisvirtaa. Ja kenties harmitella sitä, että uskottavantuntuisen disinformaation vaara ei pesi pelkästään puheissa vaan myös jokaisessa todelta näyttävässä videossa, joka menee syvälle tunteisiin. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kotoutumistukea maahanmuuttajille
Kyselytutkimukset johtavat helposti metsään
Luokalle jättäminen lisää motivaatiota, mutta ylikulutuspäivä johtaa harhaan

lauantai 18. lokakuuta 2025

Poliisilla riittää kiirettä myös tulevaisuudessa

Tilastokeskuksen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden 2025 tammi–syyskuussa 408 900 rikoslakirikosta, mikä on 3,1 % edellisvuotta enemmän.

Tilastojen mukaan maassamme tuli vuoden 2025 tammi–syyskuun aikana 61 henkirikosta, mikä on seitsemän vähemmän kuin vuonna 2024. Se kuulostaisi muuten positiiviselta kehitykseltä, ellei henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia olisi tullut tietoon 3,7 % edellisvuotta enemmän. 

Pahoinpitelyjä tuli viranomaisten tietoon 3,8 % enemmän kuin edellisvuoden tammi–syyskuussa. Myös seksuaalirikosten määrä näyttää lisääntyneen, sillä niitä ilmoitettiin vuoden 2025 tammi–syyskuun ennakkotietojen mukaan 7 800, mikä on vajaat 700 enemmän kuin edellisvuonna. 

Uusi seksuaalirikoslaki tuli voimaan 1.1.2023. Uuden lain mukaisia raiskauksia kirjattiin runsaat 1 400, mikä on 0,8 % vähemmän kuin vuonna 2024. Lisäksi vanhan lain mukaisia raiskauksia kirjattiin 137, mikä on 67 tapausta edellisvuotta vähemmän. Lapsenraiskauksia tuli tietoon 504, mikä taas on 45 tapausta edellisvuotta enemmän.

Lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen, hallussapito tai lasta seksuaalisesti esittävän esityksen seuraamisista tehtiin 140 % enemmän ilmoituksia kuin edellisvuonna. Teoista yli 90 % tapahtui internetissä, mikä saattaa vääristää tilastoja, sillä internetissä tapahtuneet teot saattavat johtaa useisiin rikosilmoituksiin.

Varkausrikoksia ilmoitettiin 9,7 % enemmän kuin edellisvuonna. Niistä noin puolet oli myymälävarkauksia, joita tuli tietoon 16,1 % enemmän kuin vuonna 2024. Asuntomurtoja ilmoitettiin yhtä paljon kuin vuonna 2024, mutta mökkimurtojen määrä kasvoi 14,1 %. 

Ryöstörikoksia ilmoitettiin 12,9 % edellisvuotta vähemmän ja petoksia 14,2 % edellisvuotta vähemmän. Myös maksuvälinepetoksien määrä väheni – 7,9 prosentilla.

Yhteenvetona edelle kirjoittamastani voidaan todeta, että rikollisuus on kaiken kaikkiaan lisääntymään päin, mutta eri rikoslajien kehityksen suhteen näytäisi olevan vaihtelua. Kaiken kaikkiaan on joka tapauksessa selvää, että poliisilla riittää myös tulevaisuudessa konnien kiinniottamishommia. Toivotan heille siinä mitä parhainta menestystä.

Päivän aiempi merkintä:
Rauha Ukrainassa olisi riski Putinille


perjantai 23. toukokuuta 2025

Etnisesti suomalaisen näköisiä poikia ei löytynyt edes piilokuvista

Kirjoitin eilen suomalaisten poikien ja nuorukaisten tekemistä väkivallanteoista peräten asian selvittämiseksi ennakkoluulotonta, arvovapaata ja objektiivista tutkimusta. Sitä odotellessa ajattelin vielä nostaa yhden esimerkin siitä, kuinka suomalainen yhteiskunta ohittaa kuin huomaamattaan etnisesti suomalaiset pojat. 

Olen nimittäin jo pidempään katsellut ihmetellen Ylen uutisten tunnusta, jossa kuvat vaihtuvat aiheesta toiseen. Mutta niistä näyttävät puuttuvan kokonaan teini- ja leikki-ikäiset pojat. 

Niinpä lähdin asian varmistaakseni katsomaan tunnusta pysäyttämällä sen hetki hetkeltä tarkastelua varten. Ja koin sitä tehdessäni melkoisen yllätyksen, joka sai minut jopa epäilemään itseäni!

* * *

Mutta enpäs tällä kertaa menekään asioiden edelle, vaan kerron ensin havaintoni ja palaan vasta sitten tuohon yllätykseeni, jonka uskon olevan uutinen myös teille, arvoisat lukijani. 

Ensimäisessä kuvassa on esitetty nuori neitokainen nojaamassa rikkinäiseltä näyttävään seinään. Toisena aiheena on hylkeitä kurkistelemassa jään reunalla ja kolmantena näemme Alexander Stubbin mikrofoni edessään. Neljännessä kuvassa on äiti ja vauva. 

Viidennessä kuvassa vilahtaa metrojuna ja sen edessä kännykkää tuijottava - etnisesti eteläiseltä näyttävä - mieshenkilö. Tämä pika- tai sanoisinko piilokuva on kuitenkin näkyvissä niin lyhyen ajan, ettei TV:n katsoja ehdi missään tapauksessa tiedostaa sen sisältöä. Tai ainakaan itse en ollut aiemmin havainnut siihen sisältyvää tummanpuhuvaa miestä enkä oikein metrojunaakaan.

Kuudennessa kuvassa on maatalon keski-ikäinen isäntä ja osia kahdesta lehmästä. Seitsemäntenä on vielä viidettäkin kuvaa paljon nopeammin pois vaihtuva piilokuva, jonka sain - ilmeisesti sattumalta - näkyviin eilen illalla kokonaisena, mutta tänä aamuna kymmenistä yrityksistä huolimatta vain pieneltä osin vasemmasta reunasta. 

Tämä oli kiusallisen merkillistä ja sai minut jopa epäilemään itseäni. Koska kuitenkin olin kirjoittanut kuvan sisällön muistiin jo eilen illalla - sen yllättäen osuttua kokonaisena tietokoneeni näyttöön - uskon nähneeni sen oikeasti, eikä kyse ole esimerkiksi unesta. 

Muistiinpanoni takia osaan myös kertoa, että kyseisessä kuvassa on ruskeasilmäinen, vahvat kulmakarvat omaava, mustaviiksinen ja pienellä mustalla leukaparralla varustettu, mutta vaaleaihoinen, miespuolinen ylioppilas. Lisäksi taustalla vasemmalla on epätarkasti kuvattuna ulkoisesti viehättävältä vaikuttava nainen, josta sain osan näkyviin myös tänä aamuna. 

Kahdeksannessa kuvassa nähdään takaa kuvattuna megafonin kanssa kulkeva suomalaisneitokainen, joka on ilmeisesti myös yhdeksännessä kuvassa, mutta kuvattuna edestä. Yhdeksännessä kuvassa on Volodymyr Zelenskyi mikrofonin takana ja kymmenennessä toimittaja Antti Kuronen työtehtävässään. 

Näiden kuvien jälkeen nähdään yhdennessätoista kuvassa sotilasta halava mustahiuksinen ja lyhyttukkainen - siis ei suomalaisen eikä oikein ukrainalaisenkaan näköinen - nainen halaamassa sotilasta. Sen jälkeen kuvat ja tunnus loppuvat.

* * *

Alkuperäinen syyni näiden kuvien tarkasteluun oli siis se, että ajattelin kirjoittaa tähän blogiin siitä, mitä Ylen kuvavalinnat kertovat etnisesti suomalaisten poikien ja nuorten miesten asemasta yhtiön uutistoimituksen piirissä. Se ei liene hääppöinen, koska kuvasarjassa ei näkynyt ensimmäistäkään ulkonäöltään helposti suomalaiseksi tunnistettavaa miespuolista teini- tai leikki-ikäistä poikaa. Sen sijaan niissä oli suomalaisia naisia ja miehiä, vauva, maahanmuuttajan näköisiä nuoria miehiä, poliitikkoja, toimittaja sekä useita neitokaisia.

Toinen kysymykseni syntyi vasta kuvia tarkastellessani - eli huomattuani viidennen ja seitsemännen kuvan olevan piilokuvia, joita ei liene edes tarkoitettu tarkasti havaittaviksi. Niistä ensimmäisessä näkyy stereotyyppinen humanitaarinen maahanmuuttaja ja toisessa ulkonäöltään mihinkään etniseen ryhmään vaikeasti luokiteltava nuorehko - siis ei tyypillisen suomalaisen näköinen - ruskeasilmäinen ja tummapartainen ylioppilasmies, jota taustalla katselee viehättävä naishenkilö. 

Minä en itse keksi näiden kuvien sisällyttämiselle uutisten tunnukseen muuta syytä kuin sen, että Ylen toimitus pyrkisi vaikuttamaan niillä katsojiensa alitajuntaan samaan tapaan kuin James Vicary väitti aikanaan tehneensä lisätäkseen popcornin ostamista elokuvissa. Siksi kysyn teiltä - arvoisat lukijani - että osaisitteko te antaa minulle jonkin järkevämmän motiivin? 

Jos tämä teksti taas tavalla tai toisella välittyy Yleisradion uutistoimitukselle, niin pyydän sitä kertomaan asiasta koko Suomen kansalle - missäpä muuallakaan - kuin illan pääuutislähetyksessä ja lisäksi nettisivuillaan. Onhan kyseessä kuitenkin kaikkien suomalaisten kustantama media, joten olisi moraalisesti kestämätöntä olla antamatta yhtiön omistajille ja rahoittajille selitystä erittelemistäni uutislähetyksen tunnuksen kuvavalintojen - ja erityisesti niiden esitystavan - omituisuuksista.

perjantai 22. marraskuuta 2024

Onko Ylen toimittaja narsisti?

Ylen nettisivuja katsoessani aloin epäillä, että yhdellä Yleisradion toimittajalla olisi äärivasemmistolaisuudesta versonut narsistinen luonnehäiriö. Siis mielisairaus, jonka keskeinen piirre - Wikipedian mukaan - on "antagonismi eli toisten henkilöiden vastustaminen, vastakkaisuus. Häiriötasoinen narsisti usein janoaa valtaa ja julkisuutta. Narsistin muihin yksilöihin kohdistamat hyökkäykset ja vahingonteot voivat täyttää poliittisen väkivallan määritelmän."

Valtiorahoitteisen radioyhtiömme toimittaja Inka Haukka aiheutti epäilyni tämän asian osalta jutussaan, johon hän valitsi antagonismiin viittaavan kuvan USA:n uudesta oikeusministeristä, Pam Bondista. Siis sellaisen otoksen, jossa kohteena oleva Donald Trumpin valitsema ministeri näyttäytyy mahdollisimman vastenmielisenä. 

Valittavana olisi toki ollut parempiakin kuvia. Ja sellaisia luonnollisesti käytettiin sellaisissa medioissa, joiden toimitusta ei näyttäisi vaivaavan narsismi. Vai mitä arvoisa lukijani arvelee seuraavasta kuvasarjasta.




Jätän arvoisan lukijani arvioitavaksi sen osuiko epäilyni Ylen toimittajan narsismista oikeaan. Joten eipä tällä kertaa muuta. Paitsi muistutus siitä, että kirjoitin jo aamulla blogimerkinnän, joka löytyy täältä.

lauantai 3. elokuuta 2024

Tavalliset porilais- vai espoolaismiehet?

Verkkouutiset kertoi Porissa viime torstain ja perjantain välisenä yönä tapahtuneesta rikoksesta, jossa kaupungin kauppatorilla ollut myyntiteltta sytytettiin tuleen torstain ja perjantain välisenä yönä. Teltassa olleiden kaasupullojen vuoksi tulipalo aiheutti huomattavan räjähdysvaaran.

Epäillyt tekijät tunkeutuivat palaneeseen telttaan puolenyön aikaan torstain ja perjantain välisenä yönä ja sytyttivät palon saadakseen kaasupullot räjähtämään ja aiheuttamaan ympäristössään tuhoja. Lisäksi he varastivat teltasta elintarvikkeita.

Kirjoitan tämän tekstin siksi, että poliisi on antanut rikoksesta epäiltyjen tuntomerkit. Niiden mukaan he ovat kaksikymppisiä miehiä, joista yksi on pitkä, normaalivartaloinen ja pukeutunut collegepaitaan. Toinen on lyhyempi ja pukeutunut mustiin vaatteisiin. Lisäksi hänellä on leukaparta ja hänen nähtiin kantavan mukanaan mustaa jätesäkkiä. 

Toki tuntomerkit ovat kohtuulliseen hyvät, mutta mikäli tarkoituksena on saada epäillyt kiinni, olisi asiaa varmasti auttanut myös heidän ihonvärinsä kertominen sekä mitä todennäköisimmin jostain valvontakamerasta löytyvän valokuvan julkaiseminen. Näin siinäkin tapauksessa, että kyseessä olisivat olleet tavalliset porilaismiehet mahdollisten espoolaismiesten sijaan.

Mikäli arvoisa lukijani poliisin kuvauksen puutteellisuudesta huolimatta tunnistaa kuvauksesta poliisin etsimät miehet, on syytä ottaa yhteys poliisiin. Yhteystiedot löytyvät tämän jutun alussa linkittämästäni Verkkouutisten artikkelista.

tiistai 9. tammikuuta 2024

Feministinen paljastus

Kulttuuripersoonat ovat Suomessa tunnetusti lähes poikkeuksetta vasemmistolaisia tai äärivasemmistolaisia wokeltajia. Sen mukaisesti heidän "viralliseen" olemukseensa kuuluu aatteellinen vapaamielisyys eli arvoliberalismi, ihmisten tasa-arvon korostaminen, feminismi ja konservatiivisten arvojen kyseenalaistaminen. 

Tässä mielessä oli mielenkiintoista ja valaisevaa lukea Ilta-Sanomaista artikkeli, joka kertoi Tuuli Mukan julkaisseen sosiaalisessa mediassa kuvakokoelman, jossa tuodaan esille Katariina Sourin menneisyys Playboy-mallina. Sen kohde huomauttikin osuvasti, että "Tuuli Mukka näyttää miten seksismi luonnistuu naisiltakin". 

Tämä ilmeisesti havahdutti Mukan huomaamaan, että hänen viestinsä oli tosiaankin kaikkea muuta kuin wokeltava ja pyytämään siitä anteeksi - mikä toki hyväksyttiin. Tämä oli mielenkiintoista. 

Katsoin jutun luettuani hiukan Tuuli Mukan X-tiliä. Siinä pisti silmään erityisesti hänen taipumuksensa uudelleenjulkaista tunnetusti vasemmistolaisten henkilöiden ja nimimerkkien viestejä, joten kyseessä on ilmiselvästi syvälle vasemmistolaiseen kuplaan kallellaan oleva henkilö. Ei mitenkään erityisen tärkeä, mutta kuitenkin tyypillinen lajinsa edustaja. 

Taiteen osalta Mukka näyttää - ainakin helsinkiläisen gallerian kuvaston mukaan - suosivan hiuksilla peitettyjä naishenkilöiden kasvoja. Tarkemmin en osaa sanoa, koska en muista tätä aiemmin kuulleeni hänestä - mahdollisesti vain siksi, etten ole mikään nykytaiteen suurkuluttaja. 

Niin tai näin. Tässä käsittelemäni tapaus pääsi blogikirjoituksen aiheeksi siksi, että se osoitti vihervasemmistolaisessa kuplassaan wokeltavan taiteilijankin saattavan ylittää karsinansa rajat kiihkossaan. Ja sortuvan jopa naista vähättelevään seksismiin.

sunnuntai 11. joulukuuta 2022

Ville Ranta ja todellisuus

Pilapiirtäjä Ville Ranta on herättänyt vuosien varrella monenlaisia ajatuksia. Olen itsekin moittinut häntä yhdestä pilakuvasta, joka antoi mielestäni virheellisen kuvan kohteestaan.

Tänä aamuna luin jutun, jossa käsiteltiin Rannan ajatuksia sananvapaudesta. Siinä Iltalehden pilapiirtäjä totesi, ettei mikään saisi häneen ammatissaan olla pyhää, vaan kaikkia tulisi sivaltaa puoluekannasta, sukupuolesta tai etnisyydestä riippumatta. 

Tähän ajatukseen on helppo yhtyä - olenhan itsekin moneen kertaan toistellut olevani todellisen sananvapauden kannalla. Ja siksi pyrkinyt tässä blogissa arvioimaan muiden ihmisten - pääsääntöisesti poliittisten ja yhteiskunnallisten vaikuttajien - näkemyksiä asiaperustein.

Ranta ihmetteli aamulla lukemassani artikkelissa, kuinka hänen erinomaisesti kohdettaan kritisoivasta piirroksestaan tehty rikosilmoitus on edennyt rikostutkintaan. Mahdollisina rikosnimikkeinä on mainittu kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä uskonrauhan rikkominen.

Pilapiirtäjä nosti haastattelussaan esiin Suomen laissa esiintyvän uskonrauhan rikkomispykälän ongelmallisuuden. Tähän on helppo yhtyä. Sen sijaan on vaikeampi hyväksyä hänen näkemystään, että laissamme oleva toinen monien ongelmalliseksi kokema pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan olisi sinänsä hyväksyttävä. 

Siinä suhteessa Ranta on älyllisesti epärehellinen. Hän on nimittäin "ajatellut ihan viime vuosiin saakka, että vaikka kyseisessä laissa lukee niin ja sen voisi tulkita näin, sitä ei kuitenkaan sovellettaisi Suomessa rajaamaan normaalia yhteiskunnallista keskustelua". 

Ihan kuin pilapiirtäjä ei ymmärtäisi, että laki ei oikeastaan voi olla - tai ainakaan sen ei pitäisi olla - muuta kuin juuri niin kuin se on kirjoitettu. Kaikki muuhan johtaisi täysin mahdottomiin tilanteisiin oikeussaleissa, joissa istuvat tuomarit voisivat jaella tuomioitaan täysin vapaasti omien näkemystensä mukaan. 

On kuitenkin hyvä, että näkyvällä paikalla kuviaan piirtävä Ville Ranta on huomannut sananvapauden ohuuden myös Suomessa. Ja että hän on ymmärtänyt myös sen, kuinka sananvapauden rajoittamispyrkimykset - viimeisimpänä rapakon takaa meille rantautunut wokellus - ovat viemässä yhteiskunnallista keskusteluilmapiiriämme entistä enemmän kohti erilaisista epädemokratioista tuttua pelolla vaientamisen kulttuuria. 

sunnuntai 19. kesäkuuta 2022

Kertovatko kuvat enemmän kuin tuhat sanaa - vai olenko väärässä?

Helsingin sanomat kirjoitti New Yorkin lisääntyneistä rikosluvuista. Varsinaista syytä se ei kuitenkaan löytänyt negatiiviselle kehitykselle. 

Jutussa silmiini pisti kuitenkin yksi asia. Nimittäin siihen valitut videot ja valokuvat, jotka taisivat kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. 

Ensimmäisessä videokuvassa näkyy takaapäin kuvattuja metrolaiturilla käveleviä ruskettuneita, mutta - yhtä lukuun ottamatta - selkeästi valkoihoisia ihmisiä. Katsojan huomion kuvassa kiinnittävät kaksi mahdollisesti eteläeurooppalaista sukujuurta olevaa hoikkavyötäröistä ja tummatukkaista naista. 

Ensimmäisessä valokuvassa on valkoihoinen ihminen, todennäköisesti mies, ja toisessa jalkoja, joista vain yhdet lyhytlahkeisista housuista. Ne kuuluvat afroamerikkalaista sukujuurta olevalle miehelle.

Kolmannessa valokuvassa huomion kiinnittävät kaksi valkoihoista poliisimiestä, mutta etualalla on myös valkoihoisia naisia. Neljännessä ja viidennessä valokuvassa esiintyy suomalaissyntyinen valkoihoinen nainen, jota on haastateltu jutussa.

Kuudennessa valokuvassa on jälleen metrolaituri, jolla näkyy lähinnä valkoihoisia ihmisiä, mutta ainakin yhdellä on hiukan tummempi iho. Hän saattaisi olla aasialaista juurta, mutta varmaksi asiaa ei voi sanoa.

Seitsemänteen valokuvaan on päässyt nuorisotyötä tekevä afroamerikkalainen nainen. Sitä seuraavassa toisessa videossa näkyy puolestaan kaikenvärisistä - enimmäkseen kuitenkin afroamerikkalaisista - ihmisistä koostuva joukko, joka tuo mieleen takavuosien suomalaiset Odinin soturit. 

Niitä he eivät kuitenkaan ole, vaan aiemmin rikoksia tehneitä ihmisiä, jotka haluavat nyt hiukan vanhempina auttaa pitämään kadut rauhallisina. Heitä tarvitaan kuulemma siksi, ettei poliiseilla ole uskottavuutta nuorison parissa.

Kahdeksannessa valokuvassa on esillä joukko afroamerikkalaisia ja yksi lähi-itäläisen näköinen henkilö. Yhdeksännessä on puolestaan kuvattuna kaksi afroamerikkalaista. 

Kymmenennessä valokuvassa on kuvattu takaapäin suomalaistaustainen nainen. Ja yhdennessätoista sama nainen kahden tyttärensä kanssa edestäpäin. Lopuksi on video New Yorkin silhuetista kuvattuna poispäin kulkevasta laivasta. 

Minusta tämä kuvakavalkadi kertoi jotain New Yorkin rikollisuudesta. Ja samalla siitä ongelmasta, minkä parissa amerikkalaiset joutuvat yhteiskuntaansa rakentamaan - ainakin suuremmissa kaupungeissa. Ongelmasta, jonka ääneen sanominen ei ole tänä päivänä poliittisesti korrektia, mutta joka ei myöskään taida poistua siitä vaikenemalla.

Vai olenkohan sittenkin vääräsää?

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!