keskiviikko 31. toukokuuta 2023

Plug Power haluaa investoida miljardeja Suomeen

Eilisen päivän jymyuutinen oli amerikkalaisen Plug Power -yhtiön ilmoitus kolmen vetytehtaan mahdollisesta rakentamisesta Suomeen. Kyse olisi 3,9-7,3 miljardin euron investoinnista ja tuhansien uusien työpaikkojen syntymisestä maahamme. Siis erittäin merkittävästä asiasta. 

Helsingin sanomat ehtikin jo kertoa, ettei kyseinen yritys ole tuottanut voittoa yhtenäkään vuonna tällä vuosituhannella. Tarkemmin sanottuna sitten vuoden 1997. 

Sen sijaan investoijakandidaatti on tänä aikana onnistunut tekemään yhteensä 2 920 miljoonan dollarin tappiot, joista 680 miljoonaa dollaria viime vuonna. Siksi minun oli aivan pakko katsoa onko kyseessä täysi vitsi, jossa tarkoituksena on jollain tavalla hyötyä suomalaisten sinisilmäisestä innosta päästä maailman nopeimmaksi vihreäksi siirtyjäksi. 

Hyvää yrityksessä on ensinnäkin se, ettei sitä ole perustettu näitä investointeja varten, vaan se on ollut olemassa edellä mainitut 26 vuotta. Lisäksi Plug Power on ollut kovassa kasvussa ja arvelee liikevaihtonsa kasvavan kuluvana vuonna 1,4 miljardiin euroon.  

Kovin ristiriitaiselta siis näyttää. Ja siksi etsin yrityksen osakekurssin pidemmän ajan kehityksen, joka osoitti, että aikanaan lähes 67 dollarissa käyneen osakkeen nykyarvo on selvästi alle kymmenen dollarin - ja pudonnut äskettäin jopa alle kahdeksaan dollariin. 

Löysin myös tiedon, jonka mukaan yritys on viimeisten vuosineljänneksien aikana alittanut kerta toisensa jälkeen analyytikkojen ennusteet. Toisaalta nämä arvelevat sen tästä huolimatta kääntyvän voitolliseksi vuonna 2025.

Osinkoa yritys ei luonnollisesti ole maksanut ainakaan viime vuodelta, mutta jotain hyvää siinä kuitenkin näyttäisi olevan, koska analyytikkojen keskimääräinen arvio siitä oli kaikesta edelle kirjoittamastani huolimatta varovainen ostokehotus. Eli ainakin heidän mukaansa kyseessä olisi todennäköisesti kannattava sijoituskohde. 

Wikipedia puolestaan tiesi kertoa, että "maaliskuun 2. päivänä 2021 Plug Power ilmoitti... Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissiolle..., ettei se pystynyt toimittamaan ajoissa vuosikertomustaan... Maaliskuun 16. päivänä 2021 yhtiö ilmoitti joutuvansa muuttamaan taloudellisia raporttejaan vuosilta 2018 ja 2019 sekä joitakin viimeaikaisia kvartaaliraportteja". 

Lisäksi saman lähteen mukaan yhtiötä "vastaan on meneillään osakkeenomistajien ryhmäkanne arvopaperihuijauksesta, jossa väitetään, että yhtiö on vääristellyt ja/tai jättänyt ilmoittamatta kyvyttömyytensä toimittaa vuoden 2020 vuosikertomus ajallaan ja että sillä on materiaalivajauksia sisäisissä taloudellisten raporttien valvontajärjestelmissään".

Näillä perusteilla sanoisin, että antaa Plug Powerin tulla Suomeen ja toivottakoon sille parasta, mutta pidättäydyttäköön veronmaksajien varojen käyttämisestä sen tänne saamiseksi. Tai täällä toimimisen tukemiseksi. 



tiistai 30. toukokuuta 2023

Viikon jännitysnäytelmä vaatii paljon poppareita

Viime viikon suuri jännitysnäytelmä oli RKP:n ja Perussuomalaisten välinen kissanhännänveto maahanmuuttopolitiikasta. Se ratkesi, kuten nyt tiedämme, Petteri Orpon voittoon ja reaktioista päätellen RKP:n vasemmistosiiven jonkinasteiseen tappioon. Hyvä näin.

Kuluvan viikon suuri jännitysnäytelmä liittyy puolestaan Ukrainan mahdolliseen vastahyökkäykseen maahan tunkeutuneita venäläisjoukkoja vastaan. Siihen suuntaan on ollut epäilyjä jo pitkään ja viimeksi eilen Ukrainan tiedustelupäällikkö vihjaisi operaation alkavan aivan lähiaikoina. Siis ehkäpä jo tällä viikolla.

Jos ja kun tämä hyökkäys alkaa, me tilanteita turvallisista kodeistamme seuraavat voimme kiinnittää huomiotamme kolmeen seikkaan. Niistä ensimmäinen on venäläisten sotilaiden taistelutahto - eli pyrkivätkö he puolustautumaan kaikin keinoin vai säntäävätkö pakoon kuin aropuput.

Toinen ja kolmas seurattavista asioista riippuvat ensimmäisestä. Jos kuitenkin oletetaan venäläisten pyrkivän yhtä urheaan vastarintaan kuin ukrainalais-venäläiset joukot aikanaan Raatteen tiellä, voimme toisena mielenkiinnon kohteena seurata kuinka tehokasta Ukrainalle toimitettu länsimainen aseistus on suhteessa venäläiseen. Eli onko se niin ylivoimaista kuin meille on uskoteltu, vai mahdollistaako venäläinen sotakalusto sittenkin merkittävän vastarinnan.

Jos sitten käy niin, että venäläiset luikkivat karkuun tai heidän kalustonsa on kelvotonta suhteessa Ukrainalle toimitettuun aseistukseen, tulee olemaan äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, miten venäläinen yhteiskunta kestää tappion. Ja aivan erityisesti, horjuuko Vladimir Putinin asema, vai kestääkö se loppuun asti kuten tappiollisen sotansa viimeisinä päivänä itsensä hengiltä ottaneen Adolf Hitlerin aikanaan. 

Näitä odotellessa kannattaa kuitenkin varata paljon poppareita, sillä hyökkäyksen alkamispäivä on visusti varjeltu salaisuus - ja siitä päivittäin puhuminen todennäköisesti pelkkää psykologista sodankäyntiä. Tosiasia kuitenkin on, että ukrainalaisten on aloitettava hyökkäyksensä ennalta varoittamatta, mutta kesän aikana, sillä syksyllä se pysähtyy joka tapauksessa viimeistään maaston käydessä mahdottomaksi tehokkaalle sodankäynnille.

maanantai 29. toukokuuta 2023

Tekoäly vastasi kuopiolaiselle aineenopettaja Tomi Nissiselle

Kuopiolainen aineenopettaja kertoi oppilaidensa hyödyntävän tekoälyä koulutehtäviensä tekemisessä. Se on tietenkin nokkelaa, mutta opittavaksi tarkoitetut asiat jäävät helposti oppimatta. Lisäksi tekoälyä luvatta käyttävät saavat ansiottoman edun suhteessa muihin oppilaisiin.

Ongelma on tietenkin luotu sillä, että kouluissamme on vuosien saatossa siirrytty yhä enemmän erilaisten koulutöiden arvosteluun kynällä ja paperilla tehtävien kokeiden sijasta. Yksi ratkaisu olisi siten paluu minun koulunkäyntiaikoihini, jolloin osaamista mitattiin lähes pelkästään ilman apuvälineitä tehtävien kokeiden kautta.

Kysyin asiaa kuitenkin itse ongelmalta, eli esitin ChatGPT-tekoälysovellukselle kysymyksen siitä, "mitä opettajan pitäisi tehdä, kun oppilaat käyttävät tekoälyä koulutehtäviensä tekemiseen". Vastaus oli ajatuksia herättävä, joten välitän sen kuopiolaisen opettajan nähtäväksi ja hyödynnettäväksi tämän blogin kautta. 

"Kun oppilaat käyttävät tekoälyä koulutehtäviensä tekemiseen, opettajan kannattaa harkita seuraavia toimenpiteitä:

Tietoisuuden lisääminen: Opettajan tulee ensin olla tietoinen siitä, että oppilaat käyttävät tekoälyä tehtäviensä avuksi. Seuraa kehitystä teknologiassa ja ymmärrä erilaisia tapoja, joilla tekoäly voi tukea oppilaita tehtävien ratkaisemisessa.

Selkeät ohjeet ja säännöt: Laadi selkeät ohjeet oppilaille tehtävien tekemiseen. Kerro heille, mitkä työkalut ja apuvälineet ovat sallittuja ja mitkä eivät. On tärkeää asettaa selkeät rajat tekoälyn käytölle, jotta oppilaat eivät väärinkäytä sitä.

Korosta oppimisprosessia: Keskity oppimisen tärkeyteen eikä pelkästään lopputulokseen. Kannusta oppilaita ymmärtämään tehtävät ja pohdiskelemaan niitä syvällisemmin. Kehitä tehtäviä, jotka edellyttävät luovuutta, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja, joihin tekoäly ei välttämättä pysty vastaamaan.

Arvioinnin sopeuttaminen: Ottaen huomioon tekoälyn käytön, harkitse arviointimenetelmiä, jotka pystyvät erottamaan oppilaiden oman osaamisen ja tekoälyn avulla tuotetun tiedon. Voit esimerkiksi järjestää suullisia esityksiä, ryhmätyöprojekteja tai muita luovia tapoja arvioida oppilaiden osaamista.

Ohjaa eettiseen käyttöön: Puhu oppilaille tekoälyn eettisestä käytöstä. Keskustele siitä, miksi tiedon plagioiminen tai väärentäminen ei ole hyväksyttävää. Korosta rehellisyyden, luotettavuuden ja oman työn arvon merkitystä.

Koulutus ja tuki: Tarjoa opiskelijoille koulutusta tekoälyn käytöstä ja sen hyödyntämisestä opiskelussa. Auta heitä ymmärtämään, miten tekoäly voi olla hyödyllinen työkalu, mutta myös mitkä ovat sen rajat ja rajoitukset.

Muista, että tekoälyn käyttö opiskelussa voi olla myös positiivinen asia, kun sitä käytetään oikein ja hyödyllisesti. Tärkeintä on edistää oppilaiden oppimista ja kehittää."

sunnuntai 28. toukokuuta 2023

Petteri Orpon johtaman porvarihallituksen syntyminen varmistui

Perussuomalaiset ja RKP pääsivät eilen sopuun tulevan hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Tämä varmisti käytännössä sen, että Suomen tulevan pääministerin nimi on Petteri Orpo. 

Hallitusohjelmaa tai etenkään sen maahanmuuttopoliittista osaa ei ole julkistettu. Selvää on kuitenkin, että kyse on kompromissista, joka ei tule ratkaisemaan kaikkia maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. 

Yhtä selvää on kuitenkin myös se, että ilman nyt nähtyä sopua suomalainen maahanmuuttopolitiikka jatkuisi yhtä vahingollisena kuin tähänkin asti. Ja siksi on erittäin hyvä, että eilinen sopu lopulta saavutettiin.

Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava myös Juha Sipilän (kepu) hallituksen maahanmuutto-ohjelman olleen järkevä, mutta jääneen toteuttamatta. Sen seurauksena asiasta suivaantuneet perussuomalaiset vaihtoivat johtoansa, mikä johti puolueen hajoamiseen ja sitä kautta jäämiseen hallituksen ulkopuolelle. 

Siksi on tärkeää, että kaikki hallituspuolueet sitoutuvat nyt saavutettuun maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan ja että sen toteuttaminen aloitetaan välittömästi hallituksen nimittämisen jälkeen. Näin voidaan varmistaa toimiva hallitusyhteistyö myös muissa asioissa, kuten tulevalle pääministeripuolueelle tärkeä Suomen talouden kuntoon saattaminen

Siksi uskoisin, että myös Petteri Orpo (kok) haluaa maahanmuutto-ohjelman toteuttamisen käynnistyvän nopeasti. Mutta ellei näin jostain syystä tapahtuisi, on Riikka Purran (ps) pystyttävä tekemään asiasta johtopäätökset ja kaadettava hallitus heti sen alkutaipaleelle. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Neuvottelutulos, alistaminen ja uhkaus
Ex-mallioppilas on pelastettava nyt!
Kaataako Halla-ahon valinta hallituksen?

lauantai 27. toukokuuta 2023

Neuvottelutulos, alistaminen ja uhkaus

Hallitusneuvotteluissa on ollut kova vääntö maahanmuutto- ja ilmastoasioista. Ensin mainitun osalta kyse on ollut erityisesti työperäisten maahanmuuttajien tulorajoista. Nyt vääntö tästä asiasta on kuitenkin ohi, sillä neuvottelupöydässä on saavutettu ratkaisu (huhujen mukaan tällainen). 

Se ei kuitenkaan tarkoita, että hallitus olisi valmis, sillä RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on alistanut neuvottelutuloksen eduskuntaryhmänsä käsittelyyn. Ja siksi joudumme tänään odottamaan vastausta siihen, hyväksyykö se saavutetun neuvottelutuloksen - ja muut sovitut asiat - jotta neuvottelut voivat jatkua vähäisemmistä asioista nykyisellä neljän puolueen kokoonpanolla.  

Sitä odotellessa palautan arvoisan lukijani mieleen, kuinka suuri osa suomalaisista on nettoveronmaksajia. Se on vain noin 20 prosenttia kun taas 80 prosenttia saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa veroja. Toisin sanoen suurin osa suomalaisista elelee viime kädessä parempituloisten elättinä.

Tämä tosiasia ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö suomalaiset tekisi yhteiskunnan kannalta arvokasta työtä tai etteikö Suomeen kannattaisi palkata ulkomaalaisia työntekijöitä pyörittämään taloutta huomattavasti pienemmällä palkalla kuin vaaditaan 20 suurituloisimman prosentin kerhoon pääsemiseen. Syntyyhän työntekijän työstä joka tapauksessa tulosta, josta vain osa maksetaan työntekijälle palkkana lopun jäädessä vaurastuttamaan työnantajaa. Ja molemmat joutuvat pulittamaan osuutensa veroina julkisen sektorin ahnaaseen kitaan poliittisten päätöksentekijöiden jaettavaksi.

Siten on ihan mahdollista, että vaikka työntekijä onkin omassa taloudessaan tukien saaja, voi hänen työpanoksensa hyöty kuitenkin ylittää hänen saamansa tukien määrän. Ja näin ollen hänen nettovaikutuksensa suomalaiseen talouteen saattaa hyvinkin olla positiivinen.

Ja juuri tästä on ollut kyse perussuomalaisten ja ruotsalaisten neuvotteluissa: mikä palkkatulo olisi sellainen, että sen tekijän nettovaikutus suomalaiseen talouteen olisi positiivinen. Laskelma ei ole yksinkertainen eikä luullakseni edes yksiselitteinen, joten tulkinnoille on paljon tilaa. Ja sitä vapautta ovat käyttäneet niin perusuomalaiset kuin ruotsalaisetkin tukemaan omia näkemyksiään.  

Nähtäväksi siis jää, mitä RKP:n eduskuntaryhmä päättää. Ja ellei päätös ole myönteinen, marssiiko Perussuomalaiset ulos hallitusneuvotteluista kuten puheenjohtaja Riikka Purra on uhannut. Tiedossa on siten poikkeuksellisen jännittävä poliittinen päivä.

JK kello 21:50: Näyttää siltä, että saamme neljän puolueen porvarihallituksen. Toivottavasti kansa muistaa vielä vajaan neljän vuoden kuluttua, että tulevina vuosina omalle kohdalle osuvat edunleikkaukset johtuvat siitä, että maan talous on edellisen hallituksen aikana ajettu tuhon partaalle. Eikä palauta seuraavissa vaaleissa kansantalouden tuhoamista ajavia ja sisäisen turvallisuuden kanssa venäläistä rulettia pelaavia puolueita valtaan.

perjantai 26. toukokuuta 2023

Saippuan kanssa kannattaa olla tarkkana jos aikoo mennä metsään

Suomi on ihana maa. Meillä on vuolaita jokia, vaikeakulkuisia soita, ainutlaatuinen saaristo ja tuhansittain järviä. Mutta silti maisemaa hallitsevat loppumattoman tuntuiset metsät, joissa majailee kesäisin valtava määrä hyttysiä. Ja juuri tuon viimeksi mainitun seikan valitsin tämän aamun aiheeksi. 

Näin siksi, että silmiini sattui jokin aika sitten osumaan tutkimus, jossa oli selvitetty hyttysten mieltymyksiä erilaisiin saippuoihin. Ei siis mikään vähäinen tutkimuksen aihe juuri tässä hetkessä eli vuodenajassa tarkasteltuna. 

Ja ovathan hyttyset muutenkin erityisen mielenkiintoinen aihe. Valitsevathan ne esimerkiksi uhreikseen ihmisiä näiden periytyvien luontaistuoksujen perusteella. Ja kuten arvoisa lukijani epäilemättä muistaa, voidaan hyttysiä pitää myös eniten ihmisiä tappavina petoina

Tämä johtuu siitä, että ne levittämät monenlaisia taudinaiheuttajia, kuten kelta-, dengue- ja länsi-Niilin kuumetta aiheuttavia viruksia sekä malarialoista. Pelkästään viimeksi mainittu tappoi vuonna 2017 yhteensä 435 000 ihmistä.

Mutta mennäänpä edellä mainostamaani tutkimukseen. Sen mukaan amerikkalaisen Virginia Polytechnic -instituutin tutkijat analysoivat, kuinka innokkaasti naaraspuoliset keltakuumehyttyset hakeutuivat vapaaehtoisten ihmisten luokse silloin, kun nämä olivat pesseet toisen käsivartensa yhdellä neljästä saippuabrändistä - Dial, Dove, Native tai Simple Truth. Toinen käsivarsi oli pesemätön. 

Tässä koeasetelmassa tutkijat havaitsivat, että hyttysiä houkuttelivat Dove- tai Simple Truth -saippualla pestyt käsivarret pesemättömiä enemmän. Sen sijaan Native-saippualla peseminen karkotti hyttysiä. 

Näiden kokeiden jälkeen kokeiltavana olevia saippuoita analysoitiin tarkemmin, jolloin havaittiin neljä yhdistettä, jotka houkuttelivat ja kolme yhdistettä, jotka karkottivat hyttysiä. Niinpä tutkijat arvelivat, että heidän saamansa tulokset voisivat auttaa kehittämään ihmisten käyttöön kemiallisia seoksia, jotka joko karkottavat tai houkuttelevat hyttysiä.

Minulle tosin jäi epäselväksi se, että minkälaisten ihmisten käyttöön hyttysiä houkuttelevia yhdisteitä oli ajateltu.  Masokisteilleko, jotta nämä saisivat nykyistäkin enemmän nautintoa alkukesän suomalaisista metsistä?

torstai 25. toukokuuta 2023

Ex-mallioppilas on pelastettava nyt!

Arvoisa lukijani muistaa varmaankin puheet Suomesta EU:n mallioppilaana, joka hoitaa omat asiansa ja pyrkii sitä kautta EU:n päätöksenteon ytimeen. Niin muistan minäkin täältä norsunluutornistani. 

Ja siksi oli ikävä lukea, että Suomi on muuttunut EU:n syvimmän paarialuokan valtioksi. Se on nimittäin viime vuonna ainoa ylivelkaantunut EU-maa, joka ei ole pystynyt kääntämään velkasuhdettaan laskuun. Edes Ranska, Kreikka tai Italia eivät olleet yhtä surkeita taloudenhoidossaan, vaikka niillä onkin vielä toistaiseksi Suomea enemmän velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseensa.

Tämä kaikki johtuu tietenkin Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen talouspoliittisesta kyvyttömyydestä. Sehän jakeli rahaa avokätisesti jokaiselle, joka sitä kehtasi pyytää - ensin koronapandemian ja sitten Venäjän Ukraina-operaation tarjoaman savuverhon suojassa ja lopulta, eli kuluvana vuonna, röyhkeästi ilman mitään tekosyytä. 

Tästä syystä olisi tärkeää, että Suomeen saataisiin talouden tervehdyttämiseen vakavasti suhtautuva uusi hallitus. Ja että Suomen kansa ymmärtäisi, etteivät julkiset palvelun voi säilyä nykyisellä tasolla ilman työn tuottavuuden oleellista kasvua. Eli ainakin ensi vaiheessa niitä pitää purkaa tavalla tai toisella. 

Nähtäväksi siis jää, onnistuvatko Perussuomalaiset ja RKP sopimaan yhteisen linjan nyt käynnissä olevissa neuvotteluissa maahanmuutosta ja ilmastopolitiikasta. Maahanmuuton osalta oleellisinta on minimoida sellaisten tulijoiden määrä, jotka todennäköisimmin jäävät sosiaaliturvan varaan ja ilmastopolitiikkatoimien on keskityttävä pikemminkin yrityselämämme muutoksen tukemiseen kuin teollisuuden alasajoon. 

Och samma på svenska: När det gäller invandringen är det viktigaste att minimera antalet personer som sannolikt kommer att vara beroende av socialbidrag, och klimatpolitiken bör fokusera mer på att stödja vår företagsverksamhets omställning än nedläggningen av industrin.

Tätä ei luulisi olevan vaikea ymmärtää myöskään Säätytalolla eikä Anna-Maja Henrikssonin (rkp) tai Riikka Purran (ps) poliittisissa esikunnissa.

keskiviikko 24. toukokuuta 2023

Tyhmyydestä toisinajattelijoihin

Vantaan raitiotiekeskustelussa kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) osoitti tason, jolle hänen ymmärryksensä talousasioissa yltää. Hän nimittäin tähdensi, ettei ratikkahanke sotke kaupungin budjettia, koska se tehdään velkarahalla. 

Kiljusen kommentin valossa ei ole lainkaan ihme, että SDP-vetoisen hallituksemme (nyk. toimitusministeriö) valtakauden jälkeen maan talous on velkakriisissä. Sen "ansiostahan" - totta tosiaan - valtion menot eivät päässeet sotkemaan valtion budjettia. Sen sijaan saimme velkavuoren

* * *

Demareiden ja muiden vasemmistolaisten joukkoon liittyivät eilen myös Helsinki Priden puuhamiehet, jotka päättivät sulkea joukkoihinsa halunneet kokoomuslaiset ulos pienestä piiristään. Tämän he tekivät siitä huolimatta, että arvoliberaalit kokoomuslaiset ratkaisivat translain läpimenon, kun Sanna Marinin (sd) hallitus ei pystynyt siihen omin voimin.

Samalla Helsinki Priden yhteistyötahoista kenkää saivat myös keskustalaiset. Mahdollisesti ihan syystä, koska eivät ole asiasta nostaneet sen suurempaa meteliä - tai ainakaan sellaista ei ole kantautunut minun korviini tai pikemminkin silmiini. 
  
Joka tapauksessa Helsinki Priden teko oli sen verran hölmö, että jopa vihreä julkihomo Oras Tynkkynen avasi Twitter-tilinsä ja kertoi omista hyvistä periaatteistaan - jotka eivät todellakaan sulje pois toisinajattelevia. 

Niin tosiaan - toisinajattelevia. Sellaisiahan oli paljon entisessä Neuvostoliitossa, jossa he joutuivat kommunistihallinnon kuuluisille vankileireille. Siksi onkin kysyttävä, että onko Leonid Brezhnevin - tai kenties peräti itsensä Stalinin - Neuvostoliitto suomalaisen Helsinki Priden esikuva? 

maanantai 22. toukokuuta 2023

Aiheuttaako venäläiskapinallisten hyökkäys ongelman Ukrainalle?

Päivän uutinen kertoi Ukrainasta tulleen venäläisjoukon hyökänneen rajan yli Venäjälle. Hyökkäyksen syyksi on mainittu Venäjän joukkojen lisääntyneet hyökkäykset Ukrainaan. Hyökkääjät ovat Visegrad 24-kanavan mukaan puolestaan uhonneet, että "heidän tavoitteenaan on Moskovan punainen tori". 

Tämä käänne ei ole millään lailla järkevä Ukrainan eikä etenkään länsimaiden kannalta, koska Vladimir Putin voi käyttää sitä legitimoimaan venäläisten sotilaalliset operaatiot Ukrainassa ja muualla. Lisäksi on muistettava Kremlin tiedottaja Dmitri Peskovin yhdysvaltalaiskanava CNN:n haastattelussa tekemä linjaus: "jos maatamme kohtaa eksistentiaalinen uhka, niin (ydinaseiden käyttö) voi tulla kyseeseen".

On tietenkin selvää, ettei Ukrainasta tullut venäläisjoukko pääse ikinä punaiselle torille asti, eikä siksi aiheuta Putinille - saati itse Venäjälle - "eksistentiaalista uhkaa", mutta tosiasioilla ei ole ennenkään ollut merkitystä Putinin toimissa. Ja siksi nyt tapahtunut rajanylitys voi johtaa vähintäänkin Ukrainaan kohdistuvaan ydinaseuhkailuun. 

Toinen ikävä seuraus ukrainalaisille saattaa olla se, että länsimaissa yleinen mielipide kääntyy Ukrainan avustamista vastaan. Mikäli näin käy, vähenee Ukrainan saama aseapu, mikä vaarantaa maan puolustustaistelun venäläistä aggressiota vastaan. 

Siksi presidentti Zelenskiyn neuvonantajan kommentti, jonka mukaan Ukrainalla ei ole mitään tekemistä hyökänneen joukon kanssa, on järkevä. Nähtäväksi jää, uskotaanko sitä Putinin hallinnossa tai edes länsimaissa.

Toivon tietenkin, että Zelenskiyn neuvonantajan irtisanoutuminen venäläisjoukon hyökkäyksestä pitää paikkansa ja uskotaan kaikkialla Ukrainan rajojen ulkopuolella. Ja ettei kumpikaan edellä mainitsemistani ikävistä mahdollisuuksista siten toteudu, vaan venäläiset jättävät käyttämättä heille tarjotun propagandahyödyn ja länsimaat hyväksyvät venäläiskapinallisten hyökkäyksen jonkinlaisena kansannousuna Putinin hallintoa vastaan. 

Valitettavasti asia ei kuitenkaan ole kiinni minun hurskaasta toiveestani. Eikä edes siitä, että rajanylityksessä olisi sittenkin kyse Mainilan laukauksten toisinnosta.

Suomalaiskoulujen alamäen syyt ovat vihervasemmistolaisissa uudistuksissa

Suomalainen peruskoulu oli aikanaan maailman paras. Sen jälkeen sitä on kehitetty vihervasemmistolaisen ideologian mukaisesti lisäämällä oppilaiden diversiteettiä, ongelmaoppilaisen inkluusiota, tietotekniikan hyödyntämistä ja lasten oikeuksia. Lopputuloksena suomalaisen peruskoulun käyneiden nuorten osaamistaso on laskenut kuin lehmän häntä, vaikka onkin vielä kohtuullisella tasolla.

Siksi oli hyvä, että Helsingin sanomat julkaisi opettajille suunnatun kyselyn tulokset. Niiden mukaan yli 90 prosenttia vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että julkisuudessa välittyvä kuva koulun ongelmista vastaa todellisuutta.

Tietotekniikan hyödyntämisen vähentämistä kaipasi 56,5 prosenttia vastanneista. Negatiivisen suhtautumisen syynä oli se, että oppilaat ovat pahasti koukussa kännyköihinsä, minkä seurauksena erilaiset sovellukset ja pelit vievät valtavan suuren osan heidän ajastaan ja energiastaan. Ja siksi opettajat haluaisivat etenkin kännykät kokonaan pois oppitunneilta.

Jutussa mainittiin myös keskisuomalainen opettaja, jonka mukaan koulujen vaatimustasoa on laskettu niin paljon, että arvosanan 5 voi saada osaamatta oikeastaan mitään. Toinen opettaja taas toteaa sen itsestäänselvyyden, että "avoimet oppimisympäristöt, itseohjautuvuus, laaja-alaiset opintokokonaisuudet ja digitaalisuus eivät voi olla kenellekään hyväksi, elleivät perusasiat ole lapsella ja nuorella ensin kunnossa".

Myös nykyisten vanhempien roolissa on toivomisen varaa. Erään opettajan mukaan nimittäin "osalla on vanhemmuus täysin hukassa. He vaikuttavat olevan lähinnä lapsen teinikavereita."

Niinpä peräti neljä viidestä kyselyyn osallistuneesta opettajasta oli sitä mieltä, että koulunkäyntiä tukevien asenteiden heikkeneminen on heikentänyt oppimistuloksia. Ja siksi kouluihin tarvittaisiin lisää kurinpidon työkaluja, jotta voitaisiin korjata lasten vanhempien aiheuttamia ongelmia.

Toki edelleen on vanhempia, jotka käyttäytyvät aikuisten tavoin. Sen suhteen on vain sellainen ongelma, etteivät nämä jakaudu tasaisesti kautta maan. Niinpä 59,2 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että koulujen eriytyminen on Suomessa todellinen ongelma. 

Tähän liittyvä erityisongelma ovat vieraskieliset koululaiset, joilla ei puutteellisen kielitaidon takia ole edellytyksiä suoriutua koulusta kunnialla. Siksi peräti 68,5 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita pitäisi opettaa erillisissä ryhmissä - eikä siis inklusiivisesti osana tavallisia luokkia.

HS:n jutussa opettajat lähettivät terveisiä myös poliittisille päättäjille. Heidän mukaansa "uudistuksia tehtailevilla virkahenkilöillä on arjesta irtautunut tai jopa vääristynyt ihmiskuva". Niinpä 89,1 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista ei pitänyt avoimia oppimisympäristöjä hyvänä tai tarpeellisena asiana. 

Myöskään ilmiöpohjainen oppiminen ei saanut opettajilta kannatusta. Vain 54,4 prosenttia piti sitä hyvänä tai tarpeellisena uudistuksena koulutyöhön. 

Lisäksi opettajat kertoivat koulujen byrokratian ja hankehumpan vaikeuttavan perustyöhön keskittymistä. Toisin sanoen he kaipasivat vähemmän uudistuksia ja enemmän työrauhaa opetuksen antamiseen - tämä ja muut HS:n jutun esille nostamat asiat pantakoon merkille parhaillaan käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa. 

Ellei näin tehdä, saattaa käydä samoin kuin terveydenhuollon sairaanhoitajien tapauksessa - eli työoloihinsa kyllästyneet opettajat hakeutuvat muihin hommiin. On nimittäin niin, että jo nyt peräti 68,5 prosenttia opettajista on harkinnut alan vaihtoa. 

sunnuntai 21. toukokuuta 2023

Siis miksi Oulussa murhataan, Riika Nykänen?

Helsingin sanomat teki jutun henkirikosten poikkeuksellisen suurista määristä Oulussa. Koska otsikko oli mielenkiintoinen - ja minulla oli ns. Ruotsin tien ja taannoisen raiskausringin takia omia ajatuksiani tekijöiden taustoista - luin jutun. 

Siinä käytiin ensin läpi jo oikeudessa ratkaistuja tapauksia mainitsematta mitään tekijöiden taustoista. Sen jälkeen siirryttiin kuvaamaan, minkälainen on "niin sanottu perinteinen suomalainen henkirikos..., jossa kaksi miestä ryyppää keskenään, heille tulee sanaharkkaa, ja toinen puukottaa toisen".

Mutta sitten todetaankin, että Oulussa tai sen lähialueella on reilun puolen vuoden sisällä tapahtunut useampia henkirikoksia, jotka eivät ole pääpiirteiltään niin sanotusti tyypillisimpiä suomalaisia henkirikoksia. Eikä sitten enää kerrotakaan mitään, vaan ryhdytään voivottelemaan kaupungin mielenterveyspalveluiden heikkoa tilaa. Ja lopulta päädytään huumeisiin mielenterveysongelmien aiheuttajana.

Anteeksi nyt vain, jutun kirjoittanut toimittaja Riika Nykänen, mutta juttusi perusteella joudun olettamaan, että alussa mainitsemani omat ajatukseni osuivat oikeaan. Ja samalla toteamaan ties kuinka monennen kerran suomalaisen journalismin kyvyttömyyden ymmärtää, että maahanmuuttopolitiikan merkityksen - tai sen puuttumisen - mainitseminen tällaisissa asioissa olisi välttämätöntä, jotta vältettäisiin maahanmuuttajiin liittyvien väärien ennakkoluulojen vahvistuminen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eva Biaudet ja oululaiset lapsenraiskaajat
Mystinen nuorisoaines tekee väkivaltarikoksia
Raha ratkaisee

lauantai 20. toukokuuta 2023

Petteri Orpo opasti Anna Maja Henrikssonia

Kuten arvoisa lukijani tietää, on porvarihallituksen syntyminen kiinni siitä, saadaanko perussuomalaisten ja RKP:läisten maahanmuuttopoliittiset linjaukset sovitettua yhteen. Perussuomalaisten osalta kysymys on etukäteen ilmoitetusta kynnyskysymyksestä, joten ilman siihen tulevia merkittäviä muutoksia nyt neuvottelussa olevalta pohjalta ei hallitusta synny. 

Myös pääministerikokelas Petteri Orpo (kok) tietää tämän. Ja ilmeisesti siitä syystä hän lähetti eilen RKP:n hallitusneuvottelijoille viestin. Sen mukaan vaalituloksen on näyttävä maahanmuuttoa koskevassa linjassa jollain tavalla - ja "se varmasti tuo oman lähtökohdan neuvottelulle".

Samalla Orpo nähdäkseni vihjaisi Anna-Maja Henrikssonille (rkp), ettei reilun neljän prosentin kannatuksella voi kiristää määräänsä enempää etuja hallitusohjelmaan, vaikka olisikin vaa´ankieliasemassa, kuten RKP näyttäisi olevan. Toivoa sopii, että viesti meni perille. 

perjantai 19. toukokuuta 2023

Suomalaisten metsien tehokasta hyödyntämistä on syytä jatkaa

Petteri Taalas totesi aikanaan, että Suomessa keskitytään ilmastonmuutoksen torjunnassa liikaa hiilinieluihin sen sijaan, että panostettaisiin fossiilisten päästöjen vähentämiseen. Tämän seurauksena on vaadittu muun muassa vähentämään taloutemme yhtenä selkärankana toimivia metsäteollisuudelle raaka-ainetta tuottavia metsien hakkuita.

Tämä keskustelu sai mielenkiintoisen lisän tämän aamun Helsingin sanomissa, joka raportoi Science-lehden julkaisemasta uudesta tutkimuksesta. Sen mukaan nykyisten metsien kyky sitoa hiiltä ei kasvaisi kovinkaan paljon metsätalouden lopettamisesta, koska metsien maanpäälliset hiilivarastot kasvaisivat vain 15–16 prosenttia nykyisestä, jos ihminen jättäisi metsät rauhaan.

HS:n jutussa oli haastateltu tutkimusprofessori Annika Kangasta, joka totesi, että "metsien hiilinieluilla ei ilmastomuutosta taklata, mutta se on tietenkin helppo sanoa, koska olin sitä mieltä jo ennestäänkin. Hämmästyttävää on korkeintaan mittakaava, eli että kaiken metsätalouden lopettaminen vastaa vain neljän vuoden päästöjä."

Hän totesi myös sen itsestäänselvyyden, että metsätaloudesta luopuminen veisi kannusteen myös suojella metsiä tuhoilta, koska "jos... puulla ei ole arvoa eikä ole syytä pitää metsästä huolta. Kenenkään ei kannata tehdä mitään, jos tulee metsäpalo tai tuhohyönteisiä".

Metsätaloudesta elävässä Suomessa elävänä toivon, että tämä tutkimus panee pisteen sille höperehtimiselle, jota täällä on harrastettu ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä. Ja hyödynnetään maamme tärkein uusiutuva luonnonvara täysimittaisesti - toki huolehtien nykyiseen tapaan siitä, että niiden terveys ja eliölajien monimuotoisuus säilyvät myös tulevaisuudessa.

Lopuksi on todettava, ettei nyt esille nostettu tutkimus ei suinkaan ole ainoa johtopäätöksessään. Olenhan itsekin raportoinut samansuuntaisesta raportista, jonka mukaan mikään siinä tutkituista metsien hoitomuodoista ei yksiselitteisesti torju ilmastonmuutosta eli samanaikaisesti kasvata hiilinielua, vähennä yläilmakehän säteilyepätasapainoa ja alenna alailmakehän lämpötilaa. Sen tehneiden tutkijoiden mukaan Euroopan metsiä ei tule ajatella keinona hillitä ilmastonmuutosta koska niiden avulla siihen ei ole mahdollista vaikuttaa merkittävästi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Päästökauppa ja narun päässä oleva pässi
Ilmastonmuutoksen suurimmat uhat
Hiilinieluun keskittyminen olisi vanhentunutta metsäpolitiikkaa

torstai 18. toukokuuta 2023

Suomalaisten syyllistäminen on syytä lopettaa!

Me suomalaiset olemme saaneet tottua siihen, että meitä syyllistetään ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Koska Suomen kokonaispäästöt ovat kohtuullisen pienet, vedotaan siihen, että henkeä kohden laskettuna ne ovat kuitenkin suuret (esimerkki). 

Siksi oli hauska huomata, että maailmanpankin keräämien tietojen mukaan hiilidioksidipäästämme henkeä kohden olivat vuonna 2019 pienemmät kuin esimerkiksi kiinalaisilla, eteläafrikkalaisilla, malesialaisilla. turkmenistanilaisilla tai palaulaisilla. Syynä tähän on se, että meidän päästömme ovat supistuneet nopeasti kun taas monilla muilla mailla tällaista käännöstä ei ole tapahtunut. 

Näemme myös, että tässä suhteessa suurimpia päästelijöitä ovat Persianlahden rantavaltiot Qatarin johdolla. Ja muita "huippumaita" ovat esimerkiksi Kanada, Luxemburg, Australia ja USA. Myös Venäjä, Tshekki, Puola ja Viro ovat 30. sijalla köllöttelevän Suomen edellä. 

Oli myös mielenkiintoista katsoa, kuinka sijoilla 31-35 sijaitsevien valtioiden hiilidioksidipäästöt ovat kehittyneet suhteessa Suomeen. Niistä vain Irlannin päästöjen kehitys oli edes lähes samankaltaisesti laskeva kuin Suomella. Iranilla oli loivaa laskua, Bahamalla kasvu oli pysähtymässä ja Mongolialla kasvoi edelleen. Israelin päästökehityksessä oli aiemmin jopa nopeampi lasku kuin Suomella, mutta sekin näyttäisi pysähtyneen. 

Siten ainakin tässä käsittelemäni tilaston valossa on selvää, että suomalaisten sijoitus henkeä kohden lasketuissa hiilidioksidipäästöissä on kovaa vauhtia putoamassa. Siksi on jännittävä nähdä, missä vaiheessa suomalaiset mediat havahtuvat tähän tosiasiaan ja kehuvat meitä suomalaisia esimerkillisestä toiminnasta. Vähintäänkin medioiden olisi syytä lopettaa meidän syyllistämisemme!

* * *

Tässä yhteydessä en voi olla kirjaamatta muistiin sitä, että Maailman ilmatieteen järjestö WMO teki seuraavaksi viideksi vuodeksi ennusteen. Sen mukaan vuosien 2022–2026 aikana nähdään 93 prosentin todennäköisyydellä mittaushistorian lämpimin vuosi ja samanlaisen 93 prosentin todennäköisyydellä tämän vuoden alusta alkaneen viisivuotisjakson keskilämpötila on korkeampi kuin sitä edeltäneellä viisivuotisjaksolla.

Jäädäänpä siis seuraamaan tilanteen kehitystä, sillä Petteri Taalaksen johtaman organisaation ennusteen täytyy tarkoittaa sitä, että erityisesti muuta maailmaa nopeammin lämpenevää arktista peittävä merijää sulaa viimeistään vuoden 2026 syyskuussa pienemmäksi kuin koskaan ennen vuodesta 1979 alkaneen mittaushistorian aikana. Sillä sehän on se tilasto, jota tässä blogissa on seurattu jo vuodesta 2017.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa ilmastomalleista
Saksa on hiilidioksidipäästöjen suurvalta, mutta nielukääpiö
Pohjoisen merijään pinta-ala ei ole supistunut sitten vuoden 2001, mutta onko nyt alkanut muutos?

keskiviikko 17. toukokuuta 2023

Kepun petokselle on tulossa kova hinta

Iltalehti kertoi, että hallitusneuvotteluiden takiaispuolue RKP suostuu tinkimään kehitysavusta vain 100 miljoonaa euroa. Toisin sanoen selvästi vähemmän kuin Sanna Marinin (sd) hallitus tätä kankkulan kaivoon rinnastettavaa menoerää nosti

Selvällä suomenkielellä sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että RKP haluaa vähentää mieluummin suomalaisia palvelevia julkisia menoja kuin kehitysmaiden gepardihattujen tilejä lihottavia lahjarahoja. Lisäksi hallitusneuvotteluissa on näkynyt se, kuinka RKP on turvautunut neliraajajarrutukseen maahanmuuttoasioissa. 

Tästä kaikesta en syytä RKP:tä. Se on linjannut nämä asiat selkeästi, eikä sitä voi pakottaa hallitukseen vasten tahtoaan. Eikä RKP:tä toki olisi sinne tarvittukaan, ellei Keskusta olisi pettänyt jälleen kerran suomalaisia. Eli päättänyt poliittisen vihervasemmiston kanssa liittoutumalla tehdä kaikkeansa estääkseen maatamme saamasta järkevää politiikkaa tekevää hallitusta tuleviksi vuosiksi.

Näin RKP:lle syntyi asema, jossa se voi vaatia hallitukseen osallistumisensa ehdoksi muidenkin tavoitteidensa kuin ruotsinkielen aseman turvaamista. Ja sen se todellakin näyttää tekevän.  

Tässä yhteydessä on syytä lopuksi todeta, että tuoreessa Helsingin sanomien gallupissa hallitusneuvottelujen pääpuolueet Kokoomus ja Perussuomalaiset saivat kansalaisilta vahvan tuen pyrkimyksilleen muuttaa suomalaista yhteiskuntaa tosiasioihin perustuvaksi. Siksi olisi sääli, mikäli Keskustan selkärangaton päätös vihervasemmiston kanssa liittoutumisesta johtaisi niiden asettamien tavoitteiden vesittämiseen.


 

tiistai 16. toukokuuta 2023

Kovempaa verotusta haluavien suomalaisten määrä on hurjassa kasvussa

Elinkeinoelämän valtuuskunta on teettänyt mielipidekyselyn, jonka mukaan suomalaisista noin puolet pitää maamme verotusta liian kireänä. Sen mukaan erityisesti nyt tekeillä olevan hallituksen pääpuolueiden kannattajat ovat tätä mieltä. 

Niinpä peräti yli 80 prosenttia Perussuomalaisten kannattajista pitää Suomen verotusta liian ankarana ja kokoomuslaisiakin suosivista yli 70 prosenttia. Toisin sanoen näiden puolueiden kannattajista selvä enemmistö haluaisi itse päättää nykyistä enemmän siitä, mihin heidän työnsä tuloksena syntyvä varallisuus käytetään. 

Sen sijaan Ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajista puolet ja Kristillisdemokraattien äänestäjistä vain neljä kymmenestä päättäisi itse nykyistä enemmän omista rahoistaan. Tosin kummankaan puolueen kannattajien enemmistö ei kuitenkaan kaipaa poliitikoille ja hallintobyrokraateille nykyistä suurempaakaan valtaa päättää heidän työnsä tulosten käytöstä.

Kuten arvoisa lukijani tietää, on perinteisen oikeisto/vasemmisto-akselin merkittävin indikaattori juuri suhtautuminen verotukseen. Siksi ei ole yllättävää, että yli puolet SDP:n kannattajista ja noin 70 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjistä pitää nykyistä työn tulosten sosialisointitasoa vähintäänkin sopivana.

Sen sijaan on jossain määrin mielenkiintoista, että näidenkin puolueiden kannattajien tulojen sosialisointihimoa suurempi halu päästää julkisen vallan ahnas käsi ihmisten lompakolle löytyi Vihreiden äänestäjistä. Heistä peräti kolme neljästä on vähintäänkin tyytyväinen verotuksen tasoon ja vain 13 prosenttia haluaisi itse päättää tulojensa käytöstä nykyistä enemmän. Toisin sanoen aikanaan suurelta osin liberaalien raunioille syntyneestä puolueesta on syntynyt maamme kiivain sosialisointiliike. 

Muista puolueista Liike Nytin kannattajista vajaa 60 prosenttia haluaisi nykyistä alhaisempaa verotusta ja Keskustankin äänestäjistä lähes puolet. Kaiken kaikkiaan suomalaista 49 prosenttia pitää nykyistä tulojen sosialisointitasoa liian rankkana ja 32 prosenttia liian vähäisenä - lopuilla ei ole asiasta näkemystä. 

Tätä tulosta on mielenkiintoista verrata viime tammikuiseen kyselyyn, jonka mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta tasapainottaisi valtion velkavetoista taloutta leikkaamalla veronkorotusten sijaan julkisia menoja. Toisin sanoen lisää veroruoskaa haluavien kansalaisten määrä näyttäisi kasvaneen peräti viidellätoista prosenttiyksiköllä vain neljässä kuukaudessa. Syitä tälle muutokselle voimme vain arvailla. 

Lopuksi haluan välittää arvoisalle lukijalleni - tai oikeastaan kaikille suomalaisille - Suomen Ekonomien pääekonomistin toteamuksen, jonka mukaan "tuloverotusta on naapurimaassamme kevennetty viime vuosikymmeninä määrätietoisesti ja hyvin tuloksin. Tänä päivänä Ruotsissa palkansaajan tuloveroprosentti on keski- ja hyvätuloisilla merkittävästi Suomea alhaisempi ja toisaalta työllisyysaste on siellä korkeampi. Suomenkin tulisi verottaa jatkossa vähemmän sitä mitä haluamme lisää, eli työtä."

maanantai 15. toukokuuta 2023

Saksalaiset maahanmuuttajat monikulttuurisissa kouluissa

Mikäli käynnissä olevat hallitusneuvottelut johtavat positiiviseen lopputulokseen, tulee Suomen maahanmuuttopolitiikka muuttumaan aiempaa tiukemmaksi. Tämä johtuu siitä, että Perussuomalaiset on asettanut sen kynnyskysymykseksi. 

Toisaalta usein näkee väitteen, jonka mukaan maahanmuuttajien määrä ei olisi ongelma, vaan heidän integroitumisensa yhteiskuntaan. Eli omaksuvatko tulijat lopulta länsimaisen elämäntavan, vai tuovatko he ainoastaan kehitysmaalaiset elintavat Eurooppaan.

Siksi oli mielenkiintoista lukea tutkimuksesta, jossa oli selvitetty luokkien etnisen diversiteetin vaikutusta maahantulijoiden integroitumiseen. Se oli tehty Saksassa, missä lähes puolet turvapaikkaa vuonna 2021 hakeneista tulijoista oli alle 18-vuotiaita.

Tutkimus osoitti, monimuotoisiin luokkiin sijoitetut pakolaiset integroituvat sosiaalisesti paremmin kuin ne, jotka sijoitetaan yhtenäisempiin luokkiin. Tämä pääteltiin analysoimalla Saksan vuoden 2018 kansallisen tutkimuksen tuloksia, jossa yhdeksännen luokan (14- tai 15-vuotiaat) oppilaita pyydettiin nimeämään ystävänsä ja luokkatoverinsa, joiden vieressä he eivät haluaisi istua.

Tulokset osoittivat, että oppilailla - pääasiassa Syyriasta ja Afganistanista tulleilla - oli vähemmän ystäviä ja he kokivat enemmän hylkimistä kuin ikätoverinsa. Mutta mitä enemmän luokkien monimuotoisuus lisääntyi, sitä vähemmän hylkimistä tapahtui.

Monimuotoisemmissa luokissa oppilaista 42% vähemmän hylki saman ikäisiä pakolaisoppilaita verrattuna vähemmän monimuotoisiin luokkiin. Myös sellaisten maahanmuuttajaoppilaiden määrä, joita luokkatoverit nimesivät ystäviksi, nousi hieman.

Sen sijaan luokissa, joissa oli vähemmän monimuotoisuutta, Saksassa syntyneiden saksalaista syntyperää olevien vanhempien lapset hylkivät maahanmuuttajaoppilaita luokkatovereinaan. He myös nimesivät heitä vähemmän todennäköisesti ystävikseen.

Tutkimatta kuitenkin jäi, miten monimuotoisten luokkien välisten ystävyyssuhteiden monipuolistuminen vaikutti maahanmuuttaja- tai kantaväestönuorison menestykseen myöhemmin elämässä. Johtivatko lisääntyneet monikulttuuriset ystävyyssuhteet pääsääntöisesti maahanmuuttajanuorison länsimaistumiseen vai kenties saksalaisnuorison kehitysmaalaistumiseen. 

Siksi on jäätävä vielä odottamaan sitä, että saadaanko jossain vaiheessa tutkimustietoa myös tästä kysymyksestä. Sillä sehän - juuri se - on se kysymys, joka lopulta ratkaisee Europan tulevaisuuden suuntaviivat, mikäli kehitysmaalainen maahanmuutto jatkuu viimeisten kymmenen vuoden aikana nähdyllä tavalla kantaväestön lapsiluvun samalla laskiessa.

sunnuntai 14. toukokuuta 2023

Voiko kehitysmaalaiset lahjoa, Maria Ohisalo?

Vihreiden Maria Ohisalo otti kantaa kehitysapuun. Hänen mukaansa "kehitysyhteistyö ei ole mitään Kankkulan kaivoon heitettyä rahaa, kuten ainakin yksi hallitusneuvotteluissa mukana olevista puolueista näyttää ajattelevan... Toivon todella, että Säätytalolla ymmärretään kehitysyhteistyön arvo muuna kuin vain euroina. Se on turvallisuuskysymys.”

Tällä hän tarkoitti, että kehitysmaat pitäisi lahjoa olemaan globaalissa kilpailussa lännen puolella sen sijaan, että ne asettuisivat Kiinan ja Venäjän tueksi globaalissa idän ja lännen välisessä kilpailussa. Nopeasti ajatellen Ohisalon ajatuksessa vaikuttaisikin olevan jonkinlainen järki, sillä onhan koirakin paras kaveri sille perheenjäsenelle, joka antaa sille ruokaa ja muita herkkuja. 

Ja näinhän länsimaat ovat todellakin tehneet. Wikipedian mukaan vuonna 2019 yli miljardin euron tukea antoivat länsimaista Australia, Itävalta, Belgia, Kanada, Tanska, EU:n instituutiot, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Hollanti, Norja, Etelä-Korea, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Iso-Britannia, ja USA. Muista maista samaan joukkoon pääsivät Kiina, Intia, Arabiemiraatit, Turkki, Qatar ja Venäjä. 

Näistä suurimmat lahjoittajat olivat Kiina, USA ja Intia, joiden kaikkien kontribuutio oli yli 30 miljardia. Niiden jälkeen tulivat yli 10 miljardin lahjoituspotilla Saksa, Iso-Britannia, Japani, EU:n instituutiot, Ranska ja Qatar. Venäjän kehitysapu oli melkein täsmälleen saman suuruinen kuin Suomen. 

Kun edellä olevia listoja (tai tarkemmin Wikipedia-sivua) tarkastelee, voisi - mikäli Ohisalon logiikka pitäisi paikkansa - länsimaiden kuvitella saaneen lahjarahallaan kehitysmaiden varauksettoman tuen idän ja lännen välisessä kilpailussa. Ja etenkin suhteessa Venäjään. 

Asiaa voinee tarkastella esimerkiksi katsahtamalla, miten eri maat ovat suhtautuneet YK:ssa Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Tästä asiasta kertoi viime lokakuussa Helsingin Sanomat.

Sen mukaan "YK:n yleiskokous hyväksyi keskiviikkona selvin luvuin päätöslauselman, joka tuomitsee Venäjän laittomat alueliitokset Ukrainassa. 143 maata äänesti puolesta ja 35 maata pidättäytyi äänestämästä. Vastaan äänestivät Venäjän lisäksi Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Nicaragua ja Syyria."

Lisäksi länsimaiden toiveesta ja lahjarahasta huolimatta "äänestyksestä pidättäytyneitä maita olivat Algeria, Armenia, Bolivia, Burundi, Eritrea, Eswatini (eli entinen Swazimaa), Etelä-Afrikka, Etelä-Sudan, Etiopia, Guinea, Honduras, Intia, Kazakstan, Keski-Afrikan tasavalta, Kiina, Kirgisia, Kongo, Kuuba, Laos, Lesotho, Mali, Mongolia, Mosambik, Namibia, Pakistan, Sri Lanka, Sudan, Tadžikistan, Tansania, Thaimaa, Togo, Uganda, Uzbekistan, Vietnam ja Zimbabwe".

Minun nähdäkseni edelle kirjoittamani tosiasiat eivät juurikaan tue Ohisalon väitettä siitä, että kehitysmaat voitaisiin lahjoa kehitysavulla asettumaan länsimaiden rinnalle maailmanpoliittisissa kysymyksissä. Pikemminkin herää ajatus siitä, että Afrikan ja muiden kehitysmaiden miehet hymyilevät huvittuneina partaansa ihmetellessään länsimaisten miesten sinisilmäisyyttä - tasa-arvo- ja wokelluskysymyksistä tietämättöminä he tuskin osaavat ajatella, ettei kyse ehkä sittenkään ole läntisistä miehistä vaan pikemminkin kaikenlaisista mariaohisaloista.

lauantai 13. toukokuuta 2023

Venäjän erikoisoperaation erikoisin vaihe on alkamassa

Ukrainan puolustustaistelu Venäjän erikoisoperaatiota vastaan näyttäisi siirtyneen uuteen vaiheeseen, sillä ainakin Bahmutin luoteispuolella Venäläisiä on työnnetty takaisin niiden raskain tappioin valtaamilta alueilta. Tosin ukrainalaiset itse sanovat, etteivät he ole vielä aloittaneet paljon puhuttua vastahyökkäystään. 

Nähtäväksi siis jää, onko nyt käynnissä ensinäytös siirtymisestä sodan ratkaisutaisteluihin vai sittenkin vain yksi pieni vaihe sodan kulussa. Selvää kuitenkin on, että ukrainalaisten talven mittaan saama moderni aseistus (esimerkki, toinen ja kolmas) on tehnyt heistä viime kesää selvästi vahvemman sotilaallisen toimijan. Ja samaan aikaan parasta aseistustaan vanhalla raudalla korvannut Venäjä on heikentynyt.

Ukrainan vapauttaminen on lähtökohtaisesti äärimmäisen hankala tehtävä, sillä Putin ei luovu saavutuksistaan helposti. Siihen viittaavat myös mittavat puolustusjärjestelyt, joiden kukistaminen on ainakin periaatteessa lähes mahdotonta. 

Siksi onkin jännittävä nähdä kuinka taistelut edistyvät itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa. Pahimmassa tapauksessa kesän aikana nähdään ensimmäisestä maailmansodasta tuttua kulutustaistelua, jossa sotilaita kuolee kuin kärpäsiä, mutta linjat liikkuvat vain vähän.

Parhaassa tapauksessa taas jo aiemmin motivaatiovaikeuksista kärsineiden venäläisten sotilaiden moraali pettää lopullisesti ja taisteluosastot antautuvat joukoittain tai syöksyvät paniikissa ukrainalaisia karkuun. Jotenkin minusta tuntuu juuri nyt, että tämä on se skenaario, jonka toteutumisen tulemme näkemään alkaneen kesän aikana - ei ehkä heti hyökkäyksen alettua, mutta viimeistään keskikesän helteillä. 

Jos olen oikeassa, olisi kyseessä Venäjän erikoisoperaation erikoisin vaihe. Ja ehdottomasti myös positiivisin.

JK kello 13:03: Näyttää siltä, että erikoisoperaation erikoisvaihe käynnistyi saman tien: Britti­tiedustelu: Venäläiset vetäytyneet seka­sortoisessa tilassa Bahmutissa – pulaa uskottavista taistelu­yksiköistä

perjantai 12. toukokuuta 2023

Tähtääkö Eva Biaudet hallitusneuvotteluiden kaatamiseen?

Eilen nähtiin hallitusneuvotteluissa omituinen näytelmä. Maahanmuuttotyöryhmässä RKP:n edustajana oleva Eva Biaudet marssi nimittäin Ilta-Sanomien mukaan ulos aamupäivän aikana. Lehti myös arveli, että puolue vaihtaa hänen tilalleen toisen ihmisen. 

MTV3 kuitenkin kertoi kuitenkin myöhemmin samana päivänä, että Petteri Orpo (kok) olisi kiistänyt Biaudet´n marssineen ulos. Anna-Maja Henriksson (RKP) oli puolestaan kertonut, että "Eva toki kävi ulkona työryhmästä päivällä, mutta hän meni sinne takaisin" ja mainitsi Biauden ulospistäytymisen syyksi sen, ettei tämä kokenut saavansa ääntään kuuluviin ja poistui tämän takia hetkeksi.

Henriksson mainitsi myös, että Biaudet jatkaa maahanmuuttotyöryhmässä RKP:n edustajana. Tämä on sikäli harmi, ettei tällä liene kykyä hallitusneuvotteluiden vaatimiin kompromisseihin maahanmuuttoasioissa. Tähän viittasi myös IS:n illansuussa välittämä Biaudet´n lausunto, jonka mukaan "meillä on hyvin erilainen näkemys kriminaalipolitiikassa ja ulkomaalaispolitiikassa, sekä perus- ja ihmisoikeuksista". 

Pahimmassa tapauksessa voi jopa käydä niin, että Biaudet onnistuu kaatamaan koko hallitusneuvottelut maahanmuuttokysymykseen, sillä Riikka Purra (ps) on tehnyt jo etukäteen selväksi, että "ainoa kynnyskysymys on, että perussuomalaiset ei voi osallistua hallitukseen, joka ei selvästi rajoita Suomeen saapuvaa haitallista maahanmuuttoa".

Jos sitten käy niin, että Biaudet ja RKP kieltäytyvät maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä ja hallitusneuvottelut päättyvät siihen, ollaan uudessa tilanteessa. Silloin jää jäljelle ainakin seuraavat kolme vaihtoehtoa: 1. sinipuna, 2. kolmen suuren hallitus ja 3. Keskusta kääntää sittenkin takkinsa ja korvaa RKP:n Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien neuvotteluissa. 

Sanomattakin lienee selvää, että itse toivoisin tuossa tilanteessa vaihtoehdon 3 toteutumista. Tämä siitä huolimatta, että uskon sen olevan ratkaisu, joka kääntäisi Keskustan kannatuksen nousuun. 

Lopuksi - jotta totuus ei unohtuisi - hallitusneuvottelijoiden on syytä huomata Helsingin sanomien tämän aamun kirjoitus, jonka mukaan tämän vuoden helmikuussa 27 EU-maan sekä Norjan ja Sveitsin yhteensä saamien turvapaikkahakemusten määrä oli noin 80 000, eli kolmannes enemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Siten humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan kiristyksillä alkaa olla jo kiire - kuten asiaan jo tarttuneen Saksan esimerkki osoittaa.

torstai 11. toukokuuta 2023

Kiina osoittaa Putinin Venäjälle paikan

Kiina on tunnetusti käyttänyt hyväkseen Venäjän eristämistä muusta maailmasta. Sen seurauksena maiden välinen kaupankäynti on kasvanut huomattavasti Ukrainan sodan aikana. 

Jotain maiden välisestä suhteesta kertoo se, että Kiinan osuus Venäjän kaikesta tuonnista oli viime vuoden lopulla jo noin 40 prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli noin 25 prosenttia. Tämä kauppatavara pitää sisällään esimerkiksi koneita ja laitteita, autoja ja elektroniikkaa. 

Kiinan tuonti Venäjältä on kasvanut vielä vientiäkin enemmän. Mutta sen pääosa ei ole teollisuustuotteita vaan halpoja raaka-aineita kiinalaisen yhteiskunnan käyttövoimaksi. 

Lieneekö tämä kiinalaisten ylivoima maiden välisissä kauppasuhteissa syynä siihen, että maan luonnonvarojen ministeriö on maaliskuussa julkaissut uusia säännöksiä karttojen sisällöstä. Ne edellyttävät Venäjän 1800-luvulla valloittamien vanhojen kiinalaisten kaupunkien vanhojen nimien käyttämistä.

Siten Vladivostokia kutsutaan jälleen nimellä Haishenwai, kun taas Sahalinin saari nimetään uudelleen Kuyedaoksi. Näin idän nouseva suurvalta on voinut osoittaa paikan Putinin sotilaallisesti heikoksi osoittautuneelle ja taloudellisesti Kiinasta yhä riippuvaisemmalle entiselle supervallalle. 

Nähtäväksi jää, pyrkiikö Kiina jopa vanhojen alueidensa palauttamiseen siinä tapauksessa, että Venäjän epäonninen sotaretki Ukrainaan päättyisi sekasortoon tai jopa Venäjän hajoamiseen useiksi erillisiksi valtioiksi. Mielestäni tämä mahdollisuus näyttää päivä päivältä yhä todennäköisemmältä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

keskiviikko 10. toukokuuta 2023

Uutta tietoa ilmastomalleista

Pohjoisesta merijäästä on julkaistu uutta mielenkiintoista tutkimustietoa. Siinä tarkastellaan mitä tapahtuu, kun ilmakehän korkea hiilidioksidipitoisuus lämmittää pohjoista napaseutua, jolloin sitä peittävä merijää vähenee. Tällöin merijää sulaa aiempaa nopeammin kesällä, jolloin meren pinta paljastuu pidemmäksi aikaa imien enemmän energiaa ja nostaen lämpötiloja. 

Aikaisempien tutkimusten mukaan pilvet voivat muuttaa pinnalle imeytyvän energian määrää, joko viilentämällä pintaa estämällä auringonvalon saapumisen tai lämmittämällä pintaa sitomalla maasta vapautuvaa lämpöenergiaa. Sen sijaan ei ole juurikaan tutkittu pilvien ja Arktisen valtameren lämpötilojen yhteisvaikutusta. 

Nyt Geophysical Research Lettersissä julkaistussa tutkimuksessa käytettiin globaalia ilmastomallia, jonka avulla tutkittiin pilvien ja valtameren lämpötilojen välistä suhdetta ennen ja jälkeen merijään täydellistä sulamista eri hiilidioksidipitoisuuksissa. Matalilla hiilidioksidipitoisuuksilla merijää peitti meren suurimman osan kesästä, eikä pilvillä ollut juurikaan vaikutusta.

Sen sijaan korkeammilla hiilidioksidipitoisuuksilla Jäämeri oli vapaa merijäästä aiemmin kesällä, jolloin pilvet vaikuttavat enemmän siihen, kuinka paljon auringonvaloa pääsee sen pinnalle. Saadut tulokset viittaavat siihen, että kun Arktinen alue muuttuu kausiluonteisesti jäävapaaksi, on pilvillä voimakas viilentävä vaikutus kesäiseen mereen. 

Saamiensa tulosten perusteella tutkijat totesivat, että pilvien ja niiden säteilyvaikutusten huomioon ottaminen tulee olemaan yhä tärkeämpää arktisen alueen mallintamisessa silloin, kun Arktis siirtyy kohti kausittain jäättömiä olosuhteita. Tätä muutosta odotellessa pilvien säteilyvaikutusten realistinen mallintaminen on todennäköisesti tärkeää myös sen määrittämiseksi, kuinka paljon lämpöä on vapautettava merestä ilmakehään ennen kuin merijää voi alkaa jäätyä syksyllä.

* * *

Edellä käsittelemäni tutkimus valaisi omalta osaltaan sitä, kuinka ilmaston lämpenemiseen maapallon eri osissa liittyy vielä paljon tuntemattomia - ja monella tavalla merkittäviä - tekijöitä. Siksi on ymmärrettävää, etteivät ilmastonmuutoksen ennusteet ole aina osuneet kohdalleen, vaan lähinnä ennakoineet kerta toisensa jälkeen toteutunutta kehitystä nopeampaa lämpenemistä.

Näin on ollut myös pohjoisella Jäämerellä, kuten blogiani säännöllisesti seuraavat lukijani tietävät. Ja näin on myös tällä hetkellä, sillä tuoreimman eli toissapäiväisen mittauksen mukaan jään laajuus on mittaushistorian kuudenneksitoista pienin eli jää on ollut vastaavana ajankohtana pienempi vuosina 2022, 2021, 2020, 2019, 2018, 2017, 2016, 2015, 2014, 2011, 2007, 2006, 2005, 2004 ja erittäin mielenkiintoisesti mittaushistorian yhdentenätoista vuonna 1989.

Meillä on myös tieto pohjoisen napajään huhtikuun keskimääräisestä pinta-alasta. Se oli viime kuussa suurempi kuin vuosina 2022, 2021, 2020, 2019, 2018, 2017, 2016, 2015, 2014, 2011, 2007, 2006, 2005, 2004, 1996, 1995, 1986, 1984, 1983 ja 1981. Toisin sanoen jään huhtikuinen pinta-ala on ollut nykyistä pienempi useiden mittaushistorian alkutaipaleen vuosina. 

Tässä lienee syytä kerrata, miten nämä kaksi mittausperustetta poikkeavat toisistaan. Merijään laajuus on kaikkien ruudukkosolujen alueiden kokonaissumma, joissa on vähintään 15% jääpitoisuus, kun taas merijään pinta-ala lasketaan vähintään 15% jääpitoisuuden omaavien ruudukkosolujen jäisten alueiden ja niiden jääpitoisuuden perusteella. Ensin mainittu vastaa siten lähinnä reikäjuustosiivun pinta-alaa reikineen kun taas jälkimmäisessä on laskettu siivun pinta-ala ilman reikiä. 

Tässä on mielenkiintoista se, että näiden kahden mittaustavan lopputulokset poikkeavat selvästi toisistaan. Tästä kertoo se, että napajään viime huhtikuun keskimääräinen laajuus on suurempi kuin vuosina 2021, 2020, 2019, 2018, 2017, 2016, 2014, 2007, 2006 ja 2004, mutta selvästi pienempi kuin kaikissa 1980- ja 1990-luvun mittauksissa. Siten sen antamat tulokset vastaavat syystä tai toisesta napajään pinta-alaa paremmin ilmastomallien ennusteita.

Nähtäväksi siis jää, millä tavalla pohjoisten merien jääpeite kehittyy tulevina vuosina. Sulaako se ennusteiden mukaan, vai onko sittenkin käymässä niin, että jääpeitteen katoamista ennustavat ilmastomallit osoittautuvat siksi puutteellisiksi, ettei sulamista tapahdu lainkaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
WMO: Jäätiköiden sulamista ei voi enää estää
Fatim Diarra tulisi valita Vihreiden puheenjohtajaksi puolueen uskottavuuden säilyttämiseksi
Uusi malli pohjoisen napajään kehityksestä

tiistai 9. toukokuuta 2023

Terveydenhuolto tuli äärimmäiselle rajalle

Helsingin sanomat kertoi, että "HUS lykkää nykyisin myös kiireellisiksi luokiteltuja hoitoja. Parhaimmillaan vitkuttelu tarkoittaa turhaa stressiä kuolemansairaalle. Pahimmillaan syöpä ehtii levitä."

Tämä ei ole ihme maassa, jossa tällä hetkellä toimitusministeriönä jatkava hallitus on tuhonnut maan talouden syytämällä rahaa erilaisiin maailmanparannusprojekteihin ja luonut terveydenhuoltoon äärimmäisen kalliin hallintohimmelin.

Samaan aikaan terveydenhuollossa on tekijäpula, joka johtuu lääkäreiden edunvalvonnasta ammattiin koulutettavien ihmisten määrissä sekä hoitajien tyytymättömyydestä työoloihinsa. Lääkäreiden edunvalvonta näkyy lääkäripulan lisäksi heidän keskimääräisessä noin 77 000 euron keskipalkassaan ja hoitajien surkeat työolot heidän hakeutumisessaan muihin töihin. 

Siksi ehdotan hallitusneuvottelijoille seuraavia toimenpiteitä terveydenhuoltoon. 
  1. karsitaan hyvinvointialueiden byrokratiaa oleellisesti
  2. lisätään lääkäreiden koulutusta pysyvästi 
  3. rajataan hoitajien tehtävät heidän ammattitaitoaan vastaaviin ja palkataan vähäisemmällä koulutuksella olevia ihmisiä hoitamaan tehtäviä, joihin ei tarvita sairaan- tai perushoitajan koulutusta
  4. luovutaan ylimitoitetusta hoitajamitoituksesta
  5. siirretään tarvittaessa budjettirahaa maailmanparannuksesta terveydenhuoltoon

maanantai 8. toukokuuta 2023

Venäläisten stressi kasvaa kunnes Ukraina iskee

Ylen mukaan Ukrainan varapuolustusministeri oli sanonut vastahyökkäyksestä, että sitten kun se tapahtuu, on Venäjä paniikissa. Tämä on jatkoa ukrainalaisten aiemmille kommenteille (esimerkki), joissa on vihjailtu hyökkäyksen alkavan pian. Sekä demonstraatiolle, joka osoitti ukrainan pystyvän ylittämään Dnepr-joen, jota venäläiset (ja muutkin) ovat pitäneet lähes mahdottomana tehtävänä. 

Mitään suurhyökkäystä ei kuitenkaan ole tapahtunut, joten mistä on kysymys? Propagandasta tietenkin. Siis toimista, jotka aiheuttavat epätietoisuutta ja levottomuutta niissä venäläisissä sotilaissa, poliitikoissa ja ehkäpä itse Putinissakin, jotka ovat kuulleet näistä viesteistä. 

Epätietoisuuden luominen taas on tärkeää siksi, että sen kautta lisätään jännitystä venäläisten parissa. Eikä pelkästään päiväksi tai kahdeksi, vaan pidemmäksi aikaa, jolloin vihollisen stressi kasvaa lopulta hallitsemattomaksi. Ja sen seurauksena Putinin armeijan kykyä tehokkaaseen puolustukseen saadaan murretuksi.  

Tosiasia kuitenkin on, ettei Ukraina voita pelkästään luomalla stressiä venäläisten keskuuteen. Sen lisäksi stressiä on kyettävä käyttämään hyväksi. 

Eikä siinä tarpeessa mikään auta enempää kuin venäläisiin nähden ylivoimaisen läntisen aseistuksen saapuminen Ukrainaan - sekä siihen liittyvä venäläiset saavuttava epätarkka tieto sen laadusta ja määrästä. Ja kuin taivaan lahjana mahdottomaksi torjuttavaksi mainostetun ohjuksen tuhoaminen.

Tämä taktiikka on myös toiminut. Sen osoittaa esimerkiksi paniikinomainen asutusten evakuoiminen Zaporizzjan ydin­voimalan lähellä. Ja ilmeisesti myös Venäjän sodanjohdon yhä paheneva sekoilu.

Oma tulkintani Ukrainan sodan tämänhetkisestä tilanteesta on siis se, että Ukraina varustautuu ja valmistautuu hyökkäykseensä kuumeisesti ja materiaalisesti samaan aikaan kun se levittää stressaavia, mutta epätarkkoja tietoja venäläisille. 

Tätä ukrainalaiset tulevat tekemään niin kauan, kuin se tuottaa selvää tulosta. Ja sen jälkeen maataan puolustava ja hyvin motivoitunut Zelenskiyn armeija iskee hetkellä ja paikassa, jota venäläiset eivät osaa ennakoida. Ja jonka määrittämisessä ukrainalaisia auttavat läntiset tiedustelupalvelut.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että 
 

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!