torstai 30. kesäkuuta 2022

Luonnon monimuotoisuuden suojelulle saatiin hintalappu

Suomi elää tunnetusti metsästä, mutta siitä huolimatta - tai ehkäpä juuri siksi - ovat vaatimukset suomalaisten metsien suojelemiseksi eli poistamiseksi talouskäytöstä vahvistuneet vuosi vuodelta. Niitä tulee sekä kotimaasta että Euroopan unionista.

Siihen liittyen kyselin puolisen vuotta sitten monimuotoisuuden turvaamisen kokonaisvaltaisen kustannuslaskelman perään. Siksi oli äärimmäisen mielenkiintoista törmätä heti aamusta Antti Asikaisen Twitterviestiin, jossa kerrottiin Luonnonvarakeskuksen selvittäneen, paljonko erilaiset esillä olleet suojeluvaatimukset maksaisivat meille suomalaisille. 

Niistä Suomen luontopaneelin esittämät toimet vähentäisivät metsäsektorin arvonlisäystä kerrannaisvaikutuksineen vuosittain 540 – 1 150 miljoonalla eurolla ja samalla työvoiman tarve vähenisi 4 400 – 9 400 työllisellä. 

Syntyneessä keskustelussa kävi lisäksi ilmi, että lisäsuojelun edellyttämä suora maanhankintakustannus olisi peräti seitsemän miljardia euroa. Sitä voinee verrata esimerkiksi puolustusvoimien vuosittaiseen budjettiin, joka on "vain" 5,1 miljardia euroa.

Koko raporttia en tietenkään ole tämän aamun aikana lukenut, mutta edelle kirjaamani luvut ovat Luken tutkimusylijohtajan näppäimistöltä, joten ne lienevät oikeita. Ne lienee myöskin toimitettu maan hallituksen käytettäväksi sen tehdessä päätöksiä suomalaismetsien tulevaisuudesta. 

Olisikin mielenkiintoista tietää, mistä budjetin menoista Sanna Marinin (sd) kabinetti ja etenkin sen ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr) olisivat halukkaita luopumaan toteuttaakseen luontopaneelin vaatimukset. Tai vaihtoehtoisesti - olisivatko he valmiita kasvattamaan vastaavasti valtion velkaantumista ja työttömyysastetta?

Joka tapauksessa nyt esille tullut laskelma on äärimmäisen tärkeä lisä keskusteluun, jossa puhutaan metsien suojelun ja talouskäytön välisestä tasapainosta. Onhan suurin osa suomalaisista huolissaan ympäristömme tilasta ja monimuotoisuudesta, mutta olisivatko he valmiita sijoittamaan niihin Luonnonvarakeskuksen laskemia summia sekä kärsimään tulonmenetyksistä ja lisäämään työttömyyttä, jotka seuraisivat asiaa korjaavista suojelutoimista.  

Tuli vain mieleeni, että olisikohan mahdollista saada tämä kysymys seuraavaksi selvitettävien asioiden listalle? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

16 kommenttia:

  1. Punavihreiden talousymmärrys ei riitä näin suurille luvuille. Ainoa mikä nyt on, niin rahat otetaan tietysti hyvätuloisilta (paisti johtavilta vasemmistopoliitikoita).

    VastaaPoista
  2. No, sille itutilhihippiäisporukalle miljoona ja miljardi on aivan sama asia ei ne ymmärrä skaalaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Nolla tarkoittaa: ei mitään. Sama se, kuinka monta niitä on ykkösen perässä. Kaikki maksaa vain 1:n (yhden) rahan. Luulis tämän menevän tyhmimmän persunkin päähän.

      Poista
  3. Suomessa luontoa, ilmaa ja vesiä on suojeltu kohta nelisenkymmentä vuotta ja tulokset näkyvät. Mutta valitettavasti tässäkin käy niin kuin työelämässäkin usein, että se, joka paljon tekee, sille annetaan jatkuvasti uusia tehtäviä. Monet EU-maat ovat vuosia takamatkalla, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Hallituksen ja eduskunnan tulisikin lyödä nyrkki pöytään ja viestiä EU:lle, että nyt riittää! Me emme suostu näihin kiristyksiin, jotka tuhoavat elinkeinomme ja vientiteollosuutemme ja sitä kautta hyvinvointimme, jos siitä kohta muutenkaan on enää paljon jäljellä. En kylläkään pidätä hengitystä sitä odotellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Miten meidän esimerkkinä ja mallioppilaana esiintymisemme on parantanut maailmaa? Riittää tämä kympintyttönä nipottaminen, joka tuo vain kuviteltua helpotusta ilmastolle.

      Poista
  4. Taloudellista punaviherterroria.
    Eiköhän siihen ala olla pikkuhiljaa aika vastata.

    VastaaPoista
  5. Luonnolla on taipumus sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Meinaan, että vähempikin uho riittäisi. Luontoa voidaan myöskin auttaa, ei tarvita joskus kauan vallinneita olosuhteita. Sinänsä järkevä luonnonsuojelu on OK!

    VastaaPoista
  6. Metsiimme liittyvät mielikuvat nostavat pintaan muiston sellutehtaista, jotka takavuosikymmeninä pieraisivat paikkaseutunsa ilmaan sellaisia kitkuja, ettei nukkiumaan pystynyt. Ja pilasivat luonnonkauniit vesistöt niin että myös silloisten rikkaiden silloiset ökypaatit porskuttivat sameassa lipeävedessä, johon ei uimaan passannut yrittääkään.

    "Raha ei haise", sanottiin silloin. Ja vähän sitä se on nytkin -- on niitä jotka ovat valmiita antamaan paljon anteeksi sillä perusteella että onhan tehtaiden pyörien toki toki toki toki...

    Mutta tietenkään noista perusteluista jotka sijoittuvat ihmisen ulkopuolelle, esimerkiksi ilmastoon tai muuhun luontoon, niistä taidamme tosiasiassa tietää kovin vähän. Ilmastonmuutoseskatologia on aika lailla ratkaisevasti nimenomaan eskatologiaa, koska kukaan ei toistaiseksi tiedä, miten monimuttujaisista asioista ilmastossa on kyse. Ehkä todistelutarpeet joskus puolin ja toisin lakkaavat kiristämästä otsaa sen verran, että tutkimus voi löytää uutta tositietoa ja uusia ilmastomalleja. Toistaiseksi ollaan lähinnä tunnustuksellisen motivaation varassa -- vähän niinkuin esimerkiksi kolesterolikysymys alkoi asettua oikeisiin kantimiinsa vasta kun kaikenlaisten kiihkoilijoiden tarve olla oikeassa laantui.

    "Luonnon monimuotoisuus" lienee myös ideologinen idea -- tuskinpa evoluutio itsessään on mihinkään monimuotoisuuteen "pyrkinyt". Eikös se ole täsmälleen päinvastoin. Elämän evoluutio on ollut nimenomaan lajien karsiutumista. ihmisen pitäisi tietysti ymmärtää oma roolinsa luomakunnan herrana, johon jokseenkin kaikki evoluutiossa esiintyneet elämänmuodot ovat koostuneet.

    Ehkä pikkusieluista pikkusieluisinta Putiniakin pitäisi katsoa sillä silmällä. Siinä meillä varsinainen Elämän Herra, hyörimässä täällä Linnunradan laitamilla, aurinkokunnan pikkuplaneetalla, jonka voi poksauttaa ydinpommilla kun alkaa tuntua siltä, että kaikki epäonnistuu.

    VastaaPoista
  7. "vaatimukset suomalaisten metsien suojelemiseksi eli poistamiseksi talouskäytöstä vahvistuneet vuosi vuodelta. "

    Voisihan sitä muutakin luontoa suojella EU:sa. Eli pellot pois talouskäytöstä, Saksan moottoritiet pois liikennekäytöstä ja kaupungit pois asumiskäytöstä. Kaikki takaisin luonnontilaan.

    VastaaPoista
  8. Luontokadostakin puhutaan paljon.
    Omakohtaisesti täytyy sanoa, että kaupungeissa luontokato on varmasti todellisuutta, kaupunkien kasvaessa ja betonoituessa.

    Tänä keväänä löysin pihaltani juhannuskimalaisen, jollaisia ei tässä osassa suomea pitäisi ollakkaan.
    Samaten ampiaisen steroideja vedellyt serkkukin on vieraillut pihallamme usean yksilön voimin.

    Tämä ylen uutinen antaa minusta perspektiiviä tähän asiaan ja kertoo tylysti siitä, että kaupunkilaiset ovat vieraantuneet luonnosta melkoisesti mutta ovat melkoisen äänekäs enemmistö kommentoijista.
    https://yle.fi/uutiset/3-12500073

    Hyönteisten tuulilasi-indeksi ei ota huomioon autojen aerodynamiikan kahittymistä, jonka seurauksena tuulilasiin ei tule niitä hyönteisiä murskaavia osumia entiseen tahtiin. Jos autot olisivat samanlaisia aerodynamiikaltaan, kuin 70-luvulla, niin aivan taatusti niitä tahroja olisi tuulilaseissa entiseen malliin, ellei enemmänkin.

    Keisarinviitta, pääkallokiitäjä ja monet muutkin perhoset olivat todellisia harvinaisuuksia lapsuudessani mutta nykyisin olen tavannut niitä pihaltani runsaasti. Samaten nokkosperhosia samassa kukinnossa olen laskenut seitsemän kappaletta (kämmenen alalta), joten hyönteisten esiintyminen on hyvin paljolti paikasta ja erityisesti havaitsijasta kiinni. Juhannuksena todistin 42 pihjala perhosen juokkoesiintymän rantamättäältä, jollaisia en ole koskaan aikaisemmin nähnyt (noin suuria määriä).

    Kaupunkilaiset eivät pääse kosketuksiin luonnon kanssa samalla tavalla, kuin maalaiset, joille riittää pelkkä ulos meneminen ja ympärilleen katseleminen.

    Vanhat metsät ovat hämmentävän kuolleita ympäristöjä, jossa kasvaa lähinnä tiheää kuusikkoa ja sammalta. Muutama vuosi avohakkuun jälkeen maasto kuhisee elämää kaikilla tavoilla.

    Korona-aika avasi silmäni näille ilmiöille ja minusta tuli betoniliiton vankkumaton kannattaja!

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/bb3000c9-c292-50af-9ee6-d7a7eb45814f

    VastaaPoista
  9. Nih, jos on tarvis, koko Suomen metsät ja muu on palautettavissa luonnontilaan..Kestää siis ehkä muutama vuosikymmen, niin koko Suomi on niinkuin se ei olis ihmistä ikinä nähnytkään, mutta KEHARIT eli kehittymättömyysmaiden imbesillit tuhoaa luonnon ja villieläimet kutakuinkin lopullisesti toiminnallaan. Eli metsät hakataan autiomaiksi ja eläimet tapetaan sukupuuttoon..Sellaista on keharien toiminta jota suvakit tukevat eivätkä puutu tilanteeseen millään lailla, asiasta keskusteleminenkin on kiellettyä ja kaiketi vihapuhetta.

    VastaaPoista
  10. Kaikenlaista ideologiaakin voi olla ihan mukava jalostaa, silloin kun perusasiat on vakaalla pohjalla ja järki kulkee mukana. Vaan hirvittää kyllä talouden tila. Kaikenlaisia selityksiä saa lukea ja teorioita miten asiat korjaantuu itsestään. Mutta kukaan ei tunnu pahemmin välittävän siitä että ydintasapaino on rikki. Kulut karkaavat ja tulot junnaavat, eikä tämä asia inflaatiolla tai rahan lahjoittamisella muutu.

    VastaaPoista
  11. inflaatio, on ilmentymä siittä, että touhu on lopussa, eli yleinen kurjistuminen, Peak Shit eli Peak Everythting

    VastaaPoista
  12. Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta vouhkataan, mutta järkyttävään kehitysmaiden väestönkasvuun ei kosketa pitkällä tikullakaan vaan päinvastoin ruokitaan sitä, niin että elintila pienenee jatkuvasti. Kaikkeen mahdolliseen on nykyään aina syynä ilmastonmuutos. Olisi syytä sopeutua muutoksiin, eikä tuhlata rahaa hätäisiin ratkaisuihin, jotka ovat kovin epävarmalla pohjalla. Sähköautokin voi olla kovin lyhytaikainen ratkaisu, vaikka sitä rummutetaan kuin Jeesuksen uutta tulemista. Entinen tv:n meteorologi Petri Takala sanoi eräässä haastattelussa, että ilmaston kaoottisuudesta johtuen siinä on vielä paljon asioita, joita emme tiedä tai ymmärrä. Siis jäitä hattuun!


    VastaaPoista
  13. Erinomainen asia, että tuot hintalapun julki. Tosin itse suhtaudun asiaan, kuin pikavippeihin, yli varojen elämiseen ja pakkasella housuihin kusemiseen. Asia olisi voitu ratkaista halvalla 25 vuotta sitten, ratkaistiinko.
    No ei ja nyt se maksaa enemmän.

    Suomessa on vuosikausia hakattu liikaa ja tämä johtuu tilastoista. Suomessa lasketaan biomassaa, eli jokainen näre kasvattaa puuston kuutiomäärää, vaikka sitä ei voi todellisuudessa hyödyntää.

    Yritykset ovat täynnä "hiljaisten signaalien" tarkailijoita, mutta puolueissa ja ns.edunvalvojien organisaatioissa ajatellaan ilmeisesti vieläkin, että hiljaiset signaalit ovat jotain syötävää. Vähän kuin Berliinin munkki.

    Kenelle tuli yllätyksenä, että asiassa tullaan tekemään todella radikaaleja päätöksiä, jos meininki ei muutu?
    No ehkä niille, joille pyörän keksiminen on ylivoimainen tehtävä, vaikka se olisi jo keksitty.
    Hemmetti yheksänkymmentäluvulta saakka on tilanteesta varoitettu ja nyt muka ollaan housut kintuissa.

    Miksi muuten luulette, että metsäyhtiöt ovat erottaneet maanomistuksen omiksi yhtiöiksi.
    Koska tämä oli nähtävissä jo vuosia sitten.

    Kun joku ei vieläkään tajua:
    Pyysin tarjouksen ja suunnitelman, nimeltä mainitsemattomalta instanssilta, viime syksynä harvennuksesta (n.65ha). Sanoin että suunitelmassa tulee ottaa riistatiheiköt ja kanalinnut huomioon (metsästäjä kun olen). Suunnitelma ja tarjous tuli.
    P*skat mitään ottanu huomioon. Jos eivät parempaan pysty, antaa olla, käyn pentujen kanssa palstalla marjoja poimimassa ja makkaraa paistamassa.

    Ei se hemmetti mitään rakettitiedettä, se luonnonsuojelu ole.
    Se on sitä, kun alkaa pikkuhiljaa v*tuttaan liian pienet puun kuutiohinnat, tuulimyllyt jokaisen mäen laella, valmiskahvi tammukkapurossa ja metton soitimien hakkuut. Sitä se on.

    Ps. (Äänestän kyllä, mutta nyt perinteinen jälkikirjoitus) Älkää antako avointa valtakirjaa Metsänhoitoyhdistyksille, en minäkään anna. Se on, kuin antaisit pankkitilin tunnusluvut "hyvälle tyypille".

    VastaaPoista
  14. "Suomessa on vuosikausia hakattu liikaa ja tämä johtuu tilastoista. Suomessa lasketaan biomassaa, eli jokainen näre kasvattaa puuston kuutiomäärää, vaikka sitä ei voi todellisuudessa hyödyntää."

    Tehdäänkö siis muualla toisin, ja onko mittaus- ja tilastointitapaamme joskus muutettu? Minä muistan vain sen rinnankorkeusmitan.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!