Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveydenhoito. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveydenhoito. Näytä kaikki tekstit

maanantai 14. lokakuuta 2024

Viesti palestiinalaisille, jotka haluavat kuormittaa Suomen terveydenhuoltoa

Palestiinalaisterroristien Hamas-järjestö päätti reilu vuosi sitten tehdä näyttävän terrori-iskun Israeliin. Alkujuhlinnan jälkeen ilo muuttui kuitenkin suruksi kun hyökkäyksen kohde päätti tuhota kyseisen terroristijärjestön perin pohjin. 

Nyt palestiinalaishallinto on pyytänyt Suomea ottamaan hoitoon Gazan sodassa vammautuneita ja muita apua tarvitsevia. Järjestön terveysministerin mukaan "ensiksi tulisi lapsia. Etenkin lapsia, joilla on syöpiä ja jotka ovat menettäneet raajojaan. Lisäksi tulisi heitä, joille emme kykenisi antamaan leikkaushoitoa, vaikka sairaalamme toimisivatkin."

Se jäi kuitenkin kertomatta, mitä tulisi sen jälkeen, kun hoitopalvelut olisi saatu käyntiin lasten avulla. Tulisiko sitten terroristeja, viattomia naisia vai sotarikollisia?

Senkin palestiinalaisten edustaja unohti kertoa, että siviiliuhreja on ollut paljon ainakin osaksi siitä syystä, että Hamasin terroristit ovat toimineet sairaaloissa ja piiloutuneet muuten vain siviilien joukkoon esimerkiksi kouluissa

Kaiken tämän seurauksena Hamasin terroristien kannatus palestiinalaisten keskuudessa ei kuitenkaan ole laskenut - kuten voisi kuvitella käyvän järkevien ihmisten parissa - vaan noussut entisestään jopa Gazaa rauhallisemman Jordan-joen länsirannan väestössä. Tämän seurauksena väkivallan kannattajia on heidän joukossaan tällä hetkellä jopa enemmän kuin rauhanomaista toimintaa suosivia. 

Edelle kirjoittamani perusteella en kannata palestiinalaisten - en edes sinänsä syyttömien lasten - kuljettamista resurssipulasta kärsivän Suomen terveydenhuollon taakaksi. Sen sijaan kehotan palestiinalaisia laskemaan aseensa, luovuttamaan Hamasin terroristit oikeuden tuomittavaksi ja suuntaamaan aktiivisuutensa sodankäynnin sijasta rauhan rakentamiseen ja hyvinvoinnin luomiseen hallitsemilleen alueille. Ja sitä kautta auttamaan aikanaan myös Hamasin aloittaman katastrofin uhreja.

Lopuksi toistan kaikille palestiinalaisille jo aiemmin lähettämäni viestin, jonka merkitystä heidän kannattaisi pohtia hyvin tarkasti. Se on sanonta, jonka mukaan "tyhmästä päästä kärsii koko ruumis". Siinä nimittäin on kerrottu tiivistetysti syy sille, minkä takia palestiinalaisten - ja heidän lastensa - asiat ovat nykyisin niin huonosti kuin ovat.

sunnuntai 1. lokakuuta 2023

Suomalaisnaiset olivat jo keskiajalla tasa-arvoisempia kuin miehet

Kirjoitin eilen mies- ja naispuolisten suomalaisten välisistä eroista poliittisessa ajattelussa. Yksi tähän aihepiiriin liittyvistä mielenkiintoisista kysymyksistä on sukupuolten välinen tasa-arvo.

Suomihan oli ensimmäisiä maita, jotka säätivät naisille äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden, joten meillä on poikkeuksellisen pitkä - ja edelleen jatkuva - traditio sukupuolten poliittisesta tasa-arvosta. Ja samalla tietenkin naisten yleisesti hyvästä yhteiskunnallisesta asemasta. 

On kuitenkin epäselvää miten kauan sukupuoliasenteet säilyvät paikoissa, joissa tapahtuu suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Tätä kysymystä tutkivat ruotsalaiset Taylor Damann, Jeremy Siow ja Margit Tavits analysoimalla noin kymmenentuhannen keskiaikaisen ihmisen hampaita 139 arkeologiselta kohteelta. 

Tutkijat käyttivät naisten ja miesten hampaiden terveydessä ilmeneviä eroja mittana ravitsemuksen ja terveydenhuollon välisistä eroista. Lisäksi he vertasivat näitä arkeologisia mittaustuloksia sukupuolten välistä epätasa-arvoa samoissa maantieteellisissä paikoissa tehdyissä kyselytutkimuksissa saatuihin tietoihin sukupuolinormeista. 

Lopputulos oli varsin selvä, sillä historialliset mittarit sukupuolittuneista terveyseroista olivat merkittävästi yhteydessä nykyaikaisiin sukupuolinormeihin liittyvään tasa-arvoon samoilla paikoilla. Tämä yhteys kuitenkin väheni niissä paikoissa, joissa oli tapahtunut merkittäviä väestönvaihtoja historian aikana - eli uudet väestöt toivat mukanaan omat asenteensa. 

Toisin sanoen väestöryhmien sukupuoliasenteet siirtyvät sukupolvelta toiselle hyvinkin pitkiä aikoja, jopa satoja tai tuhansia vuosia, huolimatta suurista yhteiskunnallisista, taloudellisista ja poliittisista muutoksista. Näin ilmeisesti myös Suomessa, sillä tutkimuksessa oli mukana myös yksi suomalaiskohde, Eurassa sijaitseva Luistari.

Siellä keskiajalla eläneen väestön naiset olivat olleet - hampaiden perusteella - jopa "tasa-arvoisempia" kuin miehet - eli saaneet parempaa ravintoa ja terveydenhoitoa kuin miehet. Ja koko 139 kohteen aineistossa luistarilaiset olivat 16. parhaiten kohdeltuja naisia. 

Siten suomalaiset naiset ovat olleet jopa etuoikeutetussa asemassa jo keskiajalta lähtien. Sama naisten vahvasti tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa koskee enemmän tai vähemmän koko Pohjois-Eurooppalaista väestöä eli pohjoismaalaisia ja baltteja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka sukupuolet eroavat toisistaan?
Positiivinen syrjintä tiedeakatemioissa
Elokapinalaiset osoittivat, etteivät he hyväksy ihmisten tasa-arvoa

lauantai 9. huhtikuuta 2022

Löytyikö lopulta esikuva somaleille sekä roolimalli irakilaisille ja afgaaneille?

Kirjoitin tavalliseen tapaan tänä aamuna ajatukseni tähän blogiin. En kuitenkaan malta olla kirjoittamatta toistakin merkintää, sillä luin Helsingin sanomista somalitaustaisen Fadumo Alin perustaneen hoitohenkilökuntaa välittävän menestyvän yrityksen, jonka rekrytoinnissa ei katsota hakijan taustaa vaan pelkästään tämän osaamista - siis aivan oikein. 

Kyse on yrityksestä, joka välittää hoitoalan työntekijöitä sellaisia tarvitseville ja yritykseen palkatut 2 500 työntekijää ovat tavallisessa työsuhteessa. Eihän tällainen bisnes tietenkään sinänsä luo uusia työpaikkoja, mutta joka tapauksessa sujuvoittaa pätkätyöläisiä tarvitsevien antajan ja sellaisia hakevien välistä suhdetta. Niinpä Fadumo on valittu vuoden yrittäjäksi Espoossa.

Tämä oli kutakuinkin ensimmäinen silmiini tullut kiistattomasti erittäin hyvä uutinen somalirintamalta sen jälkeen, kun he saapuivat Suomeen yli 30 vuotta sitten. Tapauksen arvoa nostaa vielä se, että kyseessä oli yleensä kovasti perinteiseen asemaan alistetun ihmisryhmän jäsen eli somalinainen. 

Tosin hänkin on neljän lapsen yksinhuoltaja, mutta en löytänyt nopealla haulla tietoa siitä, onko tässä kyse Fadumon asemasta somaleille tyypillisenä kakkosvaimona vai jostain muusta. Eikä tämä totta puhuakseni ole tässä yhteydessä mitenkään oleellistakaan.

Sen sijaan on syytä olla tyytyväinen siitä, että somaleille ja erityisesti somalinaisille on saatu Suomeen esikuva, josta he voivat ottaa mallia. Jääkäämme siis seuraamaan, jääkö Ali yksinäiseksi yrittäjäksi vertaistensa joukossa vai saako hän somaleiden parissa runsaasti seuraajia. Siis sellaisia, jotka perustavat yhä uusia menestyviä yrityksiä elättääkseen itsensä ja työllistääkseen nykyisin heikosti itse elantonsa ansaitsevia maanmiehiään. 

Jos näin käy, olen varma, että somaleiden asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja etenkin kantaväestön silmissä kohenee merkittävästi. Ja samalla erilaisten etnisten ryhmien välinen polarisaatio vähenee askeleen verran.

Seuraavaksi onkin jäätävä odottamaan, missä vaiheessa myös irakilaiset, afgaanit ja muut vuoden 2015 aikana ja jälkeen maahamme saapuneet ihmiset seuraavat Fadumon jalanjälkiä. Eli löytyykö näistäkin kansanryhmistä sellaisia, vai osoittautuvatko heistä kaikki - niin naiset kuin miehetkin - tässä kirjoituksessa puheena ollutta somalinaista kehnommiksi? 

Lopuksi varoituksen sana. Nils-Aslak Näkkäläjärvi nimittäin muistutti eilisessä kirjoituksessaan maahanmuuttajavetoisten yritysten ongelmista, joihin on sisältynyt kaikenlaista avustuspetoksista ihmiskauppaan. Mitään tällaista en kuitenkaan ole nähnyt liitetyn Fadumo Alin yritykseen, enkä todellakaan toivo sellaista löytyvänkään.

keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Sote-uudistuksen kustannus unohtui laskea

Yle julkaisi eilen tiedon, jonka mukaan sote-alueiden perustamiseen liittyvä terveydenhoitoalan työntekijöiden palkkojen harmonisointi kunkin alueen korkeimpien nykypalkkojen mukaisiksi maksaisi enemmän kuin siihen on varattu budjetissa varoja. Työntekijäpuolen sopimusasiantuntijan mukaan "suurinkaan esitetty summa, 434 miljoonaa, ei riitä". 

Itse asiassa palkkaharmonisoinnin rahoitusta pidetään sosiaali- ja terveysalan työntekijäjärjestöissä täysin riittämättömänä. Avoimeksi siis jää mikä riittää ja kuka maksaa. 

Tai no. Lisäkustannusten kuittaaja ei jää epäselväksi: se on veronmaksaja joko lisäverona tai muista palveluista tinkimisenä. Mutta varojen riittävyyttä voidaan vain arvailla, koska Ylen jutun mukaan edes valtiovarainministeriöllä ei ole siitä käsitystä. 

Tästä voidaan päätellä, että sotealueet perustettiin tietämättöminä syntyvistä kustannuksista. Jokainen arvioikoon itse, oliko tämä maan johdolta eli Sanna Marinin (sd) hallitukselta vastuullista toimintaa. 

* * *

Aina voidaan leikkiä ajatusleikkejä, joten tehdään niin. 

Jos palkankorotusten summa on kaksinkertainen verrattuna siihen varattuun 434 miljoonaan euroon, vastaa se suunnilleen kuluvalle vuodelle arvioitua perintö- ja lahjaveron tuottoa (855 miljoonaa euroa). Jos se taas olisi kolminkertainen, puhuttaisiin jo tupakkaveron arvioidusta tuotosta (1 212 miljoonaa euroa).

Menopuolella kaksinkertaistuminen tarkoittaisi suuruusluokaltaan suunniteltuun kansainväliseen kehitysyhteistyöhön budjetoituja menoja (noin 849 miljoonaa euroa). Kolminkertaistuminen puolestaan veisi rahaa yhtä paljon kuin on ajateltu käyttää koko ammatilliseen ja lukiokoulutukseen (1 281 miljoonaa euroa). 

Oman mielenkiintonsa asialle luo se, etteivät nyt aluevaaleihin valmistautuvat puolueet puhu halaistua sanaa siitä, millä keinoin ne rahoittaisivat sote-uudistuksen. Tosin eilisessä Ylen vaalikeskustelussa vihervasemmiston Jussi Saramo (vas) ja Atte Harjanne (vihr) ilmoittivat halunsa lisätä maakuntaveron julkisten varojen keruun repertuaariin. 

Nähtäväksi siis jää, millä tavalla veronmaksaja maksaa hoitonsa ja muiden palveluiden kustannukset. Tapahtuuko se yleisen valtionverotuksen vai ehdotetun maakuntaverotuksen kautta? Vai päädytäänkö lopulta tinkimään joistain muista julkisista menoista - ja jos, niin mistä?

sunnuntai 19. joulukuuta 2021

Koronaviruksen omikron-muunnos on aiempia variantteja säyseämpi, mutta tukkii terveydenhuollon

Palaan vielä yhden kerran aiemminkin käsittelemääni (ensimmäinen, toinen, kolmas) SARS-CoV-2-viruksen omikronvariantin aiheuttamaan Etelä-Afrikan koronatilanteeseen, enkä tämän jälkeen palaa aiheeseen, ellei COVID-19-pandemiassa tapahdu uusia oleellisia muutoksia. Tänään palaamisen syynä on se, että Britanniasta kuultiin eilen uutisia pienestä tutkimuksesta, jonka mukaan omikronvariantti aiheuttaisi yhtä vaarallisen taudin kuin deltamuunnoskin.

Jos näin olisi, pitäisi eteläafrikkkalaisten kuolleisuuslukujen olla nyt jo varsin korkeita, sillä kuten alla olevasta kuvasta nähdään, oli tartuntojen määrä 20 päivä sitten (siis 28.11.) - jolloin nyt kuolemaan johtavien tartuntojen oireiden eli testitulosten olisi pitänyt ilmaantua - noussut jo noin seitsenkertaiseksi verrattuna tapausten nykyistä aaltoa edeltäneeseen tasoon. 


Ja toden totta: eteläafrikkalaisten kuolleisuudessa nähdään lopultakin hienoista nousua. Ei kuitenkaan seitsenkertaista, vaan pikemminkin satunnaisvaihtelulta näyttävää, kuten alla olevasta kuvasta voi jokainen päätellä. 


Keskeistä koronaviruksen vaarallisuuden eli kuolleisuuden suhteen (verrattuna deltaan) on 20 päivää sitten tartunnan saaneiden ja kuolleiden välinen suhde, jonka olen havainnollistanut seuraavaan kuvaan. Se kertoo (edelleen) siitä, että omikron on selvästi vähemmän virulentti kuin aiemmat koronavirusmuunnokset. 


Vaihtoehtoisesti voitaisiin tosin ajatella, että se olisi yhtä vaarallinen, mutta aiheuttaisi kuoleman deltavarianttia hitaammin. Siksi laskin vielä saman suhteen 25 päivää tartunnan alkamisen jälkeen, jolloin tartuntatapaukset olivat jo nousseet noin kaksinkertaisiksi verrattuna uutta korona-aaltoa edeltäneeseen aikaan.  


Kuten arvoisa lukijani näkee, ei myöskään tässä kuvaajassa näy nousua, vaan myös siinä on kuolleiden määrä nopeassa laskussa. Siten omikronin aiheuttamien koronakuolemien aiempia muunnoksia hitaampi ilmentyminen ei saa tukea tästä vertailusta.

* * *

Tahdon lopuksi vielä painottaa, ettei koronaviruksen omikron-muunnos ole suinkaan vaaraton flunssavirus, vaan - kuten edellä näkyvistä kuvioistakin voi huomata - myös se aiheuttaa paljon kuolemantapauksia ja siten myös tehohoitoa vaativia oireita. Koska se leviää erittäin nopeasti väestössä - Etelä-Afrikassa tartuntamäärät ovat nousseet suhteessa kuukauden takaisiin yli 80-kertaisiksi - riskinä tulee olemaan terveydenhoidon, ja aivan erityisesti tehohoidon, kapasiteetin loppuminen. 

Ja juuri tämä on oman terveyden lisäksi toinen tärkeä syy sille, miksi väestöä kannattaa edelleen rokottaa ja meidän kaikkien kannattaa käydä ottamassa piikki, ellei siitä kieltäytymiselle ole erityisiä terveydellisiä syitä. Rokotushan ei sinänsä estä tartuntaa sataprosenttisesti, mutta lieventää huomattavasti sen oireita ja vähentää myös elimistössä olevien virusten määrää. 

Siten se myös vähentää tehohoidon tarvetta, pienentää viruksen edellentartutuksen riskiä ja siten myös vähentää muista syistä välttämättömien hoitojen siirtämistarvetta eteenpäin - eli pienentää epäsuorasti koronasta johtuvan kuolleisuuden lisääntymistä väestön parissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rokote- ja koronaskeptikon valta
SARS-CoV-2 on muuttumassa virusfossiiliksi
Koronaviruksen evoluutiosta nyt ja tulevaisuudessa

perjantai 9. heinäkuuta 2021

Karvasta oppia Uruguaysta

Uruguay oli yksi niistä maista, jotka näyttivät pääsevän SARS-CoV2-viruksen (tässä jutussa on kuva eristetystä viruksesta) aiheuttamasta COVID-19-pandemiasta kuin koira veräjästä. Ilo oli kuitenkin ennenaikainen, koska pandemia räjähti siellä tänä keväänä käsiin. Vuoden 2020 19 100 tartunnan ja 180 kuolleen sijaan kuluvana vuonna on 3,5 miljoonaisen kansan parissa ollut tartuntoja jo nyt noin 350 000 ja kuolleita sen seurauksena peräti 5 300.  

Tätä kehitystä analysoitiin Nature-lehdessä. Sen mukaan maan hallitus noudatti heti viruksen ilmaannuttua tieteellisen ohjausryhmän neuvoja ajaen alas liiketoimintaa ja kouluja sekä rajoittaen matkustamista viime vuoden aikana. Uruguayssa kehitettiin myös oma testi SARS-CoV2:n tunnistamiseksi ja sitä käytettiin runsaasti, jolloin uudet tartuntaketjun saatiin nopeasti hallintaan.

Vuoden 2020 joulukuussa Uruguayn tautitilanne alkoi jälleen pahentua. Tälläkin kertaa tieteellinen ohjausryhmä antoi hallitukselle ohjeita, mutta nyt niitä ei noudatettu ja esimerkiksi ravintolat pidettiin taloudellisista syistä vapaasti auki. Niinpä tartuntaluvut nousivat nopeasti saavuttaen ajoittain maailman kärkitilan. 

Uruguayn ongelma ei kuitenkaan liittynyt pelkästään yhteiskunnan avaamiseen, vaan myös maantieteellä oli osansa pelissä. Maa rajoittuu Brasiliaan ja Argentiinaan ja monin paikoin näiden valtioiden välillä on Suomen ja skandinaavisten maiden rajojen tapaan vain veteen piirretty viiva. 

Tämä ei ollut suuri ongelma ennen kuin naapurimaissa yleistyi uusi aiempaa tarttuvampi viruksen gammamuunnos juuri silloin kun eteläisen pallonpuoliskon Uruguayssa alkoivat kesälomat, joiden aikana perheet ja tuttavat kerääntyivät ylläpitämään kulttuurinsa mukaisia tiiviitä sosiaalisia kontakteja. 

Lisäksi Uruguayn tilanteeseen vaikutti vielä se, että maan hallitus uskoi menestyksellisen vuoden 2020 jälkeen, että ongelma oli ohi. Niinpä se ehti julistaa voiton viruksista, joka heikensi oleellisesti kansalaisten halua noudattaa viruksen tartuntaa vähentäviä varotoimia.

Huvittavaa kyllä, Uruguayn hallituslähteet kieltäytyivät kommentoimasta Naturelle epäonnistumistaan. Pandemian loppu on nyt kuitenkin häämöttämässä, sillä hallitus on onnistunut rokottamaan väestöään erittäin tehokkaasti ja sen seurauksena tartuntaluvut ovat kääntyneet nopeaan laskuun samoin kuin koronakuolemat, joiden määrä on pudonnut peräti 95 prosentilla vain muutaman viikon takaisesta.

Suomessahan koronan torjunnassa on onnistuttu kohtuullisesti, eikä Uruguayn kaltaista katastrofia ole päässyt tapahtumaan. Lisäksi rokotekattavuus suomalaisten parissa nousee ripeästi, joten COVID-19-ongelma poistunee päiväjärjestyksestä tämän vuoden aikana olettaen ettei virus onnistu muuntautumaan siten, että käytössä olevat rokotteet muuttuvat sitä vastaan tehottomaksi. 

Tästä huolimatta Suomessakin on syytä ottaa oppia uruguaylaisten epäonnistumisesta siltä varalta, että maailmaan ilmaantuu jälleen uusi tartuttava eläinperäinen taudinaiheuttaja. Eikä se oppi ole siinä, että tehdään kuten tälläkin kerralla, vaan että noudatetaan niitä ohjeita, jotka voidaan johtaa asiaan liittyvästä parhaasta mahdollisesta käytössä olevasta tieteellisestä tiedosta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

torstai 16. huhtikuuta 2020

Yllättäviä tietoja somaleista töissä ja erityispalveluiden piirissä

Oli yllättävää nähdä, millaisen reaktion sai aikaiseksi tieto siitä, että somaleilla on yhdeksänkertainen yliedustus koronavirustartunnoissa. Suomen somalialaisten liiton puheenjohtaja nimittäin kertoi, että "olemme somaliyhteisönä aktiivisia, teemme töitä ja meitä näkee joka puolella".

Jalkautuva somalitaustainen nuorisotyöntekijä vahvisti työnteon suuren merkityksen afrikansarvelaiselle vähemmistöllemme kertomalla, että monet somalitaustaiset henkilöt tekevät työtä, jota ei voi tehdä etänä. Niinpä he ovat alttiita saamaan tartuntoja.

Somaleiden työllisyystilanne on siis mitä ilmeisimmin muuttunut todella nopeasti, sillä eihän siitä ole kuin seitsemän kuukautta kun Helsingin Sanomat kertoi, että somaleistamme alle kolmannes (31,2 %) on töissä. Ja nyt heidän osuutensa on noussut jo niin suureksi, että se selittää yhdeksänkertaisen eron koronatilastoissa.

Ihan tämän yhden uutisen perusteella en kuitenkaan asiaa nielaise. Mutta sitten kyllä, jos somaleiden uusimmat työllisyystilastot vahvistavat edellä siteerattujen somaleiden näkemyksen. Jos näin käy, lupaan pyytää tässä blogissa nöyrästi anteeksi, että olen aiemmin epäillyt suomalaisen maahanmuuttojärjestelmän kykyä työllistää heidät.

Siihen asti pitäydyn kuitenkin epäilyssä, jonka mukaan somaleiden yliedustus koronatilastossakin johtuu heidän kulttuuristaan. Eli siitä äärimmäisen vahvasta yhteisöllisyydestä, joka muutenkin estää heitä menestymästä niin länsimaisissa yhteiskunnissa kuin Afrikan sarvessakin.

* * *

Toinen somaleihimme liittyvä uutinen kertoi siitä, kuinka helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Pilvi Torsti (sd) on jättämässä valtuustoaloitetta erillisten somalin-, venäjän- ja arabiankielisten terveyskeskuspalveluiden perustamiseksi. Ensimmäisenä sellaista pitäisi hänen mukaansa kokeilla somaleilla.

Tuossa pilotissa kaksi terveysasemilla toimivaa somalintaitoisista terveydenhoitajaa keskittyisi huolehtimaan somalinkielisistä potilaista ja ohjaisi heidät tarvittaessa somalinkielisille lääkäreille. Kaikille näille henkilöille maksettaisiin kielilisää osallistumisesta kokeiluun omalla äidinkielellään.

Tässä olisi ainakin se hyvä puoli, että somaleiden veronmaksukyky nousisi palkan mukaisesti. Jonkin verran vanhentuneen Iltalehden uutisen mukaanhan "somaleiden työtulot olivat vain 22-38 prosenttia samanikäisten kantaväestöön kuuluvien miesten työtuloista". Ottaen huomioon progressiivisen verotuksemme on heidän osuutensa maksetuista veroista vielä merkittävästi tätäkin vähäisempi.

Ainoa pikku ongelma tässä on se, että noiden terveydenhoidon ammattilaisten palkka maksettaisiin verovaroista. Siten somaleiden lisäpalkan takia kasvanut verotulo ei taitaisi sittenkään vähentää heidän nettorasistustaan suomalaisille veronmaksajille.

Joka tapauksessa tämä somaleiden erillinen terveyskeskuspalvelukokeilu oli kaunis ajatus Pilvi Torstilta. Ehkäpä hän onkin bernsteinilainen sosialisti ja ajattelee sen mukaisesti, että päämäärä ei ole tärkeä, vaan ainoastaan liike oikeaan suuntaan.

Itse olen kuitenkin hiukan huolissani siitä, että tämä idea saattaisi hyvästä tarkoituksesta huolimatta sittenkin johtaa kohti somaleiden erillisyhteiskuntaa, jossa he voivat elää omaa muusta Suomesta erillistä elämäänsä ilman vähäisintäkään vaatimusta sopeutua täkäläiseen elämäntapaan. Ja olisi sitä kautta pieni askel suomalaisen yhteiskunnan keskinäisen luottamuksen ja ihmisten samanarvoisuuden varaan rakentuvien perusteiden murentamiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pitäisikö somaleiden ongelmat käsitellä mediahiljaisuudessa?
Maahanmuuttajien yrittämisinnossa on eroja
Mitä uusi tutkimus kertoo somaleistamme?

perjantai 13. maaliskuuta 2020

Talvisodan henkeä tarvitaan myös nyt

Neuvostoliiton kommunistinen diktaattori oli vuonna 1939 päättänyt yhdessä saksalaisen natsijohtajan kanssa lopettaa Suomen tuolloin vain hiukan yli 20-vuotisen itsenäisyyden. Niinpä itäinen naapurimme kävi hyökkäykseen pyrkien miehittämään maamme muutamassa viikossa.

Lopputulosta pidetään tänä päivänä suoranaisena ihmeenä, sillä tasan 80 vuotta sitten tehdyssä rauhassa Suomi säilytti oman itsenäisyytensä - tosin osan pinta-alastaan menettäneenä. Kiitos siitä kuuluu sekä niille sotasankareille, jotka taistelivat menestyksellä ylivoimaista vihollista vastaan sekä niille kotirintaman sankareille, jotka mahdollistivat tuon taistelun.

Juuri nyt olemme toisenlaisen vitsauksen äärellä. Tarkoitan koronavirusta, jonka epidemia vaikuuttaa päivä päivältä yhä enemmän meidän elämäämme. Yhtenä vaikutuksena on talvisodan muistojuhlan peruminen tartuntariskin takia ja korvaaminen kirkonkellojen soitolla kello 11.

Tässä tilanteessa on hyvä muistaa, että vaikka koronavirus SARS-CoV-2 - kuten sen virallinen nimi kuuluu - on kova vitsaus ja tulee meilläkin aiheuttamaan ihmishenkien menetyksiä, ei se tule uhkaamaan suomalaisten tulevaisuutta elinvoimaisena ja itsenäisenä kansakuntana. Näin siitä huolimatta, että sen vaikutus esimerkiksi talouteen tulee olemaan äärimmäisen dramaattinen.

Ollaan tässä tilanteessa kuitenkin onnellisia siitä, että ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi muuttui koronavirus eikä joku lintuinfluenssoista. Lopultakin se tarttuu näitä huonommin eikä aiheuta likimainkaan yhtä suurta kuolleisuutta.

Suurimmat koronavirukseen liittyvät kuolleisuusluvut on nähty Italiassa, mutta sielläkin on jääty kauas kymmenen prosentin tasosta. Sitä voi verrata linnuista ihmisiin silloin tällöin tarttuvaan H5N1-influenssaan, joka tapaa yli puolet tartunnan saaneista. Onneksi se ei kuitenkaan ole ainakaan vielä oppinut siirtymään ihmisestä toiseen tehokkaasti.

Koronaviruksen osalta voimme olla tyytyväisiä myös siitä, että virusten evoluutio johtaa yleisesti kohti vähäisempää patogeenisuutta. Tämä johtuu siitä, etteivät viruksen takia hyvin sairaat eivätkä varsinkaan kuolleet levitä taudin aiheuttajaa tehokkaasti eteenpäin. Näin vähemmän aggressiiviset viruskannat yleistyvät vaarallisempien kustannuksella.

Meillä on hyvä syy juhlia talvisodan loppumista 80 vuotta sitten vaikka koronavirusepidemia kiusaakin. Tuon rauhansopimuksen seurauksena melkein kaikki suomalaiset aivan vanhimpia ja myöhemmin maahan muuttaneita lukuun ottamatta ovat voineet syntyä, kasvaa ja elää itsenäisessä Suomessa.

Pidetään tämänkin katastrofin keskellä siis talvisodan tapaan huoli toisistamme ja yhteiskunnan toimivuudesta. Siirretään siis vähäisemmät erimielisyytemme taka-alalle - kuten kansamme teki vuonna 1939 käydessään yksimielisenä ylimielistä vihollistamme vastaan - vältetään kiistanalaisten poliittisten päätösten tekeminen sekä toteuttaminen ja keskitytään ensin pysäyttämään virus ja sen jälkeen korjaamaan taloutemme jo alkanut alamäki takaisin kasvu-uralle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pandemia
Kansanmurhan välttäminen vaati sankareita
Me ollaan sankareita kaikki

lauantai 15. helmikuuta 2020

Riikka Purra sortui kuolemanvakavaan populismiin

Olen pitänyt Riikka Purraa (ps) fiksuna poliitikkona, jonka kannanotot ovat harkittuja ja siten myös hyvin perusteltuja. Valitettavasti Suomen Uutisten eilisetä juttua lukiessani jouduin pettymään - vieläpä raskaasti.

Jutussa Purra kertoi, ettei työperäinen maahanmuutto auta siihen työvoimapulaan, jonka tuore esitys hoitohenkilökunnan ja vanhusten välisestä lukumääräsuhteesta aiheuttaa. Mitoituksen nostamisen aiheuttama henkilöstötarve vuonna 2030 olisi noin 80 000 hoitajaa.

Ensin Purra perusteli aivan oikein, että Suomessa olisi jo nyt riittävästi hoitajia, mikäli nämä tekisivät oman alansa töitä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan alan heikot työolot - mm. väkivallan uhka - karkottavat ihmiset hakemaan leipäpuunsa muilta aloilta. Siten edes lisäkoulutus ei välttämättä ratkaisisi ongelmaa, elleivät työolot parane.

Seuraavaksi hän totesi, että samat ongelmat ovat edessä myös työperäisten maahanmuuttajien kohdalla. Eivät hekään tule sietämään sellaisia työoloja, joissa esimerkiksi väkivallan kohtaaminen on yleistä.

Tämän kaiken voin hyväksyä. Sen sijaan Purran perusteluksi nostama kolmas seikka - tai pikemminkin hänen asenteensa siihen - on täysin mahdoton hyväksyä.

Kyse on influenssarokotuksesta, jonka käytännössä kaikkien vanhuksia hoitavien oletetaan ottavan. Näin siitä huolimatta, että jotkut vanhusten hoitotyötä tekevät eivät sitä haluaisi.

Purra nosti esille myös hoitavan henkilökunnan rokottamisen, jolla on nykyään vaikutusta alalla pysymiseen. Vaikka työnantaja ei teoriassa voi pakottaa työntekijää ottamaan rokotetta, käytännössä asian koetaan olevan toinen.

Purran näkemys tähän ongelmaan oli se, että koska muissa pohjoismaissa rokotusta ei tarvita, ei sitä pitäisi vaatia Suomessakaan. Hänen mukaansa "täytyy muistaa, että myös rokotettu henkilö voi tartuttaa tautia eikä rokote ole läheskään varma. Viime vuonna sen suoja oli korkeintaan kohtalainen, joten vaatimus on kohtuuton."

Tämä jos joku on halpahintaista populismia, josta kilpailevat puolueet muutenkin syyttävät perussuomalaisia. Näin siitä huolimatta, että hän on oikeassa rokotuksen ajoittain vajaaksi jäävästä immuniteetista.

Oleellista tässä asiassa on kuitenkin se, että influenssa on yksi vakavimmista tartuntataudeista, sillä vuosittaisen kausi-influenssan on Suomessa todettu aiheuttavan noin 500 "ylimääräistä" kuolemaa. Näin siis siitä huolimatta, että merkittävä osa väestöstä ottaa rokotuksen - ja ellei ottaisi, puhuisimme vielä useammista henkensä heittäneistä.

Influenssaan liittyvistä kuolemista suurin osa johtuu huonokuntoisten eläkeiän ylittäneiden henkilöiden perussairauksien äkillisestä huononemisesta taudin aikana. Lisäksi influenssavirukset aiheuttavat Suomessa vuosittain myös muutamia kymmeniä aivokalvotulehduksia ja sydänlihastulehduksia.

Influenssatartuntaa seuraavat usein myös jälkitaudit kuten bakteerikeuhkokuume, verenmyrkytys ja nenän sivuontelotulehdus. Myös nämä voivat johtaa etenkin ikäihmisten kuolemiin.

Purran kritisoima rokottaminen pienentää influenssaan sairastumisriskiä noin 50–80 % silloin, kun rokotus on onnistunut. Huonommin osuvan rokotteen antama suoja on yleensä vähintään eli "vain" 30 %, mutta silloinkin se usein lieventää taudin vakavuutta.

Lisäksi rokottaminen vähentää tehokkaasti viruksen leviämistä väestössä. Ja juuri tämä on se syy, miksi erityisesti vanhusten kanssa tekemisissä olevien henkilöiden rokotuskattavuus on kuolemanvakava asia. Rautalangasta vääntäen: kattavasti rokotettu vanhusten hoitohenkilöstö ehkäisee vuosittain vähintäänkin kymmeniä ennenaikaisia ikäihmisten kuolemia.

Kritisoin siis Riikka Purran asettumista rokotetta hoidettaviensa hengen kustannuksella välttelevien hoitajien tueksi. Koska yhteiskunnan asia ei ainakaan vielä ole vanhusten kuolemisen edistäminen, ei myöskään Purran kannanotto, jonka mukaan "vaatimus on kohtuuton" ole inhimillinen eikä oikeutettu.

Näin siitä huolimatta, että hän saattaa hyvinkin olla oikeassa siinä, että hoitajia ajaa muihin tehtäviin ymmärtämättömyys rokotuksen ottamisen merkityksestä heidän työnsä onnistumiseksi. Tästä ei kuitenkaan pitäisi seurata Purran puolustamaa vanhusten turvallisuudesta tinkimistä. Sen sijaan niiden tahojen, jotka valitsevat alan opiskelijoita ja antavat heille koulutusta, pitäisi ryhdistäytyä.

Edelle kirjoitetun perusteella toivon myös, että Purra korjaisi itse lausuntoaan ja toisi vanhusten hoidon rapauttamisen sijaan esille vanhustyössä toimivien henkilöiden rokottamisen tärkeyden perusteineen. Tai ainakin hänen tulisi jatkossa pitäytyä sellaisissa asioissa, joista hän ymmärtää jotain - eikä ainakaan asettua hoidettaviensa elämää halveksuvien kuoleman enkeleiden tukinaiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rokotuksilla hävitetään taudinaiheuttajia
Auta siinä sitten
Influenssavirus ja sen kaveri?

lauantai 28. syyskuuta 2019

Hoidetaanko vai annetaanko kuolla?

Sairaudestaan pelastettu seniorikansalainen kysyi mielipidekirjoituksessaan, että "olisiko lääkäreiden pitänyt jättää minut hoitamatta"? Syynä kannanottoon oli se, että yhteiskunnassamme on nostettu esille terveydenhuollon priorisointi.

Seniorikansalainen lopetti kirjoituksensa toteamalla, että tuollainen "priorisointi on vaikeaa ja todennäköisesti ikävää". Nämä lienevätkin syitä siihen, miksei tuollaista keskustelua ole käyty - sekä poliitikkojemme arvelu siitä, ettei terveydenhuollon rajoittamisesta puhumalla saa seuraavissa vaaleissa ääniä.

Tähän tilanteeseen meidät on ajanut lähinnä yksi syy: lääketieteen nopea kehittyminen siten, että yhä pahemmin sairaat ihmiset on mahdollista parantaa vaivoistaan. Tai ainakin heidän elinikäänsä on mahdollista pidentää. Ja että tämä kehitys on ollut nopeampaa kuin yhteiskuntamme talouskasvu.

Tilanne ei ole ainakaan talouden suhteen paranemaan päin. Siitä pitää huolen ennen kaikkea maamme nuorison haluttomuus lasten eli tulevien veronmaksajien tekemiseen. Sen osalta professori Anna Rotkirch muistutti meitä jälleen siitä, että lapsettomuuden pääasiallinen syy on "halu tehdä muita kiinnostavia asioita ja haluttomuus luopua omasta elämäntyylistä" eli hedonismi. Nuorilla miehillä myös sopivan kumppanin puuttuminen.

Siten ongelma ei katoa väistämällä kieltämättä ikävä keskusteleminen ja yhteinen päätöksenteko tästä ongelmasta. Sen sijaan käytännön ratkaisut jäävät yksittäisille lääkäreille, joiden käsiä sitovat budjetin ja työajan rajoitukset. Tämän seurauksena ei toteudu sen enempää ihmisten lääketieteellinen tasa-arvo kuin oikeudenmukaisuuskaan.

Seniorikansalaisen kysymys on siis mitä tärkein, mutta sitä ei pidä yksilöidä keneenkään yksittäiseen henkilöön vaan käsitellä puhtaasti periaatteellisella tasolla ja avoimesti siten, että määritetään ne terveydenhuollon periaatteet, joiden perusteella tehdään ratkaisut verovaroin annettavasta hoidosta.

Tällainen periaatepäätös ohjaisi verovarojen käyttöä mahdollisimman tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti sekä parantaisi myös yksityisen terveydenhuoltojärjestelmän asemaa, koska sen tehtäväksi tulisi täydentää julkista erikoissairaanhoitoa niiltä osin, kuin avoimesti päätettävät periaatteet jättävät hoitamatta. Näin jokainen Suomen kansalainen tietäisi jo etukäteen millä perusteilla hän saa tai on saamatta julkista hoitoa sairauteensa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Todellisuuden hämärtymisellä saattaa olla ikäviä seurauksia
Onko lasten tekeminen itsekkyyttä - tai edes tarpeellista?
Kenen tauti hoidetaan?

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Romanialainen asenne ja epädemokraattinen sanasotku

Helsingin Uutisten mukaan Romaniasta tulleet Valentin-Remus Bitu, Julian-Ilie Chebaci ja Constantin Bahrica halusivat elättää itsensä kerjäämällä Suomessa. Miehet tekivät kuitenkin realistisen havainnon: "huomasimme, etteivät ihmiset anna rahaa".

Johtopäätös siitä ei kuitenkaan ollut paluu kotiseudulle, vaan miehet kertoivat, että "päätimme lähteä varkaisiin". Ja niitä he tosiaan tekivät, asuntomurtoja kertyi kaikkiaan ainakin 25 kappaletta. Oikeus totesi ne yli 3 vuoden vankeusrangaistusten arvoisiksi.

Rahaa ja tavaraa miehet saivat uurastuksestaan yhteensä noin 4000 euron arvosta. Sen pienuus huomioitiin tuomiota annettaessa lieventävänä.

Tapaus oli mielenkiintoinen: ei tuomion tai itse rikosten takia, vaan miesten asenteen. Se osoittaa, että miehet katsoivat suomalaisilla olevan velvollisuuden elättää heidät. Ellei vapaaehtoisesti, niin sitten rikosten kautta.

* * *

Tämän aamun Helsingin Sanomat puolestaan otsikoi, että "Enemmistö suomalaisista kannattaa paperittomien välttämättömiä terveyspalveluita".

Niin ajattelin minäkin ennen uutisen lukemista. Siis, että jos ihmisellä on akuutti hätä, on hänen saatava ensiapua riippumatta siitä, onko hänellä laillinen maassaolo-oikeus tai ei.

Mutta olin väärässä. Jutusta nimittäin selvisi, että ainakin HS tulkitsi käsitteen "välttämätön palvelu" paljon laajemmin. Sen mukaan välttämättömät terveyspalvelut ovat ensiapua paljon laajempia ja koskevat myös joitakin ennaltaehkäiseviä toimia. Sellaista en todellakaan kannata vaan vastustan ehdottomasti.

Uutissuomalainen selvitti jokin aika sitten suomalaisten valmiutta antaa kiireetöntä hoitoa laittomasti maassa oleville. Sitä kannatti vain joka kolmas. Ja vastusti yli selvästi useampi kuin kannatti. Näin siksi, ettei Suomi voi olla koko maailman terveyskeskus, joka hoitaa myös maahan itsensä keplotelleiden krooniset sairaudet.

Asia ei ole merkityksetön, vaan osoittaa kuinka kyselytutkimusten sananvalinnat vaikuttavat sen lopputulokseen. Siksi HS:n tänään julkaiseman kyselyn tuloksia ei voikaan pitää edes suuntaa antavina.

Siksi on syytä myös toivoa, että Susanna Huovisen (sd) tekemä lakialoite paperittomien välttämättömien terveyspalveluiden turvaamisesta kaatuisi selvin lukemin eduskunnassa. Sillä sen toteuttaminen ei mitä ilmeisimmin ole Suomen kansan tahdon mukaista huolimatta HS:n kyselytutkimuksesta.

Samalla on syytä huomata, miten käsitteiden tahallinen sotkeminen - siis uussanojen keksiminen ja vanhoille sanoille uus- tai lisämerkityksen luominen - heikentävät kansan mahdollisuuksia ohjata demokraattista päätöksentekoa. Ja siten toimivat entisestä itäblokista - kuten myös natsi-Saksasta - tuttua harvainvaltaa tavoittelevien tahojen työkaluina tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
 Mediaharhautus laittomuuden edistämiseksi
Juho Eerolan tutkintapyynnöstä
Stigma tarttui kaikkiin romanialaisiin

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

HS yksisilmäisten asialla

Helsingin Sanomat päätti tänään julkaista peräti kolme ns. suvaitsevaiston agendaa valottavaa mielipidekirjoitusta. Ensin luin niitä hiukan huvittuneena argumenttien yksisilmäisyydestä, mutta lopulta päällimmäiseksi jäi ajatus nostaa niiden ydinsanoma sellaisenaan esille tässä blogissa.

Ensimmäisenä oli kansanedustaja Pilvi Torstin (sd) puolueensa yleistä linjaa korostava kannanotto, joka kaipasi kriittistä selvitystä suomalaisen turvapaikkapolitiikan muutoksesta edes vähän paremmin kansan tahtoa vastaavaksi. Kirjoituksen keskeisin sanoma tiivistyi seuraavassa lainauksessa.

"Päätökset eivät ole aina olleet lyhyellä aikavälillä kustannus­tehokkaita, mutta niiden ytimessä on ollut suomalaisen ­arvomaailman tärkein sanoma: me emme jätä ketään oman ­onnensa nojaan. Tästä periaatteesta lipeäminen osana turvapaikkaprosessien läpivientiä tarkoittaisi suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin perusarvojen kyseenalaistumista. Siihen meillä ei ole varaa." 

Eli Torstin mielestä veronmaksajien rahojen vastuullisella käytöllä ei ole väliä silloin, kun vaakakupin toisessa kupissa ovat turvapaikanhakijoiden vaatimukset elinikäisestä elatuksesta Suomessa. Huikeaa ajattelua jopa demarilta.

Seuraavaksi joukko jyväskyläläisiä jatko-opiskelijoita ja aktivisteja oikein vaativat (sanavalinta kirjoittajien), "että Suomi ottaa vakavasti turvapaikanhakijoiden psyykkiset ongelmat ja ­takaa pääsyn matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin".

Nämä henkilöt eivät varmaankaan ole koskaan laskeneet tai kuulleet paljonko maksaisi Suomen rooli kaikkien asiansa sotkeneiden valtioiden jäsenten mielenterveyspalveluiden maksajana. Eivätkä he varmaankaan ole tulleet ajatelleeksi, että sellainen saattaisi toimia vetovoimatekijänä, joka houkuttelisi entistä useampia uskon- ja yhteisöllisyyskiihkonsa väkivaltaisista seurauksista sairastuneita ihmisiä hoidettavaksemme vastoin suomalaisten veronmaksajien tahtoa.

Kolmas kirjoitus sitten räjäyttikin potin. Sen oli kirjoittanut lukion opettaja, joka oli ihastunut kymmeniä maahanmuuttajajengien hallitsemia kaupunginosia luoneeseen ruotsalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Hänen suoraan orwellismin ytimestä nouseva näkemyksensä tiivistyi aivan uskomattomalla tavalla seuraavaan lainaukseen.

Ruotsalaisessa "lukiossa seurasin kansainvälisyyskurssia, jossa ­lukiolaiset ohjatusti viettivät ­aikaa vasta maahan tulleiden kanssa. Olen varma, että me suomalaisetkin pystymme muuttamaan asenteitamme. Toivoisin, että meitä ohjattaisiin siinä päättäväisesti."

Eikä tässä kaikki. Opettaja nimittäin arveli, että "onnistuessamme turvaamme ihmisoikeuksien toteutumista mutta myös koko maamme asuttuna säilymistä – ja verotulot valtion kassaan". Saahan sitä arvella noinkin, sillä onhan kieliopillis-filosofisesti totta sekin, että onnistuessaan lehmätkin lentävät.

Tästä uskomattomasta kirjoituskokoelmasta nousi kysymys siitä, että saako HS pelkästään kehitysmaalaisten massamaahanmuuttoon kritiikittä suhtautuvia mielipidekirjoitustarjokkaita, vai valitseeko se julkaistavaksi vain omaan agendaansa sopivia kirjoituksia sivuilleen?

Mikäli kyse on ensimmäisestä, osoittaa se suomalaisen sananvapauden kärsineen pahasti postmodernin poliittisen korrektiuden pitkäaikaisesta tuputtamisesta. Jos taas jälkimmäisestä, osoittaa se HS:n poliittisen agendan ulottuvan myös sen julkaisemiin mielipidekirjoituksiin. Itse veikkaan, että lehden mielipidekirjoituspolitiikassa yhdistyvät molemmat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Monikulttuuri: uutisointi ja seuraukset
Kaius Niemi taisi vahvistaa totuuden (Pravda po-russki)
Miksi he eivät saisi turvapaikkaa maasta, joka on vauras ja turvallinen maa?

lauantai 17. helmikuuta 2018

Kehitysavusta on kuin onkin hyötyä

Helsingin Sanomat on julkaisemassa juttusarjaa Sambiasta. Kyseessä on eteläisen Afrikan suhteellisen stabiili maa, jota ei ole juurikaan näkynyt lehtien otsikoissa.

HS:n juttusarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin, että sambialainen nainen synnyttää elinaikanaan keskimäärin 5,5 lasta. YK:n mukaan se on yksi kuudesta Afrikan maasta, joiden väestö yli viisinkertaistuu vuoteen 2100 mennessä.

Juttusarjan toisessa osassa puolestaan painotettiin sitä, että Sambian ravitsemustilanne on yksi maailman heikoimmista. Kolme viidestä sambialaisesta elää köyhyysrajan alapuolella ja kaksi viidestä äärimmäisessä köyhyydessä.

Jotain merkillisen ristiriitaista noissa kahdessa edellisessä kappaleessa on. Eli miten voi olla mahdollista, että köyhyydessä, jopa äärimmäisessä sellaisessa, elävä väestö kasvaa huikeaa vauhtia? 

Eivätkö sambialaiset ymmärrä, että raju lisääntyminen ajaa jälkeläisiä yhä pahenevaan kurimukseen? Etenkin, kun ilmastonmuutos on HS:n toisen jutun mukaan Sambiassa nopeampaa kuin muualla: 1,3 astetta noin puolessa vuosisadassa, minkä seurauksena vesi on karannut sadan metrin syvyyteen, viljelykaudet ovat lyhentyneet sekä kuivuus ja tulvat lisääntyneet ja voimistuneet.

Vastausta sambialaisten ymmärtämättömyyteen tekisi mieli hakea maan kulttuurista, mutta tämän päivän vieraskynäkirjoituksen mukaan sellainen olisi vain uutta rasismia. Selitykseksi ei taida käydä myöskään väestön yleinen tyhmyys, koska se olisi vanhanaikaista rasismia.

Mutta kävisikö selitykseksi sitten väestönkasvua ylläpitävä kansainvälinen kehitysapu? Sen suomalainen osahan on tullut tunnetuksi mm. korruptiosta ja yli 10 000 euron hintaisista huusseistaan, mutta mitä muuta sillä tehdään.

Se selviää ulkoministeriön nettisivulta, jonka avattuani hätkähdin. UM:n mukaan Sambia on nimittäin "poliittisesti vakaa ja turvallinen maa, jonka talous kasvaa nopeasti. Maa pyrkii keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2030 mennessä."

Olen havaitsevinani jonkinlaisen ristiriidan HS:n juttusarjan ja ulkoministeriön näkemyksissä. Sen hämmentämänä päätin turvautua nettitietosanakirjan tarjontaan.

Wikipedian mukaan "Sambia kuuluu maailman köyhimpiin valtioihin. Sen kehityksen suurimpana jarruna ovat laajalle levinneet HIV-tartunnat ja AIDS. Myönteisempää kehitystä on kuitenkin peruskoulutuksessa. Myös köyhyys on vähenemässä, vaikka hitaasti."

Huomasin myös, että Wikipedian mukaan Sambian väestönkasvu on 1,63 prosenttia vuodessa. Luku on toki suuri, mutta kalpenee esimerkiksi Zimbabwen (4,36%), Etelä-Sudanin (3,92%), Burundin (3,46%), Nigerin (3,28%, Ugandan (3,24%), Togon (2,762%), Mosambik (2,7%), Ruandan (2,7%), Etiopian (2,6%), Liberian (2,52%), Kongon demokraattisen tasavallan (2,5%), Nigerian (2,47%), Eritrean (2,2%), Ghanan (2,19), Norsunluurannikon (2,03%), Kamerunin (2,028%), Kongon tasavallan (1,94%) ja Somalian (1,75%) rinnalla. Katsomistani Afrikan maista vain Namibian (0,67%) ja Etelä-Afrikan (-0,45%) väestönkasvu oli hitaampaa kuin Sambiassa, joka HS:n mukaan on siis yksi kuudesta Afrikan maasta, jonka väestö yli viisinkertaistuu vuoteen 2100 mennessä.

Ihan kuin tässäkin olisi jonkinlainen ristiriita HS:n juttusarjan antaman kuvan kanssa? Kumpi on oikeassa: Wikipedia vai HS?

En tiedä, mutta ehkä ei kumpikaan, mikäli jälkimmäisen arvio perustuu siihen, että HIV poistuu Sambiasta yhtä nopeasti kuin se sinne aikanaan ilmaantuikin. Se ei tietenkään ole afrikkalaisessa kulttuuris... eikun hmmmh... ryökäleen uusrasismi...uudestaan...

Se ei ole jostain tuntemattomasta syystä mahdollista ilman, että länsimaiden tuella maahan saadaan toimiva HIV-terveydenhoito ja ilmaiset lääkkeet. Jos niin käy, on syynä Sambian väestön viisinkertaistumiseen vuoteen 2100 mennessä länsimaiden tarjoama kehitysapu, tarkemmin sanottuna maahan viety/vietävä tehokas terveydenhoito.

Palataan siis takaisin ulkoministeriömme nettisivuun. Sieltä selviää, että tuemme Sambiaa seuraavasti.

Yksityissektoria kehitämme usealla ohjelmalla. Uuteen yksityissektorin kehitysohjelmaan käytämme 9 miljoonaa euroa vuosina 2017-2021. Vihreät työpaikat –ohjelmaan sijoitamme 8,5 miljoonaa euroa vuosina 2014–2018. Yhteistyöhön kansallisen eläkelaitoksen kanssa annamme miljoona euroa vuosina 2018–2020. Paikallista yhteistyötä tuemme 0,9 miljoonalla eurolla.

Kehitämme myös demokraattisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa monin tavoin. Sosiaaliturvaohjelman puitteissa siirrämme Sambiaan suomalaisten rahoja 9,6 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018. Annamme myös kansalaisjärjestötukea (Suomen pelastakaa lapset -järjestön kautta) sosiaaliturvaan, vaikka summaa sen enempää kuin vuosiakaan ei mainita. Mistähän syystä?

Lisäksi Metsä- ja luonnonvaraohjelmalle irtoaa 4,4 miljoonaa euroa vuosina 2015–2018 ja ympäristöalan kansalaisjärjestöjen rahastolle 4,6 miljoonaa euroa vuosina 2015– 2019. Isoja rahasummia nekin.

Kaikki edellä kirjoittamani sai minut pohtimaan - jälleen kerran - kehitysavun mielekkyyttä ja roolia maailman hädän keskellä. Onko se lopultakaan eduksi vai haitaksi. Ja jos on, niin kummalle: maailman hädälle vai ihmisten hyvinvoinnille?

Varmaa on kuitenkin, että kehitysapuklusterista leipänsä saavat tienaavat sillä. Näin siitä riippumatta ovatko he kansalaisuudeltaan suomalaisia tai vastaanottajamaalaisia. Tästä ei voi vetää muuta johtopäätöstä, kuin että kehitysavusta on kuin onkin hyötyä. Ainakin joillekin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pekka Haavisto, väestösopimus ja realismi
Leila Omar koko mustan Afrikan esikuvaksi!
Miksi afgaanien lisääntymisterveyttä tuetaan verovaroista?

torstai 15. helmikuuta 2018

Ranskalaisnainen kuoli: syynä vapaa liikkuvuus ja rokottamisen "vähäinen tarve"

Tuhkarokko tappoi Ranskassa 32-vuotiaan perheenäidin. Lisäksi se on sairastuttanut siellä marraskuun alun jälkeen 386 muuta ihmistä, joista neljännes on tarvinnut sairaalahoitoa.

Tragedialle on nähtävissä kaksi selvää syytä. Ensinnäkin Ranskassa tuhkarokkorokotteiden kattavuus on pudonnut 70 prosenttiin. Se on niin alhainen, ettei laumasuoja enää oikein toimi. WHO suosittelee vähintään 95 prosentin kattavuutta sen takaamiseksi.

Naisen tapauksesta tekee mielenkiintoisen se, että hänen äitinsä mukaan "hän kuului siihen joukkoon, jota ei lapsuudessa rokotettu. Minulle sanottiin kolmekymmentä vuotta sitten, ettei rokote ollut kovin tarpeellinen".

En tunne Ranskan terveydenhoitojärjestelmään kolmenkymmenen vuoden takaa, mutta mikäli äidin kertomus pitää paikkansa ja rokotteen vähäisestä tarpeesta puhunut ihminen on ollut terveydenhuollon ammattilainen, olisi maassa syytä selvittää laajemminkin alan ammattilaisten rokotuksiin liittyviä asenteita.

Toinen syy tuhkarokkoepidemialle on ihmisten kasvanut liikkuvuus. Virukset siirtyvät paikasta toiseen lentokoneella, autolla tai laivalla eli ihmisten mukana.

Siksi tuhkarokkotapausten lisääntyminen viime aikoina liittyy sekä turvapaikanhakijoihin että kaukomatkailuun. Ja juuri siksi rokotukset harvinaisiakin tauteja vastaan ovat nykyisin paljon tärkeämpiä kuin kolmekymmentä vuotta sitten.

Niin tai näin. Ranskan tapaus on syytä nostaa esille meillä Suomessakin puhuttaessa ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta. Rokotteet ovat hyvä ja halpa keino huolehtia kaikkien terveydestä.

Paitsi nykyisyys, on tuhkarokolla myös mielenkiintoinen menneisyys. Roomassa riehui vuosina 165–180 epidemia, jonka aiheutti mahdollisesti tuhkarokkovirus. Siihen arvellaan kuolleen noin viisi miljoonaa henkilöä, joiden joukossa Rooman keisari Lucius Verus.

Rooman epidemian ja tuhkarokon yhteys on kuitenkin epävarma. Sen sijaan tuhkarokkokuolemat vähentyivät WHO:n mukaan vuosien 2000–2012 välillä 78 prosentilla siten, että vuonna 2012 tautiin sairastui 226 722 henkilöä, joista 122 000 kuoli. Kuolleisuuden väheneminen on johtunut ennen kaikkea lasten rokottamisesta tuhkarokkoa vastaan.

Nämä luvut on etenkin kaikkien isien ja äitien syytä muistaa, mikäli kohtaa lapsensa rokottamattomuutta suosittelevan henkilön. Kuten edeltä ilmenee, ei tuhkarokko todellakaan ole leikin asia, vaikka se ei kuulukaan aivan tappavimpien virustautien joukkoon.

Lopuksi on vielä syytä todeta, että Ranskassa on alussa kuvaamani ikävän tragedian seurauksena kehotettu kaikkia ihmisiä ottamaan tuhkarokkorokotus. Suomessa kattavuus on yli 95 prosenttia, joten laumasuoja toimii kohtuullisen hyvin. Tilanne säilyy kuitenkin hyvänä ainoastaan, mikäli ihmiset huolehtivat myös jatkossa omista ja lastensa rokotuksista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hajamietteitä tieteelliseen tietoon perustuvasta päätöksenteosta
Todellisuuden hämärtymisellä saattaa olla ikäviä seurauksia
Tosiasioiden hyväksyminen on vaikeaa

torstai 8. helmikuuta 2018

Joulukuun 2017 venäläiset turvapaikanhakijat

Lupasin tammikuun lopulla seurata kansainvälistä suojelevia hakevien Venäjän kansalaisten määriä Suomessa. Näin siksi, että arvelin heidän määränsä nousun viime vuoden aikana liittyneen Helsingin kaupungin päätökseen järjestää laittomille maahanmuuttajille monipuoliset terveyspalvelut.

Edelliseen kirjoitukseeni verrattuna on Maahanmuuttoviraston tilastoihin tullut vain yksi numero lisää, eli viime joulukuussa maastamme turvapaikkaa hakevien 40 venäläisen määrä. Koko vuoden 2017 tilasto näyttää seuraavalta.

Kuten kuvasta nähdään, oli joulukuun lukema kolmanneksi suurin. Se oli myös lähes kolmanneksen suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Tai noin viidenneksen koko vuoden 2016 tulijamäärästä (193).

Kuukausi sitten esittämääni hypoteesia ei siis ole syytä hylätä ainakaan viime joulukuun tilaston perusteella. Siten turvapaikkatilastot tukevat edelleen käsitystä Helsingin tarjoamien terveyspalvelujen toimimisesta vetovoimatekijänä venäläisten maahanmuutolle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Taustatietoa laittomien terveyspalveluiden vaikutuksista venäläisten maahanmuuttoon
Syyrian sodan ratkaiseminen ei lopettaisi EU:n pakolaistulvaa
Onko Päivi Räsänen tyhmä vai epärehellinen?

keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Mediaharhautus laittomuuden edistämiseksi

Suomessa viettää aikaansa yhä useampi laittomasti maassa oleva, joiden elämää Helsingin kaupunki on päättänyt tukea laajoilla terveydenhoitopalveluilla. Muussa maassa paperittomien saamat palvelut rajoittuvat välttämättömään, kuten lainkuuliaisissa kunnissa tulisi ollakin. Kansalaisten asenteista saatiin tänä aamuna uutti tietoa, kun Uutissuomalaisen teettämästä mielipidetutkimuksesta uutisoitiin useissa eri medioissa. 

Kyselyn tulos oli selvä. Lähes puolet kyselyyn vastanneista vastusti nykyistä laajemman terveydenhuollon järjestämistä laittomasti maassa oleville ja vain noin joka kolmas puolsi ajatusta. Maassamme esiintyvän punavihreän kuplan syvyydestä kertoi se, että asiaa kommentoinut Matti Välimäki Eduskuntatutkimuksen keskuksesta piti laittomuuden edistämisen vastustusta yllättävänä, vaikka uskon oman lukijakuntani olleen itseni lailla hyvin selvillä siitä, etteivät suomalaiset kannata laittomuuksia eivätkä siis myöskään laittoman maassa oleskelun edistämistä millään tavalla.

Tämän blogimerkinnän otsikon mukainen suomalaisiin kohdistuva propagandistinen mielipideharhautus sisältyi kyselystä kertoneiden uutisten otsikointiin. Ainakin Aamuposti ja Iltalehti nimittäin otsikoivat, että "Joka kolmas laajentaisi paperittomien hoitoa" - ikään kuin mielipidetutkimus olisi kertonut kansan halukkuudesta edistää laitonta maassaoloa.

Lehdistä ainakin Iltalehden juttu oli kuitenkin muuten asiallinen, vaikka jättikin tarkat prosenttiluvut kertomatta. Aamupostin juttu oli maksumuurin takana, joten en lukenut sitä.

Muista lehdistä Karjalainen otsikoi omituisesti, että "Lähes toinen ei haluaisi antaa paperittomille kiireetöntä hoitoa". Pyrkimyksenä lienee ollut asiallinen otsikointi, mutta oikoluku oli tainnut jäädä tekemättä. MTV3 puolestaan turvautui klikkiotsikkoon "Näin suomalaiset suhtautuvat paperittomien terveydenhuoltoon".

En löytänyt Ilta-Sanomien, Helsingin Sanomien tai Ylen nettisivuilta lainkaan tässä käsittelemääni mielipidekyselyyn liittyvää uutista. Ehkä sellainen ilmaantuu myöhemmin, ja otsikointi paljastaa kyseisten valtamedioiden toimituksellisen asenteen.

Niin tai näin. Olemme jälleen kerran päässeet todistamaan sitä, kuinka meihin yritetään vaikuttaa uutisotsikoiden harhaanjohtavilla valinnoilla. Olkaamme siis tarkkana ja muistakaamme joka käänteessä mediakritiikin merkitys omaa maailmankuvaa muodostaessamme.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingissä äly sumeni, mutta Norsunluurannikolla järki näyttäisi valaisevan pimeyden
Oikeus päätti Kelan Gold-cardista
Media värittää maailmankuvaamme

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Ari Kemppainen ja maahanmuuton lottovoitto

Erikoislääkäri Ari Kemppainen kertoi, että olisi ollut lottovoitto mikäli hän olisi tullut Suomeen 25-vuotiaana. Kemppaisen laskelmien mukaan yhteiskunta on maksanut kaikkiaan 380 000 euroa hänen kasvatuksestaan ja koulutuksestaan.

Veronmaksajana hän oli yhteiskunnalle taakka aina nelikymppiseksi saakka, minkä jälkeen hän on tuottanut nettovoittoa. Maahanmuuttajat maksavat - edelleen Kemppaisen mukaan - 328 miljoonaa euroa kymmentätuhatta tulijaa kohti, eli 32 800 euroa per nokka. Onko miehen puheissa siis järkeä?

Ensimmäinen näkökulma. Kemppainen on korkeapalkkainen lääkäri, jonka verotuotto on korkea. Yhteiskunta on hänen kohdallaan tehnyt tavallista suuremman investoinnin ja saa vastineeksi noin 25-30 vuoden verokertymän, joka lienee yli 20 000 euroa vuodessa. Se tarkoittaa noin puolen miljoonan euron nettotuottoa koko hänen elämänkaarellaan.

Jos Suomeen saapuu valmis lääkäri pakolaisena, hän ei voi ryhtyä hoitamaan lääkärintointa välittömästi, vaan ensin on varmistuttava hänen osaamisestaan sekä opetettava tulijalle riittävä kielitaito. Se tarkoittaa, että lääkäri tuottaa yhteiskunnalle kuluja useiden vuosien ajan - eivätkä nämä kulut sisälly Kemppaisen laskelmissaan käyttämiin 328 miljoonaan euroon.

Jos oletetaan lääkärin pääsevän hoitamaan tointaan kolmessa vuodessa, ehtii hän tuottaa yhteiskunnalle verotuloja noin 37 vuoden ajan. Se tarkoittaisi suunnilleen 200 000 euroa Kemppaista suurempaa nettovoittoa. Siten voidaan todeta, ettei yhteiskunnan hyöty valmiista lääkäristä ole aivan loton päävoiton suuruinen, mutta merkittävä kuitenkin.

Toinen näkökulma. Tyypillinen humanitaarinen maahanmuuttaja ei ole lääkäri tai muu korkeasti koulutettu henkilö. Hän ei myöskään muutu yhdessä vuodessa nettomaksajaksi. Irakilaisten työllisyysaste on vuoden kuluttua 74 prosenttia alhaisempi kuin kantaväestön.

Vielä kymmenen vuoden kuluttua hänen työllisyysasteensa on reilusti yli puolet heikompi kuin kantasuomalaisen, joka sekään ei ole sataprosenttinen. Siten nykyiset maahanmuuttajat ovat keskimäärin koko elinkaarensa ajan pysyvä nettokustannus yhteiskunnallemme - kuten ainoassa asiallisesti tehdyssä, mutta kustannusten osalta puutteellisessa selvityksessä on todettu.

Tämän näkökulman mukaan Kemppaisen väite on harhaanjohtava: spontaani turvapaikanhakuprosessi ei tuota Suomelle nettotuloja. Asiaa pahentaa vielä se, että myös toisen polven maahanmuuttajilla on suuri riski syrjäytyä ja sitä kautta jäädä pysyvästi yhteiskunnan kustannuksiksi.

Tästä pääsemme kolmanteen näkökulmaan. Suomihan on vapaa yhteiskunta, joka ottaa vastaan työperäisiä maahanmuuttajia kaikille sellaisille aloille, joissa tulijalle on tarjolla työpaikka ilman, että sen täyttämisestä aiheutuu suomalaisille työmarkkinoille ongelmia (tarveharkinta). Lääkärintoimi on epäilemättä sellainen.

Niinpä Suomen lääkäripulaa olisi paljon turvapaikanhakuprosessia kustannustehokkaampaa paikata työperäisen maahanmuuton keinoin. Se voitaisiin tehdä vaikkapa rekrytoimalla syyrialaisia lääkäreitä haja-asutusalueiden terveyspalvelujen toteuttajiksi.

Rekrytoimalla 25-vuotiaita syyrialais- tai irakilaislääkäreitä voitaisiin edellä tekemäni laskelman mukaan saavuttaa noin 200 000 euron nettohyöty (suhteessa kantasuomalaiseen lääkäriin) per nokka ilman, että hyödyn vastapainoksi maahamme syntyisi huonosti työllistyvä ja etnisesti profiloitunut köyhälistö yhteiskunnan elätettäväksi ja lieveilmiöiden (rikollisuus, terrorismiriski) tuottajaksi.

Yhteenvetona edellisestä totean, että on täysin järjetöntä pyrkiä erikoislääkäri Kemppaisen tavoin perustelemaan löperöä maahanmuuttopolitiikkaa tulijoiden joukossa harvinaisena esiintyvillä helpohkosti työllistyvillä henkilöillä. Näin siitä huolimatta, että tällaiset henkilöt ovat sinänsä kannattavia investointeja suomalaiselle yhteiskunnalle. Samat hyödyt voidaan saavuttaa ilman kallista turvapaikkajärjestelmää yksinkertaisesti työperäisen maahanmuuttojärjestelmän kautta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koulutus ei takaa ymmärrystä
Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia
Maahanmuutto lisää luovuutta, rikkautta ja värinää

torstai 22. joulukuuta 2016

Tuliko susi vai kruununjalokivi?

Suomi sai sitten uuden Sote-ratkaisun. Ihmisten valinnanvapaus lisääntyy ainakin teoriassa ja terveysalan yritysten bisnesmahdollisuudet kasvavat. Jälkimmäisiltä tosin odotetaan myös tehokkuuden lisäämistä ja sitä kautta asiakaskohtaisen kustannustason laskemista. Laskun kuittaa joka tapauksessa pääosin veronmaksaja, mutta osaltaan myös asiakas.

Kuten aina uusien päätösten jälkeen, hallitus kehui ja oppositio haukkui ratkaisua. Hallituspuolueista erityisesti Kokoomuksessa tuntui hyvältä. Niin voisi päätellä ainakin siitä kuinka ministeri Paula Risikko (kok) asian muotoili: "kuin joululahjan olisi saanut etukäteen".

Opposition ensimmäisistä reaktioista on kuulunut sekä asiallista kritiikkiä, että kaikuja punaiselta 1970-luvulta. Jälkimmäisen puki sanoiksi Li Andersson (vas), jonka mukaan uudistus on "ennen kaikkea joululahja isoille terveysfirmoille" - ikään kuin sosialistinen tulonjakopolitiikka olisi palvelujen toimivuutta ja hintaa tärkeämpi kysymys.

Uudistuksen todellisia vaikutuksia tietää tuskin kukaan. Se voi osoittautua sudeksi tai sitten kruununjalokiveksi. Jälkimmäiseksi se muodostuu, mikäli palvelut paranevat ilman kustannustason nousua, kustannukset laskevat ilman palvelutason heikkenemistä tai palvelut paranevat kustannusten samalla laskiessa.

Sudeksi uudistus osoittautuu mikäli palvelutaso heikkenee tai sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset nousevat. Suomessa ei ole varaa kumpaankaan. Emäsusi saatiin jos sekä kustannustaso nousee että palvelutaso laskee. 

Todennäköistä on, ettei uudistus vaikuta palveluihin samalla tavalla kaikkialla. Ehkäpä joillain seuduilla kaikki menee hyvin, kun taas toisaalla syntyy paljon ongelmia. Ja paikoin ei luultavasti tapahdu käytännössä oikeastaan mitään.

Niinpä kokonaisuus ratkaisee. Jääkäämme siis odottelemaan mitä tuleman pitää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

torstai 17. maaliskuuta 2016

Löyhähdys laittomuutta edistävien hyvien ihmisten maailmasta

Aamun uutien kertoi, että turvapaikanhakijoista yhä useampi katoaa kielteisen päätöksen jälkeen. He jäävät joko Suomeen yhteiskunnan ulkopuolelle, katoavat muualle Eurooppaan tai palaavat kotimaahansa.

Uutiseen sisältyy muutamia kommentteja, jotka - jälleen kerran - avaavat sitä ajatusmaailmaa, jonka seurauksena muutamat ihmiset haluavat suomalaisen veronmaksajan ja yhteiskunnan toimivan koko maailman hädänalaisten tai muuten vain vähävaraisten elättäjänä. Kopioitakoon tähän siis parhaat Pakolaisneuvonta ry:n lakimiehen lakimiehen kommentit.

* * *

"Yleisin kysymys on, miten voisi laillistaa oleskelunsa eli saada oleskeluluvan. Se on tehty vaikeaksi."

Niinpä. Ja epäilemättä jopa tarkoituksella.

"Ihmisiä on nyt enemmän liikkeellä. Emme tiedä, mitä heille tulee tapahtumaan. Toivoisin, että viranomaiset pystyvät vastaamaan tilanteeseen ihmisoikeuksia kunnioittaen."

Minä toivoisin lisäksi, että viranomaiset pystyisivät järjestämään nämä ihmiset sinne, missä heidän oleskelunsa on laillista. Turvapaikantarvettahan heillä ei tutkitusti ole.

"Meidän pelko ja huoli on, että erilaiset hyväksikäyttösuhteet tulevat yleistymään, kun ei ole ketään, keltä saa turvaa. Nämä koskevat kaikkea: ihmissuhteita, työsuhteita, vuokrasuhteita."

Nämä ovat hyviä, tai jopa erinomaisia, syitä palata kotimaahan. Pakolaisneuvonta ry:n lakimies voisikin ottaa järjen käteensä ja neuvoa kyseisiä henkilöitä poistumaan maasta, jossa he saattavat joutua hyväksikäytön uhriksi.

"Tämän uuden paperittomien ryhmän tilanne on erilainen siten, että viranomaiset tietävät heidän olevan täällä ja tietoisesti jättävät tämän ihmisryhmän kaikkien palveluiden ulkopuolelle, jotta he poistuisivat vapaaehtoisesti Suomesta."

Tämä on hyvä. On turha luoda kuvitelmia siitä, että korkean elintason perässä tulevat ihmiset olisivat tervetulleita työttömyydestä kärsivään maahamme, jossa he lähes varmasti ajautuvat sosiaaliturvan varaan veronmaksajien elätettäväksi.

Lisäksi peräti 96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa. Olisi hätkähdyttävän epädemokraattista, mikäli viranomaiset toimisivat näin yksimielisen kansan tahtoa vastaan.

* * *

Mielenkiintoinen on myös Global Clinicin tiedottajan kommentti, jonka mukaan "paperittomien määrän potentiaalinen kasvu tulee näkymään meillä vasta myöhemmin. Resurssimme ovat kuitenkin jo nyt tiukilla ja paperittomien hoito on haastavaa."

Uskon tuon kyllä. Mutta valitus on turhaa, koska klinikka tarjoaa siellä toimiville vapaaehtoisen harrastuksen, joka on kaiken kukkuraksi muulle yhteiskunnalle haitallista houkutellessaan - tulijoiden lähtömaihin verrattuna loistavalla terveyspalvelutarjonnallaan - karkotuspäätöksen saaneita laittomaan maassaoleskeluun.

Toisena aikana ja toisenlaisessa yhteiskunnassa klinikan toiminta saattaisi olla jopa kriminalisoitu. Siten sen vapaaehtoistyövoima olkoon onnellinen siitä, ettei heidän harrastukseensa ole puututtu viranomaisten toimesta millään tavalla.

* * *

Tässä käsitellyn uutisen luettuani jäin jälleen kerran ihmettelemään sitä ajatusmaailman kirjoa, joka meidänkin maassamme esiintyy. Toki edelle lainaamani mielipiteet edustavat häviävän pientä ääriajattelua koko suomalaisesta näkemyskirjoista, mutta siitä huolimatta niiden järjettömyys on hätkähdyttävää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turvapaikanhakijat ovat rationaalisesti toimivia ihmisiä
Pikatyöpaikkoja oleskeluluvan saaneille
96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa

lauantai 7. marraskuuta 2015

Pääministeri osoitti kovuutensa

Suomen hallitus löysi lopulta ratkaisun ongelmaan, jossa yksimielisyyden saavuttaminen vaati uhkailua ja kiristämistä. Pääministeri voi huokaista helpotuksesta, koska lopputulos vastaa käytännössä hänen kantaansa, minkä seurauksena valta maakunnissa pysyy hallituksen kiistakumppanin Kokooomuksen ja oppositiopuolue SDP:n ulottumattomissa.

Vain Perussuomalaiset voivat jatkossa uhata Keskustan asemaa maaseudulla - tosin sekin on epätodennäköistä, koska soinilaisten kannatus on viime aikoina sulanut. Tyytymättömiä lienevät sekä työväestä puolueelle kannatuksensa parissa viime vaalissa antaneet että maahanmuuton takia heitä äänestäneet.

Kaikkiaan on siis selvää, että Sipilä on täysverinen kepulainen, joka taitaa kilpailijoitaan paremmin raadollisen valtapolitiikan. Se tuskin yllättää ketään vähänkään pidempään kansallista politiikkaamme seurannutta. Näin on ollut ja näin tulee ilmeisesti olemaan jatkossakin.

Nyt saavutettu sopu on tämänhetkisessä Suomen taloustilanteessa hyvä asia. Hallitus voi jatkaa Suomen taloudelliseen nousuun tähtäävien uudistusten tekemistä. Aika näyttää, pystyykö viime päivinä kovan pintansa näyttänyt Sipilä samanlaiseen selkävoittoon myös elinkeinoelämän ja ay-väen kanssa.

Eräänlaisen uhkailun kauttahan hän on edennyt myös sillä rintamalla - tosin siellä vastassa on väkeä, joka on tottunut sellaiseen paremmin kuin hallituskumppanit. Mutta kyllä sekin joukko tiedostaa, että Suomen talous olisi saatava mahdollisimman pian nousu-uralle.

Ja saattaa olla jopa niin, että nyt nähty arvoton hallituksen sisäinen näytelmä kääntyy eduksi taisteltaessa suomalaisen työelämän tulevista reunaehdoista. Ehkäpä työmarkkinaosapuolet tulivat vakuuttuneeksi siitä, että Sipilä on valmis äärimmäisiin keinoihin saadakseen tahtonsa läpi.

Ja tuo tahto ei liene hänellä hallituksen valmistelemien pakkolakien vieminen käytäntöön kaikessa ankaruudessaan, vaan työmarkkinajärjestöjen sorvaama paketti, jonka vaikutuksen talouteen olisivat saman suuruiset ilman pakkolakien negatiivisia vaikutuksia. Tai ainakin toivon niin.



Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!