Ceutan uutisia
Marokkolaisilla ei ole tarvetta saada eikä suomalaisilla syytä antaa turvapaikkaa
Espanjalainen ja suomalainen ratkaisu
Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus
Tanskalainen tutkija Jacob Nielsen Arendt antoi suomalaisille maahanmuuttopoliittisia neuvoja. Niiden mukaan kotoutumisessa tulisi yhdistää työ, kielikoulutus ja ammatillinen opetus sopivassa suhteessa.
Hän myös huomautti, ettei kielikoulutusta saisi laiminlyödä muiden asioiden kustannuksella. Näin huolehdittaisiin myös maahanmuuttajien jälkikasvusta, sillä vanhempien paikallisen kielen osaaminen vaikuttaa myönteisesti maahanmuuttajien lapsiin.
Nämä seikat ovat tavallaan itsestäänselvyyksiä, mutta on hyvä, että ne tuodaan esille näin suoraan. Samalla on muistettava, ettei kielen oppiminen ole viime kädessä maahanmuuttoviranomaisten vastuulla, vaan pikemminkin tulijalle kuuluva oikeus ja velvollisuus.
Toisaalta juuri tämän velvollisuuden tähdentäminen kuuluu viranomaisille. Samoin kuin kielen opiskelun mahdollistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa niin humanitaarista suojelua hakeville, täällä työtä tekeville kuin heidän perheenjäsenilleenkin.
Tässä mielessä on hyvä, että Petteri Orpon hallitus on juuri säätänyt lain, jossa määrätään, ettei Suomen kansalaisuutta voi saada, ellei hakijalla ole näyttöä maamme ainakin yhden kansalliskielemme riittävästä osaamisesta.
Toisaalta ainakin itsestäni on selvää, ettei tämä ole riittävä kannustin kaikille maahamme saapuneille henkilöille. Siksi kannattaisi harkita myös maassamme vain väliaikaisesti elävien ihmisten oleskeluluvat kytkettäisiin kansalliskielten osaamiseen – ainakin silloin, kun kyse on niin sanotusta humanitaarisesta maahanmuutosta, jonka kustannuksista vastaavat suomalaiset veronmaksajat.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pari ajatusta somaleiden miljardihuijauksesta
Kotoutumistukea maahanmuuttajille
Ovatko integroituneet arabit positiivinen asia?
Ilta-Sanomat julkaisi suojelupoliisin päällikön Juha Marteliuksen haastattelun, joka sisälsi muutamia äärimmäisen mielenkiintoisia asioita, jotka kaikkien suomalaisten tulisi tietää. Niistä ehkä tärkein löytyi jutun loppupuolelta, joka pitkän artikkelin tapauksessa jää suurelta osalta ihmisiä lukematta
Niinpä päätin nostaa sen esiin tässä merkinnässäni.
Koulun sijasta kotiopetukseen osallistuvien lasten määrä on nimittäin runsastunut vain kymmenessä vuodessa – reilusta 300 lapsesta lähes 900 lapseen vuodessa. Ja tämä on ongelma, sillä lapset radikalisoituvat Marteliuksen mukaan helposti poliittisia äärilaitoja edustavissa perheissä annettavassa kotiopetuksessa ja kotikouluissa.
Sellaisen pyrkiviä perheitä on sekä kantasuomalaisissa että maahanmuuttajataustaisissa, ja suojelupoliisin huoli liittyy nimenomaan niihin vanhempiin, jotka pyrkivät istuttamaan omaa ääri-ideologiaansa lapsiin. Lopputuloksena on riski siitä, että kotiopetus eriyttää väestöryhmiä toisistaan.
Suomessa väkivaltaiset ryhmittymät ovat toistaiseksi joko jihadistisia tai äärioikeistolaisia. Vasemmistolaiset sen sijaan vain töhrivät ja pysäyttelevät liikennettä, mutta muualla Euroopassa myös väkivaltaiset äärivasemmistolaisryhmät ovat lisääntymässä. Lienee siis vain ajan kysymys kun myös tämä ilmiö saapuu Suomeen.
Olisikin toivottavaa, että suojelupoliisimme päällikön nyt selkeästi tuotua esiin väkivaltaisten ideologioiden taustan ja todennäköisen muutossuunnan, että asia tiedostettaisiin sekä poliittisessa johdossa että meidän tavallisten kansalaisten parissa. Ja monikulttuuristuvassa yhteiskunnassamme kiinnitettäisiin erityistä huomiota kotiopetuksen väärinkäyttämiseen ääri-ideologioiden siirtämiseen jälkipolville sekä haettaisiin ratkaisuja sellaisen estämiseksi.
* * *
Jutun alkupuolella Martelius puhui Venäjän uhasta. Sitä lukiessa ainakin itselleni tuli sellainen käsitys, että suojelupoliisi tietää mitä sen tulee tehdä - ja osaa myös toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.
Erityinen huomio kannattaa kiinnittää siihen, että Martelius näkee Ukrainan sodan loppumisen olevan riski Suomelle. Hänen mukaansa maamme on Venäjän retoriikassa siirtynyt epäystävällisestä valtiosta vihollisvaltioksi ja sen äänenpainot ovat koventuneet.
Siksi Venäjällä "Suomea pyritään selkeästi eriyttämään ja kertomaan, että Suomi olisi jotenkin erilainen maa kuin aiemmin. Luulen, että tämä aika voimakas ja kova narratiivi on suunnattu myöskin Suomeen, mutta ennen kaikkea kotimaan yleisölle."
Tätä taustaa vastaan on ollut hyvä huomata, että Suomi on viime aikoina ryhtynyt vahvistamaan omaa puolustustaan ja myös NATO:n kautta valmiuttaan torjua mahdolliset sotilaalliset aggressiot. Samalla on yhä tärkeämpää, että Suomella on oikea käsitys siitä, mitä idästä on odotettavissa.
Tässä suhteessa oli hyvä huomata, että suojelupoliisin päällikön mukaan "meillä on hyvä kuva siitä, miten Suomea vastaan tiedustelua harrastetaan". Ja epäilemättä myös käsitys Venäjän maatamme koskevista suunnitelmista ja mahdollisista toimista.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
ISIS-rahaa ja persupoliisin ammuntaa
Ei sananvapaus-, vaan turvallisuuskysymys
Suomen turvallisuus ja terrorismi
Maapallo alkoi syntyä 4,7 miljardia vuotta sitten, kun Auringon syntyessä ylijääneestä materiaalista syntyneet planetesimaalit alkoivat vetää puoleensa hiukkasia ympäröivästä avaruudesta ja muodostaa planeettoja. Tämä kehitys johti noin 4,6 miljardia vuotta sitten sen kiviplaneetan syntymiseen, jolla kirjoitan tätä tekstiä.
Tämä tieto on aikanaan opetettu minun ikäisilleni suomalaisille. Samalla meille painotettiin isänmaallisessa hengessä, että Suomen kallioperä on hyvin vanhaa, jopa noin kolmen miljardin vuoden ikäistä - vaikka näin tuskin tehdään enää maailmankansalaisiksi ohjattaville nykynuorille
Itse suomalaiskallioiden pitkä ikä pätee kuitenkin edelleen, sillä maamme vanhin tunnettu kallio on noin 3,5 miljardin vuoden ikäinen. Se sijaitsee hiukan Suomen maantieteellistä keskipistettä pohjoisempana Pudasjärven kunnassa.
Maapallon varhaisimmasta kuoresta on tosiasiassa hyvin vähän suoraa tietoa, koska hadeeisen kauden kivien ja mineraalien esiintyminen on harvinaista. Siitä huolimatta tiedämme nykyisin, että Pudasjärven kiviaineksen ikä kalpenee kanadalaisen kallioperän rinnalla.
Tätä käsitystä vahvisti tuore kanadalaistutkimus, jossa vaahteranlehtimaassa sijaitsevan Nuvvuagittuqin vihreäkivivyöhykkeen iäksi määritettiin peräti noin 4,156 miljardia vuotta. Se tarkoittaa, että kyseinen kallioperä on syntynyt maan historian vanhimmalla kaudella eli Hadeeisellä eonilla. Ja siksi kanadalaiskiviaineksen tutkiminen antaa meille uutta tietoa siitä, minkälainen oli vastasyntynyt maapallo.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Metsätuhohypoteesi ja sen testaaminen
Tiesitkö, että vuosi 1952 oli maailmankausien käännekohta?
Elämme juuri nyt kylmintä aikaa lähes 500 miljoonaan vuoteen
Ilta-Sanomien toimittaja oli haastatellut miestä, joka oli vaatinut poikansa jättämistä luokalle. Opettaja ei olisi suostunut tähän, mutta lausunnon hakeminen koulupsykologilta ratkaisi asian, poika sai uuden alun ja pärjäilee nykyisin hyvin.
Toimittaja haastatteli myös naista, jonka puheenkehityksessä jälkeen jäänyt lapsi oli jätetty luokalle. Äidin mukaan jälkeläiselle aiheutui asiasta sosiaalisia ongelmia.
Siksi nainen arveli, että olisi ollut parempi, mikäli lapsi olisi saanut koulusta muunlaista tukea, kuten yksilöllisestä opetusta. Tämä saattaa tietenkin pitää paikkansa, mutta kuinka monelle lapselle ylivelkaantunut suomalainen yhteiskunta - johon maahanmuuttopolitiikka tuottaa yhä enemmän vaillinnaisesti suomen- tai ruotsinkieltä osaavia koululaisia - pystyy kustantamaan kallista yksilöllistä opetusta?
* * *
Jutun mukaan monet vanhemmat ovat kuitenkin tiukasti lastensa luokalle jättämistä vastaan. Jotkut jopa uhkailevat opettajia, mikäli näin on käymässä.
Tosiasia kuitenkin on, ettei luokalta seuraavalle siirtyminen ole oikea ratkaisu koskaan, sillä uuden oppiminen edellyttää aiemmin opetetun kohtuullista osaamista. Ja siksi on selvää, että säälivitosten antaminen on valtava karhunpalvelus lapselle itselleen.
Tämä on asia, johon pitäisi kiinnittää suomalaisissa kouluissa enemmän huomiota. Näin siksi, että jopa yläkoulussa on lapsia, jotka eivät osaa lukea kunnolla. Ja joilla ei ole edes motivaatiota siihen.
Minusta juuri motivaatio onkin se asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota. Ja sen ymmärtäminen, että juuri luokalle jääminen lisää sitä enemmän kuin mikään muu toimenpide - ja on siitä syystä juuri lapsen itsensä kannalta äärimmäisen hyödyllistä.
Näin on vieläpä täysin riippumatta siitä, onko kyseessä suomalais- vai maahanmuuttajataustainen piltti. Ja silloinkin, kun jälkimmäinen on omalle kulttuurilleen tyypillisesti sukurutsaisen yhdynnän hedelmä.
* * *
Tänään on jälleen uskomuspoliitikkojen ja viherpiipertäjien lanseeraama ylikulutuspäivä. Olen kirjoittanut pariinkin otteeseen, miksi tämä käsite on harhaanjohtava, joten en jaksa toistaa samaa asiaa joka vuosi. Mikäli asia kuitenkin kiinnostaa, voi lukaista tämän, tämän ja tämän blogimerkinnän.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Askelia Suomen kehitysmaalaistumisessa
Koulujen ja huippu-urheilijoiden ongelmat
Pukinmäen koulusta ja väestön vaihtumisesta
Heinolalainen Harri Salonen (ps) haluaa poistaa lukion yhteiskuntaopin oppikirjasta kohdan, jossa kerrotaan Suomen eduskuntapuolueista. Hänen mukaansa kirjaan painetut puolueiden esittelyt ovat räikeällä tavalla poliittisesti latautuneita ja vinoutuneita.
Esimerkkeinä tällaisesta hän mainitsee seuraavat asiat: tasa-arvo on nimetty pelkästään vihervasemmistopuolueille tärkeäksi arvoksi, Perussuomalaiset on nimetty ainoaksi populistiseksi puolueeksi ja hyvinvointivaltion sanotaan olevan pitkälti sosiaalidemokraattien luomus. Vinoutuneiden eli virheellisten väitteiden listaa voi jatkaa lisäksi sillä, että Vihreät ovat vaikeasti vasemmisto-oikeisto -akseliin sijoitettava puolue.
Mainituista asioita ensimmäinen kuuluisi kaikille kirjassa esitellyille puolueille, sillä Suomessa ei yksikään puolue aja ihmisten välistä epätasa-arvoa. Toinen kohta eli populismi kuvaa tänä päivänä useita puolueita.
Näin erityisesti edelliseen hallitukseen osallistuneita oppositiopuolueita, jotka moittivat nykyhallitusta monista asioista - kuten budjetin leikkausten kohdistamisesta - ilman, että tarjoavat selkeää vaihtoehtoa. Tai ilmoittavat poliittiseksi tavoitteekseen yksinkertaisesti hallituksen kaatamisen.
Kolmas kohta on puhdasta lööperiä, koska kaikki suomalaiset puolueet kannattavat tänä päivänä hyvinvointivaltiota, jossa suuri osa palveluista on yhteiskunnan vastuulla. Puolueita erottavat vain keinot, kuinka se toteutetaan ja kuinka paljon se saa maksaa.
Neljäs, eli minun esille nostamani kohta, taas ei pidä paikkaansa, koska Vihreät on nykyisin - todennetusti - talouspolitiikaltaan vasemmistolainen ja arvopohjaltaan ääriliberaali puolue.
Edelle kirjoittamilla perusteilla on helppo yhtyä Harri Salosen kritiikkiin. Ja samalla ihmetellä syvästi kyseisen koulukirjan tekijöiden ilmiselviä poliittisia motiiveja, joiden tavoitteena näyttäisi olevan koululaisten aivopeseminen näkemään erityisesti poliittinen vihervasemmisto todellisuutta paremmassa valossa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kohutun koulututkimuksen tekijöiden kehno tutkimusetiikka
Kympin oppilas osasi ennen enemmän kuin nyt
Opetushallitus linjasi spurgut ja puliukot puhekielen ulkopuolelle
Vantaan Kuusijärvellä kaksi pientä lasta - 4- ja 7-vuotiaat - joutuivat pitkäksi aikaa veden alle. Sen seurauksena he taistelevat juuri nyt elämästään sairaalassa. Toivottavasti he selviävät tapauksesta hengissä ja ilman pysyviä vammoja.
Kuusijärvi on hyvin valvottu uimaranta ja ainakin lasten isä oli paikalla. Lisäksi paikka on suosittu, joten sen rannalla on paljon ihmisiä. Kaikesta tästä huolimatta lapset onnistuivat kenenkään huomaamatta poistumaan matalalta laiturilla ympäröidyltä leikkirannalta syvään veteen.
Siksi lehdistössä on muistutettu sen tärkeydestä, että vanhemmat valvoisivat lapsiaan tauotta uimarannalla ja ylipäänsä veden äärellä. Tämä on tietenkin erinomainen neuvo.
Sen sijaan en ole huomannut missään toista neuvoa, joka on mielestäni vieläkin erinomaisempi. Lapset nimittäin kannattaa opettaa uimaan pienestä pitäen. Mieluummin neli- kuin viisivuotiaana. Ja viimeistään ennen kouluikää.
Valitettavasti näin ei ole, vaan vuoden takaisen tiedon mukaan vain 55 prosenttia kuudesluokkalaisista osaa uida kunnolla. Toisin sanoen lähes puolet murrosikään saapuvista nuorista on veden äärellä alttiina hukkumiselle.
Siksi on syytä toivoa, että Kuusijärven järkyttävä onnettomuus herättäisi vanhemmat ymmärtämään uimaopetuksen tärkeyden ja motivoisi heidät joko itse opettamaan jälkeläisilleen uimataidon tai ainakin viemään heidät ohjattuun uimaopetukseen jo hyvissä ajoin ennen kouluikää. Tai jos se on jäänyt tekemättä varhaislapsuudessa, niin opettamaan uimataidon edes koululaisena, sillä se on paras ja vielä halpakin henkivakuutus hukkumista vastaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lapsia ei kannata opettaa uimaan, koska se on vaarallista
Vantaalaiset saavat reilun kahden miljoonan euron savusaunan
Burkini, hygienia ja naisten alistaminen