Tampere tarjoaa epärehellisille ilmaiset matkat

Tampereella on Suomen Uutisten mukaan tehty päätös, jonka mukaan julkisessa liikenteessä ilman lippua matkustavia ei saa estää poistumasta liikennevälineestä. Näin ollen tamperelaiset voivat jatkossa matkustaa kaupungin liikennevälineissä ilmaiseksi. 

Päätöksen taustalla on lipuntarkastajien työturvallisuus, mikä on tietenkin erittäin tärkeä asia. Mutta samalla se kannustaa epärehellisiä – ja erityisesti aggressiivisia – ihmisiä käyttämään julkista liikennettä ilman, että osallistuu niiden kustannuksiin. Tämä on yksiselitteisesti väärin rehellisesti matkansa maksavia ihmisiä kohtaan.

Suomen Uutisten mukaan uudistus voi ajan myötä heikentää myös joukkoliikenteen kannattavuutta ja kasata painetta verotulojen kautta ohjattavan rahoituksen lisäämiselle. Näin maksumiehiksi joutuisivat entistäkin enemmän sellaiset ihmiset, jotka eivät tarvitse tai jostain muusta syystä käytä joukkoliikennettä. 

Toisaalta näin alkava kehitys voisi ajan myötä johtaa joukkoliikenteen muuttamiseen kokonaan maksuttomaksi – eli verovaroista kustannettavaksi. Tämä alentaisi jonkin verran sen kokonaiskustannuksia, koska lippujen myynnistä ja tarkastamisesta ei syntyisi enää kustannuksia. 

Toisaalta joukkoliikenteen käyttöaste todennäköisesti lisääntyisi maksuttomaksi muuttuessaan. Ja samalla yksityisautoilla tapahtuva matkustaminen vähenisi nykyisestä – tai ainakin sen kasvu hidastuisi. Samalla siihen liittyvä liikenteen ruuhkautuminen, yksityisautoilun päästöt ja katuverkoston kehittämistarve vähenisivät.

Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomata, että verovaroin kustannettavat julkiset palvelut muuttuvat helposti tehottomiksi, kuten esimerkiksi Oulun julkisen liikenteen ongelmat ovat osoittaneet. Tai vielä selvemmin sosialististen valtioiden talouskehitys kautta vuosikymmenten.

Siten Tampereen uudistuksella voidaan nähdä sekä negatiivisia että myös positiivisia seurauksia. Ja siksi tulee olemaan mielenkiintoista seurata Tampereen joukkoliikenteen kehitystä tulevina vuosina. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lipuntarkastajille kamerat – mutta miksi?
Kansalaisaloite omien kustannusten maksattamisesta muilla ihmisillä
Oulun bussiliikenteen matkustajat sosialismin uhrina

Sähköautojen verotus ja ilmaiset lounaat

Suomen uutiset kertoi sähköautojen ja ladattavien hybridien tulevan kilometriverotuksen kohteeksi Iso-Britanniassa. Tämä johtuu siitä, että niiden käytöstä ei kerätä bensiiniveroa, minkä seurauksena autoilun verotuotto jää sitä alhaisemmaksi, mitä suurempi osuus kulkuneuvoista kulkee sähköllä. 

Jutun mukaan Suomessa samankaltaista ratkaisua ajaa Keskusta ja Perussuomalaiset puolestaan vastustaa sitä. Tähän liittyy se tosiasia, että myös meillä autoilijat ovat kerryttäneet huomattavilla summilla valtion kassaa, joten autoilun sähköistyminen tuo veromuutoksia myös meillä. 

Suomen valtio kerää ajoneuvoveroa, autoveroa ja liikennepolttoaineveroa, joiden tuotto saavutti huippunsa vuonna 2018 ja on sen jälkeen laskenut vajaasta viidestä miljardista tälle vuodelle arvioituun kolmeen ja puoleen miljardiin euroon. Erityisesti autoveron, mutta myös polttoaineverojen, osuus on romahtanut, koska ne eivät koske sähköautoja. 

* * *

Lienee hyvin tunnettua, että julkisen sektorin rahantarve on pohjaton, joten on käytännössä varmaa, että myös meille on vuoden 2027 vaalien jälkeen tulossa sähköautoiluun kohdistuvan verotaakan nosto. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, millä tavalla se toteutetaan – tai kehitetäänkö asiaan jonkinlainen hybridimalli. 

Käytännössä asia voidaan ratkaista kahdenlaisella perusratkaisulla: joko sähköllä kulkevien autojen ajosuoritteeseen perustuvalla tai siitä riippumattomalla verotuksella. Edelle linkittämäni Suomen uutisten jutun mukaan Perussuomalaiset vastustaa ensimmäistä vaihtoehtoa, joten sen valinta on ajosuoritteesta riippumaton verotus. Vastaavasti Keskusta kannattaa verotaakan suuntaamista paljon autoa ajaville.

Siten Perussuomalaiset valitsevat ratkaisun, joka tarkoittaisi – vaihtoehtoon verrattuna – autollaan vain vähän ajavien ihmisten verotaakan kasvattamista suhteessa paljon autoa ajaviin. Keskustan kannattama kilometrivero puolestaan kerryttäisi valtion kirstua erityisesti paljon autoa ajavien ihmisten kustannuksella. 

Tähän tilanteeseen sopii – sinänsä hiukan erilaisessa yhteydessä yleensä käytetty – sanonta siitä, ettei ole olemassa ilmaisia lounaita. Sen sijaan on olemassa erilaisia vaihtoehtoja autoiluun liittyvän verotaakan jakamiseksi. Siksi ei myöskään ole yhdentekevää, mitä periaatetta seuraavassa hallitusohjelmassa sovelletaan asian ratkaisemiseksi - vai kehitetäänkö jonkinlainen hybridimalli. 

Toivoa tietenkin sopii, että ennen seuraavia eduskuntavaaleja myös muut puolueet kuin Perussuomalaiset ja Keskusta ilmoittavat oman veroratkaisunsa, jotta äänestäjät voivat valita oman suosikkinsa. Olisihan se perin epädemokraattista, mikäli suomalaiset joutuisivat tässä(kin) asiassa arvailemaan ehdokkaiden ja heidän edustamiensa puolueiden linjauksia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tieverkoston rapautuminen pysähtyi
1 500 euroa parkkipaikasta?
Vapautta rajoittava verotus nauttii äänestäjien kannatusta

Älä koskaan aliarvioi inhimillisen typeryyden voimaa

Alkujaan tieteiskirjallisuudesta peräisin olevan sanonnan mukaan ihmisen typeryyden voimaa ei pidä koskaan aliarvioida. Tästä tarjosi tuoreen esimerkin Hausjärvellä autoillut nuori BMW-kuljettaja. 

Hän nimittäin ajeli autollaan vasta ajetulla ladulla, mikä on jo sinällään tyhmää. Bemarimies päätti kuitenkin osoittaa pystyvänsä parempaan, ja kiisti tehneensä mitään väärää.   

Luulisi, ettei tästä pystyisi enää parantamaan. Mutta luulo ei ole tiedon väärtti, sillä seuraavaksi tämä kaikkien idioottien sankari otti ja ajoi latukoneen kuljettajan päälle pyrkiessään karkaamaan. 

Ilmeisesti hän ei vähäisellä järjellään ymmärtänyt, että hänestä ja autosta oli jo hyvät tuntomerkit. Ja siksi voi vain kuvitella sitä, mitä tapahtuu poliisin hakiessa häntä vastaamaan teostaan. 

Puhumattakaan siitä, kun hän aikanaan kuulee oikeuden määräämän rangaistuksen teoistaan, joista vakavin lienee vähintäänkin Rikoslaissa mainittu vaaran aiheuttaminen, josta voi päästä parhaimmillaan lukemaan tiilenpäitä jopa kahdeksi vuodeksi.

Päivän aiempi merkintä:
Maduron kausi loppu, eikä sen perään jäänyt haikailemaan kuin YK:n Antonio Guterrez

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tyhmyys tiivistyy Helsingin yliopiston opiskelijoissa
Harvinaisen typerää toimintaa
Tuhma, tyhmä ja hölmö

Ainutlaatuisen arvokas ympäristö

Ylen mukaan Espoon ympäristöyhdistys on huolissaan suunnitteilla olevan datakeskuksen vaikutuksista sille varattua 5,4 hehtaarin kokoista tonttia laajemmalle alueelle. Sen mielestä alue on ainutlaatuisen arvokas ja alueen rakentaminen tulisi välittömästi heikentämään sen tilaa.

Asiaa sen paremmin tuntematta en toki väitä, etteikö tällä Kehä III:n varrella olevalla alueella voisi olla ympäristöarvoja. Sen sijaan totean, että me puhumme nyt Suomen toiseksi suurimman kaupungin osasta ja sen läpi kulkevasta väylästä, jolla ajaa noin 80 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Enkä siksi usko hetkeäkään, että juuri tämä tontti tai sen välitön ympäristö olisi ympäristönsuojelullisesti mitenkään ainutlaatuisen arvokas. 

Sen sijaan on tosiasia, että mikäli Suomessa halutaan asua nyt ja tulevaisuudessa, tarvitsemme tähän maahan elinkeinoja, infrastruktuuria, teollisuutta, työpaikkoja, yrityksiä, vientiä, verotuloja, investointeja ja niin edelleen.  

Niiden hankkiminen puolestaan tahtoo aina ja kaikkialla rasittaa ympäristöä. Datakeskukset suurina rakennuksina tietenkin ennen kaikkea vähentävät rakentamatonta maa-alaa. Ja jos nyt oikein vakavasti mietin, niin ympäristön kannalta Espoo jo valmiiksi paljolti rakennettuna - ja vilkkaasti liikennöidyn Kehä III:n vierusta etenkin - on varmasti vähemmän haitallisia ympäristölle tai ihmisille kuin melkein mikään muu Suomen kolkka. 

Lisäksi investointien ja työpaikkojen kannalta on usein eduksi, että paikalla on hyvät liikenneyhteydet ja lähistöllä paljon asutusta. Eikä kai ole epäilystä, etteikö datakeskuksen suunniteltu sijainti täyttäisi näitä toiveita.

 

Ja siksi - jos se datakeskus rakennetaan joka tapauksessa - on vaikea nähdä sille sopivampaa rakennuspaikkaa kuin nyt puheena oleva. Enkä tämän takia voi pitää järjellisenä - vaan pikemminkin älyllisesti epärehellisenä - Espoon ympäristöyhdistyksen nurinaa, joka parhaimmillaankin johtaisi datakeskuksen siirtämisen paikkaan, josta luonto ja ympäristö kärsisivät nyt suunniteltua enemmän.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pysäyttääkö opposition ja järjestöjen haukkuma suojelupäätös metsälajien uhanalaistumisen?
Uhkaus, josta ei voi kieltäytyä
Elokapinan vandalismi aiheutti vahinkoa eduskuntatalolle, demokratialle, Koneelle ja omalle asialleen

Tieverkoston rapautuminen pysähtyi

Suomi on harvaan asuttu maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä. Sen seurauksena sekä ihmisten että tavaroiden kuljettaminen edellyttää toimivaa liikenneverkostoa, joka koostuu sekä rautatie- että maantieverkostosta. Näistä ensin mainittu on viime aikoina ollut keskustelun keskiössä, koska se halutaan - lähinnä sotilaspoliittisista syistä - muuttaa kapearaiteisemmaksi kuin nykyisin. 

Harvaan asutussa maassa rautatiet eivät kuitenkaan yksinään riitä kattamaan ihmisten liikkumis- ja tavaroiden kuljetustarpeita, vaikka ne ovatkin tehokkaita väyliä suurten asutuskeskusten välillä. Maantiet sen sijaan johtavat jokaiseen kylään ja kaikkien talojen nurkille, joten myös rautatie- ja jopa lentokuljetusten perille pääsemiseen tarvitaan maanteitä. 

Lisäksi yksi Suomen tärkeimmistä teollisuudenaloista on metsäteollisuus, jonka raaka-aineet kasvavat hajautetusti ympäri valtakunnan. Eikä niitä voi saada sieltä jalostettavaksi tehdaspaikkakunnille kuin metsäautoteistä ja paikallisteistä alkavia liikenneverkostoja pitkin. 

* * *

Edellä mainitsemistani syistä on ollut äärimmäisen lyhytnäköistä, että suomalainen tieverkosto on päästetty rapautumaan. Vielä vuonna 2016 maassamme oli "vain" noin 8 ooo kilometriä heikkokuntoisia teitä. 

Tämä määrä oli noussut vuonna 2021 eli edellisen hallituskauden puolivälissä noin 9 000 kilometriin. Eikä siinä kaikki, sillä seuraavan kahden vuoden aikana niiden määrä lisääntyi reilusti yli tuhannella kilometrillä, koska asia ei kiinnostanut silloista Sanna Marinin (sd) vihervasemmistolaista hallitusta.

Nykyinen Petteri Orpon (kok) hallitus lähti kuitenkin eri linjoille ja sen seurauksena vuoden 2024 aikana huonokuntoisten teiden määrä laski karvan verran. Eniten parannusta tapahtui vilkkailla tieverkon osilla, mutta vähäliikenteisten teiden kunto heikkeni edelleen. 

Hinnan teiden heikosta kunnosta maksavat tiellä kulkevien ajoneuvojen omistajat rikkoontuneina renkaina, joiden vaihtamisesta aiheutuu helposti satojen eurojen ylimääräinen kustannus. Lisäksi heikkokuntoisilla teillä olevat vaaran paikat lisääntyvät vaarantaen kaikkien teillämme liikkuvien ihmisten turvallisuuden, eikä merkityksetöntä liene myöskään teollisuuden raaka-ainekuljetusten ajallinen pidentyminen. 

Kaiken tämä lisäksi olisi ymmärrettävä, ettei tässä puheena oleva ongelma ole pelkästään lineaarinen, vaan pikemminkin eksponentiaalinen, koska teiden alkava rapautuminen - kuten vettä imevät reiät asfaltissa - kiihdyttävät entisestään teiden kunnon heikkenemistä. Tämän seurauksena suomalaisen tieverkoston ylläpitäminen maksaa ajan myötä sitä enemmän, mitä huonommassa kunnossa niiden pinnoitteet pidetään.  

Toivoa siis sopii, että maanteiden kunnon parantaminen jatkuisi myös tulevina vuosina ja hallituskausina, jotta ihmisten ja tavaran liikkuminen harvalukuisessa ja pitkien yhteyksien Suomessa säilyisi siedettävänä. Eivätkä tieverkoston hoitokustannukset kasvaisi mahdottomiksi hallita.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HSL:n edustaja esitti autoilun matka-aikojen pidentämistä
Vapautta rajoittava verotus nauttii äänestäjien kannatusta
Ilmastopaneelin puheenjohtajan suloisenpunaisia ajatuksia

Onko luvassa lisää maahanmuuttajien hyysäystä, antirasismia, wokellusta, autoilijoiden kurittamista ja jakopolitiikkaa?

Karvaan vaalitappion kärsineen Perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen kertoi oman näkemyksensä siitä, mitä vihervasemmiston voitosta seuraa suomalaisissa kaupungeissa ja kunnissa. Hänen mukaansa vaalitulos lisää ensinnäkin maahanmuuton ongelmia, koska mm. kotouttamistoimet on siirretty kuntien vastuulle, mikä tarkoittaa vasemmiston toteuttamana lisää hyysäämistä veronmaksajien rahoilla.

Toiseksi tulos johtaa Immosen mukaan siihen, että kunnat ja kaupungit järjestävät lisää julkisia palveluja laittomasti maassa oleville samaan tapaan kuin Helsinki on jo päättänyt tehdä. Tähän kuluvat rahat ovat luonnollisesti pois suomalaisten palveluista.

Kolmanneksi pääsihteeri arveli, että tulossa on lisää yksityisautoilijoiden kurittamista. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että vasemmisto tulee tekemään kaikkensa yksityisautoilun hankaloittamiseksi ja sen kitkemiseksi.

Neljänneksi Immonen maalaili, että tiedossa on lisää kiristyviä ilmastotoimia ja nousevia arjen kustannuksia. Niiden takia rahaa palaa siksi, että kouluihin lisätään ideologisia kasvisruokapäiviä ja kuntiin palkataan ilmastokonsultteja.

Viidenneksi pääsihteeri lisäsi vihervasemmistolaista identiteettipolitiikkan ja wokelluksen lisäämisen. Eli lautapelien kyttäämisen, rasismin näkemisen kaikkialla ja jopa pakollisten antirasismikoulutusten järjestämisen yleistymisen tulevien vuosien aikana.

Hän arveli myös, että veronmaksajien rahoja jaetaan vastuuttomasti toissijaisiin kohteisiin. Ja otti esimerkiksi sen, että Helsinki on jakanut asukkailtaan kerättyä rahaa Gazaan - asia, jota vasemmisto on jo aiemmin yrittänyt muissakin kaupungeissa.

Immosen seitsemäs ennuste oli yleispyöreä kuntien velkaantumisen ja talousahdingon syveneminen. Tämän hän totesi toteutuessaan tarkoittavan vääjäämättä peruspalvelujen heikkenemistä. 

* * *

Nähtäväksi tietenkin jää, kuinka oikeaan Immmonen osui kommentissaan. Jos kuitenkin pitäisi veikata, niin pidän - ikävä kyllä - todennäköisempänä sitä, että listalta toteutuu useampikin kohta kuin että se jäisi kokonaan toteutumatta. 

Tähän viittasi jo Antti Lindtmanin kommentti pääministeri Petteri Orpolle (kok) siitä, että Suomen taloutta kovalla kädellä kuntoon panevan hallituksen pitäisi muuttaa linjaansa. Eli siirtyä demarityyliseen jakopolitiikkaan, jollaista noudattamalla maan talous saatettiin syöksykierteeseen viimeistään koronapandemiaa seuranneen vuoden aikana. 

Vaikka demarit eivät kykenekään vaikuttamaan hallituksen politiikkaan, se voi noudattaa linjaansa erityisesti verotusoikeuden omaavalla kuntatasolla. Lisäksi sillä - ja muilla oppositiopuolueilla - on aina mahdollisuus ajaa johtamiensa hyvinvointialueiden talous yli budjettinsa, jolloin Petteri Orpon hallituksen on viime kädessä taivuttava niiden pelastamiseen riihikuivalla lisärahalla. 

Laskun tästä maksavat luonnollisesti tavalliset suomalaiset, jotka viime kädessä kuittaavat velat ja niiden korot. Siis juuri ne samat ihmiset - ja heidän jälkeläisensä - jotka ymmärtämättömyydessään nostivat vihervasemmiston ja Keskustan suomalaisen paikallispolitiikan johtoon.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä kunta- ja aluevaalien tulokset kertovat Helsingin tulevaisuudesta ja maahanmuuton seurauksista
Helsingin Sanomat kiihkoilee maahanmuutosta
Viipalointia vai kasvatusta?

Avasiko New Orleansin ISIS-lippumies vasemmiston silmät?

ISIS-lippumies harjoitti Yhdysvaltain New Orleansissa autolla väkijoukkoon ajamista tappaen viisitoista ja satuttaen kolmeakymmentäviittä ihmistä. Lisäksi hän ampui kahta poliisia. 

Kyseessä ei kuitenkaan ollut maahanmuuttaja, vaan Teksasissa syntynyt 42-vuotias Yhdysvaltain kansalainen ja Afganistanin sodan veteraani Shamsud-Din Jabbar, joka oli vähän aiemmin julkaissut sosiaalisessa mediassa videoita, joissa hän kertoi olevansa ISIS:in innoittama. Kyseessä oli siten mitä ilmeisimmin islamistinen terrori-isku.

Tiedossa ei kuitenkaan ole, oliko miestä innoittanut Saksassa joulun alla tapahtunut samankaltainen tapaus, josta epäillään saudiarabialaista miestä. Tosin silloin autolla väkijoukkoon ajaneen henkilön on mediatietojen perusteella epäilty olleen islamin hylännyt Vaihtoehto Saksalle-puolueen kannattaja, joka halusi rangaista saksalaisia maahanmuuttajien huonosta kohtelusta. 

Siten tässä vaiheessa on selvää vain se, että Saksan ja New Orleansin tapaukset vahvistavat jo aiempina vuosina ilmeiseltä näyttäneen epäilyn, jonka mukaan islamilainen maahanmuutto johtaa väistämättä terroristisiin tekoihin länsimaissa. Niiden lista on pitkä ja verinen - äärimmäisenä huippuna 7/11-päivämäärällä tunnetut iskut, joissa kuoli vuonna 2001 yhteensä  2 977 ihmistä.

Tästä huolimatta meillä Suomessakin on edelleen ihmisiä, jotka haluavat maahamme ehdottomasti lisää muslimeita. Tämä näkyi erinomaisesti viime vuoden lopulla eduskunnassa käydyssä keskustelussa, jossa poliittinen vasemmisto nousi puheenjohtaja Minja Koskelan (vas) johdolla vastustamaan kiihkeästi hallituksen suunnitelmia valikoida kiintiöpakolaisten joukkoon myös muita kuin islamilaisia henkilöitä. 

Nähtäväksi siis jää, avaako nyt USA:ssa nähty autoisku heidän silmänsä, vai pitäytyvätkö he edelleen islamistien hyödyllisinä idiootteina. Valitettavasti mikään ei viittaa siihen, etteivätkö he valitsisi tosiasioiden tunnustamisen sijaan jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi Saksassa ajettiin autolla torille?
Hölmöläisten kotimaa
Terroriteon ensimmäisen vuoden saldo

HSL:n edustaja esitti autoilun matka-aikojen pidentämistä

Arvoisa lukijani muistaa varmasti sen, kun Helsingin kaupunki sumputti keskustansa liikenteen poistamalla molemmista Esplanadeista yhden kaistan. Samalla onnistuttiin pidentämään hälytysajoneuvojen vasteaikoja eli vaarannettiin ihmisten terveys ja jopa elämä punavihreän aatteen varjolla. 

Tämä kaikki oli jatkoa sille, että Helsingissä oli jo aiemmin suunniteltu autoiluun liittyviä lisämaksuja, tieliikenteen rajoitteita ja tuloväylien muuttamista liikennevaloin hidastetuiksi kaduiksi. Jälkimmäisen seurauksiahan on jo vuosia voinut käydä "ihailemassa" Laajasalon läpi kulkevalla väylällä, joka on yksi tämän ideologian koekentistä.

Eilen saimme sitten luettavaksemme Helsingin seudun liikenteen osastonjohtaja Mari Flinkin ajatuksia liikenteen järjestämisestä. Hänen mukaansa "joukkoliikennepalvelun muutoksilla (hinnat, palvelutaso, matkustusajat) ei pystytä tehokkaasti vaikuttamaan automatkoihin, mutta pidentämällä esimerkiksi autoilun matka-aikoja, saadaan isoa kasvua joukkoliikennematkoissa".

Tartuin tähän kommenttiin siksi, että se kertoo paljon pääkaupunkimme julkisista palveluista vastaavien ihmisten maailmankuvasta. Heille ei ole tärkeää se, että kansalaiset saisivat hyviä ja edullisia palveluita - vaan omien ideologisten tavoitteiden toteuttaminen keinolla millä hyvänsä. Siis vähän kuin muinaisessa Neuvostoliitossa.

Nähtäväksi jää, viheltävätkö helsinkiläiset pelin poikki esimerkiksi seuraavissa kunnallisvaaleissa, vai antavatko he vihreän aatteen politrukeille uuden mandaatin jatkaa pääkaupunkimme eristämistä muusta maasta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pilkahdus vihreän Helsingin todellisuudesta
Veronmaksajien varojen poliittista käyttöä
Sananvapaus sallii sekä viisaat että tyhmät mielipiteet

Ylen toimittaja ja USA:n rasistinen poliisiväkivalta

Yhdysvalloissa viisi mustaa poliisia hakkasi kuoliaaksi tummaihoisen Tyre Nicholsin. Otsikoihin tämä vastenmielinen väkivallanteko nousi näyttävästi siksi, että se tallentui videolle. 

USA:ssa on ollut joitakin mielenosoituksia - huomatkaa ilmaisu - "rasistisen poliisiväkivallan" vastustamiseksi. Tapauksesta ei kuitenkaan ole syntynyt samanlaista väkivaltaisten mellakoiden sumaa kuin kävi aiemmin esimerkiksi George Floyd -nimisen pikkurikollisen tultua poliisin tappamaksi. 

Yleisradio julkaisi tästä syystä analyysin siitä, miksi poliisiväkivalta ei tällä kertaa johtanut samanlaisiin seurauksiin kuin aiemmin. Siinä haastatellun afroamerikkalaisen mukaan "mitään ei tule tapahtumaan, koska Nicholsin pahoinpidelleet poliisit olivat mustia... sillä ei pitäisi olla merkitystä, mutta niin se vain on. Tulet näkemään sen."

Tähän näkemykseen minun on helppo yhtyä, koska myös itse ensimmäistä kertaa tapauksesta luettuani tein saman johtopäätöksen. Tästä huolimatta Ylen toimittaja oli epäileväinen ja kirjoitti, että "ystäväni oli oikeassa. Mielenosoitukset jäivät pieniksi ja ne pysyivät laajalti rauhallisina. Oliko hän oikeassa syyn suhteen? Se on kiperämpi kysymys."

Niinpä hän listasi muita mahdollisia selityksiä mustien väkivallan puuttumiselle. Niitä olivat nopea syytteiden nostaminen poliiseja vastaan ja tapetun miehen vanhempien vetoomus väkivallan välttämiseksi. Hän ei kuitenkaan kertonut, että nyt nähty väkivalta oli sekä täysin yletöntä että tarkoituksetonta toisin kuin - ainakin osin - George Floydin tapauksessa. 

En kiistä, ettei näillä syillä olisi saattanut olla jotain vaikutusta, mutta pääasiallisia tekijöitä mielenosoittajien rauhallisuuteen ne eivät varmasti olleet. Ja siksi on syytä kysyä, miksi Suomessa toimiva suomalainen toimittaja halusi tuoda niitä esille. 

Vastausta en tietenkään tiedä, mutta toivottavasti kyse ei ollut jonkinlaisesta mustan valkoiseksi pesemisestä. Eli huomion pois vetämisestä pääasiasta, joka on USA:n mustan väestön ja poliittisen vasemmiston taipuvaisuus ryhtyä väkivaltaiseksi silloin, kun tapahtuu väkivallanteko, jossa aiheuttajana on valkoinen poliisi ja uhrina musta rikollinen.  

Meille ei myöskään ole kerrottu puheena olevan mustan henkilön rikostaustasta, mutta sellaisen olemassaoloon viittaa se, että hän pyrki pakenemaan jalan sen jälkeen, kun poliisi oli pysäyttänyt hänen autonsa. Juuri se lienee ollut virhe, joka maksoi myös hänen henkensä.

Oli viiden mustan poliisin silmittömän väkivallan syynä mikä tahansa, on selvää, että USA:ssa tapausta tullaan hyödyntämään poliittisesti. Erityisesti sikäläinen vasemmisto näkee "rasistisen poliisiväkivallan" keinoksi kerätä ääniä maan mustalta vähemmistöltä - vaikka tässä tapauksessa ei varsinaista rotujen välistä rasismia tai väkivaltaa ollutkaan. 

Kyse ei ole siitä, etteikö musta väestönosa jo nyt kannattaisi poliittista vasemmistoa, mutta ongelmana on sen alhainen äänestysaktiivisuus. Ja siksi tämä tapaus sopii erinomaisesti demokraattien äärilaidan oman kannatuksen edistämiseen. 

Eikä heihin päin kallellaan oleva amerikkalainen lehdistö sen enempää kuin sitä seurailevat suomalaismediatkaan jätä tapausta käyttämättä vaikuttaakseen ihmisten asenteisiin ja sitä kautta yhteiskunnalliseen kehitykseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
USA:n henkirikokset rajussa nousussa
Raskaana olevat mustat naiset kuolevat valkoisen miehen takia
Mustan miehen arvo on nyt määritetty

Epäily Kaius Niemen törkeästä rattijuopumuksesta

Helsingin sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi joutui epäillyksi törkeästä rattijuoppoudesta ja ilmoitti jättävänsä tehtävänsä. Tämä tapahtui eilisaamuna sen jälkeen, kun Sanoma-talossa oli vietetty kosteaa yötä HS:n kirjallisuuspalkinnon jakamisen yhteydessä. 

Käytettävissä olevan tiedon perusteella Niemi oli pyrkinyt ajamaan autollaan parkkihallista, mutta jäänyt sisälle vahtimestareiden suljettua parkkihallin uloskäynnin ja kutsuttua poliisin paikalle. Mikäli tämä kaikki pitää paikkansa - ja miksei pitäisi - ei tapauksessa ole mitään epäselvää. 

Tartuin tapaukseen siitä syystä, että Niemen viinanhuuruinen ajelu kertoo jälleen kerran karua kieltään siitä, etteivät edes yhteiskunnan parhaat menestyjät ole aina rationaalisia olentoja. Sen sijaan myös heillä on inhimilliset heikkoutensa, joiden seurauksena voi olla putoaminen korkeasta asemasta. 

Tapauksesta tuli hakematta mieleen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok) tapaus, jossa hän kärähti autonsa ajamisesta juopuneena. Törkeä rattijuopumus ei hänen kohdallaan vaikuttanut poliittiseen uraan, koska hänen sinivihreät äänestäjänsä hyväksyivät tapauksen ja poliitikko itse on kyennyt hallitsemaan tapahtuneen jälkeisen viinankäyttönsä. 

Nähtäväksi jää, kuinka käy Kaius Niemen. Antavatko kollegat ja lehtitalot anteeksi vaikutusvallaltaan maan ex-ykkösjournalistin törttöilyn, vai hylkäävätkö he tämän ammattipiireistään. Ensivaikutelman perusteella heidän reaktionsa näyttäisi olevan jonkinasteinen solidaarisuuden osoitus Niemelle.

Tosiasia kuitenkin on, että törkeät rattijuoppoudet kielivät yleensä pitkäaikaisista ongelmista päihteiden käytössä. Toivottavasti Niemen kohdalla ei kuitenkaan ole niin, eikä hänen elämänsä ajaudu viinanhuuruiseen alamäkeen tapahtuneen jälkeen, vaan hän pystyy ryhdistäytymään ja sulkemaan korkin. Nyt nähdyn kaltainen kollegoiden tuki edistää jälkimmäistä, mutta ei valitettavasti varmista sitä.

Toinen asiaan vaikuttava asia on suomalaisen yhteiskunnan - hyvästä syystä - rattijuopot tuomitseva yleinen mielipide. Sen aiheuttama paine voi edistää korkin sulkemista, mutta yhtä hyvin se saattaa johtaa entistä rankempaan ryyppäämiseen. Lopputulos riippuu ennen kaikkea Niemen omista luonteenpiirteistä. 

Tässä puolestaan näen ikävä kyllä huolestuttavana piirteenä sen, että Niemen kiemurtelu päätoimittajan vastuunsa tunnustamisesta äskettäisessä tapauksessa, jossa HS julkaisi suomalaisten turvallisuuteen liittyvää sotilaallista tietoa. Se viittaa jonkinasteiseen moraaliseen heikkouteen, jollainen ei ainakaan auta siirtymistä päihteettömään elämäntapaan.

Loppukaneettina toivotan Niemelle tapahtuneen syvällistä pohtimista ja tosiasioiden tunnustamista. Ja sitä kautta siirtymistä viinattomaan elämäntapaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lukutaito riveiltä ja rivien väleistä
Helsingin Sanomat myrkytti tänään yhteiskunnallista keskustelua - reagoiko päätoimittaja kannanottonsa mukaisesti?
Sukulaiseni on alkoholisti

1 500 euroa parkkipaikasta?

Suomen pääkaupungin kaupunkiympäristölautakunta ilmaisi eilen halunsa nostaa asukkaiden pysäköintimaksuja reilusti. Käytännössä tahtotila oli, että autoilevat asukkaat saisivat jo ensi vuonna pulittaa menopelinsä seisottamisesta kaduilla 600 euroa vuodessa. 

Jatkossa maksua voisi korottaa enintään 15 prosentilla vuodessa tulevaisuudessa nähtävillä syillä. Yksi niistä olisi epäilemättä kaupungin rahantarve. 

Jos siis mentäisiin tällä maksimilla, nousisi asukaspysäköinnin hinta vuoteen 2030 mennessä yli 1 500 euroon. Käytännössä kyse olisi kaupungin tulojen kasvattamisesta autonomistajien kustannuksella.

Nähtäväksi jää, onko korotuksella vaikutusta pääkaupungin ja etenkin sen keskustan suosioon asuinpaikkana. Mutta jo nyt nähty lautakunnan päätös osoittaa punavihreän ajattelun syöpyneen syvälle Helsingin päättäjien ajatusmaailmaan: asiasta kertoneen uutisen mukaan lautakunnassa sitä kannattivat sosialidemokraatit, vasemmistoliittolaiset ja vihreät jäsenet. Kokoomuslaiset, perussuomalaiset ja ruotsalaiset puolestaan vastustivat. 

Esitystä kannattaneilla puolueilla on kaupunginvaltuustossa 42 paikkaa ja vastustaneilla 37 paikkaa. Lisäksi valtuustossa ovat edustettuina Liike Nyt, Keskusta ja Kristillisdemokraatit, joilla on yhteensä kuusi paikkaa, eli blokkina äänestäessään ne pystyvät kääntämään valtuuston esitystä vastaan. Mutta vain yhdellä äänellä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Voiko vihervasemmiston luoman ongelman torjua vihervasemmiston keinoin?
Eristäytyvä pääkaupunki
Paavo Arhinmäki kiisti potkaisseensa autoa

Vapautta rajoittava verotus nauttii äänestäjien kannatusta

Tuoreen tutkimuksen mukaan 47 prosenttia suomalaisista aikoo vähentää liikkumistaan, mikäli liikennepolttoaineiden hinnat nousevat huomattavasti. Jo nyt yli 70 prosenttia alle 30 000 asukkaan paikkakunnilla asuvista ihmisitä pitää polttoaineiden korkeita hintoja vapautta rajoittavina ja yli 80 000 asukkaan paikkakunnillakin näin ajattelee puolet.

Suomessa polttoaineiden hintoihin vaikuttavat voimakkaasti verot, joita peritään autoilusta monin tavoin. Tällaisia veroja ovat Wikipedian mukaan autovero, ajoneuvovero ja liikennepolttoaineiden sisältämä polttoainevero. Lisäksi autoilijat maksavat käyttövoimaveroa sekä liikenne- ja autovakuutusten sisältämää vakuutusmaksuveroa. 

Autoista ja liikennepolttoaineista peritään myös arvonlisäveroa ja liikennevakuutus on Suomessa pakollinen vakuutus. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan valtio kerää lähes kahdeksan miljardia euroa vuodessa autoilusta. Tästä summasta noin neljännes palaa liikenneverkkojen ylläpitoon ja kehittämiseen, eli kuusi miljardia menee valtion muihin tarpeisiin. 

Tässä mielessä oli hämmästyttävää lukea paikallislehdestä, että huonokuntoisten teiden määrä Suomessa kasvaa kuluvana vuonna 500 kilometrillä. Priorisoinnin avulla pidetään maanteiden vilkkain verkosto - jossa liikenteestä kulkee noin 70 prosenttia - kohtuullisessa kunnossa, mutta muut tieosuudet saavat rapistua. Lisäksi jatketaan kävely- ja pyöräilyväylien päällysteisiin panostamista.

Kiinnitin eilen huomioni Nurmijärvelle jääneeseen autoon, jonka rengas oli hajonnut - luultavasti osuttuaan asfaltissa olevaan kuoppaan. Olinhan itsekin väistellyt lukemattomia samanlaisia kuoppia matkani varrella. 

Olisi joskus mielenkiintoista nähdä selvitys, jossa laskettaisiin se kustannus, joka syntyy autoilijoille teiden heikon kunnon takia. Omalta osaltani olen vuosien varrella joutunut ostamaan varmuudella yhden huonon päällysteen takia hajonneen renkaan autooni. Hintaa taisi tulla parisataa euroa ja päälle tuntikausia hukkaantunutta aikaa. 

Renkaiden lisäksi kustannuksia syntyy esimerkiksi autojen jousitusten, iskunvaimentimien ja nivelien ylimääräisestä kulumisesta. Sekä epäilemättä myös hajonneesta päällysteestä syntyvien palasten hajottamista tuulilaseista. 

Ilmeisesti on kuitenkin niin, ettei autoilun erilaisten verotuottojen maksajaa tärkeämmiksi katsottujen edunsaajien tarpeita kattavia julkisia rahoja voida siirtää liikenteen kulujen korvaamiseen. Eikä näin tule tapahtumaan myöskään vihreän siirtymän kautta, sillä myös sähköautoista tullaan aikanaan keräämään edellä mainitut kahdeksan miljardia euroa verotuottoja. 

Tämän kaiken on mahdollistanut suomalainen äänestäjä valittuaan edustajakseen henkilöitä, joiden mielestä suomalaisten liikkumistarpeet ovat alisteisia esimerkiksi Venäjää Ukrainan sodassa tukevien maiden kuten Etiopian sääennusteille. Niihinhän ollaan upottamassa huomattavia määriä kehitysapurahoja. 

Tilanteeseen ei kuitenkaan ole tulossa muutoksia, koska tämän kirjoituksen alussa mainitusta kyselystä ilmeni, että vain 32 prosenttia suomalaisista aikoo äänestää poliitikkoja, jotka lupaavat laskea polttoaineiden hintaa. Siksi autoilun tuottojen käyttöpäätöksistä ei oikeastaan ole valitusoikeutta. 

Tai olisi toki, mutta vasta 2. huhtikuuta 2023, jolloin valitaan maallemme seuraava eduskunta. Se edellyttäisi kuitenkin suurta muutosta äänestäjien käyttäytymisessä. 

Enkä itsekään kehota ketään äänestämään sillä perusteella, lupaako ehdokas panna tiet kuntoon tai kertooko hän aikovansa alentaa polttoaineiden veroja. Sen sijaan suositteleen äänestäjiä kannattamaan sellaisia ehdokkaita, joiden voi odottaa priorisoivan verovarojen käytön ensisijaisesti suomalaisten hyväksi - ja silloinkin katsovan, voisiko joistain menoista luopua, jotta kansalaisten palkastaan käteen jäävän rahan osuus kasvaisi nykyisestä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreän siirtymän hintalappuja
Keskustan liikenneveropolitiikka on mielenkiintoista
Tieverkoston yhtiöittämisessä on piiloverovaara

Timo Harakka valaisi demokratian alennustilan syitä

Viime viikonvaihteessa pidettyjen aluevaalien voittajapuolueiden poliitikkojen alhainen rehellisyysaste ilmeni varsin nopeasti vaalien jälkeen. Tarkoitan ministeri Timo Harakan (sd) ilmoitusta siitä, biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostaminen nykyisestä 18 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä tulee olemaan keskeinen keino Suomen tieliikennepäästöjen puolittamisessa vuoteen 2030 mennessä.

Korotus tietenkin vaikuttaa etenkin haja-asutusalueilla asuvien ihmisten liikkumiskustannuksiin ja sitä kautta heidän elintasoonsa. Lisäksi suomalaisen tavaraliikenteen kustannukset ovat jo nyt nousseet jopa 500 miljoonaa euroa kallistuneen dieselin ja polttoaineen tiukentuneen jakeluvelvoitteen vuoksi. Nämä kustannukset valuvat lopulta kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin, joten kyse ei ole mistään pienestä asiasta inflaation ja koko Suomen talouden kannalta.

On tietenkin totta, etteivät hyvinvointialueiden valtuustot päätä bensiinin hinnoista. Mutta se ei tarkoita etteikö kyseessä olisi noilla alueilla elävien ihmisten kannalta erittääin merkittävästä asiasta. Jopa niin oleellisesta, että maaseudun kansan, kuljetusyritysten omistajien ja työntekijöiden sekä niiden palvelusten käyttäjien olisi kannattanut antaa hallitukselle viesti omalta osaltaan. 

Mutta ehkäpä juuri tuon viestin välttääkseen hallituspuolueet kieltäytyivät vaalien alla järjestetyissä väittelyissä keskustelemasta polttoaineiden hinnoista asiaa esille nostaneiden perussuomalaisten kanssa. Vaalien jälkeen tähän ei kuitenkaan enää ole estettä, koska kansan muisti on lyhyt - eikä Harakankaan ilmoitusta muista juuri kukaan enää vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. 

En olisi muuten tästä kirjoittanut, mutta Harakan esilletulo juuri vaalien jälkeen kertoi suorastaan poikkeuksellisen räikeästi karua kieltä niistä syistä, joiden vuoksi aluevaalien äänestysaktiivisuus jäi luokattoman heikoksi. Mutta eipä kai suomalaisen demokratian alennustila häiritse niitä, jotka siitä hyötyvät.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreä siirtymä Kazakstanista Saksaan
Valtiokorruptiota
Vihreän politiikan uhri(t)

Eristäytyvä pääkaupunki

Helsinki on tunnetusti Kokoomuksen ja Vihreiden johtama kaupunki. Ja ilmeisesti ensin mainitunkin puolueen jäsenistä valtaosa on puolueen viherliberaalia siipeä. 

Tämän seurauksena Helsingin johto toteuttaa varsinaisen vasemmiston tuella vihreää liikennepolitiikkaa, jonka tarkoituksena on taivuttaa kaupunkilaiset luopumaan omista autoistaan ja jäämään julkisen liikenteen varaan. Käytännössä tästä seuraisi pääkaupunkilaisten entistä tarkempi eristäytyminen muusta Suomesta, kun yhteydet muuhun maahan heikkenisivät esimerkiksi autoa vaativan kesämökkeilyn vähenemisenä. 

Helingin eristäytymispolitiikasta hyvä esimerkki on kaupungin pyrkimys muuttaa sisäänajotiet ns. kaupunkibulevardeiksi, joiden testiratana on toiminut Laajasalon läpi kulkeva Laajasalontie: sen aiemmin sujuvasti soljunut liikenne on onnistuttu puurouttamaan pahasti lisäämällä tielle liikennevaloja ja poistamalla eritasoliittymiä. 

Sama on jo aiempien päätösten perusteella edessä Tuusulan moottoritiellä, joka on jo päätetty muuttaa Kehä I:stä alkaen kaupunkibulevardiksi. Todennäköisenä seurauksena on Vantaalta suuntautuvan aamuliikenteen puuroutuminen ainakin Kehä III:n risteykseen saakka - ja siten myös Tuusulan suunnasta itään ja lähteen päin suuntautuvan liikenteen tukkeutuminen. 

Seuraavaksi Helsinki suunnittelee espoolaisten eristämistä muuttamalla Länsiväylä kaupunkibulevardiksi. Korkein hallinto-oikeus on tosin torpannut aikeen jo kertaalleen, mutta ilmeisesti pääkaupungin johto on päättänyt saada tahtonsa läpi väsytystekniikalla. 

Tässä yhteydessä on todettava, että kaupungilla on Suomessa ainakin periaatteessa oikeus toimia kuten tahtoo. Helsingin osalta tilanteen tekee erikoiseksi se, että kyse on koko maata palvelevasta pääkaupungista, johon on sijoitettu runsaasti koko kansaa palvelevaa - ja sen kustannuksella ylläpidettävää - hallintoa. Nähtäväksi siis jää, miten kansa reagoi pääkaupunkinsa toimiin. 

Samalla jää nähtäväksi, miten Helsingin eristäytymispolitiikkaan reagoi yrityselämä, joka niin ikään on sijoittanut pääkaupunkiin runsaasti pääkonttoreita ja muita toimiaan. Äänestääkö se kaupungin eristäytymistä vastaan sijoittamalla pääkonttorinsa ja muut toimintonsa muualle, vai luottaako siihen, että ihmiset tyytyvät pidentyviin automatkoihin tai jo lähtökohtaisesti hitaisiin julkisiin liikenneyhteyksiin. 

Varmaa Helsingin eristäytymispolitiikassa on toistaiseksi vain se, että polarisaatio yhä punavihreämmäksi ja monikulttuurisemmaksi muuttuvan pääkaupungin ja muun maan välillä kasvaa.  Eikä se ole hyvä asia koko Suomen kehityksen kannalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Juhana Vartiaisen salainen budjettivalmistelu ja orwellilainen lihatiski
Helsinkiin halutaan ideologista mainontaa
Ruokafasismia Helsingissä

SDP ojentelee pitkiä sormiaan kohti nuorten lompakoita

Kuten kaikki suomalaiset ovat varmasti huomanneet, on Suomen nykyisellä hallituksella ollut tinkimätön halu rahoittaa nykyisistä ja tulevista verovaroista kaikenlaista heidän mielestään hyvää ja kaunista. Näinhän tapahtui heti Antti Rinteen (sd) koottua hallituksen, kun se päätti esimerkiksi lisätä kahdeksi vuodeksi opettajia ammattikouluihin ja runsaasti pelimerkkejä kehitysapuun. 

Marinin kabinetiksi muuttuneen hallituksen rahankäyttö karkasi käsistä lopullisesti koronapandemian aikana - sinänsä hyvästä syystä - kun yhteiskunnan sulkeminen uhkasi kaataa suurella luudalla maamme yrityselämää erityisesti palvelusektorilla. Sen jälkeen suurille julkisille menoille on löydetty uusia käyttömuotoja ns. vihreän siirtymän takia, mutta niitä ei ole saatu sovitetuksi budjettiin, koska Suomi haluaa olla koko maailman suunnannäyttäjä tässä asiassa. 

Niinpä pääministeri Sanna Marin (sd) on keksinyt, että Suomessa voitaisiin lisätä vihreän siirtymän menoja siten, ettei niitä laskettaisi mukaan valtion budjettiin, jolloin budjetin alijäämä ei paisuisi aivan tolkuttomaksi. Tämä tapahtuisi käytännössä ottamalla tarvittavat rahat lainaksi ja jättämällä ne tulevien sukupolvien maksettavaksi. Yhtälö toimisi, mikäli usko rahan arvoon ei katoaisi - eli inflaatio ei lähtisi laukkaamaan.

Myös Saksaan on tulossa demarivetoinen hallitus, jossa istuvat vihreät ja poliittisen keskitien kulkijat. Sen ohjelmaa ollaan toki vastaa sopimassa, mutta jo nyt on selvää, että myös tämä hallitus tulee tekemään isoja päätöksiä vihreästä siirtymästä - mutta ilman että veroja korotetaan tai julkista velkaa kasvatetaan. 

Toisin sanoen Euroopan suurimmassa taloudessa siirtymä toteutetaan reaalitalouden ehdoilla eli poistamalla menoja sieltä, missä niiden välttämättömyys on alhaisempaa kuin talouden vihreässä uudistamisessa. Valitettavasti tämä - kuten juuri käydyssä veikkausvarakeskustelussa havaitsimme - ei onnistu Marinin hallitukselle edes pienissä asioissa, saati vihreän siirtymän kaltaisissa suurissa ratkaisuissa.

Jollain tavalla kuvaavaa tämän päivän demareille on myös se, että puolueen eduskuntaryhmän enemmistö haluaisi korottaa eläkkeitä, vaikka kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden mukaan eläkejärjestelmämme suurin ongelma on varojen riittämättömyys - tai pikemminkin eläkemaksujen jo alkanut holtiton kasvu lohkaisemaan yhä suuremman osan meidän jokaisen palkkasummasta. 

Jo nyt tuo leikkuri kasvattaa merkittävästi työnantajiemme ja meidän omista tuloistamme otettavia veroluonteisia maksuja. Ja väestön keski-iän noustessa tämä maksu tulee kasvamaan heikentäen työnteon kannattavuutta entisestään.

Demareiden vanhentuneen äänestäjäkunnan kannalta pääministerin toiminta on varsin loogista. Minun kaltaiseni vanhenevat ihmisethän pääsevät hyötymään sekä velkavetoisesta budjetista että korkeista eläkkeistä ilman pelkoa joutumisesta niiden maksumiehiksi. Ainakaan siinä tapauksessa, ettei koko korttitalo romahda meidän elinaikanamme.

Sen sijaan on hämmästyttävää, että nuorten äänestäjien suosiossa olevat vihreät hyväksyvät Marinin löysän budjettipolitiikan, jonka seurauksena he joutuvat lopulta sen maksumiehiksi. Mutta ehkä nuorten ajatus ei kanna niin pitkälle kun toisessa vaakakupissa on mahdollisuus loistaa maailman nopeimpien ympäristötekojen valossa.

Nähtäväksi kuitenkin jää, hyväksyvätkö vihreät ministerit ja kansanedustajat myös eläkkeiden korottamisen - aiemminhan puolueen johtotähtenä eläkepolitiikassa on ollut lähinnä eläke-iän nostaminen.

Lopetan tämän aamun pohdintani uutiseen, joka kertoi yhdestä vihreän siirtymän aikaansaamasta - meille kaupunkilaisille suhteellisen pienestä - mutta joillekin muille elämän edellytyksiä kovalla kädellä tuhoavasta tosiasiasta eli bensiinin hinnan erityisesti maalla asuvia pienituloisia ihmisiä rankasti kurittavasta noususta. Siitä seuraavan katkeruuden tiivisti jutussa haastateltu henkilö toteamalla, että "tästä ne vihreät nauttivat ja me maalaiset kärsimme", mutta hänkään ei osannut yhdistää asiaa demareihin maan tosiasiallisena vallankäyttäjänä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Saksan vaalit määrittävät Suomen tulevaisuuden
Yhdeksän hyvää ja ja kymmenen kaunista - mutta valtio maksaa
Vihreät ja kepulaiset nuoret tahtovat sosialisoida työeläkkeet

Ilmastopaneelin puheenjohtajan suloisenpunaisia ajatuksia

Sosialismi perustuu keskusjohdon pakkovaltaan, jossa ihmisten rooliksi jää niiden asioiden toteuttaminen, jotka poliittinen apparaatti on päättänyt. Siten sosialistista yhteiskuntaa leimaavat esimerkiksi palkkojen korkea verotus, yksityisen omaisuuden vähäisyys sekä pakottavat määräykset monenlaisista asioista.

Kun on sisäistänyt edelle kirjoittamani luonnehdinnan, on mielenkiintoista seurata suomalaista politiikkaa ja poliittisia vaikuttajia. Yksi heistä on Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, jonka nimellistä puoluekantaa tai edes sellaisen olemassaoloa en tiedä. Yliopistojuorujen mukaan hän oli kuitenkin nuoruudessaan hyvin vasemmistolainen.

Ollikaisen maailmankuvaan saattoi tutustua Verkkouutisten jutussa, jonka otsikon perusteella hän ilmaisi huolensa yhteiskunnan asettaman pakon puuttumisesta. Tarkalleen ottaen huoltoasemille asetettavan pakon sähköautojen latausasemien tarjoamiseksi. 

Ollikaisen mukaan "pitkänmatkalaiset, joille sähköautosta on eniten hyötyä, eivät siirry niihin, jos valtateiden tehokas latausjärjestelmä ei toimi. Bensa-asemat ovat aika lailla ottaneet linjan, että ne eivät tarjoa latausasemia. Missä pakottava lainsäädäntö?"

Tämä on siis sosialistinen ratkaisu. Kun eivät asiat tunnu etenevän, otetaan käyttöön kategorinen pakko. Näin yhteiskuntaan saadaan haluttu muutos, mutta samalla sitä ohjataan taloudellisessa mielessä suboptimaalisesti. 

Ollikainen esitti samassa jutussa myös nykyistä suurempaa tukea sähköautojen hankkimiseksi - peräti 6 000 euroa per auto. Myös tämä on sikäli sosialismia, että tarkoitusta varten verotetut rahat ovat poissa ne työllään hankkineiden ihmisten vapaasta käytöstä. 

Kyse ei ole nappikaupasta, koska Suomessa myydään vuosittain noin 120 000 uutta autoa, eli puhumme yhteensä 720 miljoonan euron rahapotista. Se on noin 1,5 prosenttia valtion koko verokertymästä - ellei puolitoista prosenttia hahmotu helposti, voi sähköautojen valmistajille suomalaisten verovaroista tarjottavaa rahasummaa vertailla myös valtion budjetin eri menoluokkiin. 

Kolmas Ollikaisen Verkkouutisten mukaan ehdottama toimenpide oli polttoaineveron korotus, joka kompensoitaisiin autoveron laskulla. Toisin kuin kaksi edellistä, tämä ei olisi verotuksen tason osalta sosialismia, mikäli kompensaatio olisi täydellinen eli kerättävä verosumma säilyisi entisellään. 

Sen sijaan se olisi melkoinen varaisnsiirto pitkien etäisyyksien maaseudulta kaupunkilaisille, jotka ajavat vain vähän ja lyhyitä matkoja. Koska kaupungeissa asuu keskimäärin maaseutua suurituloisempia ihmisiä, olisi toimenpide samalla tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Sosialismia toimenpide olisi kuitenkin sikäli, että siinä käytetään veroilla kerättyjä varoja ihmisten pakottamiseksi tiettyyn toimintatapaan.

Vanhan sanonnan mukaan piru piilee yksityiskohdissa. Näin näyttäisi olevan myös Ollikaisen osalta.

* * *

Pääasiaan liittymättä luin mielenkiinnolla Ylen analyysiä Haitin kurjuuden syistä. Siksi ajattelin muistuttaa teitä, arvoisat lukijani aiemmin tekemästäni analyysistä, jonka perusteella verorahoitteinen mediamme näytti unohtaneen joitakin oleellisia seikkoja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Veronmaksajan taksvärkkipäivä - vaiettu aihe
Sosialismin seireeninlaulu houkuttaa hallitusta
Nuoret ilmastoaktivistit Stalinin jalanjäljillä?

Kokemusasiantuntijuus suojaa propagandalta

Vakuutusyhtiö If oli teettänyt kyselyn, jonka perusteella autonostajien päätöksessä painaa eniten auton käyttövoima ja sen jälkeen moottorin teho ja suorituskyky. Vasta näiden jälkeen tulevat kulkuneuvon ympäristöarvot. 

Autojen käyttövoimista ykkösenä oli edelleen bensiinimoottori, mutta sen jälkeen tuli ei-lataava hybridi tai kevythybridi, joilla ajaminen ei käytännössä poikkea polttomoottoriautosta. Vasta seuraavana tuli sähköauto suunnilleen samalla suosiolla kuin dieselauto.

Meille nykyisessä vihreässä mediatodellisuudessa eläville ympäristöarvojen ja sähköautojen jääminen muiden tekijöiden taakse voi kuulostaa yllättävältä. Syynä siihen näyttäisi olevan mediatodellisuuden vääristymä, joka näyttää maailmaa punavihreiden lasien värittämänä tässäkin asiassa.

Oman käsitykseni mukaan autonomistajat ovat sen luokan kokemusasiantuntijoita, ettei mediatodellisuus heilauta heitä kovinkaan helposti. Toki sähköauto on kokemuksena suurimmalle osalle ihmistä outo, mutta toisaalta sen hyvät ja huonot ominaisuudet ovat autoilijan kokemuksella helpohkosti ymmärrettävissä. 

Tässä suhteessa Iltalehdessä oli Ifin kyselyä mainiosti täydentävä juttu, jonka mukaan nykyaikaisten sähköautojen kehdossa eli Kaliforniassa joka viides sähköllä ladattavan auton vuosina 2012–2018 ostanut vaihtoi takaisin polttomoottoriautoon. Lukema on uskomattoman korkea ottaen huomioon sen, etteivät ensimmäiset sähköautojen ostajat missään tapauksessa edusta keskimääräistä autoilijaa vaan pikemminkin punavihreän agendan hyvin tiedostavaa joukkoa.

Kalifornialaisten into palata saastuttavaan polttoaineeseen johtui siitä, että sähköauto lataamisineen on käyttäjänsä kannalta ongelmallinen kapistus. Näköjään jopa siihen mittaan asti, että suuri osa jopa parhaiten punavihreän utopian omaksuneista ihmisistä on valmis luopumaan sellaisesta karvaiden kokemustensa takia. Näin siitä huolimatta, että sähköautolla ajaessa ei synny pakokaasuja, vaan kuljettaja voi mielessään hekumoida vihreällä eetoksella.

* * *

Tähän blogiin edellä referoimani teksti ei päässyt niinkään autoilun eikä edes pakokaasujen takia vaan siksi, että se valaisi erinomaisesti median vaikutusta ihmisiin. Ilman vahvaa punavihreää mediaa sähköauton tulevaisuus olisi paljon epäselvempi kuin nyt.

Siksi - arvoisa lukijani - ei koskaan kannata väheksyä niitä narratiiveja, joita media pyörittää ympärillämme. Ei edes silloin, kun me itse ymmärrämme niiden järjettömyyden.

Olen nimittäin aivan varma, että ilman kaikkialta syötettyä punavihreää medianarratiivia ei Suomeen olisi päästetty kymmeniätuhansia kehitysmaalaisia, eikä äskettäisessä poliittisessa spektaakkelissa ylettömän huomion saanutta turvetuotantoamme oltaisi ajamassa alas. Eikä edes EU olisi tekemässä Suomesta vauraampien maiden taloutta tukevaa hiilivarastoa.

On kuitenkin hyvä ymmärtää, että tiedostamalla erilaisten narratiivien olemassaolon voi meistä itse kukin suojautua niiden vaikutuksilta eli propagandalta. Näin myös sellaisissa asioissa, joissa me emme ole yhtä vahvoja kokemusasiantuntijoita kuin autokaupassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsinkiin halutaan ideologista mainontaa
Vihreää kauhukomediaa
Kansan ajatuksissa on jälkiä poliittisesta propagandasta

Kuntapolitiikkapeliä ja epäyhtälöitä

Kunnallisvaalien lähestyessä alkavat puolueet tuoda esille omia ohjelmiaan. Eilisen päivän aikana niistä kaksi herätti median huomiota. 

Perussuomalaiset oli ottanut lehtimainokseensa Taloustutkimuksen luvun, jonka mukaan hallitusohjelman toteuttamiseksi tulisi polttoaineiden hintoja nostaa 30 sentillä. Keskustelua syntyi sitten siitä, että aikooko hallitus nostaa veroa tällä summalla vai ei - olihan Antti Kurvinen (kepu) jo ilmoittanut, ettei veroa nosteta ja samoilla linjoilla oli myös liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).

Syntynyt keskustelu on sikäli absurdi, etten ole huomannut kenenkään tehneen sitä loogista johtopäätöstä, ettei tässä tilanteessa oleellista ole se, nostetaanko polttoaineen veroa 30 sentillä vai ei. Sen sijaan merkittävää tässä on hallituksen piiristä tullut vakuuttelu, jonka mukaan sen hiilineutraaliusohjelmaa ei tältä osin edes aiota toteuttaa. 

Erityisen epäselvää on se, että tarkoittaako tämä sitä, mitä edelle kirjoitin. Vai pelaako Kurvinen kuntapolitiikkapeliä, jossa äänestäjille valehdellaan ikävästä hallitusohjelman kohdasta päin näköä ennen vaaleja ja niiden jälkeen tehdään kyseinen päätös vakuutteluista huolimatta. 

Vaalivalehteluun viittaa vahvasti sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) näkemys muutaman kuukauden takaa eli sen jälkeen kun ensimmäinen polttoaineveron korotus oli tehty. Silloin hän linjasi, että "koska liikenteen päästöjen puolittaminen vaatii niin suuren muutoksen, on kaikki kivet käännettävä toimivien keinojen löytämiseksi. Kukaan ei voi valikoida vain itselleen mieluisimpia vaihtoehtoja."

Ohisalon mukaan hallitus ei pääse tavoitteeseensa, jos fossiilisten polttoaineiden hintaa ei koroteta. Siksi hän toteaa, että "tämä voidaan toteuttaa joko suorilla veronkorotuksilla ja esimerkiksi sitomalla polttoaineverot indeksiin tai tutkijoiden ehdottamalla päästökauppamallilla, jossa päästöoikeuksien vähentyessä polttoaineiden hinta nousisi automaattisesti riittävälle tasolle". 

Toinen esille noussut tuore vaaliasia on Vasemmistoliiton ohjelma, jossa luvataan hoitaa koulutus- sekä sosiaali- ja terveydenhoitoasiat kuntoon eli päivähoitopaikat jokaiselle, koulut turvallisiksi ja opetusryhmät pieniksi. Lisäksi puolue lupaa järjestää kaikille ilmaisen lääkärin viikossa sekä alhaisempia hammaslääkärimaksuja. Sekä maksuttoman ehkäisyn lempiville alle 25-vuotiaille. 

Hyviä asioita kaikki, mutta rahoitus jäi sikäli auki, että samaan aikaan pitäisi ohjata energiapolitiikka vihreisiin ratkaisuihin sekä ajaa alas metsätaloutta - lisäkustannuksia veronmaksajille nekin.

Toivottavasti Suomesta löytyy joku media, joka muistaa kysäistä vaikkapa puolueen varapuheenjohtajalta Jussi Saramolta laskelmia, jotka osoittaisivat kuinka edelle kirjaamani kovasti epäyhtälöä muistuttava vaaliohjelma rahoitettaisiin. Kalkyylin voisi tilata vaikkapa taloustutkimukselta, jonka laskelmiin edellä kuvaamani Perussuomalaisten vaalimainos perustui.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
MTK:n puheenjohtaja: Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä
Uusi vero vaatii kompensaation
Matti Vanhasen uusi vero

Sosialismin seireeninlaulu houkuttaa hallitusta

Arvoisa lukijani on varmasti kuullut seireeneistä. Siis niistä kreikkalaisessa mytologiassa vaikuttaneista naispuolisista olennoista, joiden ulkomuoto oli ihmisen ja lintujen sekoitus. Seireeneillä oli naisen pää ja hiukset sekä puolet vartalosta, kotkan siivet ja pitkät mutta lintumaiset jalat. Jaloissa ja siivissä oli terävät kynnet niin kuin lepakoilla. Kauniilla laulullaan seireenit houkuttelivat merimiehiä vastustamattomasti luokseen ja sitten repivät heidät kappaleiksi. 

Seireenien laulu tuli mieleeni lukiessani aamun uutisia. Niissä MTV3 oli oivaltanut, että hallituksen ilmastotavoitteista seuraisi se, että "ahkerat työssäkävijät maksaisivat pienituloisten bensaverot". Samaan asiaan liittyi myös Helsingin Sanomien juttu, jonka mukaan autokannan sähköistymiskehitys "voisi olla nopeampikin, ellei Suomi kitsastelisi hankintatuissa".

Kolmas saman asian mieleeni nostanut juttu oli mielipidekirjoitus, jossa metsänomistaja totesi sen yksinkertaisen seikan, että "jos yksityisiltä metsänomistajilta viedään oikeus tehdä päätös kypsyneen puusadon hakkuista tai metsien uudistamisesta. Silloin puututaan vakavasti metsäyrittäjää motivoivaan vapauteen päättää omista asioistaan. Jos muut kuin omistajat päättävät metsien hoidosta ja hakkuista, he saavat myös hoitaa metsät tulevaisuudessa."

Seireenit tulivat tästä asiasta mieleen siksi, että maamme hallitus toimii sosialisminhimossaan kuin seireenit. Ilmastonmuutoksen torjunnan keinoiksi ei ole osattu kehittää muita kuin sosialismin työkalupakkiin kuuluvia asioita eli yhteiskunnan kärsän työntäminen yhä syvemmälle markkinatalouden mekanismeihin tuhoten samalla ihmisten motivaation yrittää työssään yhä enemmän ja yhä parempaa. 

Sosialistisiin ratkaisuihin hallitusta ja heidän äänestäjiään motivoi se kaunis ajatus, että siten pelastettaisiin koko maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuus ymmärtämättä, että kyseisen työkalupakin keinovalikoima on jo aiemmin osoittanut tehonsa ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön tuhoamisen saralla. Jos maamme kansalaisten - tai ainakin äänestäjien enemmistö - ei osaa vastustaa tätä seireenien laulua, tulee meidän suomalaisten talous jakamaan niiden kreikkalaistarujen merimiesten kohtalon, jotka eivät pystyneet vastustamaan seireenien laulua vaan joutuivat niiden kynsien repimäksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Matti Vanhasen uusi vero
Sanna Marin vahvisti uskonsa sosialistiseen Suomeen
Sosialismi metsissämme

Matti Vanhasen uusi vero

Työpaikkapysäköinnin veroehdotuksesta tunnettu Matti Vanhanen väläytti jälleen uudenlaista verotusmallia autoilulle. Siinä jokaista kulkuvälinettä seurattaisiin tarkasti ja järjestelmä laskisi erilaisilla teillä ajetut kilometrit. Tarkoituksena on se, että maaseudun heikosti hoidetuilla teillä voisi ajella halvemmalla kuin kaupunkien hyvin hoidetuilla kaduilla tai moottoriteillä. 

Vanhasen orwellilainen suunnitelma ei ole pelkkä haave, sillä Tampereen yliopiston apulaisprofessori kertoi tarvittavan GPS-paikannukseen perustuvan järjestelmän olevan rakennettavissa noin viidessä vuodessa. 

Samalla opimme sen mielenkiintoisen asian, että Euroopassa on jo nyt valmiina standardit liikenteen elektronisesta seurannasta. Eli orwellilaiset pelisäännöt on jo kaikessa hiljaisuudessa luotu - paino siis sanalla "hiljaisuudessa". 

* * *

Edellä toin esille lähinnä sen, että järjestelmä mahdollistaa kansalaisten entistä tarkemman seurannan, mikä on tietenkin kuin lahja hallinnolle, mikäli se jostain syystä näkee syytä kontrolloida alamaisiaan. Aiemmin historiassa tällaisia hallintoja on rakennettu erityisesti politiikan vasemmalle laidalle ja yksittäisten hallitsijoiden intressien pohjalle. 

Vanhasen ulostulon perusteella ajatus ei vaikuttaisi olevan vieras suomalaisillekaan poliitikoille, vaikka uskonkin, ettei valtiovarainministerimme ole itse oikeasti ajatellut rakentavansa totalitarismia. Sen sijaan minulla on vahva käsitys, että Marinin kabinetissa on edustettuna kaksikin sellaista tahoa, jotka suorastaan pyrkivät tiedostavan etujoukon valtaan.

On myös huomattava, että järjestelmä lisätessään fossiilisella polttoaineella käyvien autojen verotusta loisi samalla valmiuden myös ympäristöystävälliseksi katsottujen ajoneuvojen verotukselle. Näin julkinen sektori voisi säilyttää jatkossakin liikenteestä saamansa tulot ilman, että sitä varten täytyisi pystyttää uutta ja mahdollisesti kansalaisten vastustusta herättävää järjestelmää. 

Edelleen on syytä huomata, että Vanhasen ehdotuksen seurauksena valtakunta jakautuisi verotuksellisiin pienalueisiin, joissa sisäinen liikenne tapahtuisi "halvalla", mutta valtakunnan pääteillä tapahtuva liikkuminen olisi kallista. Siten ihmisten intressi työntekoon ajamalla pidempiä työmatkoja vähenisi eli työvoiman joustavan käytön edellytykset heikkenisivät. 

Lisäksi järjestelmä nostaisi raskaan liikenteen kustannuksia, ellei niitä vapautettaisi tästä Vanhasen verosta. Tämä kustannus siirtyisi teollisuudelle heikentäen Suomen houkuttelevuutta investointeihin. Näin maamme vauraus heikkenisi entisestään.

Kuten edeltä ilmenee, en kannata Vanhasen ehdotusta kahdesta syystä: periaatteellisesta enkä käytännöllisestä. Siksi soisin, että myös eduskunnasta löytyisi voimia, joka pystyisivät estämään Vanhasen haaveet. Tiedostan kuitenkin, ettei toiveeni ole realistinen Keskustan toimiessa maatamme hallitsevan politiikan punavihreän laidan hyödyllisenä idioottina.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Autoilijan uusi lisävero
Liian vaikea yhtälö professorin ymmärrettäväksi
Vähemmistön päätöksellä verohelvetiksi