Erityisen tärkeää on pyrkimys osoittaa vallitsevia teorioita vääräksi. Tällöin keskeiseksi seikaksi nousee sen varmistaminen, että koejärjestely vastaa varmasti juuri haluttuun kysymykseen, eikä vääristy jonkin suunnittelussa huomaamatta jääneen ilmiön takia. Ja tämän välttämiseksi on palattava tämän kirjoituksen ensimmäiseen kappaleeseen, eli suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon mahdollisimman tarkoin kaikki jo aiemmin tiedossa olevat asiat, jotka voisivat vaikuttaa kokeen tulokseen.
Edellä kuvattu on yleensä mahdollista useimmilla tieteenaloilla. Poikkeuksiakin on kuten esimerkiksi historia, jonka kulkua ei voi toistaa.
Olen itse omalla tieteellisellä urallani muotoillut tutkimuskohteisiini liittyen monenlaisia hypoteeseja ja testannut niitä. Usein hypoteesini ovat saaneet vahvistusta, mutta toisinaan olen myös joutunut tunnustamaan ne vääräksi. Jälkimmäisessä tapauksessa olen joutunut tunnustamaan vajaan tietämykseni tutkittuun asiaan ja muotoilemaan tutkitun ilmiön selityksen uudelleen.
* * *
Edelle kirjoittamaani taustaa vastaan hämmästyin lukiessani uutista siitä, kuinka Puola on ottanut maaperälleen peräti 2,5 miljoonaa ukrainalaista, mutta kieltäytyy edelleen päästämästä rajan yli Lähi-Idästä saapuvia turvapaikanhakijoita. Samassa jutussa nimittäin lainattiin Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvania, jonka mukaan tähän eroon "ei ole muuta selitystä kuin että nämä ovat valkoisia ja kristittyjä".
Koska kyseessä on tutkija, ihmisten pitäisi periaatteessa voida luottaa siihen, että näin selkeän kannan taustalla on kiistatonta tutkimustietoa. Siis esimerkiksi tutkimuksia siitä, millä tavalla puolalaiset suhtautuvat erivärisiin tai eriuskoisiin ihmisiin. Ja mistä syistä he suhtautuvat siten kuin suhtautuvat.
* * *
Siksi selvittelin hiukan tähän liittyvää tieteellistä kirjallisuutta ja tein aihepiiriin liittyen seuraavia havaintoja. Täydellinen kirjallisuuskatsaus tämä ei kuitenkaan ole.
Yksi. Korkeamman koulutuksen ja ammattitaidon omaavat ihmiset suosivat maahanmuuttoa todennäköisemmin kuin matalan koulutuksen saaneet riippumatta maahanmuuttajien ammattitaidon tasosta. Asenne on samanlainen sekä työssä olevien että työtä tekemättömien parissa, joten suhtautumisella tulijoihin ei ole juuri lainkaan tekemistä sen kanssa, että ihmiset pelkäisivät tulijoiden vievän työpaikat heidän edestään. Sen sijaan selitys ihmisten asenteisiin tulijoita kohtaan tuntuisi löytyvän heidän omista arvoistaan ja uskomuksistaan.
Kaksi. Ihmisten maahanmuuttoasenteita muokkaavat huolet tulijoiden kulttuurivaikutuksista – ja vähemmässä määrin sen taloudellisista vaikutuksista – koko kansakuntaan.
Kolme. Rodulliset tai kulttuuriset ennakkoluulot ovat tärkeä osa maahanmuuttoa koskevia asenteita. Tämä rajoittuu kuitenkin maahanmuuttoon maista, joissa on etnisesti erilainen väestö.
Neljä. Kantaväestöön kuuluvat ihmiset suhtautuvat maahanmuuttoon negatiivisesti erityisesti sellaisilla alueilla, joilla asuvista ihmisistä suuri osa on syntynyt EU:n ulkopuolella ja joilla maahanmuuttajaväestön työttömyysaste on korkea. Asiaan vaikuttaa myös kantaväestön työttömyysaste: jos se on korkea, ovat myös asenteet EU:n ulkopuolelta tulevaan maahanmuuttoon vähemmän negatiivisia.
Viisi. Kontaktit maahanmuuttajiin vähentävät heihin kohdistuvia negatiivisia mielipiteitä, erityisesti ammattitaitoisten ihmisten kohdalla. Maahanmuuttajavirrat saavat kuitenkin keskitasoisesti ja matalasti koulutetut ihmiset arvioimaan negatiivisesti maahanmuuton taloudellisia seurauksia. Kaiken kaikkiaan ihmisten koulutustaso selittää suurimman osan maahanmuuttajien taloudellisen merkityksen kognitiivisesta arvioinnista, ainakin korkean tulotason maissa.
Kuusi. Belgiassa sekä yksityiset vuokranantajat että kiinteistönvälittäjät syrjivät marokkolaisen nimen omaavia ihmisiä. Alueiden kantaväestön omat asenteet tai heidän kokemansa uhka ei kuitenkaan vaikuttanut syrjintään sen enempää alueilla, joilla väestön asenteet olivat kielteisempiä tai koettu uhka oli suurempi. Asuntoja vuokraavat kutsuivat kuitenkin vähemmän sekä belgialaisnimisiä että marokkolaisnimisiä ehdokkaita paikkakunnille, joilla asenteet ovat negatiivisia tai koettu uhka maahanmuuttajien taholta on suurempi.
Seitsemän. Ihmiset osaavat yhdistää ihonvärin sävyn eri maahanmuuttajaryhmiin ja heidän välisensä erot tässä kyvyssä liittyvät heidän ennakkoluuloihinsa ja mielipiteisiinsä maahanmuutosta.
* * *
Tieteellistä kirjallisuutta - tutkimusraportteja ja yhteenvetoartikkeleita - olisi ollut todella paljon enemmänkin, mutta riittäköön tämä satunnaisotos tähän. Totean kuitenkin, etten löytänyt tukea ulkopoliittisen instituutin tutkijan näkemykselle ihonvärin merkityksestä puolalaisten erilaiselle käyttäytymiselle eri maahanmuuttajia kohtaan.
Lähimmäksi Silvanin näkemystä osui tuo seitsemäs tutkimusraportti, jossa todettiin ihmisten olevan tietoisia eri maahanmuuttajien ihonväreistä sitä paremmin, mitä negatiivisempia heidän asenteensa tulijoihin olivat. Mutta siinäkään ihonväri ei siis ollut asenteita selittävä tekijä, vaan seurausta ihmisten muista syistä johtuvista asenteista.
Ja noissa kuudessa ensimmäisessä artikkelissa oli sitten valotettu mitä nuo muut syyt voisivat olla. Ja siltä osin ulkopoliittisen insituutin tutkijan väite kristinuskosta saa jonkinlaista tukea. Mutta siinäkään kyse ei liene itse uskonnosta vaan yhteys lienee pikemminkin tulkittava mittatikuksi vastaanottavan väestön ja maahanmuuttajien välisen kulttuurisen eron suuruudesta.
* * *
Koska olen itse tutkija, olen aina tarkka siitä, mitä sanon omaan tieteenalaani kuuluvista asioista julkisuudessa - oli kanavana sitten perinteinen tai sosiaalinen media tai esiintyminen erilaisissa tilaisuuksissa. Se tarkoittaa pyrkimystä siihen, että puhun vain tietoa, jolle on olemassa vahva tutkimuksellinen peruste.
Jos sitten kuitenkin vaikka MTV3:n toimittaja pyytää vastauksia asioista, jotka ovat heikommin tunnettuja, annan toki hänelle parhaaseen ymmärrykseeni perustuvan vastauksen. Mutta tuon samalla esille näkemykseeni liittyvän epävarmuuden. Ja näinhän tein myös tässä kirjoituksessa kirjaamalla sanat "täydellinen kirjallisuuskatsaus tämä ei kuitenkaan ole".
Siksi en voi tutkijana sietää sellaisia perusteettomia lausuntoja, jollaisen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan oli antanut MTV3:lle. Näin erityisesti siksi, että tieteen kaapuun verhottuina niitä ei voi pitää eettisesti hyväksyttävinä. Ja lisäksi ne hämärtävät tieteellisen ja arkitiedon välistä eroa ja sellaisina heikentävät tutkitun tiedon merkitystä ja arvostusta yhteiskunnassamme.
Tekstit
Tarjoan seuraavan hypoteesin. Puolalaiset ovat katsoneet karttaa ja tulleet siihen tulokseen, että Puola ei ole Lähi-idän lähialue ja odottavat, että nämä lähi-itäläiset hakevat turvapaikkaa lähialueiltaan.
VastaaPoistaMutu- tuntumalla voisi arvella, että myös sillä on merkitystä, että Ukrainasta tulijat ovat naisia ja lapsia, kun Lähi-idästä tulee lähinnä miehiä ja "partalapsia".
PoistaHyviä linkkejä mutta myös valtavia kysymyksiä. Monta sukupolvea opetettu ajattelemaan että pseudotiede kuuluu pahimpiin vitsauksiin. Tätä opetusta jatkunut ainakin se aika kun tiedenaisten määrä satakertaistui. Nyt pitää tarkastella kriittisesti myös valtavasti paisuneita tositieteitä, sielläkin missä kaikki koulutus on ollut hyvä asia. -jussi n
VastaaPoistaPseudotiede todellakin kuuluu pahimpiin vitsauksiin. Vielä sitä pahempi vitsaus on se, että tiedettä pyritään degeneroimaan pseudotieteeksi. Sitä edustaa tämä Silvan, sitä edusti Neuvostoliitossa Lysenko ja tulosten turmiollisuus on hyvin tiedossa, jos se vain halutaan nähdä ja tiedostaa. Tämä tieteen degenerointi on meillä edennyt pidemmän aikaa. Sopii toivoa, että tämä Ukrainan sota kaikkine ilmiöineen toimii tässäkin jonkinlaisena herätyshuutona.
PoistaOikeastaan "loogisen positivismin" ei pitäisi viitata optimismiin empiirisellä koettelulla saatavasta kasvavasta varmuudesta jonkin totuuden suhteen -- popperilaisittain ottaenhan on niin, ettemme koskaan voi todistaa koejärjestelyillä mitään lopullisesti "todeksi", mutta voimme falsifioimalla osoittaa jonkin vääräksi -- vaan "positivismilla" pitäisi viitata "positioihin", siis tiedonhankinnan taustalla vaikuttavaan kartesiolaiseen tajunnalliseen perusjäsennykseen, jossa eriytyvä Subjekti käy tiedollista vuoropuhelua Objektivoituvan todellisuuden kanssa.
VastaaPoistaEurooppalaisen uuden ajan individualismi on jatkuvasti vahvistuessaan luonut illuusion siitä, että myös ihmistä voitaisiin tutkia positivismin metodeilla. Ihmistieteet ovat kuitenkin kovasti erilaisissa lähtökohta-asetelmissa, niissä kun kaiken empirismin aina välttämättä tarvitsemaan, ilmiöitä lähtökohtaisesti kuvailevaan käsitteistöön sisältyy jo eläytymistä, tulkintaa ja selitystäkin -- joten on mahdotonta tehdä mitään mistään niin yleisestä positiosta tapahtuvaa tutkimusta kuin mitä tapahtuu luonnontieteissä, joissa kohteena on "ihmisestä riippumaton todellisuus".
Siksi kaikkiin tuollaisiin ihmistä joko joukko-olentona tai yksilönä koskeviin "tutkimustuloksiin" pitäisi suhtautua aivan erityisellä varovaisuudella. Pitäisi ymmärtää, ettei esimerkiksi eri kulttuureilla saata olla ollenkaan sellaista yhteismitallista maaperää, josta mikään keskinäinen vertailu mahdollistuisi.
Toki ihmistä yleensä koskevan ymmärryksen lisääminen on mahdollista. Ei voi kiistää sitä mitä eurooppalaisen uuden ajan varsin myöhäsyntyiset ihmistieteet ovat ihmisyydestä onnistuneet poaljastamaan. Mutta samaan hengenvetoon on sitten todettava, että individualismin kasvu sokeuden asteelle on nimenomaan ihmistieteissä tuottanut taantumisen eräänlaisen -- keskiajan ajattelua vastaavan -- käsiterealismin valtaan. Eri koulukuntien oppisananastot itsessään luovat "tutkittaville" asioille totuudellisuuden leimaa.
Vieraskulttuureista ja toiseuskysymyksistä kiinnostuneet naistutkijat voisivat keskittyä tutkimaan vaikka sitä, millaisen hormonipiikin eriväriset miehet naisten verenkiertoon aiheuttavat.
Tuo hormonitutkimus olisi muuten äärimmäisen helposti toteutettavissa ja sen tulokset olisivat mitä todennäköisimmin varsin luotettavat.
PoistaAntaisiko Akatemia tai Koneen säätiö puoli miljoonaa tällaiseen tutkimukseen ?
PoistaTotta kai antaa. Homma pitää vain muotoilla oikein tyyliin: Etnisen representaation differentiaalinen vaikutus sukupuolten moninaisuudessa.
PoistaTuttu tuossa kerran kysyi, että millälailla pelargonioitaan pitäisi kasvattaa? Simppelinä lyhyesti vastasin, että linja lie sama kuin tuolla ulkona kaikilla kasveilla maassa ja mullassa. Lähellä siis kuten evoluutio on muovannut aikojen saatossa ja sehän ei ihan heti hyppele ilman mutaatiota. Tulee siis homo sapiensin kanssa mieleen myös tuossa toisten ihmisten sietämisessä, alkuun sen reviiriajattelu........minne lisukkeena noita sun luettelemia.
VastaaPoistaToinen juttu versus mutuna, kuten politiikassa, että "vastaan" äänestäminen on joskus vain sitä, että toisesta vaihtoehdosta ei pidetä, ja vaikkei edes tykättäisi omasta valitustakaan, niin silti otetaan se , koska toista vihataan enemmän. Joten ehkä puolalaisilla on ihan simppelit syyt ajattelulleen. Tuskin siellä on kansanäänestystä aiheesta järjestetty, että "kenestä me pidämme tai vihaamme" ? / Pelko taas toisaalla näytti, että mielipiteitä ei uskalleta kertoa julkisesti (oliko YK:n vai kenen äänestämättä jättäneet ...........neukkulakysymyksen kanssa) ?)
Eräs tuttuni - seilori -kertoi että maailman eri satamissa ennen....... oli niin että kapakkatappeluissa suomalaiset olivat kavereita norskien kanssa, mutta sveduille pyrittiin antamaan vaikka kimpassa nenään. Kuka lie psykka tai tutkija tuon selvittäisi :-))) /no2need
Pikipäiden ongelma maailmassa ei ole tumma ihonväri vaan alhainen älykkyys ja yleinen vittupäisyys
VastaaPoistajosta syystä kukaan järki-ihminen ei halua noita alueelleen
PoistaOsaako proffessori tai joku muu vielä valaista miksi tuo Ulkopoliittinen instituutti on etusivulla muodossa:"utrikespolitiska..." vaikka sivu on suomeksi?
VastaaPoistaJohtuuko se henkilöstön suuresta ruotsalaiskiintiöstä(ainakin sukunimi)? Onko niin, että ruotsalaiset tutkijat on yhtä pöljiä kuin suomen-ruotsalainen keskiverto henkilö joka eksyy helsinkiin jos kadunnimiä ei ole kirjoitettu ruotsiksi?
Ihan vaan ohimennen lisään, että yhteiskunta"tiede" on aikalailla sama kuin talous"tiede" en hirveästi näe tiedettä niissä koska edellinen virhe korjataan/korvataan aina uudella "tieteellisellä" virheellä ja koko tiede on loppujen lopuksi vain turvansoittoa, se voittaa kuka soittaa kovimpaan ja saa eniten tukijoita kummassakin "tieteessä" mitään faktaa kumpikaan ei sisällä..
PoistaEräs sekoittava tekijä on lisäksi se, että ihmiset alitajuisesti peilaavat, mitä heidän _odotetaan_ vastaavan. Tämä on ehkä vahvinta siellä, missä sosiaalinen paine koetaan tärkeimmäksi. Kaikki liberaalit kysyttäessä suorastaan rakastavat toiseutta ja kulttuurista rikkautta, mutta eivät vaan suin surminkaan tule asuneeksi sellaisen keskellä.
VastaaPoistaCat<<< Kuten vaikkapa meillä kotomaassa...... holistien tai nappareiden hoitopaikka, tai mikä tahansa vastaava----niin tokihan semmoinen sopii, kunhan se vain on vähintään 10kilometrin päässä meidän asuinalueesta. Ei mitään uutta. /no2
VastaaPoistaJa taas jälleen kerran: akateemisesti(?) koulutettu tutkija, joka ei ymmärrä mistä ja miten puhuu on nainen. Toinen mahdollisuus on tahallinen yhteisön perustan hajottaminen. Taitaa tämä kuulua kuitenkin ensimmäiseen ryhmään.
VastaaPoistaMontako näitä pitää tulla, että ymmärretään, että naiset eivät sovi yhteiskunnallisten asioiden hoitajiksi tai kommentoijiksi? Ei turhaan ole luonto jakanut biologian kautta sukupuolten (2 kpl, huom.) tehtäviä. Aikamme ylimieliset ja ylikoulutetut ja (vielä) liian hyvinvoivat, elämästä enemmän tai vähemmän vieraantuneet eivät tätä ymmärrä. Kunnes maailma tulee kylään ja kouluttaa...
juuh..maailman realitetit ei viel oo tarpeeksi pysäyttäneet suvakkki ämmii..ei korona eikä edes tämä sota..
Poistanoh niinhän se on, valitusta tai aivopestystä ideologiassta ei luovuta koskaan, kuten ei Hitler Bunkekrissakaan 1945 toukokuus
Hulluu touhuu...suvakki idiootit pitkittää väistämätöntä velkaantumalla.huh huh..ja kansa taputtaa näemmä
PoistaAikoinaan älykkyyskeskustelujen aikaan Osmo Soininvaara halusi näyttää esimerkin alkeellisen junttimaisesta ajattelusta ja kertoi joittenkin kuvittelevan (hah hah), että iho ja sen väri voisivat muka jotenkin liittyä aivoihin ja älykkyyteen (hah hah hah). Minulla oli ilo kertoa hänelle, että alkionkehityksessä iho ja aivot _ovat_ samaa ektodermaalista alkuperää, ja jos hän haluaa kertoa esimerkin typerästä ja kelvottomasta ajattelusta, hänen olisi syytä keksiä joku toinen.
VastaaPoistahah,, eihän ihonväri ole kausaliteetissä älykyyteen, vaan korrellaatiossa..
Poistalol
Koulitut apinat, anteeksi "Koulutetut Tolkun Ihmiset™" ovat usein ylimielisiä koppavia tympeitä mulkkuja jotka eivät ymmärrä mitään nokkansa alla olevaa tai vähän välittävät siitä. TÄMÄN takia juuri sellaiset symppaa mitä murjaania vain mistään sen tarkemmin välittämättä. Joka itsessään on iroonista kun kyseesä on juurikin "koulutetut" hahahaa !
VastaaPoistaUskoisin, että tilastollisesti merkittävästi havaittaisiin myös koulutuksen määrän korreloivan siihen, kuinka monta eri sukupuolta haastateltava kysyttäessä vastaa olevan.
VastaaPoistaJoskus Orwellin aikaan oli terävä huomio että pitää olla intellektuelli uskoakseen tähän tai tuohon älyttömyyteen. Nyt on vain latteus todeta että koulutettu kansa on tottelevainen kansa. Ja hegemonia on sellainen kuin on. -jussi n
PoistaTähänastisten kokemusten valossa kristitty valkoihoinen olisi listan kärjessä, jos valita saisi.
VastaaPoista"... hämmästyin lukiessani uutista siitä, kuinka Puola on ottanut maaperälleen peräti 2,5 miljoonaa ukrainalaista, mutta kieltäytyy edelleen päästämästä rajan yli Lähi-Idästä saapuvia turvapaikanhakijoita. Samassa jutussa nimittäin lainattiin Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvania, jonka mukaan tähän eroon ei ole muuta selitystä kuin että nämä ovat valkoisia ja kristittyjä.
VastaaPoistaKoska kyseessä on tutkija, ihmisten pitäisi periaatteessa voida luottaa siihen, että näin selkeän kannan taustalla on kiistatonta tutkimustietoa. Siis esimerkiksi tutkimuksia siitä, millä tavalla puolalaiset suhtautuvat erivärisiin tai eriuskoisiin ihmisiin. Ja mistä syistä he suhtautuvat siten kuin suhtautuvat."
Ihonvärin ja uskonnon ohella kolmas syy on varmaankin se, että ukrainan kielikin on läheistä sukua puolan kielelle. Jopa niin läheistä sukua, että puolalaiset ja ukrainalaiset jossakin määrin ymmärtävätkin toistensa puhetta, vaikkeivät olisikaan opiskelleet toistensa kieltä.
Mutta eivätköhän nämä kolme syytä yhdessä riitäkin selittämään ja ehkä jopa oikeuttamaankin asian. Näiden vuoksihan ukrainalaisilla on Puolassa paljon vähemmän sopeutumisvaikeuksia kuin Lähi-idästä tulleilla, ja samalla paljon pienempi riski joutua eri tavoin syrjityiksi. Ja myös toisin päin: näiden syiden vuoksi puolalaisilla itselläänkin on ukrainalaisten vuoksi paljon vähemmän, mihin heidän pitäisi sopeutua, kuin olisi yhtä monen Lähi-idästä tulleen vuoksi.