Tämä ei ole ihme maassa, jossa tällä hetkellä toimitusministeriönä jatkava hallitus on tuhonnut maan talouden syytämällä rahaa erilaisiin maailmanparannusprojekteihin ja luonut terveydenhuoltoon äärimmäisen kalliin hallintohimmelin.
Samaan aikaan terveydenhuollossa on tekijäpula, joka johtuu lääkäreiden edunvalvonnasta ammattiin koulutettavien ihmisten määrissä sekä hoitajien tyytymättömyydestä työoloihinsa. Lääkäreiden edunvalvonta näkyy lääkäripulan lisäksi heidän keskimääräisessä noin 77 000 euron keskipalkassaan ja hoitajien surkeat työolot heidän hakeutumisessaan muihin töihin.
Siksi ehdotan hallitusneuvottelijoille seuraavia toimenpiteitä terveydenhuoltoon.
- karsitaan hyvinvointialueiden byrokratiaa oleellisesti
- lisätään lääkäreiden koulutusta pysyvästi
- rajataan hoitajien tehtävät heidän ammattitaitoaan vastaaviin ja palkataan vähäisemmällä koulutuksella olevia ihmisiä hoitamaan tehtäviä, joihin ei tarvita sairaan- tai perushoitajan koulutusta
- luovutaan ylimitoitetusta hoitajamitoituksesta
- siirretään tarvittaessa budjettirahaa maailmanparannuksesta terveydenhuoltoon
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pilkkeitä
Hyvinvointialueilla loppuvat rahat ja kädet
Karu kommentti
Pilkkeitä
Hyvinvointialueilla loppuvat rahat ja kädet
Karu kommentti
Tekstit
6. "Lääkärijohtajien" tilalle ammattijohtajat.
VastaaPoista7. Tehostetaan (=järkeistetään) sairaanhoitajien tehtäviä
8. Palkka työtehtävän vaatimustason mukaan. Ei pelkästään työssäolovuosien ja taulukon perusteella.
PoistaSamaa mieltä. Johdossa on epäpätevää väkeä. Ei lääkärin koulutus valmenna mitenkään johtotehtäviin. Joku miljardööri usa:ssa sanoi kauan sitten, osaan valita alansa pahaiten taitavavia alaisia. Ei minun tarvitse alasta kaikkea tietää. Siinä salaisuuteni menestykseen.
PoistaPikemminkin poliitikkojohtajien tilalle ammattijohtajat sillä poliitikkojohtajien tuotoksia nämä hallintohimmelit ovat ja poliitikkojohtajien käsialaa myös se kankea byrokratia, jossa potilastyön asemasta suuri osa aikaa tärväytyy byrokratiasta huolehtimiseen.
PoistaSatsataan laboratoriohin, ettei tarvitse tuntikausia jonottaa näytteenottoon. Panostetaan myös puhelinpalveluun, ettei käy niin, että odottaja hikisten minuuttien jälkeen putoaa linjoilta.
VastaaPoistaValitettavasti maailmanparannus ja kehitysmaiden väestönkasvun tukeminen menee edelle.
VastaaPoistaVaalien jälkeen on TV:ssäkin käyty keskustelua valtiontalouden säästötoimista ja kovin on keskusteltu miten sosiaaliturvasta ei saisi leikata ja miten se koskee suomalaisiin.
VastaaPoistaNäissä keskusteluissa oikein huutaa poissaolollaan keskustelu näiden maailmanparannusmenojen tarpeellisuudesta?
Lasken niihin menoihin myös sen kaikenlaisen matu-rahan mitä maassa oleviin syydetään ja nyt "työvoimatarpeen" tekosyyllä ollaan hankkimassa lisää elätettäviä.
Niissä miljardeissa on varmasti reilusti leikkaamisen varaa jos muistelemme Pauli Vahteran laskelmaa 3,2 mrd € per vuosi. Nykyisin varmaan jo 4 mrd ylitetty per vuosi?
Sen ymmärrän, jos ja kun Ukraina tarvitsee apua, Eurooppa auttaa mutta se iän ikuinen rahan lapioiminen Afrikkaan tai Lähi-idän "raketti-insinööreihin" ei ole mitenkään tarpeellista.
Sillä rahalla saataisiin paljon apua esim. terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon tai varhaiskasvatukseen.
Lääkärien edunvalvontaan tuskin kukaan uskaltaa puuttua. Syytä en tiedä mutta kyllähän tämä Ylen artikkeli on karua luettavaa.
Ja onhan se kummallista, että suomalaisten täytyy esim. kouluttautua lääkäreiksi ulkomailla. Sekin viittaa koulutuksen lisätarpeeseen.
Julkisen puolen virassa oleviin lääkäreihin liittyy myös se kummallisuus, että he saavat yksityisellä puolella sivutyöllä käytännössä kilpailla työnantajansa kanssa.
Tätä ei minusta ainakaan rahallisesti tarvitse valtion tukea.
Marin ja Ohisalo ovat monen monta kertaa maininneet, että Suomi on vauras maa. Aina silloin, kun on kysymys kehitysavusta tai maahanmuutosta. Jopa laittomasti ja ilman papereita maassa oleville on järjestetty terveydenhoito, majoitus ja ylläpito.
VastaaPoistaJoku ihmeellinen kieroutuma vaivaa vihervasemmistoa, kun kantasuomalaisten ahdingolla ei ole heille mitään merkitystä.
Suomen vasemmisto on talousasiossa onneton ruotsiin verrattuna. Toisaalta tuo kansainvälinen sosialismi on siellä käytännössä onnetonta.
PoistaOlisi vihdoin keskusteltava ja muutettava verotusjärjestelmää jossa verotus tappaa järkevän muuttoliikkeen sekä vie mahdollisuudet kilpailla työvoimasta esim. työsuhdeasuntojen tai vastaavien "etuuksien" kautta.
VastaaPoistaYlipäätään hallinon pienentäminen pitäisi olla vaihtoehto.
Voisihan julkiselle puolelle jättää hölmöilemään jäEnkirjoilla varustetut tollot ja muut voisivat tehdä "tuottavaa" työtä.
Järjestelmä ei voi pyöriä verotulojen maksimoimisen kautta vaan menojen optimoinnin kautta.
Karuna Pettila
Minä ymmärrän, että kirurgin apulaisena työskentelevän sairaanhoitajan työ vaatii äärimmäistä tarkkuutta. Verinäytteen ottaminen on helpompaa vaikka ei nuorelta hoitajalta onnistunut. Kokeneempi sen sitten teki. Tiputuksessa tarvittavat pussit ja letkut osaa opastuksen jälkeen asentaa muutaman harjoittelukerran jälkeen. Samoin katetrin ja kanyylin laiton ja poiston.
VastaaPoistaYle eilen
VastaaPoistaAsiantuntija: Lähihoitajien koulutuksen lisäämisestä ei ole apua, jos he eivät jää alalle – minne on kadonnut yli 100 000 lähihoitajaa?
Runsaassa vuosikymmenessä on koulutettu 90 000 lähihoitajaa lisää, mutta heistä on yhä pula.
https://yle.fi/a/74-20030150
Artikkelista poimittua
Ylen ruotsinkielinen toimitus vertaili Valviralle rekisteröityneiden (siirryt toiseen palveluun) lähihoitajan tutkinnon suorittaneiden ja lähihoitajana työskentelevien määriä.
Tilastot osoittavat, että vuonna 2020 yli 110 000 lähihoitajaksi koulutettua ei tehnyt töitä lähihoitajana, vaan jotain muuta.
...
...
Lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola nimeää hoitoalan heikon pitovoiman syiksi alhaisen palkan, epämukavat työajat, arvostuksen puutteen ja huonon johtamisen.
Alan hylkäämisen syiksi on nostettu myös eettinen stressi eli se, että joutuu tekemään työtä vastoin periaatteitaan:
Hoitajalla ei esimerkiksi ole riittävästi aikaa asiakkaille heidän suuren määränsä tai tiukkojen aikataulujen vuoksi.
----------------------------
Suomen sairaan- ja terveydenhoidossa sekä vanhustenhoidossa toimii mm.
* lääkäreitä
* sairaanhoitajia
* lähihoitajia
* hoiva-avustajia.
Kaikkien ym. koulutus antaa valmiuden ja oikeuden tehdä tietyntasoisia tehtäviä.
Tehtäväkuvien selkeytys ja järjellinen rajaaminen uskoakseni tehostaisi toimintaa.
Sitten vaan tarvitaan riittävä määrä eritasoisia henkilöitä tekemään niitä tehtäviä.
Lääkärit ovat huolehtineet tulotasonsa ylläpitämisestä mm. alhaisella määrällä lääkäreitä. Lääkäreistä on siis vajetta.
Se asia on varmaan korjattavissa mutta myös koko ketju pitää saada kuntoon. Myös perusterveydenhuolto ettei erikoissairaanhoitoa kuormiteta turhaan.
"En ole lääkäri, mutta voin vilkaista." ja sehän on jokaisen oma ammatinvalintakysymys...
VastaaPoistaSen mitä sivukorvalla olen kuullut, niin kun valmistuneen märkäkorvalääkärin lähtöpalkka on yli 7000 euroa (juu, on pitkä opiskelu ja vaativa/vastuullinen työ) , työsuhteeseen liittyy automaattinen autoetu (laita ruksi mikä merkki ja malli), opiskeluaikana saadut ammatinhajoittamiseen liittyvät liikelahjat (korruptiota lääkefirmoilta) ja lääkärin työsopimuksessa maininta että "päätyöpaikassa/-virassa" tehtävä viikkotuntimäärä on vaikkapa 5 tuntia/päivä sekä rajoittamaton oikeus omaan lääkärinammatin sivutyöhön tai omaan firmaan. Jokin tässä mättää tavalliseen duunariin verrattuna ja kunnolla?
Sen nyt ymmärtäisin jos työajan jälkeen iltaisin omassa firmassaan tekee vaikkapa armeija- tai ajokorttitarkastuksia, mutta kun harjoittaa praktiikkaa, päivystää keskussairaaloissa ja jopa operoi esim. leikkauksia jne.
Lisäksi tuollainen lääkäriliitto näkyy rajoittavan yliopistoissa (veroeuroilla) koulutettavien lääkäreiden määrää ainaisella kommmentoinnellaan ja politikoinneillaan...
Ja sekin, että lääkäriksi valmistunut tekee kliinistä potilastyötä ehkä 10-15 vuotta, jonka jälkeen homma ei olekaan enää hohdokasta. Lääkäripäivät on nähty ja itsekin on tultu nähdyksi! Sitten suunta käy hallinnon puolelle, tai mihin vain, missä ei tarvitse olla potilaiden kanssa tekemisissä, sillä hehän saattavat haistakin ja olla muutenkin epämiellyttäviä. Tekosairaita jotka kinuavat vain saikkua, näin siis pahimmillaan!
PoistaVakuutuslääkärinä vasta hauskaa on. Vakiovastauksia voi antaa vaikka golfkentältä huilitauolla: "Kyseessä vanha vamma. Ei oikeuta korvauksiin." Taas kilahti bonus tilille.
PoistaVanha vitsi: Mitä eroa on vakuutuslääkärillä ja valeläälärillä? No, valelääläri on nähnyt potilaansa.
Sivukorvalla kuulijalle on joku tarinaniskijä laittanut juttuun aika paljon Lapin lisää. Hehheh.
PoistaNo nyt on sen verran asiavirheitä että pitää ammattilaisen korjata. Lääkäri ja autoetu. HAH. Ehkä yksityisellä puolella kyllä mutta harvemmin. Lainsäädäntö kestitys- yms muista liikelahjoista on merkittävästi kiristynyt alkaen 2000-luvun alkuvuosista. Nykyään saa nipin napin antaa kynän, jos sitäkään. On turha kuvitella että lääkäri (tai apteekki) saisi lääkefirmoilta sellaisia asioita "salaa" jotka ajaisivat suosimaan jotain valmistajaa X. Nykyään lääke-esittelijä tuo Lidlin pullapaketin, johon on liimattu yrityksen nimilogo. Sitä paitsi, lääketeollisuudessa toimii omavalvonta, jonka avulla myyntiluvanhaltijat voivat käräyttää toisiaan liian aggressiivisesta markkinoinnista. Perus-tk-lääkäri määrää lähes yksinomaan patettivapaita tuotteita, jotka Suomessa ovat halpaa kuin saippua. Ne on ne erikoissairaanhoidon kulut, jotka rasittavat terveydenhuoltoa. Erkoisaairaanhoidossa käytetään modernimpia lääkkeitä kuin metabolisen oireyhtymän tms. kansansairauden hoidossa. Ne maksavat.
PoistaJuu, olinkin väärässsä. Terveyskeskuslääkärin keskipalkka (huom. siis keskipalkka) kun on 6 801 euroa kuukaudessa. Osa palkasta voidaan sopia ja ottaa vaikka autoetuna.
PoistaEikä ne kandit saa 7000€/kk palkkaa, vaan Harjavallassa mm. 9000€/kk.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009612885.html
Hoitajapula ratkaistu Välkyllä tavalla:
VastaaPoistaMTV uutiset tänään
Välkky-robotti mittaa helsinkiläissairaalassa pulssia ja harjaa hiuksia – näin se toteuttaa hoitajan tahtoa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valkky-robotti-mittaa-helsinkilaissairaalassa-pulssia-ja-harjaa-hiuksia-nain-se-toteuttaa-hoitajan-tahtoa/8692782
Artikkelista poimittua
Välkky-robotti hoitaa yksinkertaisia hoitotyön tehtäviä, kuten aterian tarjoilua, apuvälineiden siirtelyä ja hiusten harjaamista.
Robotti kykenee niin ikään mittaamaan elintoimintoja, kuten pulssia, lämpöä tai happisaturaatiota.
Huipputeknologiaa hyödyntävä Välkky-robotti otetaan koekäyttöön Laakson sairaalassa Helsingissä.
Robotti toimii aina hoitajan ohjaamana. Robotti toimii langattomasti pitkienkin etäisyyksien päästä.
Välkky toistaa reaaliaikaisesti sitä ohjaavan hoitajan kehon, käsien ja pään liikkeitä.
– Robottia nimenomaan koekäytetään. Kokeilemme, mihin se pystyy.
Kaikki tehdään potilaiden kanssa yhteisymmärryksessä ja niin, että potilaat saavat tarvitsemansa tuen ja hoidon, kertoo ylihoitaja ja projektipäällikkö Kirsi Ahonen.
Ohisalo kantaa huolta Henrikssonin sydämestä :)
VastaaPoistaTerveydenhuoltoa kai se on tämäkin huoli...
HBL tänään
Ohisalo vädjar till Henriksson i öppet brev: ”Jag vet att ditt hjärta ligger på rätt plats”
https://www.hbl.fi/artikel/115765de-ed0c-44e1-b805-a1abbfddd6d1
Lääkärien määrä alkaisi olemaan sopiva, kun niitä on tuhannen verran kortistossa.
VastaaPoistaYle 10.5.2023
VastaaPoistaLasten sydänleikkausjono kriisiytyi – uusien tehohoitopaikkojen rahoitus puuttuu edelleen
https://yle.fi/a/74-20030910
Artikkelista poimittua
Turun yliopistollinen keskussairaala ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue odottavat tulevalta hallitukselta pikaista rahoituspäätöstä lasten ja vastasyntyneiden tehohoitopaikkojen lisäämiseksi.
Kansallinen tehohoitotyöryhmä ehdotti vuodenvaihteessa lisäpaikkoja Turun yliopistolliseen keskussairaalaan ja Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan, jotta lasten sydänleikkausjonot saataisiin purettua Helsingin ja Uudenmaan alueella.
Viime vuonna kymmenet lapset ovat joutuneet odottamaan sydänleikkausta pidempään kuin hoitotakuu sallii.
– Toimenpide-ehdotuksia on lähdetty toteuttamaan, koska kriisi on todellinen ja se on edelleen käynnissä. Rahoituspäätös kuitenkin puuttuu edelleen teho-osastojen lisäpaikkojen osalta, kertoo TYKSin toimialuejohtaja Heikki Lukkarinen.
Lisäksi puuttuvat vielä osaajat. Lukkarinen muistuttaa, että yhteen teho-osastopaikkaan tarvitaan jopa seitsemän sairaanhoitajan työpanos.