Mihin unohtuivat maahanmuuttajalasten epäsuorat vaikutukset?

Eilen julkaistut koululaisten osaamista mittaavat PISA-tulokset kertoivat suomalaisten koululaisten suoritustason heikentyneen edellisestä mittauksesta. Sen syitä on pohdittu yhden jos toisenkin median palstoilla, eikä ainakaan ilmiselvää sosiaalisen median vaikutusta lasten keskittymiskykyyn ole vähätelty.

Kuitenkin yksi koululaistemme suoritustasoon mitä ilmeisimmin vaikuttaneista syistä on jäänyt merkillisen vähälle huomiolle. Nimittäin heikosti oppivien maahanmuuttajalasten ja -nuorten epäsuora vaikutus muihin oppilaisiin. 

Siitä ei tietenkään voi varmuudella sanoa mitään ilman kunnollista tutkimusta, mutta jo maalaisjärjenkin perusteella voi epäillä, että näiden oppilaiden tunnetusti aiheuttama hälinä ja heidän vaatimansa erityishuomio opettajilta – mikä on pois muiden koululaisten opetukseen käytettävissä olevasta ajasta – tuntuisivat hyviltä ehdokkailta esimerkiksi sosioekonomisesti hyväosaisten perheiden lasten oppimisen yllättävään laskuun.

* * *

Erityisen hämmästynyt olin kun eilisessä A-studiossa asiaa kommentoinut – näyttävää kukkakoristetta päässään pitänyt – professori Mari-Pauliina Vainikainen kielsi eksplisiittisesti maahanmuuton vaikutuksen oppimistuloksiin (noin 15 minuutin kohdalla tässä tallenteessa). Hän perusteli tätä sillä, että heidän ja kantasuomalaisten nuorten välinen osaamisero oli pienentynyt edellisestä mittauksesta. 

Hänen perustelunsa on tietenkin sinänsä todenmukainen, mutta hänen johtopäätöksensä tuntui oudolta sitä vastaan, että maahanmuuton seurauksena koululuokkien työrauhan tiedetään oleellisesti heikentyneen. Vielä omituisempaa oli huomata, etten löytynyt helposti linkitettävää suomalaista lähdettä tälle kaikkien monietnisten luokkien lasten vanhempien tuntemalle ilmiölle. 

Selvää joka tapauksessa on, että mikäli kantaväestön oppilaat joutuvat opiskelemaan aiempia vuosia rauhattomammassa ympäristössä, se vaikuttaa heidän oppimiseensa. Samoin kuin se, että he saavat – maahanmuuttajalasten vaatiman ylimääräisen huomion takia – takavuosia vähemmän aikaa ja opetusta opettajilta. 

Siksi olisi hyvä, että myös näiden seikkojen tutkimukselle löytyisi tekijöitä ja rahoitusta. Ja ennen kaikkea kehitettäisiin sellainen pedagoginen ratkaisu, joka poistaisi nämä ongelmat suomalaisista koululuokista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Itäkeskuksen koulun takia Tuusulaan lähtenyt perhe herätti Wille Rydmanin

Lasten pakottaminen maahanmuuttajakouluihin on vaarallinen tie

Koulutuspoliittinen kynnyskysymys hallitusohjelmaan

Irrotettavia sukupuolielimiä pikkulapsille

Uutissuomalainen kertoi Yhdysvalloissa suunnitelluista sukupuolineutraaleista nukeista, joilla on irrotettvat sukupuolielimet. Ne on tarkoitettu 4–10-vuotiaille lapsille tukemaan heidän kehitystään.

Nuket ovat herättäneet keskustelua rapakon takana. Ja luonnollisesti repoublikaanit ovat olleet pöyristyneitä kun taas ainakin osa demokraateista on puolustanut tällaisia leluja lapsille. 

Nähtäväksi jää, mihin debatti johtaa. Ja tietenkin se, että miten lapsille suunnattuihin irrotettaviin sukupuolielimiin suhtaudutaan aikanaan Suomessa, mikäli sellaisia tulee täällä markkinoille – ja miksei tulisi, kun markkinat ovat nykyisin globaaleja. 

Omalta osaltani totean, etten enää hämmästy mistään. En siis myöskään irrotettavista sukupuolielimistä lasten leluissa. 

Näin siksi, että niillä tuskin on juurikaan vaikutusta tavallisiin lapsiin – pois lukien se pieni joukko, joille sekaisin olevat vanhemmat aiheuttavat joka tapauksessa omaan sukupuoleen liittyvää hämmennystä jo ennen murrosikää. Ja sitä kautta myös mielenterveysongelmia. Toivottavasti näin käy mahdollisimman harvoille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pekka Aittakumpu ja penistyöpaja
Sukupuolenkorjaus ei auta vaan pahimmillaan jopa pahentaa tilannetta
Biologinen nainen se on transmieskin

Yllättävää älykkyyttä

Me kaikki tiedämme, että ihmisten ja ihmisryhmien välillä on oleellisia eroja älykkyydessä. Lisäksi meidät on opetettu siihen, ettei etenkään jälkimmäisistä ole soveliasta puhua. Ei ainakaan julkisuudessa.

Eläinten välisistä älykkyyseroista on sen sijaan luvallista puhua eikä niiden tutkimisella ole negatiivista leimaa. Siksi tiedämme, että esimerkiksi hammasvalaat, ihmisapinat, varislinnut ja mustekalat ovat älyllisesti yllättävän kyvykkäitä. 

* * *

Siksi oli mielenkiintoista huomata tuore suomalaistutkimus (Bhambore ynnä muut), jonka mukaan myös kimalaiset ovat älykkäämpiä kuin aiemmin on ajateltu. Näin siitä huolimatta, että niiden on jo aiemmin tiedetty leikkivän palloilla sekä osaavan laskea, tunnistaa kasvoja ja jopa aistivan rytmiä.

Tutkimuksessa kimalaisille annettiin pallo, jonka avulla sen oli mahdollista päästä muuten saavuttamattomissa olleen palkinnon luokse. Kimalaiset, jotka oli aiemmin opetettu yhdistämään lattialla oleva sininen rengas (“kukka”) palkintoon siirsivät onnistuneesti palloa päästäkseen kukalle. Tämä onnistui kun kukka oli siirron ajan näkyvissä, mutta myös silloin, kun kukka oli piilossa siirtämisen aikana.

Tutkijoiden mukaan kyseessä olivat tavoitteelliset toiminnot, eivätkä pelkästään havaintopalautteen ohjaamat vahvistusoppimiseen perustuvat assosiaatiot. Toisin sanoen kimalaiset kykenivät spontaaniin ongelmanratkaisuun. 

Näin tutkimus osoitti, etteivät edistyneet kognitiiviset kyvyt ole yksinomaan tämän tekstin alussa mainitsemieni varsin suuriaivoisten eläinten ominaisuus, vaan sellaisia esiintyy myös hyönteisillä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lakiesitys armoviitosten lopettamiseksi
Korpit muistavat apajansa
Ihmisen ja simpanssin aivot

Pekka Timonen ja Vantaan ongelmat

Helsingin sanomat kirjoitti Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timosesta, joka asuu Helsingin keskustassa. Juttu oli sellainen vähän "human interest"-tyyppinen, mutta oli siinä muutama asiakin. 

Niistä ensimmäinen oli varmasti ikävää luettavaa vantaalaisille. Sen mukaan kahden vuoden takaiseen ennusteeseen nähden Vantaan verotulot ovat kutistuneet 50 miljoonalla eurolla. Ja mikä pahinta, viime vuonna verotulot laskivat, vaikka väkiluku kasvoi. 

Syytä ei jutussa paljastettu, mutta Suomen Perustan Samuli Salminen julkaisi sosiaalisessa mediassa paljon puhuvan käyrän. Sen mukaan Vantaan alle 16-vuotiaista asukkaista peräti 36,9 prosenttia oli vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisia. Lieneeköhän sillä jotain tekemistä verotulojen kutistumisen kanssa?

* * *

HS:n jutun loppupuolella kaupunginjohtaja kertoi, että "tulevaisuuden kääntöpuolena ovat Vantaan kaupunginosat, joissa suunta on väärä. Alueiden eriytymisessä Vantaalla ei ole varaa epäonnistua."

Sitten hän totesi, etteivät Suomessa harkitut toimenpiteet segregaation välttämiseksi ole tarpeeksi järeitä. Ja mainitsi yhdeksi mahdolliseksi esimerkiksi Kööpenhaminan, vaikka ei olekaan sen kaikista ratkaisuista samaa mieltä. Sitä hän ei kuitenkaan kertonut, että miten Vantaa aikoo hoitaa oman – ilmiselvän – ongelmansa. 

* * *

Kolmas mielenkiintoinen seikka löytyi aivan jutun lopusta. Siellä kerrottiin, että islantilaisilla on tapana kohdata ongelmiaan optimistisesti toistelemalla, että "kyllä se järjestyy". Ja niinpä koko juttu loppuu päättyykin kaupunginjohtajan lausahdukseen, jonka mukaan "kaupunginjohtajankin on ihan hyvä ajatella..., että kyllä asiat järjestyvät".

Luulen kuitenkin, etteivät ne Vantaan ongelmien osalta järjesty vain lausahtelemalla islantilaisia viisauksia, vaan korjaamalla tehdyt virheet. Ja vieläpä tiedostamalla, että mitä pidemmälle ongelmat pääsevät kasautumaan, sitä hankalammaksi niiden korjaaminen tulee – sikäli kuin se onnistuu lainkaan. 

* * *

Ei kuitenkaan niin pahaa, ettei jotain hyvää. Edelle linkittämäni Samuli Salmisen käyrä lienee sinänsä oikea, mutta vantaalaisista maahanmuuttajista suurin ryhmä on itäeurooppalaiset, joihin liittyvät ongelmat lienevät vähäisempiä kuin niin sanottujen "espoolaismiesten". Siten voi hyvinkin olla, ettei Vantaan tilanne ole vielä toivoton.

Näillä sanoilla toivotan kaupunginjohtaja Pekka Timoselle menestystä vantaalaisten ongelmien ratkaisemisessa! 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muslimitytöt on vapautettava burkasta koko Suomessa!
Uutta tietoa pääkaupunkiseudun demografisesta muutoksesta
Poliisi pidätti miehen Vantaa Länsimäessä

Kehitysmaalaisten maahanmuutto johtaa kehitysmaalaistyyppisiin ongelmiin

Eilinen päivä toi julkisuuteen sen, että lähinnä kehitysmaalaisen taustan omaavien maahanmuuttajien varassa pyöriviin Wolt-kuljetuksiin on liittynyt ikäviä piirteitä. Lähettien käyttämien tilien määrä on pienempi kuin halukkaiden määrä, minkä seurauksena sellaisen omistavat, mutta muihin hommiin siirtyneet, henkilöt ovat ryhtyneet vuokraamaan niitä eteenpäin. 

Vaikka kaikki tapahtuisi laillisesti ja verot maksaen, liittyy tähän toimintatapaan ongelmia, joista edelle linkittämäni Ylen uutinen kertoi. Eikä asiaa ainakaan paranna se, että näihin kuvioihin liittyy usein myös veronkiertoa ja lähettien epätervettä kilpailutusta. 

Nähtäväksi jää, miten asia etenee, sillä ainakin jotkut ravintolat ovat esille tulleiden asioiden seurauksena päättäneet lopettaa ruuan myymisen Woltin kautta. Nähtäväksi kuitenkin jää, yleistyykö tämä protesti niin laajaksi, että sillä olisi jotain todellista merkitystä. 

Omalta osaltani totean, että tämäkin tapaus osoittaa kuinka kehitysmaalaisten maahanmuutto tuottaa yhteiskuntaan kehitysmaalaistyyppisiä ongelmia. Nähtäväksi jää, onnistutaanko niitä tavalla tai toisella korjaamaan: onhan kuitenkin lähtökohtaisesti parempi, että maahanmuuttajat tekevät leipänsä eteen työtä sen sijaan, että elelisivät maassamme pelkillä sosiaalituilla. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä.
Työttömyyttä ja valonpilkahduksia
Kehitysmaalaisten maahanmuutto on pysyvästi haitallista
Maahanmuuton harvoin mainittu kuluerä

Euroopan Unionin ongelmat ja niiden perussyyt

Euroopan Unionia vaivaa heikko todellisuudentaju eli tosiasioiden ymmärtämisen puute. Siksi oli hyvä, että Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusstrategia tuo esille oman näkemyksensä vanhan mantereen asioista. 

Sen mukaan Euroopan ongelmia ovat taloudellisen painoarvon lasku, ylisääntely, hallitsemattomaksi nähty muuttoliike ja syntyvyyden romahdus. Amerikkalaisten lista ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä siihen on lisättävä yletön arvoliberalismi.  

Nämä kaikki ovat asioita, jotka kuka tahansa älyllisesti rehellinen eurooppalainen voi todeta todellisiksi. Tarkemmin ajateltuna kaikki viisi kohtaa eivät kuitenkaan ole toisistaan riippumattomia, vaan ne jakautuvat perus- ja seurannaisongelmiin - siis ultimaattisiin ja proksimaattisiin tekijöihin. 

EU:n ultimaattisia ongelmia ovat ylisääntely ja yletön arvoliberalismi. Ensin mainitun seurauksena maanosamme talous on menettänyt kansainvälisen kilpailukykynsä ja jälkimmäinen on puolestaan tuottanut syntyvyyden romahduksen ja hallitsemattoman muuttoliikkeen. 

Tämä lista ei ole yhdentekevä, vaan se tulisi ymmärtää sekä kansalaisten että poliitikkojen tasolla, sillä vain sitä kautta Euroopan Unioni voi katkaista luisunsa kohti köyhyyttä ja surkeutta. Ja siten varmistaa kansalaistensa elintaso ja turvallisuus sekä myös kyky puolustaa aktiivisesti omaa etuansa kansainvälisten turbulenssien pyörteissä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Matias Marttinen pitää kiinni hallituksen tavoitteesta
Nyt nähdään, onko EU maailmanpolitiikan toimija vai paperitiikeri?
Eurooppalainen hyvinvointivaltio – menneisyyden utopia

Rasismia Kontiolahdella

Uutissuomalaisen mukaan Kontiolahdella kuusitoista vuotta asunut, työtä tekevä ja jo toista tutkintoaan opiskeleva, yrittäjäksi tähtäävä, somalinainen on joutunut kahden miehen vainon kohteeksi. Nämä ovat jutun mukaan huudelleet solvauksia ja lähteneet myös seuraamaan häntä kadulla sekä puhutelleet naista käyttämällä neekeri-sanaa. Lisäksi joku – luultavasti jompikumpi näistä miehistä – on kirjoittanut rasistisia tekstejä pyörätien asfalttiin.

Miehet ovat myös kiroilleet hänelle, kutsuneet häntä luokseen ja käyttäytyneet rasistisesti myös hänen lapsensa kuullen. Kaiken tämän seurauksena nainen pelkää, että huutelu muuttuu jossain vaiheessa fyysiseksi väkivallaksi. 

Tilanne on somalinaiselle uusi, koska hän ei ole kohdannut Kontiolahdella aiemmin rasismia. Jutussa haastatellun kantasuomalaisen naisen mukaan "nämä tulevat yöllä, joten ei minulla ole havaintoa tekijästä tai huutelijoista, kun ei tule siihen aikaan täällä liikuttua".

* * *

Kontiolahden tapaus kohdistuu siis – uutisen mukaan – sellaiseen maahanmuuttajaan, joka on oppinut sujuvan suomenkielen, tekee elääkseen töitä ja käyttäytyy paikkakunnalla muutenkin asiallisesti. Toisin sanoen hän ei ole omalla käytöksellään aiheuttanut kohtaamiaan ongelmia. 

Tämän tapauksen taustalla on nähtävissä yleinen maahanmuuttoon liittyvä ongelma. Eli se, että sellaisilla paikkakunnilla, joilla elää runsaasti maahanmuuttajia, heihin on liittynyt tunnetusti paljon ongelmia ja rikollisuutta. Yksi tällaisen – sinänsä aivan aiheellisesti – negatiivisen leiman saanut ryhmä on Suomen somaliväestö. 

Tämän leiman seurauksena negatiivisia ennakkoluuloja kohdistuu myös sellaisiin somaleihin, jotka ovat integroituneet yhteiskuntaamme. Toisin sanoen syntyy ilmiö, jossa tiettyyn viiteryhmään kuuluvien idioottien toiminta heijastuu kantaväestön suhtautumiseen kaikkiin siihen kuuluviin henkilöihin.

Vaikka tämä voi joidenkin mielestä tuntua oikeutetulta, tulisi kaikkien ymmärtää, ettei väestöongelmia ratkaista maahanmuuttajanaisia ahdistelemalla, kaduilla huutelemalla tai pyöräteille kirjoittamalla, vaan maahanmuuttopolitiikan keinoin. Ja päinvastoin, hyvää yhteiskuntaa ei rakenneta tosiasiat sivuuttavaan arvoliberaaliin unelmahöttöön perustuvalla maahanmuuttopolitiikalla, vaan perustamalla yhteiskunnalliset päätökset sen mukaisiksi, etteivät maahan syystä tai toisesta saapuneet ihmisryhmät muodosta missään päin maata sellaisia ongelmia, jotka aiheuttavat pitkäaikaista väestöryhmien välistä kitkaa. 

Valitettavasti tätä ei ole ymmärretty Suomessa, vaan erityisesti viime vuosikymmenen yltiöpäisen humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena meille on synnytetty tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin liittyvää työttömyyttä, jengejä ja rikollisuutta, jotka vaikeuttavat yhteiskunnan toimintaa myös siellä, minne nämä ongelmat eivät todellisuudessa edes ulotu. Ja juuri tästä Kontiolahden somalinaisen ikävä tilanne kertoo.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pari sanaa naismurhista ja turvapaikkatilastoista
Vesa Kanniaisen mukaan irakilaiset ja somalit aiheuttava valtavat kustannukset julkiselle sektorille
Vihapuhetta Helsingin rautatieasemalla

Poliisi ampui miehen

Käytännössä kaikki uutismediat (Yle, MTV3, IS, IL, HS, ESS, HU) ovat kertoneet, että poliisi ampui pitkän operaation lopuksi pitkä veitsi kädessään lähestyneen miehen Helsingin Alppiharjussa. Siten hän lienee ampunut uhrin torjuakseen ilmeisen itseensä kohdistuneen uhan.

Ammutusta henkilöstä tai hänen taustoistaan ei ole kerrottu mitään muuta kuin sukupuoli. Sen sijaan on kirjoitettu paljon siitä, että alue on muuttunut viime vuosina rauhattomaksi ja että siellä liikuskelee paljon päihdeongelmaisia ihmisiä. Lisäksi se on mainittu alfa-pvp:n eli ”peukuksi” kutsutun muuntohuumeen käyttäjien keskittymäksi. 

Näistä tiedoista voisi päätellä, että kyseessä oli huumeista sekaisin olevan mies, joka hyökkäsi poliisia kohti uhaten tätä pitkällä veitsellä. Tämä saattaa pitää paikkansa, mutta olla yhtä hyvin pielessä. 

Emme kuitenkaan voi päätellä yhtään mitään siitä, miksi poliisi halusi alun alkaen ottaa miehen kiinni. Oliko hän uhkaillut ihmisiä tai jopa vahingoittanut jotakuta, vai oliko hän muuten vain pelottavan oloinen veitsensä kanssa. Emme myöskään tiedä, oliko hän kantasuomalainen, romani, saamelainen, afrikkalainen, arabi, persialainen, saksalainen, ranskalainen, italialainen, ukrainalainen, venäläinen, kiinalainen, intialainen, aboriginaali, hottentotti vai joku muu.

Olemme myös tietämättömiä miehen taloudellisesta asemasta. Oliko hän vauraan perheen rahoissaan oleva korkeakoulutettu jälkeläinen, vai kenties köyhän perheen varaton ja kouluja käymätön lapsi? Entä hankkiko hän leipänsä työtä tekemällä, vai elikö sosiaaliturvan tai kenties opintotuen varassa? Entä oliko puolisoa, lapsia tai muuten vain hyviä kavereita? 

Entä mikä oli hänen maailmankatsomuksensa. Oliko hän markkinatalouden vai sosialismin kannattaja? Eikä tiedossa ole myöskään se, että uskoiko hän jumalaan - ja jos uskoi, niin millaiseen?

Nähtäväksi siis jää, mitä yhteiskuntapoliittisia johtopäätöksiä tapauksesta voidaan tehdä. Tässä vaiheessa voimme vain toivottaa miestä ampuneelle poliisille voimia selvitä omasta järkytyksestään sekä esittää surunvalittelut ammutun miehen omaisille. Sekä toivoa, ettei Alppiharjun yleinen kehitys jatkuisi samansuuntaisena kuin se on uutisten mukaan tehnyt.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mielenterveysongelmaisia 
Poliisi kaipasi videoita espoolaismiehistä, ampui Helsingissä ja käskytti Kangasniemellä
Myyrmäki poliisin erityisvalvontaan

Ratkaisuehdotus IAU:n lakkoon

Ilmailualan Unioni IAU on jatkanut sitkeästi työtaisteluaan Finnairia vastaan. Kyse on raadollisesti ennen kaikkea rahasta, sillä työntekijöitä edustava IAU haluaa, että vuosina 2021 ja 2022 toteutumatta jääneet palkankorotukset huomioidaan tulevalla sopimuskaudella.

Finnairilla on kyllä sinänsä palkanmaksukykyä, sillä yhtiö tuotti viime vuonna 114,2 miljoonaa euroa 3 048 miljoonan euron liikevaihdolla. Tosin yhtiön tämän vuoden ensimmäinen neljännes oli pettymys, mikä selittyy suurelta osin työntekijöiden lakkoilusta. 

Päivän uutiset kertoivat, ettei IAU ole hyväksynyt työnantajan uusinta ehdotusta riidan ratkaisuksi. Ja siksi hyvät neuvot ovat kalliita, jota valtion lentoyhtiön tulevaisuus ei kaatuisi nyt käynnissä olevaan riitaan. 

Tämän takia ehdotan, että ratkaisua haettaisiin siitä, mikä toteutui jo vuosina 2021 ja 2022, eli palkkojen sitomisesta yhtiön liiketulokseen. Toisin sanoen pidetään palkkataso nykyisellään, mutta tehdään työntekijöille bonusohjelma, jossa näiden lopullinen vuosipalkka toteutetaan muhkeina bonuksina, mikäli yhtiö tuottaa voittoa - mutta jos on ongelmia, jäävät myös työntekijöiden bonukset saamatta. 

Tällaisella ratkaisulla olisi sekin hyvä puoli, että se todennäköisesti parantaisi työntekijöiden työmotivaatiota ja sitä kautta turvaisi jatkossa - lentoyhtiöksi pienen - Finnairin säilymistä itsenäisenä pitkälle tulevaisuuteen. Näin toimien voittajia olisivat sekä yhtiön omistajat, työntekijät että koko suomalainen yhteiskunta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vasemmiston poliittinen propaganda on tehonnut
Asiallinen työtaistelu
Teollisuuden työtaistelut alkoivat - mutta toivottavasti ne myös loppuvat nopeasti

EU:n komissio heräsi ja havaitsi ongelman

Euroopan Unioni on vuosien mittaan rakentanut sellaisen byrokratiakoneiston, että alueen taloudellinen kehitys on jäänyt pahasti muun maailman jalkoihin. Tämä huomio ei ole millään tavalla uusi, mutta nyt siihen on lopultakin herätty ja sen seurauksena EU-komissio aloitti oman yrityksensä sääntelyn keventämiseksi tällä viikolla. 

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että jokainen uusi byrokratiaa lisäävä uudistus on tehty hyvässä tarkoituksessa ja sellaisen uskon ajamana, että muutos tekisi maailmasta hiukan aiempaa paremman. Eikä hallintovallan kasvu siitä syystä johdu pahoista aikeista, vaan ymmärtämättömyydestä tai suoranaisesta tyhmyydestä (tässä valaiseva esimerkki).

EU:n keskushallinnon vuosikymmeniä tehtailema direktiiviviidakko ja maailmanparantamisyritykset ovat johtaneet pääsääntöisesti taloudellista yrittämistä vaikeuttaviin, hallintoa kasvattaviin ja ihmisten veronmaksajien elämää vaikeuttaviin kehityskulkuihin. Ja sitä kautta eurooppalaisten elämänlaadun heikkenemiseen. 

Tämä nähdään hyvin selkeästi vertailemalla eri alueiden talouskasvua. Se on viime vuosina ollut erityisesti USA:ssa ja Intiassa voimakkaan nousujohteista, mutta EU:n alueella erittäin heikkoa. Ja poikkeuksellisen lainkuuliaisessa Suomessa suorastaan katastrofaalista.

Siksi on hyvä yhtyä Helsingin Sanomain pääkirjoittajan loppukaneettiin, jonka mukaan "paatunut sääntelykoneisto tarvitsee pysyvän asennemuutoksen, ja siihen tulee nyt tilaisuus, kun EU:n painopiste siirtyy talouskasvuun ja turvallisuuteen". Ja toivoa, että tämä ymmärretään myös Brysselin vallan kammareissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Diversiteetin, tasa-arvon, inkluusion ja suomettumisen seurauksista
Esimerkki on annettu, mutta seuraako Suomi?
Ylen kannattaisi kutsua Matti Viren, Eemil Nuuttila, Matias Mäkynen ja Mika Maliranta A-studioon

Kirjolohenkasvattajat eivät ymmärtäneet, että on turha itkeä kun maito on jo maassa

Oikeutta eläimille oli kuvannut kalankasvattamoilta materiaalia, jota Yleisradion MOT-ohjelma näytti kaikelle kansalle. Tapaus oli sikäli mielenkiintoinen, että se osoitti suomalaisessa kirjolohenkasvatuksessa olevan sellaisia ongelmia, joita siinä ei saisi olla ja tukee samalla Euroopan kalantuotantoa hallitsevaa ja maailman laajinta norjalaista pussilohenkasvatusta. 

Itselleni hämmästyttävintä ohjelmassa olivat suomalaisten kalankasvatusta valvovan viranomaisen laiminlyönnit. Erityisen käsittämätöntä oli se, ettei aluehallintovirastoilta löytynyt raportteja kalankasvattamoille tehdyistä hyvinvointitarkastuksista, jollaisia olisi tullut tehdä kaikissa niissä tapauksissa, joissa eläinlääkäri on ilmoittanut viranomaisille puutteita eläinten hyvinvoinnissa. 

Ruokaviraston virkamiehen mukaan "tarkastuksia kuitenkin tehdään satoja vuosittain. Pidän epätodennäköisenä, etteikö olisi ollut tilanteita, jotka olisivat edellyttäneet hyvinvointia koskevan tarkastuslomakkeen täyttämistä." 

Onko suomalaiseen kalankasvatukseen siis pesiytynyt korruptoitunut järjestelmä, jossa yrittäjä on toimivinaan vastuullisesti ja virkamies on valvovinaan huolellisesti?

* * *

Nähtäväksi joka tapauksessa tulee se, mitä MOT-ohjelmasta seuraa. Virkamiehen mukaan kalankasvatuksen toimijoiden koulutukseen ja sitä valvovan viranomaisen toiminnan puutteisiin tullaan jatkossa paneutumaan entistä paremmin.  

Se olisikin merkillistä, mikäli näin ei tehtäisi. Valitettavasti nyt ollaan kuitenkin jo tilanteessa, jota vanha kansa on kuvannut sanonnalla "on turha itkeä kun maito on jo maassa". 

MOT-ohjelman jälkeen suomalainen kirjolohenkasvatus ehti nimittäin jo saamaan negatiivisen leiman, jonka ennaltaehkäiseminen olisi ollut paljon helpompaa kuin vahinkojen korjaaminen. Ja monet närkästyneet suomalaiset tulevat ostamaan suomalaisen kirjolohen  sijaan norjalaista kassilohta, joka muutenkin hallitsee maailman ruokakalamarkkinoita. Eikä se ole yhtään sen eettisempää kuin suomalainenkaan tuotanto - pikemminkin päinvastoin.

Tästä syystä jokaisen suomalaisen kirjolohenkasvattajan ja valvovan virkamiehen olisi syytä katsoa sekä peiliin että kollegoihinsa. Ja miettiä, että miten tämä asia meni noin niinkuin omasta mielestä. 

* * *

Tarkoitan sitä, että kalataloussektorin ja viranomaisten olisi ollut syytä huomata ne varoitukset, joita viimeisten vuosikymmenien aikana on saatu niin turkistarhoilta kuin karjankasvatuksestakin. Eli ymmärtää, kuinka aktivistit eivät kaihda keinoja nostaakseen eläintuotannon ongelmia kaiken kansan nähtäville. 

Ja etteivät he kaihda sen jälkeen kaikkien löydöstensä käyttämistä hyödyksi mustamaalatakseen koko tuotannonalan piittaamatta sen seurauksista yrittäjien taloudelle tai koko suomalaiselle ruuantuotannolle. Eivätkä edes tunnetusti terveellisen kalan käytölle osana suomalaista ruokavaliota. 

Niinpä nyt nähdyn MOT-ohjelman jälkeen jää nähtäväksi, parantaako suomalaisen kalankasvatuksen mainetta kalankasvattajaliiton edustajan vakuuttelu siitä, että suomalainen kalankasvatus on kaiken kaikkiaan vastuullista ja kestävää elintarviketuotantoa. Tai se, että kalankasvattajat itse ovat kyselyissä sanoneet pitävänsä kirjolohien hyvinvointia ja terveyttä ykkösasianaan. 

Eikä kirjolohibisnekselle taida tehdä hyvää sekään, että ihmisten silmissä on jo saattanut syntyä epäilys sen suhteen, että onko suomalaisten kasvattamoiden kalakuolleisuus niin vähäistä kansainvälisessä vertailussa, kuin meille on kerrottu. 

Sen sijaan on varmaa, että norjalaiset ovat valmiita korvaamaan suomalaisen kirjolohen kauppojen kalatiskeiltä, mikäli kansa päättää boikotoida sitä nyt esille tulleiden laiminlyöntien takia. Eikä menetettyä markkinaosuutta ole helppo saada enää takaisin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Elisa Aaltolan ajattelu on pikkulapsen tasolla
Byrokraatin tulisi edistää eikä hankaloittaa taloutta
Turkistalous vakavan paikan edessä

Vierasperäisistä saalistajista

Vieraslajeja pidetään toiseksi suurimpana uhkana luonnon monimuotoisuuden säilymiselle ja yhtenä suurimmista ympäristöongelmista. Kyse on eliölajeista, joita ei esiinny jollain maantieteellisellä alueella alkuperäisenä, vaan ne ovat päätyneet sinne ihmistoiminnan seurauksena

Käytännössä vieraslajit voivat kilpailla tai risteytyä luonnossa alkuperäisten lajien kanssa, saalistaa niitä tai levittää tauteja ja loisia. Monesti niiltä puuttuvat myös luontaiset viholliset, saalistajat tai loiset, mikä edesauttaa niiden menestymistä uudessa ympäristössä. 

Pahimmillaan vieraslajit voivat hävittää kokonaan alkuperäisiä lajeja, kuten on tapahtunut esimerkiksi valtamerten saarilla, mutta laajemmilla maantieteellisillä alueella niiden kilpailijat ja saaliseläimet sopeutuvat yleensä uuteen tulokkaaseen. Esimerkiksi suomalaiset kotikissat pyydystävät kuukausittain noin miljoona pikkueläintä, joista noin 144 000 on pikkulintuja, mutta ne eivät silti hävitä Suomesta jatkuvasti uusia lajeja.

Australian luonnonmukaisissa ympäristöissä saaliiksi joutuu vuosittain 815 miljoonaa eläintä, joista 56 % saarimantereen alkuperäiseen lajistoon kuuluvia. Lisäksi asutuksen liepeillä kenellekään kuulumattomat kissat tappavat 149 miljoonaa ja ihmisten lemmikit 180 miljoonaa nisäkästä, jotka olivat pääosin saarimantereelle ihmisten mukana kulkeutuneisiin lajeihin kuuluvia.

* * *

Uudessa tutkimuksessa Martin Philippe-Lesaffre ja hänen kumppaninsa tutkivat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat saalislajien haavoittuvuuteen kotikissan saalistukselle Australiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa kaikissa - Pohjois-Afrikasta peräisin oleva - kotikissa esiintyy vieraslajina. Koeasetelman kannalta oli oleellista erityisesti se, että sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa esiintyy luontaisesti muita pieniä kissapetoja, mutta Australiassa sellaisia ei ole. 

Tutkijat hyödynsivät tutkimuksessaan kokeellisia saalistustietoja sekä koneoppimismalleja kompensoimaan saalistustietojen puutteellisuutta. Näin he pystyivät tunnistamaan eri mantereille ominaisia saalistuksen piirteitä. 

Pohjois-Amerikassa ja Europassa kissat saalistivat eniten lintuja, kun taas Australiassa ne suosivat nisäkkäitä. Saaliiksi joutuneiden lintujen ominaisuudet olivat varsin samanlaisia kaikilla mantereilla, mutta nisäkkäiden ominaisuudet erosivat toisistaan. 

Erot kissojen saalistamien ja niiden rauhaan jättämien nisäkäslajien välillä liittyivät kaikilla kolmella mantereella erityisesti niiden levinneisyyteen ja lisääntymisominaisuuksiin. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa myös eläinten pieni koko lisäsi niiden saaliiksi joutumisen riskiä, mutta Australian nisäkkäiden kohdalla tutkijat eivät havainneet yhteyttä nisäkkäiden koon ja niiden saaliiksi joutumisen välillä. Eli siellä suuret eläimet joutuivat kissojen saaliiksi siinä kuin pienetkin. 

Tutkijoiden mukaan heidän saamansa tulokset korostavat ekologisten ja evolutiivisten tekijöiden merkitystä vieraslajien saalistusvaikutusten arvioinnissa ja luonnonsuojelussa. Lisäksi he pitivät koneoppimisen hyödyntämistä tärkeänä uutena innovaationa pyrittäessä tunnistamaan lajeja, joita vieraspedot uhkaavat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen ja Amerikan lihansyöjät
Arabialaistaustaiset villikissat
Kissauutinen

Ranska kaipaa poliittista suvaitsevaisuutta

Ranskan hallitus kaatui, joten presidentti Emmanuel Macron kutsuu tänään koolle eri poliittiset puolueet keskustelemaan uuden hallituksen muodostamisesta. Vain Jordan Bardellan johtama maahanmuuttokriittinen Kansallinen liittoutuma sekä Jean-Luc Mélenchonin laitavasemmistolainen Alistumaton Ranska jäivät vaille kutsua. 

Näistä puolueista Kansallinen rintama kuuluu parlamentin suurimpiin - sekä on kannatukseltaan selvästi suurin - ja Mélechon puolestaan johti koko viime kesänä pidetyt vaalit voittanutta Uusi kansanrintama -koalitiota, johon kuului Alistumattoman Ranskan lisäksi joukko muitakin vasemmistopuolueita aina Vihreistä alkaen. Siten toimivan hallituksen muodostaminen tulee epäilemättä olemaan vaikeaa.

Otin aiheen tänä aamuna esiin siitä syystä, että Ranskassa nähdään jälleen kerran se, kuinka poliittinen joustamattomuus johtaa vaikeuksiin. Suomessa tämä asia on ajoittaisia poikkeuksia lukuun ottamatta hoidettu paremmin, eli meillä äärivasemmisto eli SKDL pääsi hallitukseen jo vuonna 1944 eli heti sotien jälkeen. Ja tuli siten sidotuksi demokraattiseen päätöksentekoon.

Samalla tavalla Suomen hallitukseen nousi vuonna 1983 Vennamoiden populistinen SMP. Ja nykyään maan johdossa on edustettuna maahanmuuttokriittinen Perussuomalaiset, jonka puheenjohtaja Riikka Purra toimii vastuullisena valtiovarainministerinä, koska vaalit osoittivat kansan haluavan näin.

Tämä joka suuntaan ulottuva poliittinen suvaitsevaisuus tekee suomalaisesta demokratiasta varsin poikkeuksellisen Euroopan Unionissa. Esimerkiksi Saksassa ei ole päästetty hallitukseen sen enempää äärivasemmistoa kuin maahanmuuttokriittistä Vaihtoehto Saksalle puoluettakaan. 

Jopa suvaitsevana pidetyssä Ruotsissa on maahanmuuttokriittiset Ruotsidemokraatit pidetty poissa vallan kahvasta tarjoamalla näille tukipuolueen paikkaa ja jossain määrin maahanmuuttokriittistä hallituspolitiikkaa. 

Ranskan tapauksessa jää nähtäväksi, onnistuuko Macron palapelinsä kokoamisessa ilman maahanmuuttokriittisiä ja laitavasemmistoa. Ja jos se onnistuukin, niin kykeneekö mahdollisesti syntyvä keskustaoikeisto-vasemmisto koalitio hallitsemaan maata, vai jääkö sen toimintakyky vähäiseksi tai suorastaan olemattomaksi. 

Tämä on sikäli vakava asia, että Ranska on eurooppalainen suurvalta ja sellaisena sen toimintakyky on merkittävä koko EU:n kannalta. Lisäksi juuri nyt on ratkaistavana se, kuinka eurooppalaiset lisäävät tukeaan Ukrainalle heikentyneen Venäjän kukistamiseksi tai millä tavoin Unionissa hallitaan Lähi-idän sekavan tilanteen seurauksia - etenkin jos se johtaa uuteen hallitsemattomaan Välimeren yli suuntautuvaan kansainvaellukseen. 

Lisäksi ranskalaisten olisi hyvä tunnustaa, että heidän valtionsa ongelmiin kuuluu myös maan julkisen sektorin Suomeakin pahempi velkaantuminen, jonka pysäyttäminen on pakko tehdä ennemmin tai myöhemmin. Eikä maan suuresta muslimivähemmistöstä ponnistava terrorismiriskikään ole kadonnut mihinkään, vaan pikemminkin odottaa vain sopivaa hetkeä purkautuakseen jälleen väkivallaksi.

Näiden haasteiden edessä olisi hyvä - tai jopa suorastaan välttämätöntä - että Macron tunnustaisi tosiasiat, nostaisi poliittisen suvaitsevaisuuden gallialaiseen hallituspolitiikkaan sekä ohjaisi sen myötä koko Ranskan poliittisen oikeiston Kansallista rintamaa myöden tekemään hallitusohjelman, jolla vastattaisiin maan sisä- ja ulkopoliittisiin haasteisiin. Eli seuraamaan suomalaista esimerkkiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Itävallan vaalit muistuttivat EU:n maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta
Syyrialaista, algerialaista ja mustaa väkivaltaa Euroopassa
Ranskassa parlamenttipaikkojen ja äänten määrät eivät vastaa toisiaan

Itävallan vaalit muistuttivat EU:n maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta

Yleisradio painotti uutisoinnissaan Itävallan eilisistä vaaleista sitä, että ne voittanut Vapauspuolue on "Venäjä-mielinen". Tämä pitänee sinänsä paikkansa, mutta venäjämielisyys tuskin on ollut tärkein - eikä ehkä edes kovin tärkeä - syy äänestää tätä puoluetta. 

Sen sijaan syy on sama kuin itäisen Saksan osavaltiovaaleissa kannatustaan rajusti lisänneiden AfD:n ja BSW:n äänestäjillä tai Ruotsissa Ruotsidemokraatteja ja Ranskassa Kansallista liittoumaa kannattavilla. Eli ihmisten kyllästyminen Euroopassa harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan, joka on johtanut kaikissa näissä maissa monenlaisiin ongelmiin.

Suomessa on Riikka Purran (ps) johtaman Perussuomalaisten kannatus noussut samasta syystä, mutta sitä erottaa itävaltalais- ja saksalaispuolueista venäläisen todellisuuden ymmärtäminen. Eli sen, että Venäjä aiheuttaa uhan Suomelle ja koko eurooppalaiselle turvallisuudelle. 

Siksi on kysyttävä, että olisiko myös Euroopassa aika noudattaa Juho Kusti Paasikiven oppia ja todeta tosiasioiden tunnustamisen olevan viisauden alku. Ja muuttaa EU-maiden maahanmuuttopolitiikka sellaiseksi, ettei itävaltalaisten tai saksalaisten tarvitse sitä vastustaaksen äänestää Vladimir Putinia myötäileviä puolueita. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Itävallan ympäristöministeri järjesti suomalaisille yli 700 000 000 euron vuosilaskun
Kehitysmaalaisten määrä Välimerellä on jälleen kasvussa
Onko FPÖ:n Strache valtavirtaa vai mätä omena?