Pekka Timonen ja Vantaan ongelmat

Helsingin sanomat kirjoitti Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timosesta, joka asuu Helsingin keskustassa. Juttu oli sellainen vähän "human interest"-tyyppinen, mutta oli siinä muutama asiakin. 

Niistä ensimmäinen oli varmasti ikävää luettavaa vantaalaisille. Sen mukaan kahden vuoden takaiseen ennusteeseen nähden Vantaan verotulot ovat kutistuneet 50 miljoonalla eurolla. Ja mikä pahinta, viime vuonna verotulot laskivat, vaikka väkiluku kasvoi. 

Syytä ei jutussa paljastettu, mutta Suomen Perustan Samuli Salminen julkaisi sosiaalisessa mediassa paljon puhuvan käyrän. Sen mukaan Vantaan alle 16-vuotiaista asukkaista peräti 36,9 prosenttia oli vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisia. Lieneeköhän sillä jotain tekemistä verotulojen kutistumisen kanssa?

* * *

HS:n jutun loppupuolella kaupunginjohtaja kertoi, että "tulevaisuuden kääntöpuolena ovat Vantaan kaupunginosat, joissa suunta on väärä. Alueiden eriytymisessä Vantaalla ei ole varaa epäonnistua."

Sitten hän totesi, etteivät Suomessa harkitut toimenpiteet segregaation välttämiseksi ole tarpeeksi järeitä. Ja mainitsi yhdeksi mahdolliseksi esimerkiksi Kööpenhaminan, vaikka ei olekaan sen kaikista ratkaisuista samaa mieltä. Sitä hän ei kuitenkaan kertonut, että miten Vantaa aikoo hoitaa oman – ilmiselvän – ongelmansa. 

* * *

Kolmas mielenkiintoinen seikka löytyi aivan jutun lopusta. Siellä kerrottiin, että islantilaisilla on tapana kohdata ongelmiaan optimistisesti toistelemalla, että "kyllä se järjestyy". Ja niinpä koko juttu loppuu päättyykin kaupunginjohtajan lausahdukseen, jonka mukaan "kaupunginjohtajankin on ihan hyvä ajatella..., että kyllä asiat järjestyvät".

Luulen kuitenkin, etteivät ne Vantaan ongelmien osalta järjesty vain lausahtelemalla islantilaisia viisauksia, vaan korjaamalla tehdyt virheet. Ja vieläpä tiedostamalla, että mitä pidemmälle ongelmat pääsevät kasautumaan, sitä hankalammaksi niiden korjaaminen tulee – sikäli kuin se onnistuu lainkaan. 

* * *

Ei kuitenkaan niin pahaa, ettei jotain hyvää. Edelle linkittämäni Samuli Salmisen käyrä lienee sinänsä oikea, mutta vantaalaisista maahanmuuttajista suurin ryhmä on itäeurooppalaiset, joihin liittyvät ongelmat lienevät vähäisempiä kuin niin sanottujen "espoolaismiesten". Siten voi hyvinkin olla, ettei Vantaan tilanne ole vielä toivoton.

Näillä sanoilla toivotan kaupunginjohtaja Pekka Timoselle menestystä vantaalaisten ongelmien ratkaisemisessa! 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muslimitytöt on vapautettava burkasta koko Suomessa!
Uutta tietoa pääkaupunkiseudun demografisesta muutoksesta
Poliisi pidätti miehen Vantaa Länsimäessä

Kuumat paikat pohjoisessa

Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat julkaisivat tutkimuraportin, jonka mukaan viime kesä oli Lapissa kuumin peräti kahteen tuhanteen vuoteen. Siinä hyödynnettiin mäntyjen vuosilustoja, joiden paksuus korreloi vahvasti kesäkuukausien lämpötilaan. 

Siten ei ole mitään merkittävää syytä olla uskomatta kyseistä tutkimusta - etenkin kun myös suorat lämpötilamittaukset osoittivat Sodankylän kesän olleen lämpimin koko sen yli sadan vuoden mittaushistorian ajalla. Mutta itseäni kiinnostaa kuitenkin kuinka laajalti pohjoisessa nähtiin ennätyslämmintä. 

Tämä kiinnostukseni johtuu siitä, ettei pohjoisen merijään pinta-ala suinkaan sulanut lyhyen mittaushistoriansa pienimmäksi, vaan vuosina 2007, 2016, 2019 ja 2020 se oli pienempi. Tosin viime kuussa se sitten oli ajankohtaan nähden pienempi kuin koskaan ennen mittaushistoriansa aikana. 

Tämän kaiken seurauksena päätin tänä aamuna katsoa NASA:n tilastoja, joihin on kerätty lämpötilan mittaustuloksia ympäri maailman. Niinpä valitsin tarkasteltavaksi pohjoisia paikkakuntia sillä perusteella, että niistä on olemassa suhteellisen pitkä tilastohistoria ja tarkastelin nimenomaisesti kolmea kesäkuukautta. 

Ensimmäiseksi otin tarkasteltavakseni hyvin läheltä Suomen Lappia Norjan Vardön eli Vuoreijan tilaston. Siellä viime kesä ei enää ollut vuodesta 1880 alkaneen mittaushistorian lämpimin, vaan sen "sijoituksen nappasi" vuosi 2013 ja myös kesä 2022 meni vuoden 2024 edelle. 

Seuraavaksi katsoin Euroopan puoleisen Pohjois-Venäjän Indigan tilastoa, joka alkaa vuodesta 1923. Siellä kesä ei ollut erityisen lämmin, vaan neljää edellistä - ja kymmeniä muita vuosia viileämpi. Siten Suomen Lapin lämpöaalto ei selvästikään ulottunut enää sinne. 

Kolmanneksi valitsin sitten Wrangelin saaren Itä-Siperian pohjoispuolelta. Siellä kesä oli kylmin sitten vuoden 2008. Eli siellä kesä oli pikemminkin poikkeuksellisen kylmä kuin lämmin. 

Pohjois-Amerikan länsiosista otin tarkasteltavaksi Hay Riverin, jonka mittaushistoria ulottuu vuoteen 1893. Sielläkään viime kesä ei ollut erityisen kuuma vaan kylmin sitten vuoden 2020. 

Amerikan mantereen itäosista tarkasteluni kohteeksi sattui Bagotville. Siellä kesä sitten olikin vuodesta 1943 alkaneen mittaushistorian lämpimin. Heräsi kysymys, että ulottuiko viime kesän poikkeuksellisen lämmin alue siis Itä-Kanadasta Suomeen asti!

Asia selvisi kun tarkastelin Islannista Vestmannaeyjarin tilastoa. Sen mukaan viime kesä oli kylmin sitten vuoden 1989 ja myös kylmempi kuin tilaston ensimmäinen kesä 1884. Selvästikään Lapin lämpöaalto ei ylettynyt sinne asti. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, millaisesta kesästä pohjoisen Suomen asukkaat saavat nauttia tulevana kesänä. Ja muistetaan samalla mahdollisten helteiden keskellä, ettei ilmastonmuutos ole vielä lämmittänyt Suomen Lappia yhtä lämpimäksi kuin mitä se oli atlanttisella lämpökaudella yli 5000 vuotta sitten, jolloin mäntymetsät peittivät Pohjois-Suomen tuntureita. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mittaushistorian lämpimin tammikuu
Pohjois-Euroopan hikinen ja kylmä tulevaisuus
Kylmä talvi

Näkyykö islantilaisen tulivuoren purkaus pohjoisessa?

Kulunut joulukuu on ollut tavanomaista kylmempi, mistä ainakin hiihdon ystävät ovat varmasti olleet kiitollisia. Rajansa kuitenkin kaikella, sillä tuoreimmat sääennusteet varoittelevat meitä suomalaisia sellaisista tulevan tammikuun hirmupakkasista, jollaisista tuskin kukaan nauttii.  

Kaiken kaikkiaan kuluva vuosi on kuitenkin syksyn uutisten (esimerkki ja toinen) mukaan ollut mittaushistorian lämpimin. Kesällä raportoitiin eri puolilta maailmaa hirmuisista metsäpaloista ja hengenvaarallisista helteistä, joiden katsotaan johtuvan ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. 

Ikävä kyllä menetin luottamukseni niin sanottuihin maanpinnan mittauksiin jo lähes vuosikymmen sitten. Syynä siihen olivat monet noissa tilastoissa havaitsemani omituisuudet. 

Siksi siirryin ensin seuraamaan ensisijaisesti satelliittidataan perustuvia estimaatteja globaalin lämpötilan kehityksestä, ja havaittuani myös niissä epäilyttäviä jälkikäteismuutoksia, vaihdoin lopulta seuraamaan ennustetun ilmastonmuutoksen kehitystä pohjoisen merijään pinta-alan ja laajuuden kehitystä ilmastonmuutoksen edetessä. 

Tämän jään syyskuisen minimipinta-alan olen havainnut korreloivan vahvasti satelliittidatan kanssa, mutta poikkeavan siitä siinä, ettei tilastoihin ilmaannu jälkikäteisiä muutoksia. Siksi ei ollut yllättävää, että tänä ilmastohistorian lämpimimmäksi tituleerattuna vuonna pohjoisen napajään minimikoko oli tilastohistorian toiseksi pienin jääden jälkeen vain "ennätysvuodesta" 2012. 

Tartuin tähän aiheeseen tänä aamuna siksi, että pohjoisen merijään laajuus on viimeisten viikkojen aikana lähtenyt syystä tai toisesta poikkeuksellisen ripeään kasvuun. Sen laajuus oli nimittäin vielä joulukuun 13. päivänä ajankohtaan nähden mittaushistorian kolmanneksi pienin, mutta eilisen tiedon mukaan jo suurempi kuin vuosina 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020, 2021 ja 2022. Toisin sanoen jään laajuus oli tapaninpäivän tilastoissa suurin yhdeksään ja toiseksi suurin 19 vuoteen. 

En ole havainnut arvailuja pohjoisen merijään pinta-alan nopealle kasvulle, mutta yksi mieleeni tullut selitys voisi olla islantilaisen tulivuoren 18. joulukuuta tapahtunut purkaus. Ehkäpä sillä on ollut vaikutusta arktisen alueen merijään muodostumiseen tavalla tai toisella. 

Merijään laajuuden tuleva kehitys jää nähtäväksi tulevina päivinä, viikkoina ja kuukausina. Ja ehkäpä jossain vaiheessa saamme myös tutkitun tieteellisen selityksen tapahtuneelle riippumatta siitä, onko taustalla tulivuorten purkautuminen vai jokin muu syy. 

Sitä odotellessa voimme kuitenkin seurailla suurella mielenkiinnolla, kuinka hurjan tilastopoikkeaman nyt käynnissä oleva jään laajeneminen lopulta aiheuttaa - ja millä tavalla ennusteet tammikuun hirmupakkasista osuvat yhteen toteutuvan todellisuuden kanssa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Itkevät yliopisto-opiskelijat
Selitys pohjoisen merijään sulamisen pysähtymiselle
Nostaako El Niño maapallon keskilämpötilan uuteen ennätykseen?

COVID-19 ja neandertalilaiset

COVID-19 pandemia on syksyn tullen ottanut uusia kierroksia. Siksi ajattelin kirjoittaa parista siihen liittyvästä uudesta asiasta.

Niistä ensimmäinen on löytämäni artikkeli, jossa kerrottiin islantilaisten määrittäneen omasta väestöstään viruksen tappavuuden. Se oli saarivaltiossa 0,3 prosenttia tartunnan saaneista.  

Lukua oli hauska verrata siihen, mitä itse arvelin pohjoismaisten tartunta- ja kuolleisuuslukujen pohjalta. Parhaiten tämä käy laskemalla kuinka monta ihmistä virukseen kuolisi, mikäli se saisi vapaasti levitä eli kuukauden takaiseen käsitykseeni siitä, että Suomen, Tanskan tai Norjan tapauksessa tuo luku olisi noin 50 000. 

Islantilaisfrekvenssin perusteella virus tappaisi näistä maista noin 16 500 henkeä eli vain 30 prosenttia omasta laskelmastani. Olin siis selvästi väärässä, kuten juttuni yhdessä kommentissakin huomautettiin tuoreeltaan. Joka tapauksessa määrä ylittäisi dramaattisesti tavallisen influenssakauden kuolleisuusluvut, jotka ovat influenssaan suoraan vuosittain kuolevien osalta vain kymmeniä ja epäsuorat hengenmenetyksetkin huomioiden vuosittain muutaman sadan luokkaa.

* * *

Toinen koronavirukseen liittyvä tuore tieto kertoi, että SARS-CoV-2 tappaa Iso-Britanniassa bangladeshilaisia puolet tehokkaammin kuin muita ihmisiä. Kun tämän syitä lähdettiin etsimään, havaittiin että eteläaasialaisilla on perintöaineksessaan paljon muita ihmisiä useammin neandertalilaisilta periytynyt geenialue, joka on assosioitunut koronakuolemiin.

Sitä ei tiedetä, miksi juuri tämä geenialue on yleinen eteläaasialaisilla, mutta on varsin todennäköistä, että siitä on historian kuluessa ollut jotain hyötyä sikäläisille ihmisille, koska se esiintyy juuri siellä paljon runsaampana kuin muualla maailmassa. Nyt se kuitenkin altistaa ihmisiä koronavirukselle. 

Samainen geenialue puuttuu afrikkalaisilta ja on harvinainen itäaasialaisilla. Tutkijat arvelivatkin, että itäisimmässä Aasiassa geeni on ollut negatiivisen luonnonvalinnan kohteena. Ehkäpä historiallisten paikalliskoronavirusepidemioiden takia. 

* * *

Kun nyt tuli puhe neandertalilaisista, niin muistin, että jokin aika sitten luin myös tutkimuksesta, jossa oli selvitetty neandertalilaisten Y-kromosomia ja huomattu, että se oli paljon samankaltaisempi  nykyihmisen Y-kromosomin kuin neandertalilaisten sisarlajin denisovalaisten kanssa. Siten sen on täytynyt jossain vaiheessa näiden lajien historiaa siirtyä nykyihmisestä neandertalilaisiin ja syrjäyttää ajan myötä heidän alkuperäisen Y-kromosominsa.

Syyksi tälle tutkijat esittivät sitä, että neandertalilaiset elivät pienissä ryhmissä, joissa sisäsiittoisuus oli vahvaa. Niinpä heidän genomiinsa kertyi vähitellen haitallisia mutaatioita, jotka heikensivät Y-kromosomin toimintaa. Kun tarjolle sitten tuli risteytymisen kautta nykyihmisistä terveempi vastine, suosi luonnonvalinta sitä ja se levisi vähitellen neandertalilaispopulaatioon. 

Tämän selityksen testaamiseksi tutkijat esittivät, että tutkimalla nyt analysoituja kymmeniä tuhansia vuosien ikäisiä varhaisempia nendertalilaisia pitäisi niistä löytyä Y-kromosomeja, jotka muistuttavat enemmän denisovalaisten kuin nykyihmisten Y-kromosomeja. Tarkoitukseen mahdollisesti käyviä fossiileja on olemassa ainakin 400 tuhannen vuoden takaa. 

Jääkäämme siis odottamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan niin COVID19 pandemian kuin neandertalilaistutkimuksenkin osalta. Ainakin tähän mennessä vaikuttaisi kuitenkin siltä, että todellisuus olisi jälleen kerran tarua ihmeellisempää. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Paljonko SARS-CoV-2 tappaisi ihmisiä pohjoismaissa, jos se saisi levitä vapaasti?
Ihmiskunnan populaatiogenomiikkaa
Suomalaisten Y-kromosomi syrjäytynee seuraavien vuosituhansien aikana

Hätkähdyttävät koronatilastot

Koronaviruspandemian COVID-19 aiheuttaneen SARS-CoV-2:n tappavuudesta on liikkunut kaikenlaisia tietoja. Eiliseen kirjoitukseeni tulleen kommentin yllyttämänä päätin laskeskella noita kuolevuuksia eilisen päivän tilanteen mukaan ja yllätyin.

Alla olevassa taulukossa ovat tekemäni laskelmien tulokset niiden valtioiden (ja muiden yksiköiden) osalta, joista oli yli 500 koronavirushavaintoa. Olen järjestänyt valtiot tautiin kuolleiden osuuden mukaisesti.

Yksikkö	Havainnot	Kuolleet	%
Belgia	49517	7765	15,68
Britannia	182260	28131	15,43
Ranska	168396	24760	14,70
Italia	209328	28710	13,72
Hollanti	40236	4987	12,39
Ruotsi	22082	2669	12,09
Unkari	2942	335	11,39
Algeria	4295	459	10,69
Espanja	245567	25100	10,22
Meksiko	20739	1972	9,51
Honduras	899	75	8,34
Indonesia	10843	831	7,66
Kanaalisaaret	543	41	7,55
San Marino	580	41	7,07
Brasilia	96559	6750	6,99
Sudan	592	41	6,93
Filippiinit	8928	603	6,75
Burkina Faso	652	44	6,75
Egypti	6193	415	6,70
Slovenia	1439	94	6,53
Iran	96448	6156	6,38
Kanada	56714	3566	6,29
Irlanti	21176	1286	6,07
Romania	12732	771	6,06
Sveitsi	29817	1762	5,91
Andorra	747	44	5,89
USA	1160774	67444	5,81
Kiina	82875	4633	5,59
Kreikka	2620	143	5,46
Pohjois-Makedonia	1506	82	5,44
Bolivia	1229	66	5,37
Argentiina	4681	237	5,06
Tanksa	9407	475	5,05
Equador	27464	1371	4,99
Puola	13375	664	4,96
Kongon demokraattinen tasavalta	674	33	4,90
Mali	544	26	4,78
Niger	736	35	4,76
Somalia	671	31	4,62
Bulgaria	1594	72	4,52
Kolumbia	7285	324	4,45
Dominikaaninen tasavalta	7578	326	4,30
Irak	2219	95	4,28
Suomi	5176	220	4,25
Tunisia	1009	42	4,16
Saksa	164967	6812	4,13
Kuuba	1611	66	4,10
Portugali	25190	1023	4,06
Albania	789	31	3,93
Bosnia ja Herzegovina	1839	72	3,92
Itävalta	15558	596	3,83
Kroatia	2088	77	3,69
Marokko	4729	173	3,66
Nigeria	2388	85	3,56
Libanon	733	25	3,41
Intia	39699	1323	3,33
Liettua	1406	46	3,27
Japani	14571	474	3,25
Tshekki	7755	245	3,16
Viro	1699	53	3,12
Kamerun	2077	64	3,08
Moldova	4052	124	3,06
Afganistan	2469	72	2,92
Panama	6720	192	2,86
Peru	42534	1200	2,82
Norja	7809	211	2,70
Turkki	124375	3336	2,68
Uruguay	652	17	2,61
Guatemala	644	16	2,48
Ukraina	11411	279	2,45
Luxemburg	3812	92	2,41
Etelä-Korea	10780	250	2,32
Pakistan	19022	437	2,30
Serbia	9362	189	2,02
Bangladesh	8790	175	1,99
Etelä-Afrikka	6336	123	1,94
Latvia	871	16	1,84
Diamond Princess	712	13	1,83
Thaimaa	2966	54	1,82
Kypros	864	15	1,74
Slovakia	1407	24	1,71
Malesia	6176	103	1,67
Armenia	2273	33	1,45
Israel	16185	229	1,41
Georgia	582	8	1,37
Australia	6783	93	1,37
Uusi-Seelanti	1485	20	1,35
Chile	18435	247	1,34
Azerbaidzan	1894	25	1,32
Norsunluurannikko	1362	15	1,10
Kirgistan	769	8	1,04
Sri Lanka	702	7	1,00
Venäjä	124054	1222	0,99
Arabiemiraatit	13599	119	0,88
Ghana	2169	18	0,83
Costa Rica	733	6	0,82
Senegal	1115	9	0,81
Mayotte	539	4	0,74
Kuwait	4619	33	0,71
Saudi-Arabia	25459	176	0,69
Kazakstan	3857	25	0,65
Valkovenäjä	15828	97	0,61
Islanti	1798	10	0,56
Oman	2483	12	0,48
Guinea	1586	7	0,44
Uzbekistan	2118	9	0,42
Hong Kong	1040	4	0,38
Bahrain	3284	8	0,24
Maledivit	519	1	0,19
Djibouti	1112	2	0,18
Singapore	17548	17	0,10
Qatar	14872	12	0,08

Taulukossa pistää silmiin ensimmäisenä se, että eri maiden tilastojen mukaan ihmisten kuolevuudessa on yli 150-kertainen ero (Belgia tai Britannia vs. Singapore tai Qatar). Syntyy siis kysymys siitä, että mistä tämä voisi johtua.

Kun katsomme listan alkupään - eri suuren kuolleisuuden - maita, löytyy sieltä paljon korkean elintason EU-maita, joiden pitämien tilastojen voisi kuvitella olevan hyvin luotettavia. Sen sijaan matalan kuolleisuuden maissa on pääosin "epäilyttävämpiä" valtioita, mutta myös Islanti, jonka tilastoja ei liene syytä kyseenalaistaa.

Korkean elintason maissa lienee myös pääsääntöisesti korkeatasoisempi terveydenhoito kuin useimmissa listan loppupään maissa. Siten tuntuu lähtökohtaisesti oudolta, että juuri niissä kuolevuus on ollut erityisen suurta.

Tiedämme kuitenkin, että eri maiden väestöt eroavat toisistaan geneettisesti. Samoin on tunnettua, että koronavirus on evolvoitunut nopeasti muodostaen kolme linjaa, joiden esiintymisessä on maantieteellisiä eroja.  Sitä ei kuitenkaan tiedetä, vaikuttavatko linjojen väliset erot niiden virulenssiin.

Nähtäväksi siis jää, mikä on tilastovaihtelun todellinen syy. Eli kuinka suuren osan havaitsemastani valtavasta vaihtelusta aiheuttavat ihmisten genetiikka, virusten muuntelu tai lääketieteen taso? 

Toinen silmiinpistävä havaintoni oli se, että monissa Länsi-Euroopan maissa virustartunnan todistettavasti saaneista yli kymmenen prosenttia on kuollut infektioon. Mikäli lukema on todellinen, olisi se järisyttävä: jopa moninkertainen verrattuna espanjantautina tunnettuun kaikkien aikojen influenssaan.

Itse asiassa tarkalleen ottaen tilaston 62 ensimmäistä kuolleisuuslukua ylittää espanjantaudin kolmen prosentin kuolleisuuden. Se on yli puolet kaikista, sillä kolmen prosentin alle jää vain 50 viimeistä. Toki aika suuri osa kuolleisuusluvuista (14) on juuri 2,5 ja 3,5 prosentin välillä, ja pyöristyy siten yhden numeron tarkkuudella kolmeen.

Kuten alkuun kirjoitiin, minusta oli yllättävää nähdä edelle tekemääni taulukkoon kirjaamani tulokset. Näin siksi, ettei tällaisista lukemista ole juurikaan uutisoitu mediassa. Sen sijaan on puhuttu selvästi alle prosentin lukemista (esimerkki ja THL:n arvio).

Suomessa koronaan on kuollut 4,3 prosenttia tartuntadiagnoosin saaneista. Tämä lukema on meillä yläestimaatti, koska kuolleet on oletettavasti diagnostisoitu kattavammin kuin tartunnan saaneet. Iso kysymys tässä tilanteessa kuuluu, että voiko koronatartunnan saaneita olla kymmenkertaisesti verrattuna diagnostisoituihin.

Vastausta emme tiedä, mutta ehkä jotain voi päätellä siitä, että Uudellamaalla tehdyn väestötutkimuksen mukaan koronatartunnan olisi saanut yksi viidestäsadasta eli 0,2 prosenttia. Kaikkiaan samassa maakunnassa on koronaan diagnostisoitu 3 596 henkilöä, joka on noin 1,7 miljoonan ihmisen väestöstä samat 0,2 prosenttia kuin väestötutkimuksessa havaittiin.

Tämän voisi tulkita tarkoittavan sitä, että Uudellamaalla diagnoosit ovat tavoittaneet lähes kaikki viruksen kantajat ja ettei ainakaan yhdeksän kymmenestä olisi jäänyt havaitsematta. Siten SARS-CoV-2 näyttäisi todellakin olevan suunnilleen yhtä tappava kuin aikanaan mahdollisesti jopa 100 miljoona uhria vaatinut espanjantauti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koska rajoitustoimet kannattaa purkaa?
Allahilla on heikko osumatarkkuus
Koronaviruksen tulevaisuus