Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kantaväestö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kantaväestö. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 9. syyskuuta 2026

Mihin unohtuivat maahanmuuttajalasten epäsuorat vaikutukset?

Eilen julkaistut koululaisten osaamista mittaavat PISA-tulokset kertoivat suomalaisten koululaisten suoritustason heikentyneen edellisestä mittauksesta. Sen syitä on pohdittu yhden jos toisenkin median palstoilla, eikä ainakaan ilmiselvää sosiaalisen median vaikutusta lasten keskittymiskykyyn ole vähätelty.

Kuitenkin yksi koululaistemme suoritustasoon mitä ilmeisimmin vaikuttaneista syistä on jäänyt merkillisen vähälle huomiolle. Nimittäin heikosti oppivien maahanmuuttajalasten ja -nuorten epäsuora vaikutus muihin oppilaisiin. 

Siitä ei tietenkään voi varmuudella sanoa mitään ilman kunnollista tutkimusta, mutta jo maalaisjärjenkin perusteella voi epäillä, että näiden oppilaiden tunnetusti aiheuttama hälinä ja heidän vaatimansa erityishuomio opettajilta – mikä on pois muiden koululaisten opetukseen käytettävissä olevasta ajasta – tuntuisivat hyviltä ehdokkailta esimerkiksi sosioekonomisesti hyväosaisten perheiden lasten oppimisen yllättävään laskuun.

* * *

Erityisen hämmästynyt olin kun eilisessä A-studiossa asiaa kommentoinut – näyttävää kukkakoristetta päässään pitänyt – professori Mari-Pauliina Vainikainen kielsi eksplisiittisesti maahanmuuton vaikutuksen oppimistuloksiin (noin 15 minuutin kohdalla tässä tallenteessa). Hän perusteli tätä sillä, että heidän ja kantasuomalaisten nuorten välinen osaamisero oli pienentynyt edellisestä mittauksesta. 

Hänen perustelunsa on tietenkin sinänsä todenmukainen, mutta hänen johtopäätöksensä tuntui oudolta sitä vastaan, että maahanmuuton seurauksena koululuokkien työrauhan tiedetään oleellisesti heikentyneen. Vielä omituisempaa oli huomata, etten löytynyt helposti linkitettävää suomalaista lähdettä tälle kaikkien monietnisten luokkien lasten vanhempien tuntemalle ilmiölle. 

Selvää joka tapauksessa on, että mikäli kantaväestön oppilaat joutuvat opiskelemaan aiempia vuosia rauhattomammassa ympäristössä, se vaikuttaa heidän oppimiseensa. Samoin kuin se, että he saavat – maahanmuuttajalasten vaatiman ylimääräisen huomion takia – takavuosia vähemmän aikaa ja opetusta opettajilta. 

Siksi olisi hyvä, että myös näiden seikkojen tutkimukselle löytyisi tekijöitä ja rahoitusta. Ja ennen kaikkea kehitettäisiin sellainen pedagoginen ratkaisu, joka poistaisi nämä ongelmat suomalaisista koululuokista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

perjantai 23. tammikuuta 2026

Åkesson on hyväksytyin ruotsalaispoliitikko

Luin tänään sosiaalisesta mediasta mielenkiintoisen tiedon. Sen mukaan Jimmie Åkesson (Ruotsidemokraatit) on Ruotsin hyväksytyin poliitikko.

Vaikuttaa siis aivan siltä kuin länsinaapurimme alkaisi heräilemään todellisuuteen. Mutta kysymys kuuluu, että onko se jo liian myöhäistä.

Tätä voidaan tarkastella esimerkiksi Ruotsissa asuvien – ongelmallisiksi osoittautuneiden – etnisten alkuperien määrien valossa. 

Siitä tarjoaa tietoa esimerkiksi Wikipedia, jonka mukaan Ruotsissa asui vuonna 2023 muun muassa – syntymämaan mukaan – noin 200 000 syyrialaista, vajaat 150 000 irakilaista, 86 000 iranilaista, 68 000 somalia, 67 000 afgaania, 56 000 turkkilaista, 49 000 eritrealaista, 29 000 libanonilaista ja 28 000 pakistanilaista. Ja tietenkin kaikkien näiden jälkeläiset. 

Etnisesti ruotsalaisia on koko 10,5 miljoonan ihmisen väestöstä noin 7,6 miljoonaa ja loput ovat syntyneet muualla kuin edellä mainitsemissani maissa, joista merkittävimpiä ovat Suomi, Puola, entisen Jugoslavian alueen valtiot ja Intia. Lapsista vain vajaat kaksi kolmannesta on enää etnisesti ruotsalaisia. 

Päivän aiempi merkintä:
Häirintää

perjantai 19. joulukuuta 2025

Rasismia Pohjois-Karjalassa ja muualla

Yleisradio teki jutun Rustik-hankkeeseen sisältyneestä kyselystä jonka mukaan Pohjois-Karjalassa asuvat maahanmuuttajat ovat kohdanneet rasimia. Näin oli kertonut 30 prosenttia vastanneista. 

Rasismilla oli monenlaisia ilmenemismuotoja. Ylen juttuun oli kerätty seuraavia esimerkkejä.

"Minun päälle kaadettiin likaista vettä liikkuvasta autosta ja minua kutsuttiin apinaksi".

"Autoin erästä henkilöä nostamaan hänen hattunsa maasta, mutta hän kieltäytyi ottamasta sitä minulta".

"Ihmiset huutavat, että et kuulu tänne ja niin edelleen".

"Kaupassa esimerkiksi huomaan, että ihmiset irvistävät, kun seisot heidän takanaan jonossa. Enimmäkseen vanhat ihmiset".

"Kun puhuin toisella kielellä kahvilassa, viereisessä pöydässä istuva nuori nainen kutsui minua ryssäksi".

"Minulle on sanottu, ettei venäläisiin voi luottaa".

"Minua ei palkata, koska olen venäläinen".

Ei käy kieltäminen, etteikö jokainen näistä kokemuksista kuulostaisi ikävältä. Tosin pari noista vaikuttaa sen verran ihmeellisiltä, että ne saattavat hyvinkin olla vailla todellisuuspohjaa, sillä kyselyissä saattaa helposti käydä näin.

Toisaalta 30 prosenttia vastaajista on niin suuri osuus, ettei pohjoiskarjalaisen rasismin olemassaoloa ole syytä epäillä. Tämä pätee siitäkin huolimatta, että ainakin itsestäni tuntuu todennäköisemmältä, että rasismia kokemaan joutuneet ovat vastanneet kyselyyn todennäköisemmin kuin muut.

Toisaalta on positiivista, ettei 70 prosenttia vastanneista ollut joutunut kokemaan rasismia. Siitä voidaan päätellä, ettei etnisyyteen perustuva syrjintä, huutelu tai kaltoinkohtelu ole Pohjois-Karjalassa mitenkään jokapäiväistä vaan pikemminkin poikkeus.

* * * 

On myös syytä huomata, ettei Ylen artikkeliin sisältyneissä kuvauksissa ollut mitään niin vakavaa kuin vaikkapa Itä-Helsingin tyttöjengin tai Pasilan 40-henkisen maahanmuuttajajengin touhut. Hyvä niin, sillä sellainen käytös olisi häpeäksi Pohjois-Karjalan etnisesti suomalaisille ihan yhtä lailla kuin itähelsinkiläisen ja pasilalaisen nuorisoporukan teot ovat Helsingin maahanmuuttajayhteisölle.

Edellä ilmaistut rasistiset teot eivät myöskään ole – onneksi – yhtä iljettäviä ja vakavia kuin esimerkiksi Abdul Azizin tai Milan Jaffin tekemiset suomalaisessa yhteiskunnassa. Tosin jälkimmäisiä ei jostain syystä kutsuta rasimiksi, vaikka ne kohdistuvatkin tekijästään etnisesti poikkeavaan ihmisryhmään tavalla, joka toisin päin tapahtuneena luokiteltaisiin ilman muuta sellaiseksi – ja vieläpä täysin anteeksiantamattomaksi.

* * *

Tällä kirjoituksellani en tietenkään halua vähätellä Pohjois-Karjalassa asuvien maahanmuuttajien kokemuksia. Päinvastoin, tarkoitukseni on pikemminkin muistuttaa siitä, että rasismi ja muu erilaisiin ihmisiin kohdistuva syrjintä ja väkivalta on ehdottomasti tuomittavaa. 

Lisäksi halusin muistuttaa siitä, ettei rasismi – kutsuttiin sitä sitten sillä nimellä tai oltiin kutsumatta – ole valitettavasti minkään ihmisryhmän etuoikeus, vaan sitä esiintyy läpi yhä monimuotoisemmaksi muuttuvan yhteiskuntamme. Eikä minkään kansanosan kannata siksi syytellä toisia ihmisryhmiä rasismista. Ei etenkään silloin, jos samalla jää huomaamatta omaan viiteryhmän kuuluvien ihmisten rasistinen käytös.

torstai 17. heinäkuuta 2025

Isojen kaupunkien väestökehityksen korrelaatio työllisyys- ja työttömyyasteen muutokseen on korkea

Professori Matti Viren julkaisi sosiaalisessa mediassa pysäyttävän kuvaparin, jonka kopioin tähän alle. 


Ylemmässä kuvassa näkyy miten suomalaisissa yli 20 000 asukkaan kunnissa työllisyysaste on muuttunut ulkomaalaistaustaisen väestön osuuden kasvaessa vuodesta 1990 vuoteen 2023. Sen mukaan maahanmuuttajien kasvun ja työllisyysasteen muutosten välinen korrelaatio on -0,78. 

Alemmassa kuvassa on puolestaan esitetty työttömyysasteen kehitys suhteessa maahanmuuttajien määrän kasvuun. Sen mukaan maahanmuuttajien ja työllisyysasteen muutosten välinen korrelaatio on 0.62.

Korrelaatio ei sinänsä tarkoita syy-seuraussuhdetta, mutta se osoittaa jonkinlaisen yhteyden. Onko se suora vai tyyppiä "jäätelönsyönti ja hukkumiskuolemat" jää kuitenkin avoimeksi, mutta vaatii selityksen. 

Sen professori arvelee löytyvän siitä, että maahanmuuttajien työllisyysaste on 20 prosenttia alhaisempi kuin kantaväestöllä ja työttömyysaste kolminkertainen. Se jää kuitenkin avoimeksi, mistä syystä asia on näin.

Toisin sanoen Viren ei ota kantaa siihen, että ovatko korrelaatioiden perimmäisenä syynä esimerkiksi maahanmuuttajien heikot työelämävalmiudet, osaamattomuus tai synnynnäinen tyhmyys vai kenties kantaväestön maahanmuuttajiin kohdistamat ennakkoluulot tai syrjintä. 

Selvää kuitenkin on, että nämä syyt pitäisi selvittää objektiivisen tutkimuksen kautta. Ja käyttää sellaisen tuloksia yhtenä keskeisenä maahanmuuttopoliittisen päätöksenteon perusteena.

Päivän aiempi merkintä:
Kolmesta espoolaistapauksesta

keskiviikko 16. heinäkuuta 2025

Kolme kantasuomalaista miestä raiskasi

Ilta-Sanomat julkaisi uutisen, jonka mukaan poliisi kaipasi silminnäkijähavaintoja Suonenjoella tapahtuneesta raiskauksesta. Siihen osallistui lehden mukaan "kolme kantasuomalaista miestä". 

Jäin uutisen luettuani miettimään, että onkohan Erkkomedian iltapäivälehti päättänyt muuttaa rikosuutisointiaan siten, että se alkaa kertoa rikoksista epäiltyjen - ja ehkäpä myös sellaisista tuomittujen - ihmisten etnisestä taustasta, mikäli olisi aivan erinomainen asia. Vai harjoittaako se uutisointia, jossa etninen tausta mainitaan vain kantasuomalaisten tapauksessa?

Niinpä jään suurella mielenkiinnolla odottamaan uusia rikosjuttuja, joissa annetaan tuntomerkkejä rikollisista tai sellaisiksi epäillyistä. Samoin odotan kiinnostuneena, miten Ilta-Sanomien "isoveljen" eli Helsingin sanomien toimitus toimii tulevissa rikosuutisissaan. 

* * *

Lopuksi vielä palvelus poliisille eli tässä teille - arvoisat lukijani - vielä virkavallan antamat muut tuntomerkit: yksi tekijöistä on noin 190 cm pitkä ja roteva ja hänellä oli yllään pitkähihainen musta paita, joka oli mahdollisesti collegepaita. Toinen tekijöistä on hieman yli 165 cm pitkä ja hänellä oli yllään punainen t-paita. Kolmas tekijä on noin 170 cm pitkä, ruumiinrakenteeltaan hoikka ja hänellä oli yllään musta t-paita. 

Mikäli olette havainneet tällaisen kolmikon, niin ilmoitelkaahan siitä virkavallalle soittamalla numeroon 0295415232 tai lähettämällä viesti osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi

lauantai 3. elokuuta 2024

Britannia kuohuu!

Juuri nyt kuuluu kummia Iso-Britanniasta, joten sallittakoon päivän toinen postaus (ensimmäinen tässä). 

Kuten olen kirjoittanut englanninkielisessä blogissani, on ruandalaistaustainen nuorukainen puukottanut Pohjois-Englannissa joukon lapsia, minkä seurauksena on maassa nähty paljon mielenosoituksia, joita poliisi on pyrkinyt suitsemaan. 

Tänä iltana tilanne on muuttunut. Nyt näiden valkoisten brittien - äärioikeistolaisiksi leimattujen - massamaahanmuuttovastaisten mielenosoitusten lisäksi on kaduille ilmaantunut aseistettuja muslimiryhmiä, jotka ovat haavoittaneet teräasein useampia valkoihoisia. 

Nähtäväksi jää, miten tilanne etenee. Poliisi näyttäisi olevan varsin voimaton, joten lähteekö maan armeija liikkeelle luodakseen järjestystä. Vai leviävätkö levottomuudet edelleen tuottaen kiihtyvällä tahdilla uusia uhreja.

Nyt jos koskaan kannattaa seurata sosiaalista mediaa. Tilannetta voi seurata ainakin näiltä X:n tileiltä: Europe InvasionTommy Robinson ja RadioGenoa, jotka ovat toimineet lähteenä myös tälle kirjoitukselle.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!