Ennuste: Sharia-laki voimaan Iso-Britanniaan, Belgiaan ja Ranskaan vuoteen 2044 mennessä

Tämä aamu tuntui kylmältä sen jälkeen, kun vapun tienoilla sai tottua kesäisiin lämpötiloihin. Mutta kylmää on meno muuallakin. 

Tulin tähän johtopäätökseen selailtuani sosiaalisen median Visegrád 24 -tilin viestejä. Siellä oli muun muassa video, jossa Britanniassa majaansa pitävä islamilainen "oppinut" Anjem Chaudary kertoi, että demokratia korvataan todennäköisesti islamilaisella sharia-lailla Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Ranskassa 15-20 vuoden kuluessa. Siis vuoteen 2044 mennessä.

Toisessa Visegrádin välittämässä videossa kanadalainen muslimimies uhosi, että muslimit ovat vuoteen 2060 mennessä maailman suurin uskonnollinen ryhmä. Ja kysyi, että aikooko haastattelija vastustaa shariaa silloinkin? 

Mies perusteli näkemystään sillä, että muslimeilla on perheitä ja he tekevät lapsia toisin kuin eurooppalaistaustaiset kanadalaiset. Niinpä myös Kanadassa muslimit voivat tulla jonain päivänä enemmistöksi. 

Edelle kirjaamiani näkemyksiä on vaikea kieltää - ainakaan kokonaan - niin kauan kuin viimeksi mainitut ihmisryhmien lisääntymiseen liittyvät seikat vastaavat tosiasioita. Ja vielä vähemmän kun huomioimme, että siitä huolimatta Euroopan valtiot sallivat - ja suorastaan tukevat - islamilaisista valtioista tulevaa maahanmuuttoa ylläpitämällä myös turvapaikanhakijoita koskevan sosiaaliturvan kaltaisia houkutustekijöitä. 

Ei siis ihme, että saksalaisista peräti 60 prosenttia ei halua maahansa lisää pakolaisia. Ja että heistä 78 prosenttia on sitä mieltä, ettei maalla ole enää varaa maksaa maahantulosta syntyviä kustannuksia. Lisäksi lähes yhtä moni pelkää konflikteja maahantulijoiden ja etnisesti saksalaisten välillä.

Suomalaisten enemmistö kuitenkin elää edelleen ruususen unta ja selvä enemmistö kannattaa niin sanottua humanitaarista maahanmuuttoa. Tosin niukka enemmistö haluaisi rajoittaa turvapaikanhakijoille tarjottavia sosiaalisia etuuksia ja useimpien toiveissa olisi myös päästä valitsemaan tänne tulevien ihmisten lähtömaa. 

Minusta tuntuu, ettei edelle kirjoittamaani ole tarvetta kommentoida sen enempää. Mutta lisään kuitenkin sosiaalisesta mediasta löytämäni Argentiinan presidentin kommentin Espanjan pääministerin toiminnasta: "Sánchez vaarantaa naiset sallimalla laittoman maahanmuuton". 

Niin, ne ihanaiset naiset. Ja miksei miehetkin. 

He petaavat itselleen mielenkiintoista vanhuutta. Näin siksi, että peräti viisitoista prosenttia suomalaisista 20-45-vuotiaista miehistä ja naisista ilmoitti vuoden 2022 perhebarometrissä ihannelapsiluvukseen pyöreän nollan. Tämä varmasti miellyttää ensimmäisen yllä lainaamani videon kaltaisia "oppineita" ja toteuttaa toisessa videossa esiintyneen kanadalaismuslimin näkemyksiä myös Suomen osalta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuutto on voimavara USA:ssa, mutta Euroopassa pelkkä taakka
Imaamin viesti lauttasaarelaisille
Kirjoitus uppoavasta Suomesta

Huolestunut ministeri ja älyllinen epärehellisyys

Älyllinen epärehellisyys. Se on Wikipedian mukaan sellaisen näkökulman kannattamista, jonka itse tietää vääräksi tai harhaanjohtavaksi, sellaisen asian puolesta puhumista, jota puhuja ei tiedä todeksi, ja jonka todenperäisyyttä hän ei ole vaivautunut tarpeellisessa määrin selvittämään sekä oleelliseksi tiedettyjen seikkojen tietoista kertomatta jättämistä.

Tämä tuli mieleeni lukiessani sanomalehtiartikkeleita tuoreesta valtioneuvoston tutkimuksesta, jonka mukaan ulkomailla syntyneiden osuus maassamme tapahtuneista raiskauksista epäillyistä oli vuonna 2020 lähes 38 prosenttia. Luku on kasvanut vuoteen 2014 verrattuna peräti kolmanneksella. 

Asiasta poliittisessa vastuussa oleva ministeri Maria Ohisalo oli Ylen uutisen mukaan pitänyt ulkomailla syntyneiden osuutta huolestuttavana. Ja tehnyt sen johtopäätöksen, että Suomeen muuttavat on saatava nykyistä nopeammin sisäistämään suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöt.

Hänen mukaansa "ei olla onnistuttu siinä, että ihmiset ymmärtävät, kuinka tässä yhteiskunnassa ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja ihmisten koskemattomuutta kunnioitetaan". Ja arveli, että kyse on ennen kaikkea siitä, että maahantulijat pääsisivät mahdollisimman nopeasti kiinni maan kulttuuriin, yhteiskunnan käyttäytymissääntöihin ja lainsäädäntöön.

Vuoden 2021 talousarviossa kotouttamiseen käytettiin noin 176 miljoonaa euroa. Sitä edellisenä vuonna eli 2020 jätettiin maamme viranomaisille 21 160 ensimmäistä oleskelulupahakemusta. Siten kotouttamiseen suoraan korvamerkittyä rahaa oli käytettävissä noin 8 300 euroa per maahanmuuttaja ja sen lisäksi nuorimmat maahanmuuttajat saavat kouluissa suomalaisesta yhteiskunnasta samanlaista opetusta kuin kantaväestönkin jälkeläiset. Sitä paitsi, raiskauksiin syyllistyneille maahanmuuttajataustaisille uussuomalaisille hyvinkin tuttu islamilainen laki ei hyväksy raiskaamista, vaan pitää sitä vakavana rikoksena.

Ai niin. Siitä älyllisestä epärehellisyydestä vielä. 

Wikipedia mainitsee myös sen, että retoriikka on älyllistä epärehellisyyttä, kun sitä käytetään vahvistamaan omaa agendaa tai itselle tärkeitä uskomuksia huolimatta muuta osoittavista todisteista. Jos henkilö on näistä todisteista tietoinen ja ymmärtää mihin johtopäätökseen ne johtavat, mutta pitää silti kiinni muusta näkemyksestä, hänen toimintansa on älyllisesti epärehellistä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Purra, Junnila, Ranta ja Ohisalo afgaanien tilanteesta sekä Jari Sarasvuon kommentti
Suomalaiset nihkeitä Välimeren taksiliikenteen tukemiselle
Ovatko kantaväestön tekemät raiskaukset hyväksyttäviä?

Purra, Junnila, Ranta ja Ohisalo afgaanien tilanteesta sekä Jari Sarasvuon kommentti

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Riikka Purra linjasi pari päivää sitten, että talebanien otettua vallan Afganistanissa länsimaiden olisi järkevää tarjota (lue rahoittaa) maasta pakeneville suojelua maantieteellisesti ja kulttuurisesti läheltä heidän kotimaataan. Tätä hän perusteli sillä, että "on kaikin tavoin myös eettisesti kestävämpää turvata suuremmalle määrälle ihmisiä elämän perusedellytykset kriisialueiden lähellä kuin pienemmälle joukolle hyvinvointiyhteiskunnan palvelut".

Suomeen tai Eurooppaan Purra ei heitä kuitenkaan halua - osin edellä mainitusta syystä - mutta epäilemättä myös siksi, että afgaanit osoittautuivat vuoden 2015 jälkeen erittäin heikosti yhteiskuntaan integroituviksi ja esimerkiksi seksuaalirikosten suhteen rajusti yliedustetuiksi. Siten heidän maahan päästämisellään olisi mitä todennäköisimmin vahvasti negatiivinen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan. 

Kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps) puolestaan totesi samaan tapaan kuin itsekin tein jo aiemmin, että "on perusteltua auttaa niitä henkilöitä ja perheitä, jotka ovat avustaneet Suomea ja ovat sen vuoksi perheineen hengenvaarassa". 

Jokainen vähänkin ajatuskykyinen ihminen tekisi näistä linjauksista sen johtopäätöksen, että perussuomalaisten linjana nyt käsillä olevassa tilanteessa on auttaa mahdollisuuksien mukaan talebaneja pakenevia ihmisiä. Vieläpä siten, että meidän takiamme vaikeuksiin joutuneet saavat erityiskohtelua.

Nähtävästi tämän ymmärtäminen oli liian vaikeaa Iltalehden pilakuvien piirtäjälle Ville Rannalle, joka taiteili kuvan, jossa talebani uhkaa sapelilla pakoon pyrkivää miestä ja naista, joille Purra näyttää torjuvaa kättä. Jäin miettimään oliko Rannan kuvassa tosiaan kyse vain ymmärtämättömyydestä vai sittenkin lukijan tahallisesta harhaanjohtamisesta. 

Monien afgaanien hätää ei tietenkään voi kieltää. Tosiasia kuitenkin on, että USA:n johdolla heille tarjottiin kaikki ainekset aseita ja koulutusta myöden sitä varten, että he olisivat voineet ylläpitää maassaan demokraattisen hallinnon. Tämä ei nähtävästi kuitenkaan kiinnostanut tai ainakaan afgaanit eivät olleet valmiita altistamaan henkeään sellaisen yhteiskunnan puolesta samaan tapaan kuin esimerkiksi suomalaiset tekivät talvisodassa. 

Niinpä maassa vallan ottivat ääri-islamistit, jotka kuitenkin ovat luvanneet esimerkiksi naisille ihmisoikeudet sellaisina kuin ne on tulkittu sharia-laissa. Siis perinteiseen islamilaiseen tapaan, joka meidän olisi tietenkin hyväksyttävä tosiasiana ja poliittisen vasemmiston ehkäpä myös siksi, että heidän mukaansa kaikki kulttuurit ovat samanarvoisia.

Lopuksi on vielä syytä lainata sisäministeri Maria Ohisalon eilisiä Twitter-kommentteja tässä puheena olevasta asiasta. Sen hän esitti kolmen viestin ketjussa seuraavasti.

"Humanitaariselle maahanmuutolle on paikkansa yhteiskunnassamme kun ihmiset tarvitsevat turvaa. Afganistanin tilanne on taas rujo esimerkki tästä. Inhimillinen hätä alueella on suuri. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. PS:n turvapaikkalinjaukset ovat kylmääviä...  Jos jo puheen tasolla maahanmuuttajia jaetaan toivottuihin & ei-toivottuihin, on jälkimmäisten kotoutuminen aina vaikeampaa. Asenteissa on paljon korjattavaa. Työmarkkinammekin tarvitsevat tekijöitä lähtömaasta riippumatta... Seurasin myös kesällä huolestuneena Kokoomuksen ulostuloja maahanmuuttajiin ja sosiaaliturvaan liittyen. On jäätävää, että Kokoomuskin lähtenyt flirttailemaan tällaisilla asioilla, jotka lisäävät kahtiajakoa ja eriarvoisuutta yhteiskunnassamme."

Taidan jättää Ohisalon ulostulon kommentoimatta. Mutta lisäänpä silti (niin ikään ilman omia kommenttejani) vielä Jari Sarasvuon eilisen Twitter kommentin: "eilen syntyi perheen parissa keskustelua herättänyt havainto Riikka Purrasta. Muotoilin siitä tarkan twiitin. Sensuroin itseni. En välittänyt viettää loppuiltaa ja tätä päivää persuna. Mutta kun suorastaan komppaan vasemmistoa, ei tule väitteitä punertumisestani. Mitäs tää o?"

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Erilaisia, mutta samanarvoisia
Suomea auttaneet afgaanit turvaan
Naiset maahanmuuttopolitiikkamme uhreina, joista kukaan ei tunnu välittävän

Kunniakas haponheittouhkaus

Näin kesää ja uuden kansainvaelluksen Suomeen ulottumista odotellessa oli mielenkiintoista saada muistutus siitä minkälaista kulttuuria tulemme saamaan Turkin ja Kreikan rajalta, mikäli sikäläiset viranomaiset ja EU eivät saa tulossa olevaa kansainvaellusta pysäytetyksi vaan se jatkuu vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvan tavoin aina tänne Pohjantähden alle.  Helsingin käräjäoikeus nimittäin tuomitsi muslimimiehen sakkoihin laittomasta uhkauksesta tämän uhattua heittää happoa entisen vaimonsa kasvoille.

Haponheittouhkaus johtui siitä, että islamilaisen sharia-lain mukaa eroprosessi on pidempi kuin suomalaisensiviili oikeuden ja nainen oli mennyt uusiin naimisiin ennen kuin ero oli astunut voimaan islamilaisen lain mukaan. Niinpä mies oli lähettänyt naiselle uhkailuviestejä koska arveli joutuneensa tapahtuneen seurauksena huonoon valoon.

Tuon huonon valon olivat aiheuttaneet miehen ystävät huomauttelemalla tälle siitä. Toisin sanoen kyse ei ollut pelkästään nyt 480 euron sakot saaneen miehen omista käsityksistä vaan häneen kohdistuneesta kulttuurisesta painostuksesta ja miehen maailmankatsomusta hallitsevasta sairaasta kunniakäsityksestä, jota hänen lähipiirinsä pitää yllä.

Kun nyt maamme punavihreä hallitus tekee päätöksiä Turkin puolelta tulevista maahanmuuttajista, tulisi sen pohtia myös yhteiskuntamme kulttuurievoluutiota.  Eli sitä, mikä vaikutus jatkuvalla kunniakulttuuriperäisellä maahanmuutolla on suomalaiseen yhteiskuntaan ja täällä elämisen edellytysksiin tulevaisuudessa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Porvoon tapahtumat kielivät luottamusyhteiskunnan katoamisesta
Etnis-kulttuurinen segregoituminen etenee Suomessakin
Monikulttuurinen aviomurha

Aatteet kuin kaksi marjaa

Meillä yli 30 vuotta sitten eläneillä ihmisillä on vielä hyvässä muistissa se, kuinka itäisessä naapurissa vallitsi aate, jonka tarkoituksena oli tehdä ihmisistä tasa-arvoisia ja sitä kautta poistaa köyhyys ja kurjuus. Tämä aate pohjasi Karl Marxin teorioihin ja johti käytännössä harvainvaltaan, kurjuuteen ja jopa mittaviin vainoihin, joissa toisinajattelijat vaiennettiin armotta.

Suomessa on edelleen kommunisteja, joista kansanedustaja Anna Kontula (vas) luonnehti aatettaan seuraavin sanoin: "ihmiset voisivat paremmin, jos nykyistä suurempi osuus toiminnoista järjestettäisiin yhteisomistuksen ja itseisarvoisen työn varaan".  Näin siitä huolimatta, ettei 1900-luvun historia kerro yhdestäkään tämän aatteen - tai sen sisaren sosialismin - varaan rakennettua yhteiskuntaa, joka olisi lunastanut kansanedustajamme lupauksen. Kontula on siis mitä ilmeisimmin puhtaaksi viljelty esimerkki älyllisestä epärehellisyydestä.

Edelle kirjoittamani tuli mieleen luettuani Iltalehdestä jutun islamista, jonka mukaan "jos sharia olisi täydellisesti käytössä sellaisena kuin se on Koraanissa sanottu, niin sellaisessa maassa ei olisi köyhyyttä eikä syrjintää, siellä olisi tasa-arvo, kaikkia autettaisiin, eikä kenenkään täytyisi elää puutteessa tai hädässä."

Tämäkin aate eli uskonto on ollut kyvytön tuottamaan seuraajilleen hyvää elämää. Sen sijaan sen nimissä on vainottu samaa uskoa hiukan eri tavalla tulkitsevia ja toisuskoisia. Lisäksi se toimii nykyaikana terroristien yleisimpänä innoittajana.

Niinpä edelle kopioimani luonnehdinnan lausunut suomalainen käännynnäisnainen joutui tunnustamaan, että "sellaista valtiota ei ole tällä hetkellä olemassa". Siis ei ole sharia-lain mukaan toimivaa valtiota, jossa ihmisten olisi hyvä elää. Ei, vaikka lukuisat valtiot sanovatkin noudattavansa mainittua lakia.

Iltalehden jutun luettuani minulle jäi arvoitukseksi se, miksi suomalaisnainen kieltäytyy hyväksymästä uskontonsa luomaa todellisuutta, vaikka hän oman kertomuksensa mukaan on siitä hyvin tietoinen. Siten kyseinen musliminainen on samalla tavalla älyllisesti epärehellinen kuin edellä lainaamani itseään kommunistiksi tituleeraava kansanedustajakin, jonka täytyy niin ikään olla tietoinen oman aatteensa luomasta kurjuudesta ja sen verisestä historiasta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
"Pikkupuolueen poliitikko": ´olen eduskunnan ainoa kansallissosialisti´"
Ihmisoikeudet ihmisoikeuksien uhrina
YK:n ihmisoikeuskomitea tuomitsi naisten oikeuden vapauteen, tasa-arvoon ja menestykseen

Kuinka yhteiskunta muuttuu?

Yksi eilisen päivän mielenkiintoisimmista uutisista kertoi siitä, kuinka Ruotsalainen Solnan käräjäoikeus vapautti muslimimiehen vaimonsa pahoinpitelystä, koska tämä oli paremmasta perheestä kuin uhri. Lisämausteina tapauksessa olivat avioliiton solmiminen aikanaan sharia-lain puitteissa ja oikeuden näkemys siitä, että pariskunnan olisi tullut selvitellä välinsä sukulaisten välisillä neuvotteluilla.

Oleellista itse ratkaisun lisäksi tässä on se, että päätöksen käräjäoikeudessa tekivät äänin 2-1 Ruotsin keskustapuolueeseen kuuluneet muslimitaustaiset maallikkotuomarit. Näin siksi, että tapaus osoittaa millä tavalla hallitsematon islamilainen maahanmuutto tulee muuttamaan ruotsalaisen yhteiskunnan sen syvimpiä perustuksia myöden.

On selvää, että kun muslimiväestö kasvaa, on joukossa myös menestyviä ihmisiä, jotka sijoittuvat erilaisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Samalla he tuovat sinne uusia kulttuurisia käytäntöjä, jotka ovat nyt nähdyn oikeuden ratkaisun tavoin vakavassa ristiriidassa vastaanottajavaltion tapojen ja käytäntöjen kanssa.

Tämän kirjoituksen laukaissut tapaus saanee oikeudenmukaisen ratkaisunsa myöhemmin ylemmissä oikeusasteissa ja nyt pöyristyttävän päätöksen tehneet maallikkotuomarit ehdittiin jo erottaa tehtävistään sekä oikeudessa että keskustapuolueessa. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että kantaväestön osuuden pienentyessä myös oikeuslaitokseen pesiytyy yhä enemmän heidän kaltaisiaan.

Näin ruotsalaisen oikeuden käytännöt muuttuvat nyt nähdyn ratkaisun kaltaisiksi viimeistään siinä vaiheessa, kun muslimit ovat saaneet enemmistön oikeuslaitoksessa - todennäköisesti jo paljon aikaisemmin. Eikä muutos tapahdu kertarysäyksellä vaan hitaasti, mutta varmasti. Eikä rajoitu pelkästään oikeuslaitokseen, vaan ulottuu aivan kaikille yhteiskunnan aloille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Annamari Sipilä heräsi musliminaisten tasa-arvo-ongelmaan
Sharia on kiellettävä perustuslain perusteella
Huonot imaamit kuriin!

Annamari Sipilä heräsi musliminaisten tasa-arvo-ongelmaan

Tänä aamuna hämmästyin, sillä Helsingin Sanomien toimittaja Annamari Sipilä oli huomannut yhteiskunnan osittaisenkin islamisoitumisen johtavan naisten tasa-arvo-ongelmiin. Näin on käynyt Iso-Britanniassa, missä muslimien on annettu jo 1980-luvulta alkaen pitää omia lakejaan yleisen oikeusjärjestelmän rinnalla.

Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta itse asiassa jo pari kuukautta sitten. Taustalla on se, että saarivaltion pääministeri Theresa May on nostanut asian esille. Tartuin aiheeseen myös tuolloin todeten brittien sharia-tuomioistuinten olevan vain yksi ilmentymä siitä sinisilmäisyydestä, joka leimaa länsimaisten yhteiskuntien suhdetta islamiin.

Toimittaja Sipilä toteaa kirjoituksessaan sharia-tuomioistuinten naisiin liittyvän ongelman jättäen kuitenkin mainitsematta niiden merkityksen muslimien ja muun yhteiskunnan välisessä segregaatiossa ja siten myös islamilaisen nuorison radikalisoimisessa. Mutta parempi tämäkin kuin totaalivaikeneminen.

Mielenkiintoiseksi Sipilän kannanoton tekee hänen loppukaneettinsa. Sen mukaan "Southall Black Sisters -naisjärjestön Pragna Patel vaati..: ´Haluamme, että kaikkiin sovelletaan maallista lakia, joka tukeutuu ihmisoikeuksiin.´ On uskomatonta, että tätä pitää vaatia erikseen, vaikka eletään Britanniassa ja vuotta 2016."

Ja kuitenkaan toimittaja Sipilä ei ole havainnut täsmälleen samojen ongelmien leimaavan suomalaista yhteiskuntaa sen suhtautumisessa profeetta Muhammedin oppeja seuraaviin uusiin jäseniinsä. Meillä on olkaa kohauttaen hyväksytty musliminaisten pukeutumisen ilmiselvä rajoittaminen, sukulaismiesten naisten ihmissuteisiin kohdistama aggressiivinen valvonta ja jopa somaliennaisten moniavioisuus.

Shariassa ja yleisemminkin islamissa on myös muita heikosti meidän yhteiskuntaamme sopivia piirteitä, jotka ovat ehkä nousseet julkisuuteen, mutta eivät ole johtaneet todelliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun saati toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Otan kaksi esimerkkiä.

Helsinkiläinen imaami Abbas Bahmanpour ilmoitti muutama vuosi sitten suorassa TV-lähetyksessä homouden olevan sharian mukaan kielletty ja siitä seuraavan rangaistuksen olevan kuoleman. Samassa yhteydessä toinen muslimi totesi, että sharia sopisi myös Suomeen. Paikalla ollutta demaripoliitikkoa nauratti.

Itseään vastuulliseksi kutsuvassa mediassa asiaa ei käsitelty mainintaa enempää, vaikka on ilmeisen selvää mitä imaamin lausunto tarkoittaa hänen seurakuntaansa kuuluvien homoseksuaalien ihmisoikeuksien toteutumiselle. Tai mitä toisen muslimin näkemys tarkoittaisi ihmisten väliselle oikeudelliselle tasa-arvolle Suomessa.

Toisen esimerkin otan niin ikään Suomessa toimineen imaamin näkemyksestä, jonka mukaan 13 vuotta on tytölle sopiva avioitumisikä. Hän kertoi myös itse vihkineensä 14-vuotiaan tytön kaksikymppiselle miehelle, koska hänen mielestään on parempi harrastaa seksiä aviossa kuin sen ulkopuolella.

Imaami unohti, että Suomessa on 16 vuoden suojaikä, joten kaksikymppisellä ei ole maassamme lainkaan lupaa harrastaa sukupuolisuhteita 13- tai 14-vuotiaiden kanssa. Imaami ei kohtuullisesta julkisuudesta huolimatta saanut syytettä parituksesta eikä yllytyksestä seksuaalirikokseen.

Kaikkiaan minusta on siis aivan erinomaista, että Sipilä nosti islamilaisen oikeuden ongelmat esille myös Suomessa. Seuraavaksi odotan hänen oivaltavan miten hänen tänä aamuna esille nostamansa asia liittyy Suomen maahanmuuttopolitiikkaan ja uussuomalaisten kotouttamiseen laajemminkin.

Samalla odotan myös suomalaisilta poliitikoilta ihmisten välisestä tasa-arvosta huolehtimista, jotta meidän ei tarvitse joskus myöhemmin huudahtaa: "uskomatonta, että tätä pitää vaatia erikseen, vaikka eletään Suomessa ja vuotta...". Sekä maamme virkakoneistolta sen varmistamista, ettei sharia-laki ole jo voimassa jossain maamme muslimivaltaisista lähiöistä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sharia on kiellettävä perustuslain perusteella
Jouluisia ajatuksia shariasta
Britanniassa lähes miljoona muslimia kannattaa terrorismia

Sharia on kiellettävä perustuslain perusteella

Tämän aamun Helsingin Sanomat nosti esille Iso-Britanniassa toimivat sharia-tuomioistuimet. Näkökulma oli feministinen eli naisten oikeuksista lähtevä, mutta asia on myös muissa suhteissa tärkeä. Annetaan siis suunvuoro haastatelluille muslimitaustaisille naisille.

"Monista naisista on tullut sharia-neuvostojen syrjivien päätösten uhreja. Tämä on iso huolenaihe. Maassa tulee olla vain yksi oikeusjärjestelmä, joka takaa kaikkien kansalaisten oikeudet."

Lainauksesta selviää, että Iso-Britanniassa toimii muslimeille oma (ns. vapaaehtoinen) oikeusjärjestelmä, joka ei ole tasa-arvoinen. Haastatellun vaatimus koko maan yhtenäiselle oikeusjärjestelmälle on absurdi - sellaisenhan pitäisi olla länsimaiselle yhteiskunnalle itsestäänselvyys.

"Oikeudenkäytön ulkoistaminen sharia-istuimiin vain vahvistaa islamismia. Naisten oikeudet on uhrattu ensimmäisinä."

Sharia-istuimet ovat siis haitallisia paitsi muslimiyhteisölle itselleen, myös koko yhteiskunnalle. Miksi siis Iso-Britanniassa on hiljaisesti hyväksytty terrorismia tukeva toiminta? Haluammeko me sellaisen Suomeen?

"Britanniassa ei ole poliittisesti korrektia haastaa islamin ongelmia. Puhutaan mieluummin ´oikeudesta valita´."

Tämä kuulosti liiankin tutulta. Myös meillä islamin ja maahanmuuttajien kulttuurin ja käytöksen arvostelu on poliittisesti epäkorrektia. Viime aikoina sellaiseen "syyllistyneitä" on jopa leimattu rasisteiksi. Minulle on kuitenkin jäänyt epäselväksi millä tavalla ongelmista vaikeneminen ja leimakirveen heiluttelu edesauttavat yhteiskunnallista keskustelua.

"Sharia-oikeudet kieltämällä hallitus voisi näyttää, että se on naisten puolella. Silloin naisten olisi nykyistä helpompi kieltäytyä menemästä sharia-istuimen puheille."

Muslimien oma rinnakkaisoikeus on kuin muslimihuivi. Sitä voidaan perustella vapaaehtoisuudella, mutta islamin arkaaisessa viitekehyksessä vapaehtoisuus jää toteutumatta ja sen sijalle astuu yhteisön sisäinen painostus ja pakottaminen. Näin on tehty Suomessakin. Puolustelun motiiveja voi itse kukin vain arvailla.

"On valtion ja koulujen tehtävä suojella lapsia vanhempien uskonnolliselta hyväksikäytöltä."

Tämä on helppo allekirjoittaa. Mutta toteutuuko tämä sen enempää Iso-Britanniassa kuin Suomessakaan. Vai suljemmeko me silmämme islamilaisen fundamentalismin edessä taipumalla sen vaatimuksiin esimerkiksi lasten pukeutumisessa, uimaopetuksessa tai kouluruokailussa?

"Jos brittihallitus sallii sharia-neuvostojen toiminnan muslimiyhteisöissä, sallii se samalla luvan harjoittaa selvää sukupuolisyrjintää, joka loukkaa räikeästi ja poikkeuksetta naisia."

Meillä Suomessa kysymys tietenkin kuuluu, että sallimalla muslimeille erivapauksia myös meille saattaa syntyä tilanteita, joissa sallimme poliittisen korrektiuden nimissä sukupuolisyrjinnän. Olisi hyvä muistaa, että sellainen on jopa perustuslain vastaista.

Olisi siis tärkeää selvittää esiintyykö Suomessa jo nyt sharia-tuomioistuimia. Samalla tulisi mitä pikimmin käynnistää lainvalmistelu niiden kieltämiseksi. Perusteina voidaan käyttää ainakin perustuslakia sekä tarvetta terrorismin ennaltaehkäisylle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suvaitsevaisuuspopulismin moraali
ISIS iski Ruotsissa, vai iskikö?
Jouluisia ajatuksia shariasta

Huonot imaamit kuriin!

Suomenkurdit Welat Nehri ja Majid Hakki nostivat viime sunnuntain mielipidekirjoituksessaan esille suomalaisten imaamien huonon tason. Erityisesti he olivat huolissaan sharian ja länsimaisten arvojen haveksunnan sisällään pitävän islam-tulkinnan omaavista imaameista.

Ongelman ratkaisuksi parivaljakko esittää yhteistyötä suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Heidän mielestään huonojen imaamien, tai kuten he sanovat, valeimaamien, uskonnollista opetusta ei pitäisi hyväksyä sananvapauden nimissä.

Ensin pitää kiittää kirjoittajia islamiin liittyvän ongelman näkyvästä ja rehellisestä esiintuonnista. Sellaista ei tapahdu kovin usein, vaikka islamin länsimaisen yhteiskunnan kanssa yhteensopimattomista islamilaisista säännöistä ja tavoista luopuminen olisi myös maahanmuuttajamuslimiväestön itsensä etu, kuten Nehri kertoo ilmeisesti mielipidekirjoituksensa innoittamassa haastattelussa.

Suomenkurdilaisen kaksikon kirjoituksen voi halutessaan nähdä pelkästään brutaali-islamilaisen ISISin ja lähi-idän kurdien välisen taistelun valossa. Mutta voi sen nähdä myös ihan aitona huolestumisena islamilaisten maahanmuuttajien asemasta ja menestymismahdollisuuksista Suomessa. Todennäköisesti vähän molemmista.

Turkulainen oikeusoppinut Johannes Heikonen pääsi toimittajan pyynnöstä kommentoimaan kurdien avunpyyntöä. Hän totesi, ettei ole viranomaisen asia ohjata uskonnollisten yhteisöjen opetusta ja muistutti siitä, että meillä on jo olemassa lait väkivaltaan yllyttämisen tai kansanryhmää vastaan kiihottamisen varalta.

Heikonen on tietenkin oikeassa. Harmi vain, ettei yhtään valeimaamia tai muutakaan muslimia ole tähän mennessä syytetty kansanryhmää vastaan kiihottamisesta Suomessa. Sen sijaan jopa poliisin taholta on annettu ymmärtää, ettei kiihottaminen kantasuomalaisia vastaan edes kuulu lain piiriin.

Tätä taustaa vastaan ehdottaisin, että lakeja soveltava oikeuslaitos että niitä valmistelevat virkamiehet ja päättävässä asemassa olevat poliitikot ottaisivat kiinni kurdikaksikon huolesta, ja ryhtyisivät etsimään ratkaisuja siihen, kuinka Suomen muslimiyhteisöt saataisiin hyväksymään varauksetta suomalaisen yhteiskunnan arvota ja tavat. Ja sen seurauksena huolehtisivat erilaisten islamilaisten yhteisöjen kanssa siitä, että ne poistavat uskontonsa tulkinnasta yhteiskuntamme kanssa yhteensopimattomat elementit kuten haaveet sharia-lain noudattamisesta.

Tämä olisi viime kädessä sekä kantaväestön että erityisesti maamme muslimiväestön etu.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi emme myöntäisi turvapaikkaa kaikille vainoa ja hätää kärsiville?
Persialaista pallopeliä
Kuinka vallankäyttö, islam, terrori ja maahanmuutto ohjaavat tulevaisuuttamme?

Jouluisia ajatuksia shariasta

Meillä länsimaissa on juuri nyt meneillään alkujaan talvipäivän seisauksen kunniaksi vietettävä iloinen juhla, joka jo ajat sitten sai kristillisen kuorrutuksen ja myöhemmin vielä kaupallisen katteen. Juhlan syvin sanoma on kaikesta tästä moninaisuudesta huolimatta, tai ehkä juuri siksi, erittäin kaunis: "olkoon maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto".

Mauritaniassa sen sijaan on iloittu ihan muista syistä, sillä maan väestö koostuu muslimeista ja voimassa on maassa jaetaan tuomioita islamilaisen sharia-lain perusteella. Sen perusteella annettiin eilen kuolemantuomio, koska eräs mies oli luopunut oikeasta uskosta ja  kirjoitellut profeetasta kevytmielisesti. Tuomion julistaminen kirvoitti ilohuutoja oikeussalin lehtereillä.

Sharia-lain on ennustettu tulevaisuudessa rantautuvan myös Suomeen. Sen käyttöön ottamisella on vankka kannatus myös Suomessa: kuten nuoren imaamin Abbas Bahmanpourin ja  vähän varttuneemman kokoomuspoliitikkon Kimmo Sasin lausunnot julkisuudessa osoittavat.

Oikeastaan ainoa este sharia-lain käyttöönotolle Suomessa on liian pieni islaminuskoisten määrä. Tämä on kuitenkin vähitelleen korjaantumassa, koska maastamme hakee turvaa vuosittain huomattava määrä vainottuja ihmisiä sellaisista islamilaisista maista kuin Somalia, Irak, Afganistan, Iran, Syyria, Albania, Marokko, Algeria, Kosovo ja niin edelleen. Kuten tästä tilastosta näemme, seuraa turvaanotettujen ihmisten perässä suuri joukko puolisoita, lapsia ja muita omaisia.

Näin muslimien määrä on lähtenyt maassamme ripeään kasvuun: heidän määränsä on lisääntynyt 1990-luvun alun muutamasta tuhannesta yli viiteenkymmeneen tuhanteen. Samalla muslimeista on tullut merkittävä yhteiskunnallinen, taloudellinen ja poliittinen osa maamme elämää.

Jos otamme todesta - ja miksi emme ottaisi - tämän kirjoituksen alussa referoidun ennusteen maamme tulevaisuudesta sharia-lain alaisena, kannattanee hiukan kurkistaa miltä tuo tulevaisuus näyttää. Enimmäisen vihjeen saimmekin jo Mauritanianiuksen ilohuudot aiheuttaneesta tuomiosta.

Lisävaloa meille on antanut esimerkiksi Abbas Bahmanpour, jonka mukaan äskettäin avioliitto-oikeuden saaneet homoseksuaalit tulisi tappaa. Koulutuksen ja tieteenteon osalta taas olemme saaneet tietoa sosiaalidemokraattiselta imaami Abdul Mannanilta, jonka mukaan koraani on tiedettä.

Feministejä saattaa puolestaan kiinnostaa vihreän länsimaiset arvomme jakavan lakimiehen Husein Muhammedin varoitus, jonka mukaan shariassa naiset ovat periaatteessa koko elämänsä holhouksenalaisia. Ja ehkäpä vähemmänkin feminististen naisten on syytä olla tietoinen ruotsalaisten imaamien hyväksyvästä suhtautumisesta naista kohdanneeseen perhehelvettiin.

Kun nyt suurin osa suomalaista mieltää itsensä juhlimassa Jeesuksen syntymää, on itse kunkin hyvä muistaa, etteivät valtakunnat, uskonnot tai edes lait ole ikuisia. Esimerkiksi Ruotsi on ottanut ripeitä muutoksen askelia valitsemallaan tiellä kaikkien hädänalaisten turvapaikkana.

Sen seurauksena maahan on muotoutunut yli 55 aluetta, joissa Ruotsin laki on käytännössä lakannut olemasta voimassa. Lisäksi muslimeille on laillistettu erilaisia uskonnollisia etuoikeuksia, jotka eivät koske valtaväestöä.

Jonkinlaista muutosvastarintaakin esiintyy, sillä tuoreen mielipidetiedustelun mukaan neljä kymmenestä ruotsalaisesta haluaisi vähentää pakolaisista aiheutuvia kustannuksia. Tämän ymmärtää, sillä vainoa paenneista aiheutuvat suuret kulut tunnustetaan myös avointa maahanmuuttoa kannattavaien leirissä.

Kautta historian ovat paikasta toiseen liikkuvat ihmiset vieneet mukanaan kulttuurinsa ja tapansa, jotka aikanaan ovat vaikuttaneet vastaanottavaan yhteiskuntaan. Esimerkiksi Amerikassa vanhat intiaanikulttuurit ovat käytännössä korvautuneet muualta peräisin olevilla tavoilla - myös alkuperäiskansojen parissa.

Näin tulee tapahtumaan myös Ruotsissa; ja silloin esille nousee myös uskonnollisen oikeuden eli sharian käyttöönotto. Viimeistään silloin, kun muslimit muuttuvat länsinaapurissamme enemmistöksi.

Toistaiseksi ruotsalaisen oikeusjärjestelmän korvautumiseen sharialla on kuitenkin vielä matkaa, sillä maassa asuu nykyisin vain puoli miljoonaa muslimia, eivätkä ensi vuodeksi odotetut syyrialaiset nosta määrää kuin sadalla tuhannella eli noin prosenttiyksiköllä.

Prosenttiyksikön vuosivauhdilla muslimit saavuttaisivat Ruotsissa enemmistöaseman vasta noin vuonna 2060. Selvästi nuivempaa maahanmuuttopolitiikkaa harjoittaneella Suomella on sharian tuottamiin kuolemanrangaistuksiin ja niistä aiheutuviin ilohuutoihin vielä ruotsiakin pidempi matka.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suloinen salakuljetus Syyriasta Suomeen
Yle uutisoi vajavaisesti maahanmuuttajanuorten peloista
Maahanmuuttajat raiskaajina

Libyan hallitsijat valitsivat tien kohti parempaa tulevaisuutta

Arabikevät nostatti myös Libyassa toivon maan kehityksen muuttamisesta paremmaksi. Benghazista liikkeelle lähtenyt kapina näytti alkumenestyksen jälkeen joutuvan vaikeuksiin, mutta sitten länsimaat riensivät kaatamaan pitkään inhoamaansa diktaattoria. Apu tuotti tulosta, ja välillä vaikeuksissa ollut vallankumous johti kuin johtikin lopulta Gaddafin kukistumiseen ja kuolemaan.

Lännessä oltiin tyytyväisiä. Gaddafin kuolema sopi oikein hyvin läntisen maailman johtajille ja Libyan voittajat saattoivat keskittyä muodostamaan uutta hallitusta ohjaamaan Libyaa menneestä diktatuurista kohti parempaa tulevaisuutta. Meillä lännessä tämän toivottiin epäilemättä tarkoittavan länsimaistyyppistä demokratiaa, kuten koko hässäkän aloittaneessa Tunisiassa saattaa hyvinkin käydä.

Myös Libyan uusilla hallitsijoilla on omat ajatuksensa paremmasta tulevaisuudesta. Ensimmäisen toiminpiteenä sillä tiellä he ilmoittivat uuden uljaan yhteiskunnan perustaksi Sharia-lain.

Aika yksin näyttää mihin Libyan uusi valta maansa vie. Ainakin varhaiskeskiajalta kotoisin oleva lakikokoelma tarjoaa luovia käyttömahdollisuuksia, joiden avulla uuden vallan ote saattaa hyvinkin nopeasti vahvistua. Tästähän on aiemmin antanut esimerkkiä Ajatollah Khomeinin valta Iranissa ja Taleban-liike Afganistanissa. Samaa oikeusjärjestystä yrittävät puolestaan Somaliaan viedä Al-Shabaab-liikkeen taistelijat.

Tämän hetken kuuma kysymys kuuluukin, että ovatko Libyan uudet hallitsijat nyt valinneet tiensä ja esikuvansa? Ja mikäli ovat, tyydyttääkö valinta heidän läntisiä liittolaisiaan?

Aikaisempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Gaddafi ja ihmisoikeudet
Gaddafin poika ja lapsenlapset kuolivat - entä sitten?
Vainoajat vainotuiksi - entä sitten?