Avaako mRNA-tekniikka keinon suojautua borrelioosilta?

Borrelioosi on ikävä tauti, joka leviää ihmisiin yleensä hämähäkkieläimiin kuuluvan puutiaisen kautta, mutta joskus harvoin myös muiden pistävien tai purevien hyönteisten avulla. Itse taudin aiheuttaa Borrelia burgdorferi -niminen bakteeri. 

Borrelia-bakteereiden varsinainen lähde luonnossa ovat pienet jyrsijät, joista ne leviävät punkkien avulla. Tartuntaa seuraa tavallisesti tulehduspesäke ihossa ja vähäisiä yleisoireita, mutta se saattaa myös johtaa krooniseen tautiin, johon liittyy esimerkiksi nivelten, ihon ja hermoston oireita.

Punkit purevat suomalaisia noin 500 000 kertaa vuodessa, useimmin Ahvenanmaalla, Manner-Suomen rannikkoalueilla ja itäisessä Suomessa. Kaikki puremat eivät kuitenkaan johda borrelioosiin, sillä ainoastaan viidesosa puutiaisista kantaa Borrelia-bakteeria ja niidenkin puremista vain kaksi kolmasosaa johtaa bakteerin siirtymiseen ihmisiin. 

Lisäksi punkin nopea poistaminen estää yleensä Borrelian siirtymisen, koska bakteeri tarvitsee paljon aikaa. Siksi käytännössä vain pari prosenttia punkin puremista johtaa borrelioosiin.

* * *

Otin asian puheeksi siitä syystä, että luin eilen Science-lehdestä amerikkalaisten kehittäneen rokotetta borrelioositartuntoja vastaan. Rokote perustuu samaan innovaatioon kuin mm. Pfizerin kehittämä koronarokote. 

Ideana siinä on viedä rokotettavan soluihin lähetti-RNA:ta (mRNA), joka sisältää ribosomeille ohjeen siitä, kuinka valmistetaan kohteena olevan eliön proteiinia eli antigeenia. Kyse ei kuitenkaan ole geneettisestä manipulaatiosta, vaan ainoastaan väliaikaisen proteiinituotannon käynnistämistä. 

Rokotteen saaneessa nisäkkäässä proteiinin tuotanto jatkuu vain lyhyen aikaa, minkä jälkeen mRNA tuhoutuu. Sen seurauksena immuunijärjestelmä kuitenkin ehtii aktivoitua ja alkaa tuottaa vasta-aineita antigeeneja vastaan sekä käynnistämään myös soluvälitteisen immuunijärjestelmän. 

Borrelioosi-bakteeri on monin verroin monimutkaisempi eliö kuin virukset. Ja punkki on vielä sitäkin kertaluokkaa monimutkaisempi. Siitä huolimatta amerikkalaiset suunnittelivat rokotteensa nimenomaan punkkia vastaan. 

Se tapahtui valmistamalla mRNA-molekyylejä, joissa oli solulle ohje peräti 19 eri punkin syljestä löytyvän antigeenin valmistamiseen. Koronarokotteissa niitä on vain yksi. 

Rokotetta ei ole vielä testattu ihmisillä, mutta marsuissa ne tehosivat. Kun rokotettujen punkkien annettiin purra marsuja, tulehtui puremahaava nopeasti ja punkit irtosivat niistä 18 tunnin kuluessa. 

Juuri tämä on oleellista, sillä Borrelia-bakteeri ei yleensä ehdi siirtyä nisäkkään verenkiertoon näin nopeasti. Ja siksi punkin sylkeä vastaan suunnattu rokote suojaa rokotettua borrelioosilta (kuten todennäköisesti myös puutiaisaivokuumetta aiheuttavalta virukselta). 

Nähtäväksi jää, kuinka punkkirokote tehoaa ihmisiin ja pääseekö se lopulta käytännön rokotetuotantoon. Tästä riippumatta Science-lehden uutinen osoitti, että koronaviruksessa ensimmäistä kertaa sovellettu rokotetekniikka avaa ovia aivan uudenlaisiin tapoihin suojata ihmisiä erilaisilta terveysriskeiltä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Punkit leviävät koirien mukana
Kyykärmes on terveellinen
Borrelioosin syistä

Miksi Amnesty on väärässä moittiessaan kolmatta rokotekierrosta?

Amnesty international on esittänyt väitteen, jonka mukaan "se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa". Syynä näkemykseen on järjestön tahto rokotuttaa kehitysmaalaiset, eikä siis minkäänlainen rokotekriittisyys, päinvastoin. 

Amnestyn raportin mukaan suurimmat rokotevalmistajat ovat priorisoineet vauraita valtioita, vaikka rokotteita olisi tarvittu myös matalan tulotason maihin. Ne ovat sen mukaan myös kieltäytyneet jakamasta valmistukseen tarvittavaa dataa ja teknologiaa sekä pitäneet kiinni rokotepatenteistaan.

Näin ollen Amnesty syyttää korkean tulotason maita ja lääkeyhtiöitä pandemian pitkittämisestä.

* * *

Koronapandemia päättyy joka tapauksessa sitten, kun kaikki maapallon ihmiset ovat saaneet rokotesuojan tai sairastaneet itse taudin (olettaen ettei viruksesta evolvoidu immuniteetin kiertämään pystyviä muotoja). Valitettavasti viruksen leviämistä kehitysmaissa on kuitenkin vaikea seurata, koska niistä ei ole luotettavia tilastoja. 

Jotain tästä vaikeudesta kertonee esimerkiksi se, että virallisten tilastojen mukaan suhteellisen kehittyneessä 48 miljoonan asukkaan Etelä-Afrikassa on tautiin kuollut yli 86 000 ihmistä, mutta sen kaaosmaisessa todellisuudessa elävässä 13 miljoonan asukkaan naapurissa Zimbabwessa vain neljä ja puoli tuhatta. Ero tuskin selittyy koronakuolemien yleisyydellä vaan tilastojen puutteellisuudella.

* * *

Amnesty on tunnetusti vasemmistoliberaali järjestö, jossa toimivat ihmiset eivät ymmärrä sitä, että meillä on käytössämme rokotteita ainoastaan siitä syystä, että länsimaisilla ihmisillä on taito ja yrityksillä motivaatio kehittää sellaisia. Siksi rokotteiden ilmainen jakaminen ja/tai patenttisuojan murtaminen heikentäisi yhteiskuntiemme kykyä reagoida tuleviin pandemioihin.

Tällaisesta kehityksestä meillä on olemassa erinomainen esimerkki eli uusien antibioottien kehittämisen loppuminen. Niitähän tehtiin innokkaasti kymmeniä vuosia sitten, mutta samalla kun tuotteista saatavat voitot pienenivät, siirsivät lääkeyhtiöt tuotekehityksensä muihin tuotteisiin. Ja nyt meitä uhkaa sen seurauksena antibioottiresistenttien bakteereiden kehittyminen. 

On kuitenkin selvää, että siinä vaiheessa, kun länsimaiden ihmiset ovat saaneet omat väestönsä turvaan, jäävät jäljelle ainoastaan halpahintamarkkinat kehitysmaihin. Ja parempien liiketoimintamahdollisuuksien puuttuessa rokoteyhtiöt siirtyvät niille - toki tämä kaikki olettaen, etteivät rokotetta vaille jääneet ole sitten jo sairastaneet tautia.

Joka tapauksessa Suomi muiden EU-maiden kanssa on jo nyt lahjoittanut 100 miljoonaa Astra Zenecan rokotetta kehitysmaihin. Ja ainakin Suomi aikoo lahjoittaa niitä myös lisää.

Olisikin reilua, jos Amnesty sen sijaan, että se moittii länsimaita ja rokotevalmistajia niiden oman väestön suojelemisesta ja rokotteiden kehittämisestä ja tuottamisesta ansaitusta liikevoitosta, kiittäisi niitä. Mutta taitaa olla niin, että kiittämättömyys on tässäkin asiassa maailman palkka. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Niin makaa kuin petaa - myös Intiassa
Pitäisikö koronavirusrokotteet sosialisoida?
Tuotekehityksen hinta ja suomalaiset päättäjät

Niin makaa kuin petaa - myös Intiassa

Helsingin sanomat kertoi, että maailman köyhemmille valtioille SARS-CoV-2-virusta vastaan valmistettuja rokotteita jakava WHO:n Covax-ohjelma on riippuvainen Intiassa tuotetuista rokotteista, mutta nyt se on joutunut vaikeuksiin, koska Intia pitää rokotteet itsellään käsiin räjähtäneen oman tautitilanteensa takia.

HS siteerasi jutussaan WHO:n maailmaa parantavaa naista, jonka mukaan rokotteiden jakautuminen epätasaisesti siten, että vauraammat maat ovat saaneet niitä kehitysmaita enemmän on ollut "törkeää niin eettisesti, moraalisesti kuin tieteellisesti”. 

Syyllisten penkille jutussa joutui erityisesti USA, joka on rajoittanut rokotteisiin tarvittavien materiaalien vientiä ulos maasta. Näin Intian rokotetuotanto on pienempää kuin se olisi, mikäli niiden kauppa kävisi normaalisti. Yhdysvaltain hallintoa syytettiin jutussa jopa "siitä, että se kylpee rokotteiden yltäkylläisyydessä" ehdittyään rokottamaan 41 prosenttia väestöstään. 

Myös EU:n kerrottiin harkitsevan intialaisten auttamista lähettämällä sinne pelastuspalveluhenkilöstöä. Sellaiseen kuuluu mm. lääkintähenkilöstöä, mutta rokotteista ei HS:n jutussa mainittu. 

Arvoisa lukijani saattaa tässä kohtaa ehkä kysyä, että missä luuraa nyt professorin oma ajatus kun hän vain referoi HS:n juttua. No tietenkin siinä älyllisessä epärehellisyydessä eli ilmeisen tarkoituksenmukaisessa harhaanjohtamisessa, minkä seurauksena HS:n toimittaja jätti yhden oleellisen asian mainitsematta halutessaan syyllistää Yhdysvaltoja ja samalla koko läntistä maailmaa. 

Tarkoitan tällä tietenkin sitä, että intialaisten tragedia juontaa vain ja ainoastaan heidän uskonnollisuudestaan ja yleisestä välinpitämättömyydestään. Nyt käsillä oleva tragedian käynnistymiseenhän johti ihmisten välinpitämättömyys suosituksista, minkä seurauksena he ovat osallistuneet tartuntariskistä piittaamatta viime kuukausina suuriin uskonnollisiin ja poliittisiin tapahtumiin sekä häihin ja krikettiotteluihin.

Suomalaisen sanonnan mukaan niin makaa kuin petaa. Ja juuri näin on käynyt intialaisille. Ja täsmälleen sama koskee myös meitä suomalaisia, jotka olemme kohtuullisen hyvin välttäneet COVID-19-pandemian suhteen riskikäyttäytymistä ja päässeet sen seurauksena kohtuullisen vähällä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pitäisikö maahanmuuttajat rokottaa ennen kantasuomalaisia?
Ympäristöpaniikin lietsomisellakin on seurauksensa
Intialaisten katkeruudesta suomalaisia kohtaan

Brexit uudessa valossa

Helsingin sanomat kumosi tänään aiemman juttunsa, jonka perusteella Britannian EU-ero olisi johtanut taloudelliseen katastrofiin. Näin ei siis ole käynyt.

HS:n uudemman jutun mukaan "tavaravienti EU:hun lisääntyi edelliskuukauteen eli tammikuuhun verrattuna peräti 46,6 prosenttia. Taustalla oli etenkin koneiden, liikennevälineiden kuten autojen sekä kemian alan tuotteiden kuten lääkkeiden vienti."

Sen sijaan EU:lle Britannian lähtö näyttäisi edelleen aiheuttavan harmaita hiuksia, sillä "tuonti EU:sta Britanniaan toipui lievemmin eli 7,3 prosenttia tammikuusta. Tuonti kasvoi 1,2 miljardia puntaa eli 1,4 miljardia euroa". Näin Britannian ja EU:n kauppatase muuttui yhdessä kuukaudessa varsin paljon.

Viime aikoina olemme saaneet lukea toisestakin Brexitin aiheuttamasta erosta EU:n ja Britannian välillä. Saarivaltio on nimittäin koronarokotusten edistymisessä aivan eri tasolla kuin Unioni - siis jälkimmäisen tappioksi. 

Näistä Britannian kannalta hyvistä uutisista huolimatta emme vielä pysty sanomaan oliko EU-ero maalle hyvä vai huono toimi. Iso kysymys sen kannalta on varsinkin maan yhtenäisyyden säilyminen uudessa tilanteessa: lähteekö Skotlanti omille teilleen ja ratkeaako Pohjois-Irlannin tilanne rauhanomaisesti?

Jo tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, ettei Brexit ollut Britanniassa asuville sellainen katastrofi kuin suomalaisessa mediassa ennen EU-eroa annettiin toisinaan ymmärtää. Niinpä jää nähtäväksi millä tavoin Brexit vaikuttaa jatkossa EU:n yhtenäisyyteen.

* * *

Helsingin sanomat uutisoi myös tropiikin metsäkadosta. Sen mukaan EU:ssa on nyt pyrkimys kieltää metsiä tuhoavien tuotteiden myynti.

Ensinnäkin EU:n huoli on aiheellinen siinä mielessä, että tropiikin metsäkato on todellinen ongelma sekä maapallon hiilinielun että monimuotoisuuden katoamisen kannalta. Ja juuri siihen keskittyvillä toimilla on suurin vaikutus pyrittäessä tasapainoon talouden, ilmastotoimien ja biodiversiteetin kesken.

Toiseksi, tässä maailmanparantajien ajassa oli mielenkiintoista huomata, kuinka ongelma halutaan ratkaista. Suunnitelmissa on nimittäin - ei enempää eikä vähempää kuin - brasilialaisen lihan ja soijan, indonesialaisen palmuöljyn sekä länsiafrikkalaisen kaakaon tuontikielto Euroopan Unioniin.

Avoimeksi kuitenkin jäi, että miten noiden maiden ja alueiden nopeasti kasvavan väestön muutenkin hauraasta taloudesta sen jälkeen huolehdittaisiin. Lisättäisiinkö kenties noihin maailmankolkkiin menevää kehitysapua vai kutsuttaisiinko sieltä kenties leivättömiksi jääneitä maanviljelijöitä elintasopakolaisiksi Eurooppaan?

Ratkaisujen osalta lienee selvää, etteivät ne enää koskisi Britanniaa. Ellei mukaan lasketa sitä, että se hyötyisi edellä mainittujen tuotteiden ylitarjonnasta aiheutuvasta hintojen pudotuksesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tutkimus osoitti EU:n ja Suomen ilmasto- ja biodiversiteettisuunnitelmat järjettömiksi
EU:n hyödyllisyydestä suomalaisille
Wille Rydman paljasti ja Britannia erosi

  

Vaikutusmahdollisuus

Kansanedustaja Mari Rantanen (ps) nosti eduskunnassa esille tärkeän asian kysymällä siitä, miksi Suomi lahjoittaa pois kymmeniä tuhansia koronavirusrokotteita, vaikka omassakin maassamme on edelleen joukoittain rokotusta haluavia ihmisiä. Nähtäväksi jää, mitä hallitus vastaa kysymykseen.

Vastauksesta riippumatta tapaus vahvistaa allekirjoittaneen käsitystä siitä, että Sanna Marinin (sd) hallituksen prioriteetit ovat jossain muualla kuin suomalaisten asioissa, vaikka tämän päätöksen merkitys onkin kokonaisuuden kannalta pienehkö. Asia kuitenkin ilmenee myös monista muista hallituksen päätöksistä.

Niistä erinomainen esimerkki on kehitysyhteistyön määrärahan säilyminen 1,2 miljardissa eurossa Suomen valtion nopeasta velkaantumisesta ja talouselämän vaikeuksista huolimatta. Kyse ei tässä ole pikkuasiasta, sillä kehitysavun määrä vastaa noin 1,9 prosenttia koko valtion budjetista. Sen rahoittamiseksi otettava 10.8 miljardin euron lisävelka on puolestaan noin 17 prosenttia kokonaissummasta - siis suorastaan järkyttävän suuri. 

Tämä kaikki tapahtuu tilanteessa, jossa Suomelle ennakoidaan pohjoismaiden matalinta talouskasvua koronapandemian jälkeiselle ajalle. Ja maamme hallitus tekee kaikkensa, jotta maamme kilpailukyky investointikohteena olisi mahdollisimman heikko - ja näyttää tähän mennessä saavutettujen tulosten perusteella onnistuvan siinä pelottavan hyvin.

Nähtäväksi siis jää, miltä Suomi näyttää kuluvan eduskuntakauden lopussa. Onneksi kansalaisilla on halutessaan mahdollisuus asettaa paineita sen valtakauden lopettamiselle kesäkuun kunnallisvaaleissa - siinä auttavat sekä kaikkien hallituspuolueiden äänestämättä jättäminen että erityisesti hallituksen apupuolueen eli Keskustan jättäminen mahdollisimman vähille äänille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yhtä järkevää kuin housuihin kuseminen pakkasella
Veronmaksajan lasku on 20 000 euroa per islamisti + muut kulut
Voi että me naurettiin...

Rokote- ja koronaskeptikon valta

Tämän blogin keskusteluissa on näkynyt ajoittain SARS-CoV-2-viruksen olemassaoloa epäileviä kirjoituksia. Näin siitä huolimatta, että virus on virallisten tilastojen mukaan tappanut maailmanlaajuisesti noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Todennäköisesti paljon enemmän. 

Näiden blogini koronaskeptisten seuraajien kannattaa lukea Helsingin Sanomien tuore artikkeli, joka kertoo heidän hengenheimolaisestaan, joka hallitsee suomalaisen kehitysavun yhtä pääkohdetta eli afrikkalaista Tansanian valtiota. Hän ei sinänsä ole kategorisesti kieltänyt koronaviruksen olemassaoloa, mutta on väittänyt jumalan hävittäneen sen maastaan paastoamisen ja rukousten seurauksena. 

Rokotteiden suhteen hän kuuluu niin sanottuihin skeptikoihin, jonka harhaisessa maailmankuvassa tytöille annettaan rokotteita kohdunkaulan syöpää vastaan, jotta he eivät voisi saada lapsia. Niinpä Tansaniassa ei ole rokotettu ihmisiä myöskään koronavirusta vastaan     

Nyt on kuitenkin käynyt niin, että koronavirustartunnan kaltaisiin oireisiin on Tansaniassa kuollut useita maan ylimpään johtoon kuuluvia henkilöitä. Muusta väestöstä ei ole tietoa, koska maan hallitsija on kieltänyt virusten testauksen. 

Jostain syystä Tansanian päällikkö on nyt kuitenkin päättänyt suositella väestölleen hengityssuojaimia. Näin siksi, että - hänen mukaansa - "jos näiden maskien keksijät kerran pysyvät hengissä, on niiden oltava hyviä meillekin. Kehotan käyttämään Tansanian terveysministeriön tuottamia hengityssuojia."

Olisi hienoa, mikäli myös suomalaiset rokote- ja koronaskeptikot pohtisivat, mitä johtopäätöksiä Tansanian tapahtumista voidaan tehdä. Onko todella syytä uskoa niin, että koko virus olisi joidenkin pahanilkisten tahojen aiheuttama? 

Vai olisiko pandemia sittenkin seurausta siitä, että eläimistä peräisin oleva virus onnistui tarttumaan ihmisiin, joissa se mutatoitui ja evolvoitui siten, että onnistui tarttumaan ihmisestä toiseen. Ja onnistui lopulta yhä tehokkaammaksi tarttujaksi evolvoiduttuaan aiheuttamaan pandemian, joka uusien mutaatioiden seurauksena on muuttunut entistä tarttuvammaksi. 

Heille myös tiedoksi, että virukseen liittyvää tutkimusdataan voi tutustua tästä portaalista. Ja wuhanilaisen viruksen genomin vuonna 2020 määritetty nukleotidijärjestys löytyy täältä. Elektronimikroskooppikuvia koko viruspartikkeleista voi ihailla esimerkiksi täällä ja tarkempia rakenneanalyysejä muun muassa täällä. Pääkaupunkiseudulla yleisimmäksi nousseen virustyypin alkuvaiheista Britanniassa on puolestaan raportoitu täällä.

Noin yleisellä tasolla ihmisten olisi hyvä ymmärtää, että maailma oli varsin erilainen paikka ennen nykyaikaisen tieteen kehittymistä. Elinikä oli lyhyt, eikä edes maatalous aina jaksanut elättää kaikkia nälkäisiä suita.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
SARS-CoV-2 on muuttumassa virusfossiiliksi
Jälkiviisautta
Kehitysavulle avautui järjellinen käyttökohde

Pitäisikö koronavirusrokotteet sosialisoida?

Sosiologi ja akatemiatutkija Salla Sariola vaati Helsingin Sanomissa lääkeyhtiöiden patenttien purkamista, jotta myös afrikkalaiset saisivat rokotteita koronavirusta vastaan. Hän perusteli tätä kahdella syyllä.

Niistä jälkimmäinen oli se, että "koronavirus ei noudata kansallisia rajoja, miljardien ihmisten jääminen ilman rokotteita vaarantaa pandemian saamisen hallintaan". Tämä on totta ja ikävää - ellei suorastaan vaarallista.

Sen sijaan sosiologin toinen perustelu oli lievästi sanottuna typerä. Tai no, sanotaan että se oli ammennettu sosialistisesta maailmankuvasta, jossa on oikeutettua ottaa tarvittaessa yhteiseen käyttöön se, jonka joku on omilla ponnistuksillaan saanut aikaiseksi. 

Tarkoitan hänen vaatimustaan rokoteyhtiöiden patenttisuojan murtamisesta, jotta lääkkeitä voitaisiin toimittaa edullisesti edellä mainitun mustan maanosan ihmisille, koska näillä ei ole niihin varaa. Toki afrikkalaisten rokotteisiin on yritetty länsimaissa kerätä rahoitusta, mutta maksuhalukkuutta ei ole ollut riittävästi. 

Niinpä sosiologimme on tullut siihen johtopäätökseen, että maksakoon rokotteiden kehittäjä puuttuvan summan saamatta jääneinä tuloina. Toisin sanoen sosialisoitakoon tämän saavutukset yhteisen hyvän takia, koska juuri nyt ei ole varaa niistä maksaakaan. 

Sosiologilta jäi kuitenkin muutama asia huomaamatta. Ensinnäkin esimerkiksi Neuvostoliiton, Kiinan, Nicaraguan ja Venezuelan historiat ovat osoittaneet, että sosialistinen tapa hoitaa taloutta johtaa pitkällä aikavälillä yleiseen surkeuteen, köyhyyteen ja kurjuuteen. 

Näin siksi, että - toiseksi - ihmisten innovaatioita ja ahkeruutta ajaa ennen kaikkea ahneus eli voitonhimo. Ellei vaativasta työstä saa palkkaa, ei siihen juuri kukaan viitsi myöskään ryhtyä - ei edes ylevien periaatteiden takia.

Kolmanneksi olisi huomioitava oikeusvaltion periaatteet, vaikka puhummekin kansainvälisistä asioista. Niihin kuuluu oleellisena osana se, että kullakin hetkellä noudatetaan olemassa olevia lakeja. On vaikea ajatella, että lain muuttaminen siten, että ensin odotetaan jonkun tekevän työn ja sitten muutetaan lakeja tuloksen sosialisoimiseksi, koska ei siitä oikein viitsitä maksaakaan, olisi oikeutettua. 

Mielipiteensä ilmaissut sosiologi tuskin on ainoana asialla, vaan vastaavat vaatimukset lienevät yleisiä muuallakin maailmassa. Näin siksi, että innovaatioiden sosialisointi on jo kertaalleen toteutettu silloin, kun afrikkalaisille järjestettiin AIDS-lääkkeitä. Ja sillähän sosiologimmekin perustelee vaatimustaan.

Nähtäväksi jää, kuinka koronavirusrokotteiden Afrikkaan suuntautuvien halpavientiaikeiden käy. Joka tapauksessa on selvää, että mikäli lääkeyhtiöiden innovaatioiden sosialisoinnista eli patenttisuojan rikkomisesta tulee yleinen tapa, hidastaa se myös tulevaisuuden epidemioihin liittyvien lääkkeiden kehitystä.

Pienten liikevoittojen vaikutuksesta lääketeollisuuteen on olemassa erinomainen esimerkki. Se on maailmaa uhkaavien antibioottiresistenttien bakteerien yleistyminen. Tämä johtuu siitä, ettei lääkeyhtiöiden kannata investoida suuria summia uusien antibioottien kehittämiseen, koska niistä ei ole nykytilanteessa odotettavissa kovinkaan kummoista liiketoimintaa - saati liiketulosta.

Viime kädessä kysymys on siis siitä, että haluammeko ajaa virusrokotteiden ja -lääkkeiden kehityksen samaan jamaan. Ja siten vaihtaa afrikkalaisten ja muiden ihmisten välisen kurjuuden kaikkien ihmisten kurjuudeksi vain siksi, että haluamme mustan mantereen asukkaidenkin saavan lääkkeensä, mutta emme halua maksaa niistä oikeaa hintaa?  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuotekehityksen hinta ja suomalaiset päättäjät
Koska rajoitustoimet kannattaa purkaa?
EU:ssa kuolee 25000 ihmistä vuodessa välinpitämättömyyden seurauksena