Milloin Suomessa ylittyy miljoonan muslimin raja?

MTV3 kertoi, että Helsingin Malmilla kerrostalon pohjakerroksessa toimineen moskeijan toiminta lopetettiin hallinto-oikeuden päätöksellä. Päätöksen perusteena oli se, että tila oli yhtiöjärjestyksessä ja rakennusluvalla määritetty lasten päiväkotitoimintaan. 

Prosessi oli lähtenyt käyntiin kun taloyhtiön osakas oli valittanut rakennusvalvontaan siitä, että pahimmillaan jopa lähes 200 ihmisen kokoontumisesta ja miesten yhteisrukoilusta päiväkotitilassa aiheutuu melua ja häiriötä myöhään yöhön asti.

Ilta-Sanomat on jo aiemmin kertonut, että moskeijan toiminta on tapahtunut saudiarabialaisella rahoituksella. Ja edelleen, että toiminnasta vastaavan säätiön puheenjohtaja Aladin Maher oli aikanaan kommentoinut valitusta sanomalla, että "tämä on meidän maa, me toimimme lain mukaan... Mä en ymmärrä näitä ihmisiä, ennakkoluuloisia ihmisiä, maalaisjuntteja ihmisiä, kusipäisiä ihmisiä. Tämä ei ole oikein, tämä on väärin."

Lisäksi hän oli uhkaillut tekevänsä kantelun valittajaa vastaan ja "sitten teen jutun käräjäoikeuteen. Sitten mennään hoviin. Sitten korkeimpaan oikeuteen. Sitten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen... Se on skandaali Suomen valtiolle! Sitten mä menen Turkkiin. Recep Tayyip Erdogan on mun henkilökohtainen tuttu."

Tässä yhteydessä on myös syytä tietää, että säätiön hallituksen jäsenistä kolme on Suomen kansalaisia: Maher, Oulun imaami Abdul Mannan sekä helsinkiläinen Abdel-Azez Taher. Lisäksi säätiön hallituksessa istuvat saudiarabialaiset Mohammed Mohammed Omar Jamjoom ja Marwan Ahmed Jamjoom. 

Säätiö omistaa Oulun moskeijan, jonka tiloissa oli raiskattu 10-vuotias tyttö. Ja imaami Mannanin oma tytär oli puolestaan matkustanut Syyriaan Isisin kalifaattiin. 

* * *

Edelle kirjoittamani tapaus osoittaa, että myös Suomessa toimii islamilaisia ääriaineksia, joiden kunnioitus Suomen lakia ja järjestysvaltaa kohtaan ei ole kovin kaksinen. Heillä on myös yhteyksiä Saudi-Arabiassa toimiviin islamilaisiin aineksiin. 

Nyt lopetetun toiminnan motivaatio voi tietenkin olla pelkkä uskonnon harjoittaminen, mutta näiden ihmisten asenteista paistaa myös fanaattisempi puoli. Tähän liittyen on myös huomattava, että Malmilla toimintaa pyörittänyt Maher on kertonut olevansa myös itse valmis lähtemään pyhään sotaan, jihadiin.

Tämä kaikki kertoo ennen kaikkea siitä yhteiskunnallisesta muutoksesta, joka on vähitellen tapahtumassa Suomessa ja muualla Euroopassa. Sen osana myös Suomen muslimiväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut nopeasti. 

* * *

Ennen somaleiden tuloa vuonna 1990 maamme merkittäviin muslimiryhmän muodostivat yhteiskuntaan hyvin integroituneet tataarit, joita on noin 700 henkeä. Nykyisin muslimeja arvellaan olevan maassamme noin 140 000. 

Tämän suuruinen muutos (siis tuhannesta sataanneljäänkymmeneen tuhanteen) saavutetaan 34 vuodessa tasaisella kasvulla silloin, kun muslimiväestön vuosikasvu on noin 16 prosenttia. Sen mukaan laskien muslimien määrä Suomessa ylittää miljoonan rajan vuonna 2037 ja ohittaa kantasuomalaisten määrän eli 5,5 miljoonaa vuonna 2049.

Edelle kirjoittamani on tietenkin vain matematiikkaa, joten se toteutuu ainoastaan, mikäli muslimien määrän kasvu jatkuu Suomessa samanlaisena kuin vuosina 1990-2024. Näin ei tietenkään välttämättä ole, vaan siihen voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä - eli kansan vaaleissa antamilla valtakirjoilla. 

* * *

Valtakirjoja jaettiin eilen myös USA:ssa. Voittajaksi selvisi Donald Trump, kuten kaikki varmasti tietävät. 

Hänen valtaan paluunsa syistä kirjoitti osuvasti eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps), joten en lähde ruotimaan sitä enkä valinnan seurauksia sen enempää kuin tein eilen englanninkielisessä blogissani.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ennuste: Sharia-laki voimaan Iso-Britanniaan, Belgiaan ja Ranskaan vuoteen 2044 mennessä
Pyhän maan sota alleviivaa Suomen suomalaisena säilyttämisen tärkeyttä
Seitsemän prosenttia muslimeita

 

Islam nousi sekasorrosta

Yksi länsimaiden viime vuosien kehityksen merkittävimmistä - ellei merkittävin - kehityssuunnista on ollut arvoliberalismin nousu ja sitä hyväkseen käyttänyt islamilaisen väestön kansainvaellus. Sen seurauksena myös Suomen kantaväestöstä pieni osa on vaihtanut maailmankatsomuksensa islamiin. 

Siksi oli mielenkiintoista törmätä artikkeliin, jossa oli osoitettu muinaisen ilmastonmuutoksen vaikutus islamin ilmaantumiseen Arabian niemimaalle. Sen mukaan tämä maailman toiseksi suosituin uskonto syntyi Arabian niemimaalla 600-luvun alussa perusteellisten yhteiskunnallisten muutosten jälkeen. 

Alueella merkittävin valtakunta oli ollut juutalais- ja kristillisuskoinen Himyar, joka kaatui vuonna 525. Lukemassani artikkelissa osoitettiin, että yksi kaatumiseen johtaneista muutoksista oli kuivuus, joka vaivasi aluetta koko kuudennen vuosisadan ajan saavuttaen huippunsa vuosien 500 ja 530 välillä. Sen lisäksi valtakuntaa olivat vaivanneet poliittinen epäjärjestys, sosioekonomiset muutokset, muuttuvat asutusmallit ja demografia, ja valtakuntaa olivat ahdistelleet niin etiopialaiset kuin bysanttilaisetkin.

Himyarin kaatumisen jälkeen niemimaalla seurasi toinen toistansa merkittävämpiä yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, jotka edistivät silloisten arabialaisten valtioiden hajoamista. Samalla sai alkunsa uusi uskonnollinen virtaus, joka oli kasvava siksi islamiksi, jonka tunnemme nykyisin. 

Tässä suhteessa on mielenkiintoista huomata myös se, että Wikipedian mukaan islamilaista kirjallisuutta ja viittauksia Koraaniin alkaa esiintyä vasta 800-luvulta lähtien. Muhammedin eläessähän hänen ilmestyksensä kirjattiin epäsäännöllisesti ylös tai ne säilyivät ihmisten muistissa yksittäisinä katkelmina. Kaikkien tekstien kokoaminen nousi esille vasta hänen kuolemansa jälkeen ja lisäksi Muhammedista kertovaa perimätietoa on arvosteltu jo varhain siitä, että tarinoita keksittiin tukemaan omia mielipiteitä. 

Joka tapauksessa aikaa ennen 800-luvulta löytyviä ensimmäisiä islamiin ja koraaniin viittaavia tekstejä eli 600- ja 700-lukuja kutsutaan islamin formatiiviseksi vaiheeksi, ja sitä koskevat tiedot ovat niukkoja. Selvää on kuitenkin, että kehittyvä islam muodosti sen viitekehityksen, jolla Muhammedin seuraajat pystyivät valloittamaan laajoja alueita aina Pyreneiden niemimaalta Intian rajoille asti. 

Tuo valloitus jatkuu tavallaan edelleen maahanmuuton avulla käyttäen hyväksi sekulaareissa länsimaissa - etenkin Euroopassa - vallitsevaa arvoliberalistista hyväntahtoisuutta. Jos haluaa - ja miksi ei haluaisi - on tässä nähtävissä yhtäläisyyksiä siihen, kuinka islam pystyi nousemaan  Arabian niemimaan ensimmäiseksi Himyarin jälkeisen ajan suurvallaksi sen jälkeen, kun alueelta katosi valta, jolla olisi ollut halu ja kyky puolustaa omaa asemaansa. 

Tulevien sukupolvien nähtäväksi jääkin se, millä tavalla nyt nähtävissä oleva kehitys vaikuttaa Euroopassa - ja muuallakin länsimaissa. Syntyykö jossain vaiheessa vastarintaa, vai liittyvätkö myös länsimaisen kulttuurin syntysijat ennemmin tai myöhemmin Muhammedin seuraajien joukkoon.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä Oslon terroriteosta pitäisi oppia?
Islamin teoria ja käytäntö
Islamilainen utopia

Uskonnollinen vaino lamauttaa yhteiskunnan sadoiksi vuosiksi

Suomi on liberaali länsimaa, jossa ihmisillä on perustuslaissa taattu uskonnon- ja sananvapaus. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut, vaan vuodesta 1634 alkaen meilläkin oli vain yksi sallittu uskonto. Se oli luterilainen versio kristinuskosta. Tämä pakko katosi vähitellen alkaen vuodesta 1741, jolloin ulkomaalaisille annettiin lupa harjoittaa myös muuta protestanttista uskontoa kuin evankelis-luterilaista.

Uskonnonvapaus on kovin rajoitettua monissa maissa vielä tänäkin päivänä. Saudi-Arabiassa voi harjoittaa vain islamin uskoa ja Pohjois-Koreassa ei uskontoa voi harjoittaa lainkaan. Itse asiassa Yhdysvaltain kansainvälisen uskonnonvapauden toimikunnan mukaan 28 maata vainoaa aktiivisesti kansalaisiaan heidän uskonnollisten näkemystensä takia. Niissä asuu 57 prosenttia maailman väestöstä. 

Yhdysvaltain tiedeakatemian lehdessä julkaistiin tutkimusraportti, jossa selvitettiin uskonnollisen vainon pitkäaikaisvaikutuksia. Käytännössä tarkastelussa olivat Espanjan inkvisition 1480-1820 pitämät oikeudenkäynnit. 

Inkvisitiohan vahti ihmisten uskonnollista puhdasoppisuutta ja siten kahlitsi vapaata ajattelua. Käytännössä se yhdisti uskonnollisen vainon valtion tukemaan totalitaariseen hallintoon, joka tutki ja kontrolloi jokapäiväisen elämän kaikkia osa-alueita ruokailutottumuksista pukeutumiskoodiin, kirjoihin ja keskustelunaiheisiin. Ja rangaistavat löytyivät usein ihmisistä näiden läheisten tekemien ilmiantojen perusteella.

Tutkimus osoitti selkeästi, että ne Espanjan kunnat, joissa inkvisitio oli vahvin, ovat tänäkin päivänä taloudeltaan, koulutustasoltaan ja luottamukseltaan muuta Espanjaa heikompia. Toisin sanoen maailmankatsomuksellisen ahdasmielisyyden ja siihen liittyvän yhteiskunnallisen kontrolloinnin vaikutukset näkyvät vielä 200 vuotta niiden loppumisen jälkeen. 

Tutkimuksen tulokset selittänevät osaltaan sitä, miksi demokraattiset ja asenteiltaan liberaalit länsimaat ovat toimineet jo pitkään globaalin kehityksen vetureina. Tässä yhteydessä on todettava, että liberaaleina itseään pitävät uusvasemmistolaisten aatteiden - kuten ympäristöfanatismin tai wokelluksen - edustajat eivät tässä mielessä lukeudu liberaaleihin, vaan ovat pikemminkin ihmisten ajatuksen-, sanan- ja käytöksen vapautta kahlitsevia rakennelmia. Ja sellaisina ne ovat - ainakin edellä kuvaamani tutkimusten tulosten perusteella - valtaan mahdollisesti päästyään yhteiskunnallisesti aivan yhtä vahingollisia kuin ulkomaailman poissulkeva uskonnollinen konservatismi.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miten uskonnonvapaudesta voitaisiin luopua?
Allardtin näkemyksen mukaan valta on annettava Perussuomalaisille!
Tutkimaton tieto, tukahdutettu ajatus ja ääneen lausumaton näkemys

Alistuminen vai aggression sietäminen?

Ranska näyttää joutuneen laajamittaisen islamilla motivoidun terrorismin kouriin, kuten eiliset tapahtumat osoittivat. Nizzassa tunisialaismies tappoi useita uhreja ja Lyonissa pidätettiin afgaani, joka kantoi mukanaan suurta veistä. Lisäksi Saudi-Arabiassa yritettiin tunkeutua Ranskan konsulaattiin.

Islamilaisen maailman viha Ranskaa ja sen maallisia arvoja kohtaan ei kuitenkaan rajoitu vain suoranaisiin terrori-iskuihin. Malesian entinen pääministeri nimittäin kertoi julkisuuteen oman näkemyksensä, jonka mukaan muslimeilla olisi oikeus tappaa ranskalaisia. Myös Turkin sulttaanintekele on yllyttänyt muslimeja länsimaalaisiin kohdistuvaan vihaan väittämällä näiden olevan lähdössä uudelle ristiretkelle. 

Tosiasia siis on se, että erittäin monien muslimien näyttää olevan äärimmäisen vaikeata tai jopa mahdotonta hyväksyä ihmisten sananvapaus ja uskontojen asettaminen ihmisten yksityiseksi asiaksi. Tämän alleviivasi viimeistään uutinen siitä, kuinka tuhatpäinen ihmisjoukko kävi bangladeshilaisella poliisiasemalla lynkkaamassa miehen, jonka väitettiin astuneen Koraanin päälle. Edes haulikon laukaukset eivät pysäyttäneet lynkkaajia.

Perimmältään kysymys on siitä, että suuri osa muslimeista on valmis äärimmäiseen väkivaltaan kaataakseen länsimaisen yhteiskunnan ja siihen oleellisesti sisältyvän sananvapauden. Siksi me länsimaiset ihmiset joudumme valitsemaan joko alistumisen näiden vaatimusten eteen tai säilyttämään yhteiskuntamme periaatteet, mutta samalla sietämään islamilaista aggressiota.

On siis syytä kysyä, onko meillä Suomessa järkeä noudattaa sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka ajan myötä johtaa suuren muslimipopulaation syntymiseen. Ja sen seurauksena yhä radikaalimpaan uhkaan elämäntapaamme kohtaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitus on ymmärrettävästi välinpitämätön sananvapauden tilasta
Sananvapaus ja fasistinen ideologia
Sebastian Tynkkynen joutui fantasian uhriksi

Feministisiä kulttuuriuutisia

Yle on uutisoinut meille nuoresta saudinaisesta, joka lähti perhettään pakoon ja päätyi Saudi-Arabian ja Kuwaitin diplomaattien kiinniottamaksi Thaimaassa. Nuoren naisen pelkona on palauttaminen perheensä pariin, joka hänen mukaansa aikoo tappaa hänet.

Tapaus on mielenkiintoinen siksi, että nainen on kertonut luopuneensa islamista, mikä kyseisen oppirakennelman mukaan on kuolemantuomion arvoinen synti. Lisäksi hän Iltalehden mukaan kertoi paenneensa pakkoavioliittoa, mikä lienee saudiarabialaisen kulttuurin mukaan kuoleman arvoinen loukkaus sukulaisten kunniaa kohtaan..

Mielenkiintoista jutussa oli myös se, että thaimaalainen poliisijohtaja valehteli, ettei naisella ollut viisumia Thaimaahan, matkalippua eikä rahaa. Näistä ainakin matkalippu Australiaan on ollut.

Tapaus on saamassa onnellisen lopun, sillä kansainvälisen huomion seurauksena naista ei palauteta perheensä tapettavaksi. Nähtäväksi jää, saako hän aikanaan turvapaikan ja mitä sen jälkeen tapahtuu.

Tapaus kertoo maailman suurten kulttuurien välillä olevista eroista. Samasta kertoo myös toinen uutinen, jonka mukaan Saudi-Arabian femistiset uudistukset ovat jatkuneet ja vastaisuudessa mies ei voi erota vaimostaan kertomatta tälle asiasta.

Kirjoitin edellä olevan yhteenvedon saudi-uutisista siksi, että tapahtunutta olisi hyvä pohtia esimerkiksi feministisen liikkeen, yhteiskunnan monikulttuuristamisen, suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden ja ehkä myös kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan kannalta. Pohtimisella tarkoitan tässä yhteydessä rehellistä analyysiä, jossa poliittiset intohimot on painettu taustalle ja johtopäätökset ja mahdolliset toimenpiteet tehdään tosiasioiden pohjalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä muut ajattelevat meistä ja muista?
Onko lapsimorsian pöyristyttävämpi kuin kulttuurirasisti?
Kumpi ompi parempi - Suomi vaiko Saudi-Arabia?

Mitä muut ajattelevat meistä ja muista?

Mitä muut ajattelevat meistä? Se on kysymys, jonka sanotaan kuvaavan suomalaisia; erityisesti suomalaista itsetunnon puutetta.

Tämän aamun Helsingin Sanomissa saimme kysymyksen yhden vastauksen. Sen antoi Oulussa toimiva amerikkalainen ilmastonmuutostutkija Jeff Welker, joka totesi ihastuneensa suomalaisuuteen.

"Huolenpitoon toisista, terveydenhuoltoon, laadukkaaseen ruokavalioon ja uskoon, että verotus kannattaa kaikkien hyödyksi. Uusiutuvan energian käyttöön, kestävään metsätalouteen ja poronhoitoon sitoutumiseen."

Hän totesi myös lähiruuan olevan arvostettua: "on luonnonmarjat, laaturuokien huippua. Kalatuotanto ei ole ehkä samalla tasolla kuin Alaskassa, mutta hyvä ravinnonlähde läheltä sekin on. Samoin kuin poro."

Mukavahan tuollaista oli lueskella. Vastapainoksi saimme samassa lehdessä luonnehdintoja toisenlaisesta yhteiskunnasta, jossa järki-ihmisten lajina pidetyn shakin maailmanjärjestö päätti järjestää omat maailmanmestaruuskilpailunsa. Seuraavassa vertailukohtaa kotimaahamme.

"Parin päivän päästä menetän kaksi maailmanmestaruutta... Vain siksi, että päätin olla menemättä Saudi-Arabiaan. Etten pelaa jonkun toisen sääntöjen mukaan, etten käytä abayaa [koko kehon peittävää huivia], etten suostu siihen, että ulkona minulla on saattaja, ja etten kaikkiaan suostu tuntemaan itseäni toisarvoiseksi olennoksi."

Jopa lajin ammattipelaajien liitto otti kantaa turnauksen järjestämiseen islamin kehdossa. Sen mukaan "tällaista tapahtumaa ei pidä järjestää maassa, joka ei takaa pääsyä kaikkien liittojen jäsenille ja jonka lainsäädäntö on sukupuolisesti ja uskonnollisesti syrjivää."

Seuraavaksi aioin jollain tavalla kommentoida näitä kahta uutista. Lopulta tulin kuitenkin siihen tulokseen, ettei siihen ole tarvetta. Suomalaisen ja saudiarabialaisen kulttuurin erot välittyvät edelle kokoamastani kahden jutun yhdistelmästä muutenkin.

Niinpä päätin koota itsestäänselvien kommenttien sijaan muutaman faktatiedon Suomen ja Saudi-Arabian kyvystä tuottaa hyvinvointia asukkailleen. Valitsin kolme mittaria: taloudellisesta toimeentulosta kertovan bruttokansantuotteen, inhimillisen kehityksen indeksin sekä tulonjaon tasaisuutta kuvaavan Gini-indeksin.

Maailman suurimpien öljyvarojen päällä asuvat saudit ovat onnistuneet rakentamaan itselleen BKT:n, jonka koko on 31 300 dollaria. Kaukana pohjoisessa sijaitsevan Suomen BKT on puolestaan 43 482 dollaria.

Vastaavasti Saudi-Arabian inhimillisen kehityksen indeksi on ainakin itselleni yllättävän korkea 0,837, kun taas Suomessa on saavutettu lukema 0,883. Tässäkin tapauksessa korkeampaa indeksilukua pidetään maan asukkaille parempana kuin alhaista.

Tulonjaon tasaisuutta mittaavat Gini-indeksit ovat näissä maissa puolestaan 21,5 ja 45,9, Suomi ensin mainittuna. Tässä tapauksessa suurempi luku tarkoittaa yhteiskunnan voimakkaampaa jakautumista köyhiin ja rikkaisiin.

Ihan lopuksi en malta olla nostamatta esille vielä kolmatta kulttuuriuutista. Se koskee itäistä naapuriamme, jonka asukkaista peräti 58% kaipaa takaisin Neuvostoliittoa.

Perusteluina venäläisten toiveelle mainitaan yhteisen talousjärjestelmän tuhoutuminen, suurvalta-aseman menettäminen, keskinäisen epäluulon ja katkeruuden lisääntyminen, siteiden tuhoutuminen sukulaisiin ja ystäviin, yhteiskunnan muuttuminen vieraammaksi sekä lomalle lähtemisen vaikeutuminen.

Luonnonvaroiltaan maailman rikkaimmalla maalla, Venäjällä, BKT on 17 000 dollaria, inhimillisen kehityksen indeksi 0,798 ja Gini-indeksi 41,2. Ei siis ihme, ettei naapurimaassa olla tyytyväisiä kun olot näyttävät olevan Saudi-Arabiaakin surkeammat. Mutta olisikohan ongelma Venäjälläkin pohjimmiltaan kulttuurinen?

Epäilen tätä siksi, että myös Neuvostoliiton sortumiselle oli omat syynsä. Wikipedian mukaan niistä "keskeisempiä olivat ideologinen ja taloudellinen romahdus, ympäristöongelmat, kansallisuusriidat sekä moraaliset syyt... laajentuminen ja sotilaallinen tukitoiminta alkoi käydä valtion taloudelle liian ylivoimaiseksi... Reaganin aloittama kilpavarustelu, jota Neuvostoliiton talous ei enää kestänyt ja joka vääristi sen kansantaloutta entistä militaristisemmaksi."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kumpi ompi parempi - Suomi vaiko Saudi-Arabia?
Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?
Putin itkee.... ja Medvedev myös

Onko lapsimorsian pöyristyttävämpi kuin kulttuurirasisti?

Lapsimorsiamet ovat suomalaisessa kulttuurissa harvinainen ilmiö. Tulevaisuudessa se saattaa kuitenkin yleistyä, koska Suomeen saapuu ihmisiä kulttuureista, joissa tytöt naitetaan hyvin nuorina.

Asia tuli mieleeni lukiessani aamun lehden juttua palestiinalaisnaisten liikunnanharrastuksen vaikeuksista. Jutussa mainittiin, että Länsirannalla ja Gazassa oli vuonna 2015 yhteensä 758 14-vuotiasta morsianta.

Vuonna 2013 kansainvälisen uutiskynnyksen ylitti Jemenistä tullut tieto kahdeksanvuotiaan tytön kuolemasta häävuoteessaan. Sen seurauksena MTV3 julkaisi jutun joidenkin maiden lapsimorsiantilanteesta.

Uutisessa kerrottiin, että Iranissa meni vuonna 2010 naimisiin 42 000 alle 14-vuotiasta lasta. Heistä alle 10-vuotiaita oli 716. Ja suunta on ylöspäin. Saudi-Arabian tilanne ei saman uutisen mukaan ole yhtään parempi.

Asialla ei ole mitään tekemistä paikallisen uskonnon kanssa, sillä sen edustaja, suurmufti sheikki Abdul Aziz Al-Sheikh, on todennut lehtihaastattelussa, että 10–12-vuotiaiden tyttöjen naimisiin meno on ongelmatonta. Uskonoppineen miehen perustelu on vastaansanomaton: "ne, jotka ajattelevat, että he ovat liian nuoria, ovat väärässä".

Pakistanin tilanteesta MTV3:n juttu totesi, että YK on kertonut maan lapsimorsianten hinnan liikkuvan 1 400 - 5 000 dollarissa siten, että mitä nuorempi morsian on, sitä kovemman hinnan sulhanen joutuu hänestä maksamaan. Kauppa käy vilkkaana siitä huolimatta, että maassa on tyttöjen viralliseksi suojaikärajaksi asetettu 15 vuotta.

Tyttöjen naittaminen lapsina ja erityisesti rahaa vastaan on useimpien suomalaisten mielestä pöyristyttävää. Humanitaarisen maahanmuuton myötä joudumme kuitenkin ratkaisemaan sen, onko lapsimorsian-ilmiö pöyristyttävämpi kuin ajatus siitä, etteivät kaikki kulttuurit olisi sittenkään yhtä arvokkaita.

Onhan tyttöjen naittaminen aikuisille miehille selvästikin elimellinen osa tiettyjä kulttuureja, joten mikäli ilmiötä ryhdytään kitkemään, tulemme samalla puuttuneeksi kyseisten kulttuureiden keskeiseen osaan. Joku saattaisi jopa ajatella, että niin toimien ryhtyisimme kulttuurirasisteiksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pikkutytöt seksileluina
Maahanmuuttajalasten hyväksikäyttö on loppumassa
Mistä ympärileikkaukseen kuollut egyptiläistyttö kertoo?

Kuinka tasa-arvo näkyy lehdistössä

Uskonnollinen fanatismi on Yleisradion mukaan saanut pienen kolauksen. Israelissa oikeus päätti, ettei maan lentoyhtiöllä, El-Alilla, ole oikeutta pyytää naista siirtymään pois, mikäli viereen sattuu ortodoksijuutalainen mies. 

Suomalaisena sitä on tottunut ajattelemaan, että mikäli istumapaikka ei miellytä jotakuta, voi tämä siirtyä pois paikaltaan. Näin ei kuitenkaan ole kaikesta päätelleen ollut Israelissa, vaan fanatismin edessä on maattu rähmällään. 

Sinänsä on mielenkiintoista, ettei vastaavaa uutista voisi edes kuvitella Saudi-Arabiasta. Siellä on selvää, ettei naisilla ole täysiä ihmisoikeuksia, eikä muu maailma lotkauta korvaansakaan heidän puolestaan.

Suomessa tulevalla viikolla ovat esillä jälleen seksuaaliset vähemmistöt, jotka puuhaavat pride-kulkuettaan. Se sopii minulle mainiosti, vaikka en näekään syytä siihen osallistumiselle sen enempää kuin vappumarsseille, lestadiolaisten suviseuroihin tai kannattamani puolueen vaalikampanjaankaan.

Siksi nostin aamulla kulmakarvojani myös uutisesta, jonka mukaan Juha Sipilä (kepu), Petteri Orpo (kok) tai Sampo Terho (st) eivät osallistu pride-marssille. Kulmakarvojani ei liikuttanut heidän minulle tuntematon asenteensa seksuaalivähemmistöihin, vaan se, että Helsingin Sanomat näki tarpeelliseksi uutisoida asiasta. 

Seksuaalivähemmistöjen kannalta poliitikkojen marssihalukkuutta tärkeämpää lienee mainittujen ministereiden ajama politiikka, johon pride-kulkueenkin järjestäjät tai vaikka Helsingin Sanomat voi tarvittaessa vaikuttaa erilaisin argumentein. Tässä suhteessa minusta on ollut mielenkiintoista (ja harmillista), että viime aikoina ainakin lehdistö on pyrkinyt lisäämään maassamme seksuaalivähemmistöihin ja naisten tasa-arvoon kielteisesti suhtautuvan väestön määrää. 

Siksi HS:n kiihkoilu pride-marssin osalta on nähtävä älyllisesti epärehelliseksi. Lehden jutussa haastatellun hesetan toiminnanjohtaja Aaro Horsmaa lainatakseni: jos "todella seisoo sateenkaariyhteisön takana, ei riitä, että on kulkueessa, vaan sen pitäisi näkyä kaikessa, mitä viranomaiset, kunnat ja poliitikot tekevät". Sama koskee lehdistöä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Annamari Sipilä heräsi musliminaisten tasa-arvo-ongelmaan

No nyt Suomesta löytyi rasismia!

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti edustavansa älyllistä epärehellisyyttä

Kumpi ompi parempi - Suomi vaiko Saudi-Arabia?

Suomella ei ehkä ole öljyä, mutta sen sijaan meillä on vihreää kultaa. Sen arvo metsästä hakattuna on vuosittain 1,92 miljardia euroa. Se on noin 3,5 prosenttia valtion budjetin loppusummasta.

Suomessa metsät toimivat raaka-aineena teollisuudelle, jonka tuotannon arvo on vuosittain noin 20 miljardia euroa eli noin 37 prosenttia valtion budjetin loppusummasta. Puun arvo jalostuu Suomessa siis noin kymmenkertaiseksi.

Saudi-Arabia on siinä suhteessa Suomea onnellisemmassa asemassa, että vaikka sen alueella ei juuri kasva puita, on maassa enemmän helposti hyödynnettävää öljyä kuin missään muualla. Niinpä maan taloudesta 80 prosenttia muodostuu öljytuloista.

En löytänyt tietoa siitä, kuinka paljon siitä muodostuu raaka-aineen hinnasta ja mikä osuus jalostusarvosta. On kuitenkin selvää, ettei saudien saama jalostushyöty ole prosentuaalisesti lähelläkään suomalaisten vihreästä kullasta saamaa.

Koska öljyn hinta on viime vuosina laskenut nopeasti, uhkaa Saudi-Arabian julkisen talouden alijäämä uhkaa paisua tänän vuonna 21 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vuodelle 2016 ennustetaan taas 19,4 prosentin alijäämää. Niinpä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut kuningaskunnalta rahankäytön suitsimista, vaikka maalla onkin säästöpossussakamelissa kokonaista 730 miljardin dollarin varannot.

Suomessa valtion talous on myös alijäämäinen. Jopa ensi vuoden budjetti on 5 miljardia eli noin kymmenen prosenttia alijäämäinen huolimatta hallituksen kovista säästöpäätöksistä. Myös Suomen tilannetta seurataan tarkasti muualla maailmassa. Eikä Suomella ole säästöpossussa kuin tyhjää.

Sivuseikkana mainittakkon, että vaikka Suomessa ei olekaan öljyä, on meillä kuitenkin öljy-yhtiöitä. Merkittävin niistä on Neste, jonka (vertailukelpoinen) liikevoitto vuodelta 2014 oli 583 miljoonaa euroa noin 15 miljardin euron liikevaihdolla. Saudi-Arabiassa ei kuitenkaan liene metsäteollisuutta kuin korkeintaan sijoituksena muissa maissa.

Mutta palataan aiheeseen. Tämän kirjoituksen kysymys kuuluu, että kumman maan tilanne on tällä hetkellä parempi? Suomen vai Saudi-Arabian?

Suomessa on enemmän velkaa kuin Saudi-Arabiassa, jossa sitä ei ole juuri lainkaan. Ovatko Saudi-Arabian tulevaisuudennäkymät siis merkittävästi paremmat kuin Suomen?

Vai olisiko sittenkin niin, että meillä on koko kansakunnan tasolla tietoa ja osaamista niin paljon, että selviämme vakavsitakin tilanteista nokkeluudella? Ja Saudit taantuvat jälleen autiomaita vaeltaviksi paimentolaisiksi kunhan öljyvarat loppuvat?

Tai onko Saudi-Arabian yksinvaltainen hallitus demokraattisen Suomen johtajia tehokkaampi sopeuttamaan maan talouden uuteen markkinatilanteeseen ja nostamaan ihmisten hyvinvoinnin länsimaihin verrannolliseksi? Ja suomalainen demokratia puoolestaan kyvytön tekemään tarvittavia päätöksiä talouden pelastamiseksi EU-toimintaympäristössä?

Entä onko niin, että temperamenttinen saudiarabialainen kansanluonne puhkeaa kapinoimaan elintason laskiessa tilanteessa, jossa suomalainen lisää pettua leipään ja tekee töitä kahta ahkerammin? Vai liittyykö hän uskonnolliseen äärijärjestöön ajaakseen paremmin Jumalan asiaa hänen silmiensä edessä päästäkseen paratiisiin?

Vai alkoholistoituuko nykysuomalainen Saarijärven Paavon selättämien vastoinkäymisten edessä ja muuttaa siltojen alle joukkoon, jossa ei kysellä titteleiden eikä menneisuuden perään? Niin kuin 1960-luvun Tukholmassa, missä Slussenin sissit pitivät äänekkäästi yllä kansakuntamme mainetta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Monikulttuurisuuden hedelmiä poimitaan tällä kertaa Jemenissä
Muslimien kaveri sai palautetta
Noita

Monikulttuurisuuden hedelmiä poimitaan tällä kertaa Jemenissä

Jemen on jälleen otsikoissa. Syynä on maan sisäinen levottomuus, johon arabimaat hakevat yhdessä sotilaallista ratkaisua. Yksin Saudi-Arabia on valmis lähettämään sadan lentokoneen ja 150 000 sotilaan joukot. Tätä voi verrata koko Suomen puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen: 230 000 sotilasta sekä 62 hävittäjää + 14 muuta sotakäyttöön tarkoitettua lentokonetta.

Välitön syy ulkopuolisten sotilaalliseen uhitteluun on Jemenin shiia-kapinallisen menestys sunnihallitusta vastaan. Perimmäinen syy sen sijaan lienee maan monikulttuurisuus.

Maassa asuu noin 26 miljoonaa ihmistä, joista pakolaisina saapuneita somaleja ja muita afrikkalaisia ainakin 300 000. Kantaväestönä ovat kuitenkin erilaisiin klaaneihin jakaantuneet arabit, jotka pohjoisessa uskovat Allahiin shiialaisittain ja etelässä sunnilaisittain. Lisäksi maassa on pienempiä etnisiä vähemmistöjä.

Jemenin historia on väkivaltainen: siellä käytiin 1990-luvulla sisällissota ja sen jälkeenkin on ollut rajakahakoita naapurien kanssa. Lisäksi se on tunnetusti yksi maailman terrorismin pesäpaikoista.

Lähipäivinä näemme onnistuvatko pohjoisen shiiat kaatamaan sunnihallituksen vai lähteekö ulkopuolinen liittouma täydellä voimallaan pakottamaan shiioja perääntymään. Käytössä olevilla sotavoimilla voisi ainakin toivoa, ettei maahan synny Syyrian kaltaista pattitilannetta, vaan rauha saavutetaan nopeasti.

Joka tapauksessa lienee selvää, että Jemenin monikulttuurisuus takaa epävakauden myös tulevaisuudessa. Odotettavissa on siis mielenkiintoisia vaiheita ja vaarallisia tilanteita myös jatkossa.

Voisiko Jemenistä tai Syyriasta sitten oppia jotain? No ainakin sen, että monikulttuurisuus ja yhteiskunnan klaanirakenne ovat pysyvästi vakautta ja hyvinvointia vaarantavia tekijöitä. Sellaisten syntymistä tänne pohjantähden alle on siis pyrittävä välttämään kaikin keinoin.

Tämä tarkoittaa pidättyväistä maahanmuuttopolitiikkaa, jossa tulijoiden kotouttamisessa panostetaan suomalaisen kulttuurin mahdollisimman nopeaan omaksumiseen ja vanhoista perinteistä poisoppimiseen. Vaikka tällainen nykyisestä radikaalisti poikkeava kotouttamispolitiikka saattaa lyhyellä tähtäimellä heikentää Suomen houkuttelevuutta tulijoiden parissa, johtaa se heidän jälkeläistensä, ja samalla myös kantaväestön, osalta nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan verrattuna parempaan tulevaisuuteen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi journalistit rakastavat ulkomaalaisia rikollisia?
Tiina Rosenbergin unelma mielenkiintoisesta Pohjolasta etenee
Koiralle ei saa antaa valtaa yli kamelikaravaanin

Muslimien kaveri sai palautetta

Palestiinalaisten valtion tunnustaneen Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström kutsuttiin Kairoon arabiliiton kokoukseen kunniavieraaksi ja pitämään puhe. Kutsun saatuaan ministerin oli tarkoitus käsitellä mm. uskonnonvapautta ja naisten asemaa.

Vaikka Wallström ja hänen kotimaansa onkin rakastanut muslimeja kaikesta sydämestään, ei hän Ylen uutisen mukaan kuitenkaan päässyt puhumaan. Kiellon takana oli uskonnonvapauden ja tasa-arvon saralla kyseenalaista mainetta kerännyt Saudi-Arabia, joka lienee saanut ennakkotiedon puheen sisällöstä.

Minusta episodissa on suuren tragikomedian, ellei suorastaan opetusvideon, ainekset. Vaikka Ruotsi ja sen ulkoministeri kuinka halaisivat muslimeja, on palaute jäätävän kylmää välittömästi kun näkemykset eroavat. Voisiko tuota kutsua vaikkapa islamilaiseksi tasa-arvoksi?

Nyt ryhdynkin jännityksellä odottamaan miten Ruotsi suhtautuu saamaansa palautteeseen. Lähteekö käyntiin diskuteeraus islamilaisen ja ruotsalaisen maailmankuvan yhteensopimattomuudesta ja sen vaikutuksesta ruotsalaiseen ulko- ja maahanmuuttopolitiikkaan?

Ja kuinka reagoivat kaikki ihmisoikeusaktivistit, feministit ja sananvapauden puolesta taistelleet Charliet? Onko luvassa yläosattomia feministimielenosoituksia Kairossa tai kokoonnutaanko huutamaan anarkistisia iskulauseita Saudi-Arabian lähetystöjä vastaan?

Entä miten asiaan suhtautuvat palestiinalaiset, joiden asiaa ajamalla Wallström sai kutsunsa. Ehkäpä presidentti Abbas tai  Hamasin johto tuomitsevat Saudi-Arabian törkeän palautteen kaverilleen ja tukijalleen ja vaativat tälle oikeutta sanoa sanottavansa?

Jään siis odottelemaan jatko-osaa suurella jännityksellä!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mutta kuka puolustaisi sananvapautta?
Toimittaja Pirkko Kotiranta: patsas ja sananvapaus
Vallankumous Ruotsissa?

Noita

Ylen uutisen mukaan Saudi-Arabiassa on tämän vuoden elokuussa teloitettu 26 ihmistä. Yhden teloituksen syynä oli noituus.

Siis noituus? Vuonna 2014? Haloo? Vetää kyllä hiljaiseksi....

Tai ei sittenkään, lisätään tähän aluksi pari sanaa lainaten Robert A. Heinleinia: never underestimate the power of human stupidity - älä koskaan aliarvioi inhimillisen typeryyden voimaa.

Entä sitten?

Eipä muuta kuin että tämän uutisen mukaan Saudi-Arabia on Israelin jälkeen Yhdysvaltain tärkein liittolainen lähi-idässä. Toivottavasti kyseessä on ns. epäpyhä allianssi, eikä yhteisten arvojen puolustamiseen perustuva liittosuhde. Ellei ole, niin ainakin minua pelottaa.....

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Syyrialainen naisloukku
Ebola-epidemia ja afrikkalaisen tyhmyyden aiheuttama riski koko maailmalle
Yhteiskunnan pohjasakkaa