Alistuminen vai aggression sietäminen?

Ranska näyttää joutuneen laajamittaisen islamilla motivoidun terrorismin kouriin, kuten eiliset tapahtumat osoittivat. Nizzassa tunisialaismies tappoi useita uhreja ja Lyonissa pidätettiin afgaani, joka kantoi mukanaan suurta veistä. Lisäksi Saudi-Arabiassa yritettiin tunkeutua Ranskan konsulaattiin.

Islamilaisen maailman viha Ranskaa ja sen maallisia arvoja kohtaan ei kuitenkaan rajoitu vain suoranaisiin terrori-iskuihin. Malesian entinen pääministeri nimittäin kertoi julkisuuteen oman näkemyksensä, jonka mukaan muslimeilla olisi oikeus tappaa ranskalaisia. Myös Turkin sulttaanintekele on yllyttänyt muslimeja länsimaalaisiin kohdistuvaan vihaan väittämällä näiden olevan lähdössä uudelle ristiretkelle. 

Tosiasia siis on se, että erittäin monien muslimien näyttää olevan äärimmäisen vaikeata tai jopa mahdotonta hyväksyä ihmisten sananvapaus ja uskontojen asettaminen ihmisten yksityiseksi asiaksi. Tämän alleviivasi viimeistään uutinen siitä, kuinka tuhatpäinen ihmisjoukko kävi bangladeshilaisella poliisiasemalla lynkkaamassa miehen, jonka väitettiin astuneen Koraanin päälle. Edes haulikon laukaukset eivät pysäyttäneet lynkkaajia.

Perimmältään kysymys on siitä, että suuri osa muslimeista on valmis äärimmäiseen väkivaltaan kaataakseen länsimaisen yhteiskunnan ja siihen oleellisesti sisältyvän sananvapauden. Siksi me länsimaiset ihmiset joudumme valitsemaan joko alistumisen näiden vaatimusten eteen tai säilyttämään yhteiskuntamme periaatteet, mutta samalla sietämään islamilaista aggressiota.

On siis syytä kysyä, onko meillä Suomessa järkeä noudattaa sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka ajan myötä johtaa suuren muslimipopulaation syntymiseen. Ja sen seurauksena yhä radikaalimpaan uhkaan elämäntapaamme kohtaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitus on ymmärrettävästi välinpitämätön sananvapauden tilasta
Sananvapaus ja fasistinen ideologia
Sebastian Tynkkynen joutui fantasian uhriksi

Muslimien jalanjälki ja Fidel Castron kuolema

Maailma on iso paikka. Niinpä jokaisena aamuna on valittavana joukoittain uutisia, joiden pohjalta ihmiset muokkaavat maailmankuvaansa.

Tämän päivän uutistarjonnasta nousee esiin islamilaisen ja muun maailman suhde. Paneudutaan siis siihen siitä huolimatta, että uutiset ovat kertoneet myös maailman pitkäaikaisimman kommunistidiktaattorin, eli kotimaansa talouden ja ihmisoikeudet tuhonneen Fidel Castron, kuolemasta. 

* * *

Helsingin Sanomat kertoi, että Irakissa elää noin 3,4 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Tätä lukua voi verrata taannoiseen Helsingin hallinto-oikeuden linjaukseen, jonka mukaan Mosulissa elänyttä ihmistä ei voi palauttaa Irakiin. 

Ovatko nuo kaikki 3,4 miljoonaa siis "vakavassa vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi". Vai jäikö Helsingin hallinto-oikeudelta jotain huomaamatta?

Samassa jutussa kerrotaan myös mosulilaisesta naisesta, joka vain odottaa pääsyä takaisin kotikaupunkiinsa. Minusta hänellä on oikea asenne ja toivon että paluu kotiin järjestyy mahdollisimman pian. Ainakin kaupungin vapauttajilla on monikymmenkertainen ylivoima sitä hallussaan pitäviä ISIS:in taistelijoihin nähden, joten musliminaisen toive saattaa toteutua suhteellisen nopeastikin. 

Seuraava kysymys kuuluukin, että pystyvätkö valloittajat sopimaan keskenään rauhasta. Palaako alue shiia-vetoisen hallituksen valtaan, vai ryhtyvätkö paikalliset vaatimaan omaa sunni-hallintoaan. Entä sunnalaista islamia tunnustavat kurdit? Onko heillä sellaisia vaatimuksia, jotka johtavat väkivallan jatkumiseen. Tai niin ikään sunnalaisuuteen kallellaan olevilla turkkilaisilla? 

* * *

Kaakkois-Aasian Myanmarissa on aamun lehden mukaan menossa etninen puhdistus, jota johtaa Nobelin rauhanpalkinnolla palkitun Aung San Suu Kyin hallitus. Puhdistuksen kohteena on maan muslimiväestö. 

Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan mainita, että islamilainen Bangladesh ei ole valmis ottamaan vastaan kaikkia etnistä puhdistusta pakenevia myanmarilaisia alueelleen vaan on sulkenut monilta rajansa. 

Syy tähän jäi jutun perusteella epäselväksi, mutta Bangladeshin asenne kertonee jotain oleellista muslimien keskinäisestä solidaarisuudesta. Vai onko kyseessä sittenkin vai tosiasioiden tunnustamisesta liittyen muslimiryhmien kykyyn elää keskenään?

Nykyinen kriisi alkoi jutun mukaan siitä, kun joukko aseistettuja ihmisiä hyökkäsi kolmelle poliisin vartioasemalle. Viranomaiset ovat sanoneet epäilevänsä teoista muslimikapinallisia. 

Poliisien tappaminen ei ole kuitenkaan koko totuus. Kuten arvoisa lukijani varmasti muistaa, on Myanmarin muslimien ja maan buddhalaisen enemmistön välisistä kahinoista uutisoitu jo pitkään. Sen merkkinä Kaakkois-Aasiassa on nähty jo vuosien ajan ns. venepakolaisia. 

Tässä tilanteessa iso kysymys kuuluukin, että mistä johtuu buddhalaisten toiminta maan muslimiväestöä kohtaan. Ovatko he raakoja vallankäyttäjiä, jotka käyvät viattomien ihmisten kimppuun. Vai onko sittenkin kyse siitä, etteivät Myanmarin muslimit ole pyrkineet elämään maan tavoilla vaan pikemminkin toimineet yhteiskuntaa hajottavasti? 

Olisi ollut mukava kuulla myös siitä, ovatko muslimiväestön johtajat tuominneet aamun lehden mainitsemat iskut maan poliisia vastaan. Vai onko niille löytynyt ymmärrystä niin muslimijohtajien kuin koko islamilaisen väestön piirissä? 

Niin tai näin. Jotta väkivaltaisuudet Myanmarissa loppuisivat kehotan Myanmarin muslimeita tarkastelemaan peilikuvaansa ja miettimään millä keinoin he voisivat lujittaa Myanmarin yhtenäisyyttä. Sellainen politiikka johtaisi aivan varmasti heidän olojensa paranemiseen ennemmin tai myöhemmin. 

Vai ovatko uskonnollinen kiihko ja "vääräuskoisista" eristäytyminen sittenkin muslimeille suurempi arvo kuin ihmisarvoinen elämä?

* * *

Kolmas islamilaiseen maailmaan liittyvä uutinen kertoo Turkin presidentin ultimaatumista päästää maassa olevat pakolaiset Eurooppaan, jos EU edistää vielä Turkin jäsenyysneuvotteluiden jäädyttämistä. EU:n kannalta uhkauksen toteuttaminen johtaisi uuteen muslimipakolaisten vyöryyn. 

Tapaus osoittaa kuinka vaikeaan tilanteeseen EU on saattanut itsensä salliessaan laittomasti alueelleen tulleiden ihmisten hakevan itselleen turvapaikkaa. Ja vieläpä myöntävän sellaisia valtavalle osalle tulijoista.

Toisin sanoen EU on aivan itse luonut pakolaisongelmansa. Ja siten se voi myös ratkaista ongelmansa ilman Turkin kaltaista ulkopuolista apua. Kyse on vain tosiasioiden tunnustamisesta ja käytännön toimenpiteiden muuttamisesta niiden mukaiseksi.

Ehdotankin nyt syntyneessä tilanteessa, että EU:n päättäjät katsovat tosiasioita silmiin ja sulkevat Unionin rajat tulijoilta. Kumipaatilla Turkista tulevat tulee toimittaa takaisin aluevesirajan ulkopuolelle ja osoittaa heille oikea kulkusuunta kohti itää tai etelää. Maarajoille taas on rakennettava toimiva rajavalvonta, joka palauttaa EU:n alueelle tunkeutuneet ihmiset rajan toiselle puolelle. 

Unionin alueelle ihmissalakuljettajien tuomana saapuneet ihmiset, joiden saapumisreittiä ei tunneta, eikä heitä voida siksi palauttaa minnekään, voidaan sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle ja tarjota heille sänky sekä riittävästi kaalikeittoa ja vettä juotavaksi - ja nämäkin vain työntekoa vastaan. 

Yleisestä turvapaikanhakuoikeudesta tulee luopua, tai ainakin myönnettyjen turvapaikan tarve on arvioitava vuosittain. Esimerkiksi kaikki Mosulista tulleet ja turvapaikan saaneet olisi palautettava Irakiin välittömästi Mosulin vapauduttua. Vapaaehtoisen paluun vaihtoehdoksi voidaan toki tarjota edellä mainittua kaalikeittodieettiä suljetussa yksikössä.

* * *

Aamun neljäskin muslimimaailman uutinen sijoittuu Turkkiin. Sen mukaan siellä on pidätetty kambodzhalais-fidziläistaustainen ISIS:in terroristi Neil Prakash alias Abu Khaled al-Cambodi.

Kyseessä on Wikipedian mukaan buddhalaisuudesta islamiin palannut australialainen, jonka on ilmoitettu jo kuolleenkin. Miehen kiinni jääminen on tietenkin hyvä juttu sinänsä. Valitettavasti se kuitenkin kertoo myös omaa karua kieltään muslimien jalanjäljistä länsimaisessa yhteiskunnassa. 

Kuten kaikki muutkin edellä kerrotut uutiset. Paitsi Castron kuolema, joka epäilemättä oli päivän ylivoimaisesti paras uutinen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Muslimipäätös ja vallan kolmijako-oppi

Uusi luku turvapaikkasirkukseen

Ruotsin maanalainen yhteiskunta

 

Opettele Koraani ja turvaa elämäsi!

Uutinen kertoi, että Bangladeshin terrori-iskussa säästettiin kaikki ne, jotka osasivat resitoida Koraania. Kun Suomi ja koko Eurooppa ovat nyt muuttumassa yhä islamilaisemmiksi, niin kannattaisikohan itse kunkin opetella Koraani. Se kun saattaisi joissain tilanteissa pelastaa henkikullan?

Vai olisikohan mahdollista löytää Euroopan uskonnollisen muuttumisen aiheuttamaan turvattomuuteen jokin muukin ratkaisu? Siis sellainen, jossa ei tarvitsisi opetella resitoimaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terrorismi kuriin itsesensuurilla ja muslimiyhteisöjen tuella
Ääri-islamilaisen terrorismin luonne paljastuu pala palalta
ISIS osaa teurastamisen ja mediapelin

Kaikki muslimit eivät hyväksy murhaamista

Uuden vuoden alkamisesta huolimatta sallittakoon vielä pieni kommentti edellisen vuoden lopun uutiseen. Sen mukaan Bangladeshissa on tuomittu kaksi entistä opiskelijaa kuolemantuomioon murhasta. Lisäksi kuusi muuta henkilöä on saanut vankeustuomiot.

Uutinen ansaitsee tulla huomioiduksi tässä blogissa kahdesta syystä.

Ensinnäkin siksi, että rangaistukset saaneet islaminuskon äärimmäisestä tulkinnasta viehtyneet henkilöt (mukana yksi saarnamies) ovat murhanneet uhrinsa, koska tämä piti ateistista blogia. Maassa on samasta syystä murhattu muutaman viimeisen vuoden aikana peräti neljä bloggaria, joten kyseessä ei ole yksittäinen yksittäistapaus.

Nämä tapahtumat osoittavat sen kuinka vaarallista sananvapauden käyttäminen voi olla myös Bangladeshissa. Eikä siis ainoastaan Ranskassa tai Tanskassa. Esitänkin tässä hartaan toiveen siitä, että tämä tuomio vähentäisi uskonnollista fanatismia niin Bangladeshissa kuin muuallakin maailmassa.

Toiseksi annettu tuomio osoittaa meille, etteivät kaikki muslimit kannata uskonnottomien tappamista. Jos niin olisi, ei Bangladeshissa olisi annettu nyt nähtyä tuomiota sillä maan väestöstä 88 prosenttia on muslimeita. Tuomioista ei myöskään ole syntynyt - tai ainakaan linkittämäni uutinen ei mainitse sellaisesta - minkäänlaista murhaajia puolustavaa liikehdintää.

Ehkäpä siis myös islamilaisella maailmalla on toivoa kehityksestä kohti maallisiin arvoihin ja parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuvaa yhteiskuntaa, jossa uskonnolliset dogmat ovat muuttuneet yksityisasioiksi. Ainakin niin voi toivoa näin uuden vuoden innoittamana.

Lopuksi haluan toivottaa hyvää alkanutta vuotta kaikille lukijoilleni! Nauttikaa suomalaisesta sananvapaudesta, ja puolustakaa sitä tarvittaessa. Näin siksi, että se on yksi niistä "itsestäänselvyyksistä", joiden arvon huomaa vasta silloin kun sen on menettänyt.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sananvapaus ja jumalanpilkka
Pelokkaiden ihmisten rotankolosta
Koiralle ei saa antaa valtaa yli kamelikaravaanin

Sisäsiittoisuudesta on etua monikulttuurisessa yhteiskunnassa

Suomessa on viime aikoina kiistelty maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista maallemme. Olenpa ottanut siihen itsekin osaa väittämällä, etteivät asiasta tehdyt laskelmat sisällä kaikkia maahanmuuton hyötyjä ja haittoja.  

Tänään satuin huomaamaan pienen jutun, joka toi esiin yhden sellaisen maahanmuuton ja monikulttuurin hyödyn, jota varmasti kukaan ei ole osannut huomioida. Lukemani jutun mukaan brittitutkijat yrittävät nimittäin rekrytoida 100 000 pakistanilaista ja bangladeshilaista tutkimukseen, jossa yritetään löytää ihmisiä, jotka ovat terveitä, vaikka heiltä puuttuu jokin geeni.

Tutkimuksen kohderyhmiin kuuluvien joukossa on paljon erilaisia sairauksia, mutta myös terveitä ihmisä. Koska pakistanilaiset ja bangladeshilaiset naivat pääsääntöisesti sukulaisiaan, on heidän heterotsygotia-asteensa huomattavasti alhaisempi kuin muilla ihmisillä. 

Tämä tarkoittaa sitä, että heillä on geeneissään muita ihmisiä useammin samanlainen geenin muoto sekä isältä että äidiltä. Näin siksi, että sekä äiti että isä ovat perineet sen joltain yhteiseltä esivanhemmaltaan.

Alhaisen heterotsygotia-asteen seurauksena sisäsiittoisten ihmisten joukosta pitäisi löytyä normaaliväestössä äärimmäisen harvinaisia henkilöitä, joilta puuttuu kokonaan jokin geeni. Eli ihmisiä jotka ovat perineet sekä isältään että äidiltään viallisen geenin. 

Tällaisten "knock-out"-ihmisten löytyminen saattaa olla hyvinkin hyödyllistä, sillä heitä tutkimalla voisi löytyä kokonaan uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä, mikäli he ovat terveitä siksi, että puuttuvan geenin takia he eivät sairastu johonkin tautiin. Esimerkiksi erään teksasilaisen naisen puuttuvan geenin avulla on kehitetty uudenlaisia kolesterolia alentavia lääkkeitä.

Tällä kirjoituksella ilmoitan koko maailmalle tehneeni löydön, joka osoittaa monikulttuurisen yhteiskunnan hyödyt. Näin siksi, että vain korkean teknologian länsimaisessa yhteiskunnassa on mahdollista ymmärtää ja hyödyntää rikkaampien mutta teknologisesti kehittymättömämpien kulttuurien sisäsiittoisuuden aiheuttamat geneettiset erikoisuudet. 

Niinpä sisäsiittoisuuden voi tämän esimerkin tapauksessa nähdä olevan monikultturisessa yhteiskunnassa valtava voima ja  rikkaus. Tosin samat edut olisi voinut saada ottamalla näytteet ihmisiltä, jotka elävät missä tahansa sisäsiittoisuutta harrastavassa yhteiskunnassa. Monikulttuuri liittyneekin tapaukseen vain siksi, että sisäsiittoisuuden mahdollisuudet tulivat tutkijoiden mieleen vasta kun kulttuurisesti erilaiset elelivät suoraan näiden silmien alla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia

Eurooppa kehittää parempia kasveja muun maailman maataloudelle

Kasvipeite sitoo yhä enemmän ilmakehän hiiltä