perjantai 13. tammikuuta 2023

Suomen koulutus Chilen ja Turkin tasolla, mutta miksi?

Suomessakin on lopulta herätty siihen, että nuorisomme oppimistulokset ovat heikentyneet. Ja selvitystä asiaan vaaditaan aina ministeriötä myöden

Syytä onkin, sillä suomalaisten nuorten aikuisten koulutustaso on OECD-vertailussa pudonnut Turkin ja Chilen väliin. Eikä tämä luo hyvää pohjaa korkeaan osaamiseen perustuvan yhteiskunnan ylläpitämiselle - saati sen edelleen kehittämiselle. 

Näin vanhempana professorina minusta kuitenkin tuntuu, etteivät asiasta vastaavat - tai ainakaan siitä puhuvat - tahot halua katsoa tosiasioita silmiin. Vedotaan siihen, että julkiset koulutusmenot ovat maassamme pienentyneet kahdella promilleyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen tai että hyvinvointivaltiossamme sosioekonomiset erot ovat jonkin verran kasvaneet. 

Syyttävä sormi osoittaa myös yhteiskunnan teknologiseen muutokseen, joka on tunnetusti johtanut lasten ja nuorten vapaa-ajan mullistumiseen siten, etteivät he enää lue likimainkaan yhtä paljon kuin ennen. Tässä saattaa toki jo olla vähän perääkin, ainakin jos puhumme tekstin ymmärtämisestä ja tuottamisesta.

Jos minulta kysyttäisiin, nostaisin esille eli selvitettäväksi erityisesti kaksi seikka. 

Niistä ensimmäinen ja tärkeämpi on siirtyminen vanhoista opetusmenetelmistä uusiin. Siinä missä opettaja ennen vanhaan opetti ja piti kuria - ja oppilaat oppivat - on opetus yhtä enemmän painottunut lasten ja nuorten omaehtoiseen puuhasteluun tai siitä luistamiseen. Tämä sopii kyllä erinomaisesti niille, jotka ovat oman kehityksensä myötä siihen valmiita, mutta ei sellaisille, joiden aivot saavuttavat aikuisuuden asteen vasta kolmannen elinvuosikymmenensä puolivälissä.  

Tätä näkemystäni tukee se, että koulutuksessa on revennyt ero poikien ja tyttöjen välille jälkimmäisten hyväksi, joka korreloi vahvasti siihen, että poikien henkinen kehitys on tyttöjä hitaampaa. Ja sen seurauksena etenkin korkeakoluissa opiskelevien sukupuolijakauma on kääntynyt vuosi vuodelta yhä naisvaltaisemmaksi. 

Toinen seikka, johon kiinnittäisin erityistä huomiota on maamme etnis-kulttuurisen väestörakenteen muutos. Erityisesti olisi syytä tutkia kehitysmaataustaisten lasten heikon koulumenestyksen syiden lisäksi heidän vaikutustaan etnis-kulttuurisesti suomalaisten luokkakavereidensa menestykseen. Minulle kantautuneen ns. puskaradiotiedon mukaan vaikutus on valtava.  
 
Nähtäväksi siis jää, polkaiseeko Li Anderssonin (vas) ja Petri Honkosen (kepu) johtama opetus- ja kulttuuriministeriö pystyyn selvityshankkeen, jossa tutkitaan (myös) edellä mainitsemiani seikkoja, vai pidättäydytäänkö niiden huomioimisesta esimerkiksi jonkinlaisten poliittisen korrektiuden vaatimusten tähden. Ministeriössä olisi kuitenkin hyvä huomata, etteivät ikävät ongelmat katoa unohtamalla. Ja siksi edelle esittämieni seikkojen maton alle lakaiseminen olisi karhunpalvelus koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

23 kommenttia:

  1. Juttu käppyröineen on maksumuurin takana. Jotain selittäviä tekijöitä tuli mieleeni. Jos nyt jotain muistan eilisen uutislähetyksen kuvaajista, niin:
    - milloin tuli peruskoulu Suomeen? V: 1972-1977.
    - milloin oli heidän oppivelvollisuusaika ohi ja koko elämänsä vain "peruskouluaikaa" nähneillä? V: 1988 - 1993.

    - milloin tuli Suomeen ensimmäinen somaliaalto? V: 1990 ->
    - milloin oli heidän ikäluokan ensimmäisillä lapsilla oli oppivelvollisuusaika pääosin täyttynyt? V: 2006 ->

    Ja sitten se isoin kysymys edellisistä: Milloin alkoi Suomessa oppimistulokset laskea?

    VastaaPoista
  2. Andersson ei oikeasti halua saada selville, mistä tulosten heikentyminen johtuu. Hän todennäköisesti määrää jonkun työryhmän näennäisselvittelemään asiaa. Yksinkertaisinta ja halvinta olisi koostaa työryhmä ihmisistä, jotka eivät ole osallisia nykyjärjestelmän suunnitteluun ja lähettää heidät pariksi viikoksi Viroon seuraamaan opetusta. Erityistä huomiota he voisivat laittaa siihen, havaitaanko siellä kehitysmaamuslimeita häiriköimässä opetusta.

    VastaaPoista
  3. MTV:n kympin uutisissa eilen esitetty selvitys kuitattiin sillä, että kansainvälisesti Suomi on ihan hyvällä tasolla. Jos peruskoulun käynyt ei osaa kunnolla lukea tai kirjoittaa, ollaan vielä riittävällä tasolla, niinkö? Ja kun oppivelvollisuusikää on nostettu, niin ovatko luku- ja kirjoitustaidottomat häiriköimässä vielä toisella asteellakin?

    VastaaPoista
  4. Koulunpenkille pitäisi viedä takaisin myös nämä tutkimusten tekijät. BKT-volyymi-indeksi on 1,5-kertaistunut aikavälillä 1990-2020. Eli koulutukseen käytetään nyt merkittävästi enemmän rahaa kuin 30 vuotta sitten.

    Kun tutkimuksissa ei olla rehellisiä, ei mitään oikeita havaintoja ja korjaustoimenpiteitä voida tehdä. Kehitysmaalaisten lasten osuus peruskouluikäisistä kasvaa vauhdilla vuosi vuodelta. Lähtömaissa ÄO pyörii noin 70:ssä, ja tällaiset lapset eivät opi kunnolla lukemaan ja kirjoittamaan, vaikka kaikki rahat käytettäisiin heidän kouluttamiseensa. Suomalainen tietoyhteiskunta heikkenee sitä mukaa kuin kehitysmaalaisten määrä kasvaa.

    Tavoite, että joka toinen 25-34-vuotias olisi korkeakoulututkinnon suorittanut on järjetön. Ei Suomessa ole pulaa korkeakoulutetuista, vaan oikeaa työtä tekevistä ammattilaisista. Ulkomailta tuleva työvoima ei ole mitään akateemisia, vaan he tulevat tekemään töitä, joita liian korkealle koulutetut suomalaiset eivät halua tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilastokeskuksen mukaan perusopetuksen käyttömenot opiskelijaa kohden olivat 4600 euroa vuonna 2000 ja 9100 euroa vuonna 2020. Silti hoetaan hokemasta päästyäänkin leikkauksista ja toistellaan kertosäettä "antakaa enemmän rahaa, antakaa enemmän rahaa". Rehellisyys on tuolle porukalle tuntematon käsite tai suorastaan kartettava kauhistuksen aihe.

      Poista
  5. Elisabet Rehn aikoinaan puolusti naiivissa tietämättömyydessään maahanmuuttoa suomalaisten geeniperimän parantamisella, mutta valitettavasti tänne nykyisin tuleva porukka huonontaa sitä, vaikka moniosaajia olisivatkin kamelipaimenten ja savimajojen yhteiskunnassa. Siellä lisäksi asenteet eivät ole kovin koulunkäyntimyönteisiä, mikä liittynee sekin tuohon äo-rajoittuneisuuteen. Joten Jos tätä maata halutaan saada nousuun, olisi älyllisesti vajavaisen väen vastaanotto lopetettava.
    Tämä olisi hyvä pitää mielessä äänestäessä.

    VastaaPoista
  6. Ei siitä selvityksestä tule muuta kuin ideologista hömppälöörää.

    VastaaPoista
  7. Minä en olisi pärjännyt omaehtoisessa opiskelussa oppikouluaikoinani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enkä minä. Oli hyvä että oli säännöt, kuri ja järjestys.

      Poista
    2. Vanha lyseolainen on samaa mieltä. Kyllä kuri täytyy olla. Se on koulun kivijalka.

      Poista
  8. Kun katsotaan niitä yliopistoissa opiskelevia hieman tarkemin sukupuolittain, huomataan niiden runsaslukuisten tyttöjen opiskelevan ilmastohysteriaa, sukupuolentutkimusta jonka mukaan sukupuolia on vähintään 72 ja lisää tulee, leikkiä ja laulua sekä muuta höpöhöpöä, jonka ei pitäisi kuulua yli- vaan kansanopistoihin.

    Ne harvalukuiset pojat puolestaan opiskelevat oikeita tieteitä pitääkseen yhteiskuntaa pystyssä, että tytöt voisivat jatkossakin kouluttautua leikin ja laulun lisensiaateiksi ja tussunkarvoista ennustamisen tohtoreiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori viritteli jonkinlaista noituusseremoniaa ilmapiirin parantamiseksi jokin aika sitten. Jotain taikakiviä käytettiin siinä apuna.
      Miesten kuukautiset ja synnyttäminen ovat Tampereen yliopistossa jo sen arvoisia totuuksia, että niiden epäileminen johtaa kurssilta erottamiseen.

      Poista
  9. Myös yksinhuoltajaperheissä asuminen sekä liikunnan puute tulee ottaa analyyseissä huomioon.

    Mutta joo, tästä julkisesta keskustelusta on kehkeytymässä melkoinen Keisarin uudet vaatteet -näytelmä :)

    VastaaPoista
  10. Millähän tasolla pääministerin koulutus oikein mahtaa olla?

    Yle tänään

    Analyysi: Perussuomalaiset nousi vaaliteemaksi

    https://yle.fi/a/74-20012831

    Artikkelista poimittua

    Kovaan hyökkäykseen käynyt Marin maalaili väittelyssä kuvaa rakenteilla olevasta oikeistohallituksesta,
    jonka kautta ”avoimen rasistinen” puolue pääsisi vallankahvaan yhdessä vuorineuvoksia paapovan ja köyhiä kurittavan kokoomuksen kanssa.
    ...
    ...
    Tämä saattaa innostaa osaa äänestäjistä ja aktivoida omia kannattajia.

    Samalla on selvää, että kannatusnosteessa oleva perussuomalaiset hyötyy siitä, että sen vastavoimaksi on tällä hetkellä tunkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut kompensoivat kyvyttömyyttään röyhkeydellä.
      Poliitikot tekisivät demokratialle palveluksen, jos he puhuisivat vähemmän arvojen tuomista tai jakolinjoista ja enemmän konkretiasta.

      Poista
    2. Luulosairaat vainoavat Marinia.

      Poista
  11. Yle tänään

    Opetusalan asiantuntija kritisoi suomalaista koulutusajattelua omahyväisyydestä ja listaa viisi asiaa joilla nykytilanteesta päästään

    Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen mukaan koulutustaso ja oppimistulokset ovat Suomessa hiipuneet pitkään.
    Opetusalan ammattijärjestö OAJ listaa, mihin asioihin pitäisi puuttua ensimmäisenä.

    https://yle.fi/a/74-20012749

    Artikkelista poimittua

    Koulutuksen rahoitus on saatava riittävälle tasolle, vaatii Opetusalan ammattijärjestö OAJ.
    Sen koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo listaa viisi asiaa, jotka pitäisi tehdä ensimmäisenä, kun alan rahoitus on kunnossa.

    Ensimmäinen niistä on oppimisen tuki: erityisopetus ja tukiopetus on saatava toimiviksi.
    Toisena listalla tulee panostus varhaiskasvatukseen. Sen on oltava laadukasta, jotta lapsilla on kouluvalmiudet.
    Kolmantena seikkana Salo nostaa esiin sen, että peruskoulussa opetuksen määrä (siirryt toiseen palveluun) on Suomessa kehittyneiden maiden alimpia.
    Neljäntenä hän mainitsee toisen asteen oppilaitokset. Siellä tukea on vahvistettava, on oltava mahdollisuus tukiopetukseen ja erityisopetukseen.
    Viidentenä OAJ:n mukaan on lisättävä korkeakoulupaikkoja.
    ...
    ...
    Pohjoismaista Suomi panee vähiten rahaa koulutukseen, mitattiinpa asiaa euroina tai osuutena bruttokansantuotteesta, OAJ:sta muistutetaan.
    Vajeen umpeen kurominen ei ole mahdollista yhdessä budjetissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai liian vähän rahaa.... mitenkäs se oikein on, kun silloin kun ne oppimistulokset olivat vielä jotenkin säällisiä, sitä rahaa oli käytettävissä vieläkin vähemmän kuin nyt, oleellisesti vähemmän? olisiko se kuitenkin niin että kouluun on tuotu vähän liikaa leikkiä ja laulua ja keskitytään enempi niihin kuin oikeaan opiskeluun joka vaatii töitä, paljon töitä? ja onkohan se niin että tällä heikompien oppilaiden ja täydellisten perseilijöiden paijaamisella on viety oppimismahdollisuudet niiltä jotka ennen sentään oppivat jotain? nythän koulussa pärjäävät vain ne, jotka eivät koulua oikeastaan edes mihinkään tarvitsisi, vain listan tentittävistä kirjoista....

      Poista
  12. Suomessakin on herätty siihen, että oppimistulokset ovat heikentyneet. Eikä sitä kukaan ole ainakaan vielä yrittänyt kiistää. Ehkä sekin aika vielä tulee, kun tulosten heikentyminen jatkuu.

    Mutta mistä se johtuu? Ehkä vastausta voi alkaa etsiä eräästä asiaa koskevasta kommentista, jonka tiettävästi on kirjoittanut Helsingin palveluksessa oleva erityisopettaja:

    ”Koulussa pidetään oppitunteja reilut 20 viikossa.
    Luetaan, lasketaan, liikutaan.
    Läksyjä annetaan, kokeita pidetään.
    On tukiopetusta, osa- ja kokoaikaista erityisopetusta.
    Välitunteja, retkiä ja juhlia.
    Tavataan vanhempia, tehdään yhteistyötä oppilashuollon ja muiden tahojen (lastensuojelu, hoitotahot) kanssa.
    Kuunnellaan ja keskustellaan, ohjataan ja kannustetaan.
    Arvioidaan ja kirjataan.
    On kolmiportainen tuki, paikallinen ja kansallinen opetussuunnitelma.
    Mitä muuta _koulun_ pitäisi vielä tehdä?”

    Kuten huomataan, siinä oli lueteltu pelkkiä suoritteita, mitä tehdään mutta ei lainkaan sitä, miten tehdään. Siinä myöskään otettu kantaa tekemisten tuloksiin ja tuloksellisuuteen. Ei myöskään siihen, puuttuuko jotakin tärkeää tai onko mukana jotakin tarpeetonta. Ja itse opetuksesta ei ollut oikeastaan mitään sanottavaa. Oli kuin olisi lukenut johonkin seminaariin tehtyä PowerPoint-esityksen bullettilistaa, jossa – niin – luetellaan suoritteita. Tuli mieleen edesmennyt Neuvostoliitto, jossa myös oli tapana esitellä vastaavia listoja, joissa kerrotaan mitä tehdään mutta ei vahingossakaan sitä, miten tehdään puhumattakaan tuloksista ja tuloksellisuudesta. Ja siihen että tulokset putoavat vauhdilla, ei otettu lainkaan kantaa, ei myöskään edes yritetty etsiä tulosten heikentymisen syitä.

    VastaaPoista
  13. Jaakko Salo siis näkee tukiopetuksen lisäämisen erääksi keinoksi korjata tilanne. Entä jos syy onkin maahanmuuttajien perimässä. Silloin tuki ei auta ainakaan heitä. Perimää ei voi muuttaa opetuksella.

    Acc

    VastaaPoista
  14. IL 17.1.2023

    Tutkimus: Maahanmuuttajataustaiset lapset jäävät koulussa muista jälkeen
    Karvin tutkimus: Jos koulussa on yli 5,3 prosenttia suomea tai ruotsia toisena kielenä puhuvia oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa.

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/deb0dd2c-3205-44f9-a230-00ef76a8d9b6

    Artikkelista poimittua

    Osaamisen kehittyminen on varsin tasaista eri oppilasryhmillä, mutta maahanmuuttajataustaiset S2-oppilaat jäävät muista jälkeen ja koulujen väliset erot kasvavat,
    ilmenee Kansallisen koulutuksen arvioinnin (Karvi) tiistaina julkistamasta tutkimuksesta.
    ...
    ...
    Koulujen väliset erot ovatkin kasvaneet alkuopetuksen aikana. Joissakin kouluissa osaaminen oli kehittynyt huomattavasti keskiarvoa paremmin,
    kun taas toisissa kouluissa edistyttiin vain vähän.

    Karvin mukaan tulos liittyy osittain alueelliseen eriytymiseen erityisesti suurimmissa kaupungeissa.

    Koulujen välisten erojen lisäksi eriytymistä esiintyy myös koulun sisällä, sillä oppilasryhmät kehittyvät kouluissa eri tavoin.

    – Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin.

    VastaaPoista
  15. IL 17.1.2023

    Pääkirjoitus: Oppimisen taso romahti ja se johtuu myös maahanmuutosta

    Maahanmuuttajataustaiset lapset jäävät muista jälkeen, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af7eaea

    Artikkelista poimittua

    Hallitus laajensi oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen, mikä sinänsä on hyvä asia. Samaan aikaan hallitus kuitenkin miltei ummisti silmänsä siltä,
    että varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa asiat ovat pahasti pielessä.

    Paukut menivät väärään osoitteeseen, sillä mitä iloa on pakollisesta toisesta asteesta tilanteessa,
    jossa suuri määrä peruskoulusta tulevia ei osaa kunnolla suomea tai ruotsia eikä siten pärjää esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa.

    Opetusministeri Li Andersson (vas) sanoo, että oppimistulosten lasku johtuu pitkään jatkuneesta leikkauspolitiikasta.
    Varmaan niinkin, mutta olisi rehellistä sanoa ääneen sekin, että ongelman taustalla vaikuttaa myös maahanmuutto ja siihen liittyvät ongelmat,
    kuten kotouttaminen ja tulijoiden halu ja kyky kotoutua.

    VastaaPoista
  16. Tämä artikkeli kannattaa lukea kokonaan
    IS 18.1.2023

    Suomen kouluja jäytää hälyttävä trendi, varoittaa emerita­professori

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009333148.html

    – Tämä on hälyttävä trendi, että erot koulujen ja hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvavat.
    Olemme vauhdilla menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, varoittaa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.
    ...
    ...
    – Meillä on OECD-maiden suurin ero oppimistuloksissa kantaväestön ja maahanmuuttaja­taustaisten välillä.
    Nämä tulokset ovat jonkun ajan päästä nähtävinä yhteiskunnallisina ongelmina, Keltikangas-Järvinen pelkää.
    ...
    ...
    Keltikangas-Järvinen on huolestunut, mutta ei hämmästynyt oppimiserojen kasvusta. Selittävänä tekijänä psykologian emeritaprofessori nostaa esille
    muutaman vuoden takaisen Aino Saarisen väitöskirjan.
    Sen mukaan itseohjautuvuutta edellyttävien ja digitaalisten menetelmien käyttö koulussa olivat yhteydessä huonompiin oppimistuloksiin ja
    näyttivät lisäävän erilaisista taustoista tulevien oppilaiden välisiä eroja oppimistuloksissa.

    – Kun väitöskirja julkaistiin, Saarinen kohtasi ihan käsittämättömän myrskyn ja henkilökohtaisen lynkkauksen. Tutkimustulokset jäivät aivan syrjään.
    ...
    ...
    – Koulun arkipäivässä on tehty uudistuksia, jotka eivät ole kehityspsykologisen tiedon mukaisia, ja jotka ovat lisänneet eriarvoistumista.
    Lapselta odotetaan koulutyöskentelyssä enemmän omia päätöksiä kuin mihin hänen aivonsa ovat kypsät.

    Lukiolaisten uupuminen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen liittyvät emeritaprofessorin mukaan oppimistulosten heikkenemisen rinnalla samaan ilmiöön,
    jossa lapsilta ja nuorilta vaaditaan pedagogisten ideologien mukaisia taitoja, joihin heidän kypsyystasonsa ei riitä.

    – Aiemmin koulu ohjasi ja muutti yhteiskuntaa. Hissukseen on tapahtunut sellainen muutos, että yhteiskunta sanelee koululle ehdot ja koulu yrittää juosta yhteiskunnan odotusten perässä.

    Keltikangas-Järvisen mukaan uusissa koulurakennuksissa ja oppimissuunnitelmissa on jotakin, joka jakaa oppilaita hyviin ja huonoihin:
    heihin, jotka selviävät ja heihin, jotka eivät saa riittävästi apua.
    ...
    ...
    Emeritaprofessori muistuttaa, että siitä ei ole pitkä aika, kun Suomessa virkamieskunta osasi ruotsia ja eliitti kävi kaikki keskustelut ruotsiksi,
    mutta ruotsin kieltä taitamaton suomenkielinen rahvas jäi syrjään yhteiskunnassa.

    – Kohta lukutaidosta ja verbaalisen tekstin ymmärtämisestä tulee tällainen eliitin ja tavallisen kansan jakava luokkaero.
    Tällaista kehitystä vastaan tulee taistella ajoissa.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!