lauantai 11. marraskuuta 2017

Kuinka ilmastonmuutos näkyy arktisessa jääpeitteessä?

Viime vuosina on puhuttu paljon arktisen jään sulamisesta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena. Esimerkiksi Yle kertoi lähes reilu vuosi sitten lähes ennätyspienestä napajäästä viitaten National Ice and Snow Data Centerin mittaustuloksiin.

Tänä aamuna päätin sitten katsoa samasta lähteestä, miten sulaminen on edennyt. Koska tuorein käytössä oleva tilasto koskee viime lokakuun tilannetta, päätin esittää tässä kuvan, jossa jäätilanne on esitetty nimenomaisesti lokakuisten jäätilanteiden pohjalta.


Kuvassa on esitetty napajään pinta-ala miljoonina neliökilometreinä kunkin vuoden lokakuussa. Ja kuten nähdään, kasvoi napajää tilaston alkamisen jälkeen noin 15 vuoden ajan, minkä jälkeen se supistui lähes yhtä pitkän ajan kunnes näyttäisi vakiintuneen viimeiseksi kymmeneksi vuodeksi.

Sen enempää tässä vaiheessa kommentoimatta totean, että ryhdyn seuraamaan tätä ilmastonmuutoksesta kertovaa tilastoa, koska se ei vaadi tilastonpitäjältä samanlaista monimutkaista tulkintaa kuin ilmaston lämpötilatietojen seuranta, eikä tilastoja liene siis tarpeen muutella jälkikäteen tulkintatapojen muuttuessa.

Juuri tällä hetkellä (siis yllä olevan kuvan perusteella) näyttää siltä, että jo tulkintavirheeksi väitetty ilmaston lämpenemisen pysähtyminen näkyy edelleen pohjoisen jääpeitteen koossa. Jään siis mielenkiinnolla odottamaan, milloin lämpenemisen jatkuminen näkyy myös herkän napa-alueen jääpeitteen koossa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmaston lämpeneminen kiihtyi noin 0,2 asteella
Myös RSS:n globaalit lämpötilaestimaatit ovat jälkikäteisen muokkauksen kohteena
Ilmastotilastoon ilmaantui piikki

12 kommenttia:

  1. Eiköhön noihin maapallon lämpötilamuutoksiin pitäs ottaa sellanen tuhannenvuoden perioidi, sattas kertoa jopa mitä se on todellisuudessa, nämä nykyajan iamstonmuutoskäyrät on esimerkki asiasta vale, emävale, tilasto ..

    VastaaPoista
  2. On tolkuttoman vaikeaa säätää asunnossa lämpötilaa prikulleen oikeaksi joka huoneessa.
    Vielä vaikeampaa se on jossain suuressa tuotantohallissa.
    Kuinka ihmeessä koko maailman lämpötilaa muka voitaisiin kontrolloida?

    A

    VastaaPoista
  3. Jep. Kalliiksi on tullut panostaminen maailman keskilämpötilan viilentämiseen. Täällä Pohjantähden alla ollaan koko ajan viileämmällä puolella. Talvi hoitaa lisäksi osa-aikaisen viilentämisen oikein kunnolla. Ei mene kauan, kun Suomessa on järvien ja merten rannikkovesien päällä viilentävä jääpeite. Sitä ei oteta huomioon vihermatematiikassa.

    VastaaPoista
  4. Entäs sitten tämä?
    "Study Bolsters Theory of Heat Source Under West Antarctica

    A new NASA study adds evidence that a geothermal heat source called a mantle plume lies deep below Antarctica's Marie Byrd Land, explaining some of the melting that creates lakes and rivers under the ice sheet. Although the heat source isn’t a new or increasing threat to the West Antarctic ice sheet, it may help explain why the ice sheet collapsed rapidly in an earlier era of rapid climate change, and why it is so unstable today..."
    https://www.nasa.gov/feature/jpl/hot-news-from-the-antarctic-underground

    VastaaPoista
  5. Tuossa NSIDC datassa suurin puute on sen lyhytkestoisuus. Johtuu siitä, että vain tuolta ajalta on jää-spesifisiä satelliittimittauksia.

    Sitä aikaisemmat sateliittimittaukset ovat peräisin korkeintaan vakoilusatelliiteista saatuja kuvia, eikä sitä kuvatietoa ole juurikaan julkaistu.

    Toisaalta merenkulkupuolella on varmasti jää-dataa vuosisadalta tai parilta.

    Yhdessä paperissa oli dataa 1935 alkaen, mutta puuttelisen kielitaitoni vuoksi en pysty siihen perehtymään tarkemmin. Sen graafien mukaan arktinen jää olisi ollut suurimmillaan 60-70 luvun taitteessa.
    http://webs.ono.com/reclim11/reclim16a.pdf

    VastaaPoista
  6. Yle tänään:
    https://yle.fi/uutiset/3-9853620

    Akatemiaprofessori Markku Kulmala:

    IHMISKUNNAN TULEVAISUUDEN HINTA ON KAHDEKSAN MILJARDIA EUROA. MAAILMALLA ON NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA AIKAA.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin YLEn jutun. Mitäänsanomaton ilmastouskovaisen propagandistinen artikkeli. Samanlaista hypetystä kuin Deep Learning (Neural Networks eli tekoäly), josta MIT professori lausuu ettei "kukaan tiedä miten ihmisaivot toimivat, eivät edes biologit". Kulmala siis väittää että hän ja hänen ryhmänsä on ratkaissut ilmasto"tieteen" ongelman "miten maapallon ilmasto toimii", ja hän vielä osaa "ennustaa" että meillä on vain 40 vuotta aikaa, huhhuh. On kova kaveri, melkein kuin jumala...

      Setarkos

      Poista
    2. BTW, seuraan päivittäin jäätilanteita navoilla osoitteessa http://nsidc.org/arcticseaicenews/

      Poista
  7. Hyvin tuo sopii yksiin sen kanssa, ettei globaalikaan lämpötila (joillakin mittareilla) ole paljoa kohonnut samoihin aikoihin. Aikajänne vaan on lyhyehkö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä aikasarjojen lyhyys tökkii minuakin, sillä niistä on vaikea saada luotettavia trendejä, koska emme tiedä mikä on luonnollista vaihtelua ja mikä ei.
      Antero Järvisellä on minusta hyvin painokkaita kommentteja aiheesta.

      Poista
  8. Näitä Professorien ajatuksia tuppaa nykyjään olemaan kaikenlaisia. On fiksuja niinkuin blogin pitäjällä ja sitten noita muita jotka ovat usein täyttä huuhaata.
    Kuvittelin nuorempana että professori on jotenkin fiksumpi ihminen, mutta nykyjään vaikuttaa siltä että asia voi olla myös täysin päinvastoin.

    VastaaPoista
  9. Linkissä toisen professorin kirjoitus pohjoisen alueen lämpötilojen muutoksista, myös napajään osalta.

    http://www.helsinki.fi/kilpis/Muut/Kilpisj%C3%A4rvi_Notes_26_2017_pdf.pdf

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!