Toisaalta usein näkee väitteen, jonka mukaan maahanmuuttajien määrä ei olisi ongelma, vaan heidän integroitumisensa yhteiskuntaan. Eli omaksuvatko tulijat lopulta länsimaisen elämäntavan, vai tuovatko he ainoastaan kehitysmaalaiset elintavat Eurooppaan.
Siksi oli mielenkiintoista lukea tutkimuksesta, jossa oli selvitetty luokkien etnisen diversiteetin vaikutusta maahantulijoiden integroitumiseen. Se oli tehty Saksassa, missä lähes puolet turvapaikkaa vuonna 2021 hakeneista tulijoista oli alle 18-vuotiaita.
Tutkimus osoitti, monimuotoisiin luokkiin sijoitetut pakolaiset integroituvat sosiaalisesti paremmin kuin ne, jotka sijoitetaan yhtenäisempiin luokkiin. Tämä pääteltiin analysoimalla Saksan vuoden 2018 kansallisen tutkimuksen tuloksia, jossa yhdeksännen luokan (14- tai 15-vuotiaat) oppilaita pyydettiin nimeämään ystävänsä ja luokkatoverinsa, joiden vieressä he eivät haluaisi istua.
Tulokset osoittivat, että oppilailla - pääasiassa Syyriasta ja Afganistanista tulleilla - oli vähemmän ystäviä ja he kokivat enemmän hylkimistä kuin ikätoverinsa. Mutta mitä enemmän luokkien monimuotoisuus lisääntyi, sitä vähemmän hylkimistä tapahtui.
Monimuotoisemmissa luokissa oppilaista 42% vähemmän hylki saman ikäisiä pakolaisoppilaita verrattuna vähemmän monimuotoisiin luokkiin. Myös sellaisten maahanmuuttajaoppilaiden määrä, joita luokkatoverit nimesivät ystäviksi, nousi hieman.
Sen sijaan luokissa, joissa oli vähemmän monimuotoisuutta, Saksassa syntyneiden saksalaista syntyperää olevien vanhempien lapset hylkivät maahanmuuttajaoppilaita luokkatovereinaan. He myös nimesivät heitä vähemmän todennäköisesti ystävikseen.
Tutkimatta kuitenkin jäi, miten monimuotoisten luokkien välisten ystävyyssuhteiden monipuolistuminen vaikutti maahanmuuttaja- tai kantaväestönuorison menestykseen myöhemmin elämässä. Johtivatko lisääntyneet monikulttuuriset ystävyyssuhteet pääsääntöisesti maahanmuuttajanuorison länsimaistumiseen vai kenties saksalaisnuorison kehitysmaalaistumiseen.
Siksi on jäätävä vielä odottamaan sitä, että saadaanko jossain vaiheessa tutkimustietoa myös tästä kysymyksestä. Sillä sehän - juuri se - on se kysymys, joka lopulta ratkaisee Europan tulevaisuuden suuntaviivat, mikäli kehitysmaalainen maahanmuutto jatkuu viimeisten kymmenen vuoden aikana nähdyllä tavalla kantaväestön lapsiluvun samalla laskiessa.
Tekstit
Kyseessä on väestön vaihto, vaikka sitä koitetaan salailla ja peitellä kaikin keinoin.
VastaaPoistaKoska suomenkieli on niin poikkeava ja vaikea oppia ja Suomi on kuitenkin kaksikielinen maa, mitä jos laitettaisiin maahanmuuttajalapset ruotsinkielisiin kouluhin? RKP voisi kerrankin ottaa vastuulleen jotakin, eikä vaan noukkia rusinoita pullasta ja esitellä korkealentoisia ajatuksiaan maahanmuuton ja monikulttuurin ihanuuksista.
VastaaPoistaHyvä ajatus. Ja kun maahan tulleet ovat oppineet ruotsin kielen, he voivat muuttaa Ruotsiin, sukulaisten luo. Osa varmaan jäisi Suomeen ja Vaasasta voisi tehdä monikulttuurisen Suomen pääkaupungin.
PoistaJatkuva uuden väen muutto tekisi Ruotsista heidän haluamansa monikulttuurisen suurvallan.
Mutta miten kävisi aikojen saatossa kantaruotsalaisten kun muslimit valtaisivat maan lisääntymällä rajusti enemmän kuin kantaväestö?
Saksa - paska maa ! Näin lausui Seppo Räty jo 90-luvulla.
VastaaPoistaMitenkähän luotettava tämä tutkimus on;
VastaaPoistahaiskahtaa hieman mokutuspropagandalta.
Empiria kun osoittaa, että mitä enemmän muslimeja länsimaissa niin koululuokassa tai asuinalueella, sitä kauemmas länsimaalaiset niistä yrittävät pyrkiä.
Kohtaamisteorian kun on havaittu toimivan päinvastoin mitä opetetaan:
mitä vähemmän länsimaalainen on muslimien kanssa tekemisissä, sitä positiivisempi on hänen asenteensa niitä kohtaan.
Mitä enemmän kohtaamisia, sitä nopeammin positiivisuus karisee positiivisuusennakkoluulojen myötä:
eivät ne olleetkaan samanlaisia kuin me, vaan täysin ja hirvittävän erilaisia.
En osaa tuohon sanoa kuin sen, että tutkimus on käynyt läpi vertaisarvioinnin erinomaisena pidetyssä julkaisusarjassa. Siten se on lähtökohtaisesti luotettava.
PoistaTuossa oli sarkasmia enemmän kuin akateemista maailmaa tuntematon henkilö tietääkään 🤣 Siis 100%:sta sarkasmia. Nykyinen "vertaisarviointi" tieteen luotettavuuden mittarina on jopa ns. kovissa tieteissä täydellinen vitsi, ei edes vain yksinkertaisen epäluotettava, vaan mustaa huumoria synkimmästä päästä allasta.
PoistaMutta kun ei saa integroida. Me elämme liberaalissa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki saavat olla sitä mitä haluavat. Suomalaiseksi pakoittaminenhan on fasismia. (Ironiaa)
VastaaPoistafuntsin ensin että saksalaiset maahanmuuttajat suomalaisissa kouluissa..ai jaa, mut eihän semmosia ole. "monikulttuurisuus" tarkoittaa lähinnä muslimeja Suomessa, siittä on monikulttuurisuus kaukana, ählyt on ihan samanlaisii vittupäitä tuli ne mistä tahansa ähly maasta.
VastaaPoistaJa onko koulun tai koululaisten tehtävä jotenkin viihdyttää tai "sopeuttaa" pikipäitä? TÄmmönen tutkimus joka kehoittaa sekoittamaan kaikki yhteen..joo toki toki
Tosin se koulun päätehtävä, eli lasten ja nuorten oppiminen jää surkeaksi tuonkaltaisessa systeemissä, saivat pikipäät kuinka paljon kavereita tahansa. Eikä sitä tietenkään tutkittu ja tuskin koskaan tutkitaankaan.
"Saksalaiset maahanmuuttajat monikulttuurisissa kouluissa "
VastaaPoistaSaksassa ei liene paljon saksalaisia maahanmuuttajia. Yhden tiedän. Helene Fischer, joka on saksalainen ja tarkemmin sanottuna Volgan saksalainen.
Saksassa on tietysti runsaasti maahanmuuttajia, joista osalla voi olla Saksan kansalaisuus. Mutta he eivät ole saksalaisia. Omasta mielestään ovat esimerkikisi turkkilaisia, arabeja ja niin edelleen.
Acc
"Maahanmuuttajat monikulttuurisissa saksalaisissa kouluissa" olisi ollut tosiaan parempi otsikko.
PoistaAinakin täällä on jo helppo nähdä että suomalaisnuoriso kehitysmaalaistuu. Aggressiiviset ja äänekkäät kehitysmaalaiset ottavat tilan haltuun ja huonon itsetunnon omaavat suomalaiset matkivat typerässä pukeutumisessa ja käsien heilutuksessa.
VastaaPoistaViimeisimpänä ilmiönä on yleistynyt huonon suomen tai "varis-suomen" puhuminen suomalaisillakin nuorilla. Tästähän ei puhuta, paitsi epämääräisillä viittauksilla "nuorten kirjoitus- ja äidinkielentaidot romahtaneet"-tyyppisillä otsikoilla