Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste hallitusohjelma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hallitusohjelma. Näytä kaikki tekstit

torstai 20. elokuuta 2026

Perussuomalainen maahanmuuttopolitiikka valtaa alaa: ensin SDP ja nyt Kokoomus

Vaalien lähestyessä näyttää siltä, että Perussuomalaisten jo pitkään harjoittama maahanmuuttopolitiikka saa kannatusta yhä laajemmin myös muiden puolueiden parissa. Muistamme äskettäiset SDP:n linjaukset ja nyt on avautunut myös Kokoomuksen Antti Häkkänen. 

Hänen mukaansa "Suomen ikääntyvä väestö tarvitsee lisää työntekijöitä. Sen ei kuitenkaan pidä tapahtua sinisilmäisesti. Meidän pitää varmistaa, että kyse on yhteiskuntaa hyödyttävästä työnteosta. Jos esimerkiksi henkilö tekee hyvin vähän töitä ja elää muuten sosiaaliturvan varassa, järjestelmä ei toimi tarkoituksenmukaisesti."

Sekä edelleen, että "tarvitsemme lisää ihmisiä, jotka tekevät töitä, hakevat töitä, kouluttautuvat, maksavat veroja ja osallistuvat yhteiskuntaan. Sen sijaan emme kannata sellaista maahanmuuttoa, jossa ihmiset tulevat maahan vailla realistisia mahdollisuuksia työllistyä ja päätyvät myöhemmin pysyvästi sosiaaliturvan varaan... Oikeistolaisessa maahanmuuttopolitiikassa korostuvat yksilön velvollisuudet."

* * *

Toki sekä SDP:n että Kokoomuksen linjaukset ovat edelleen heikommin jäsenneltyjä kuin Perussuomalaisten, mikä johtunee mielenmuutoksen äskettäisyydestä. Niinpä Häkkänenkin kertoi, että hän on "jo kymmenen vuotta korostanut, että maahan tulleiden vakaviin rikoksiin pitää suhtautua erittäin tiukasti. Mutta Suomi on oikeusvaltio. Ei voida toimia niin, että ihmisiä poistetaan maasta mielivaltaisesti ilman asianmukaista prosessia. Yhteiskunnan pitää perustua lakiin, poliisiin ja oikeuslaitokseen, jotka selvittävät, mitä on tapahtunut ja kuka on syyllistynyt rikokseen."

Kommentti on sikäli outo, ettei kukaan valtakunnantason poliitikko ole vaatinutkaan ihmisten mielivaltaista karkottamista. Sen sijaan Joakim Vigelius (ps) esitti aiemmin tällä viikolla, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin automaattisesti Suomesta – oikeuden päätöksen jälkeen – eikä heille annettaisi enää mahdollisuutta vedota Maahanmuuttovirastoon välttyäkseen maasta poistamiselta. 

* * *

Nähtäväksi siis jää, miten SDP:n ja Kokoomuksen linjaukset vaikuttavat suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan ensi vuoden vaalien jälkeen. Ovatko nyt kuulleet puheet pelkkää vaaliretoriikkaa, vai ovatko niiden uudet linjaukset todellisia? 

Jonkinlainen muutos on kuitenkin joka tapauksessa tapahtunut, sillä eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) totesi aiemmin kesällä, että hänen parin vuosikymmenen takaisissa – tuolloin radikaaleina pidetyissä blogimerkinnöissä – "puhutaan itsestäänselvyyksistä", koska "yhteiskunnallinen keskustelu on siirtynyt. Ne asiat eivät todellakaan olleet siinä vaiheessa itsestäänselviä, ainakaan yleisen tai julkisen keskustelun näkökulmasta."

Toivottavasti tämä kaikki tarkoittaa sitä, että suomalainen maahanmuuttopolitiikkaan tällä hallituskaudella tullut muutos jää pysyväksi, ja sen yhteiskunnan kannalta haitallisia käytäntöjä karsitaan edelleen, eikä tällä hallituskaudella korjattuja järjettömyyksiä edes harkita palautettaviksi. Äänestäjän kannalta on toki selvää, että varminta on edelleen äänestää sitä puoluetta, joka on saanut aikaan edellä kuvaamani laajenevan yhteiskuntapoliittisen muutoksen.

tiistai 11. elokuuta 2026

Antti Lindtman ja Minja Koskela pärjäsivät parhaiten gallup-pornokilpailussa

Luin tänä aamuna pikkujutun kyselystä, jonka mukaan Antti Lindtman (sd) ja Minja Koskela (vas) ovat Suomen suosituimmat pääministeriehdokkaat. Uutissuomalaisen julkaisema juttu ei maininnut muita ehdokkaita, mutta kertoi Lidtmanin suosion laskeneen kuusi prosenttiyksikköä tammikuisesta mittauksesta ja olevan nyt 15 prosenttia. Koskelaa kannatti kymmenen prosenttia vastaajista. 

Nähdäkseni juttu oli eräänlaista gallup-pornoa, jolla ei ole minkäänlaista todellista merkitystä. Mainituksi tuli kaksi poliitikkoa, joista Lindtman keräsi taakseen noin kaksi kolmasosaa puolueensa kannatuksesta ja Koskela käytännössä kaikki oman laitavasemmistolaisen puolueensa fanittajat, vaikka hänestä ei pienpuolueen edustajana voi mitenkään tulla pääministeriä. 

Muutos on myös melkoinen verrattuna Maaseudun tulevaisuuden vajaat pari kuukautta sitten tekemään vastaavaan kyselyyn. Silloinkin Lindman oli ykkönen, mutta kakkossijasta kisasivat tasapäisesti Antti Kaikkonen (kepu) ja Riikka Purra (ps) perässään Petteri Orpo (kok). 

* * *

Näin suuret heilahtelut poliitikkojen kannatuksessa eivät liene todellisia, vaan kertovat vastausten heijastelevan viimeisimpiä poliittisia tapahtumia ja niistä kertovien uutisten sävyä. Tilanne on aivan toinen kuin vaalipäivänä, jolloin ihmiset – ainakin toivottavasti – pohtivat vakavasti sitä, kenelle antaisivat vallan suomalaisten asioiden hoitamiseen seuraavan neljän vuoden ajaksi. 

Silloinkaan he tuskin miettivät ensisijaisesti pääministerin henkilöä, vaan pikemminkin puolueiden poliittisia linjoja, joita nämä ovat pyrkineet tuomaan vaalikarjan tietoon vaalikampanjoissaan ja erilaisissa vaalikeskusteluissa. Pääministeri puolestaan valitaan siten, että eniten ääniä saaneen puolueen ehdokas pyrkii sopimaan halukkaiden puolueiden kanssa seuraavan neljän vuoden aikana toteutettavasta politiikasta ja valtaan nousevat ne, joiden kanssa se onnistuu. 

* * *

Siksi juuri nyt vaikuttaa siltä, että Suomen seuraava pääministeri on Antti Lindtman, jonka hallituksen politiikkaan tulee vaikuttamaan paljon laitavasemmiston ja Keskustan ensi kevään vaaleissa saama äänisaalis suhteessa Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannatukseen. Todennäköistä nimittäin on, että mikäli ensin mainitut saavat yhdessä demareiden kanssa selkeän enemmistön eduskuntaan, tulee maata hallitsemaan ja nykyisen hallituksen toimien seurauksena tervehtymään lähtenyttä taloutta tärvelemään perinteistä jakopolitiikkaa harjoittava punamultahallitus. 

Samalla maamme maahanmuuttopolitiikkaan tehtyjä uudistuksia tullaan vesittämään, verotusta jälleen kiristämään ja valtion velkaantumista sekä rahan valumista pois Suomesta kiihdyttämään. Lopputuloksena edessämme siintää mahdollinen joutuminen Euroopan Unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston holhoukseen. 

Siksi olisi tärkeää, että mahdollisimman moni suomalainen pohtisi pääministerin henkilön sijaan äänestämisen vaikutusta koko yhteiskuntaan. Ja tekisi sen mukaisesti päätöksensä siitä, kenelle antaa tukensa vaalipäivänä.

lauantai 1. elokuuta 2026

Lasten pakottaminen maahanmuuttajakouluihin on vaarallinen tie

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroosin mukaan "olisi edullista, että oppilasryhmät olisivat sellaisia, ettei S2-oppilaiden suhteellinen osuus olisi liian iso. Kussakin lähikoulussa pitäisi olla riittävät resurssit, riittävän pienet ryhmäkoot ja riittävästi S2-opetusta, sillä kielen oppiminen on ihan keskeinen asia yhteiskunnassa menestymisen näkökulmasta". 

Tällä kommentillaan hän puolusti sitä, että helsinkiläislapsia ohjataan pois lähikouluistaan, jotta maahanmuuttajavaltaisten alueidenkin luokkiin saataisiin suomenkielisiä oppilaita. Lindroosin tavoite on tietenkin sinänsä hyvä, mutta ottaen huomioon sen tosiasian, että maahanmuuttajaoppilaista suuri osa aiheuttaa vaikeuksia opetukseen, on siihen kehitetty käytännön ratkaisu kohtuuton pakkosiirrettyjä suomalaistaustaisia lapsia kohtaan. 

* * *

Helsingin kouluviranomaisten olisi myös syytä muistaa, etteivät nykyiset maahanmuuttajalasten määrät suinkaan ole pysyvä tilanne, vaan asumisen alueellisen segregaation ja maahanmuuttajataustaisten perheiden suuremman lapsiluvun seurauksena jouduttaisiin ajan myötä ohjaamaan oppilaita vielä suunniteltuakin pidemmille koulumatkoille. Enkä pitäisi ihmeenä, vaikka kohtuuttomaan tilanteeseen joutuneet etnisesti suomalaiset lapsiperheet pyrkisivät muuttamaan pois sellaisilta alueilta, joissa heidän lapsillaan on vaara joutua nyt nähtyjen hallinnollisten päätösten uhriksi. 

Tämä tarkoittaisi käytännössä pääkaupunkimme alueellisen segregaation kiihtymistä ja sitä kautta yhä useamman kaupunginosan väestöpohjan vaihtumista samaan tapaan kuin on käynyt monin paikoin Pohjois-Amerikassa. Esimerkiksi Detroitissa väestö muuttui nopeasti: vuoteen 1980 mennessä mustien detroitilaisten määrä ylitti valkoisten määrän yli 300 000:lla, ja valkoisen väestön määrä oli romahtanut yli kahdesta miljoonasta alle puoleen miljoonaan. 

Väestön supistumisen ja vaihtumisen seurauksena Detroitin veropohja supistui, mikä johti vajeisiin koulutusjärjestelmässä, sairaalapalveluissa ja muissa julkisissa palveluissa. Vuonna 2013 Detroit hakeutui Yhdysvaltain historian suurimpaan kunnalliseen konkurssiin. 

* * *

Tätä taustaa vasten on selvää, että Helsingin päättäjät ovat lähteneet vaaralliselle tielle. Toivottavasti kuitenkin sellaisella asenteella, että siltä ymmärretään palata, mikäli se johtaa amerikkalaisen esimerkin mukaiseen kehitykseen. 

Lisäksi suomalaisten valtakunnantason poliitikkojen on syytä ymmärtää, että edellä käsittelemäni ongelma syntyi vuosina 1990-2023 harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Eikä se poistu mihinkään, mikäli ensi kevään vaalien jälkeen maahamme laaditaan hallitusohjelma, jonka varassa samaa politiikkaa jatketaan neljän vuoden tauon jälkeen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mari Rantanen esitteli ja Vigelius laukaisi
Pekka Timonen ja Vantaan ongelmat
Helsingin Hernesaaresta halutaan väestönsekoittamo

torstai 11. kesäkuuta 2026

Koulutuspoliittinen kynnyskysymys hallitusohjelmaan

Yle julkaisi jutun, jonka mukaan palkittu amerikkalaisprofessori kertoi sen itsestäänselvyyden, että lähtökohta hyvälle koulutuspolitiikalle ja toimiville ratkaisuille ovat tutkimukset, joista saadaan kausaalitietoa eli tietoa koulutuspoliittisten valintojen syy-seuraussuhteista.

Jutun mukaan tällaista tietoa ei kuitenkaan ole Suomessa, vaan maamme koululaisten oppimistulosten romahduksen syyt ovat pitkälti arvausten varassa. Toisin sanoen viime vuosien koulutusjärjestelmän muutosten seurauksia ei tiedetä, vaan ne ovat arvausten varassa.

* * *

Jos ja kun amerikkalaisprofessori on oikeassa, on syytä kysyä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä vastaavien tahojen – ministereiden, virkamiesten ja opetusalan ammattilaisten – osaamisen ja ymmärryksen perään. Ja ihmetellä, että miten tällaiseen tilanteeseen on voitu tulla 21 vuosisadalla, jolloin koko yhteiskunnan kehitys on ainakin viimeisten sadan vuoden ajan perustunut tieteelliseen tietoon.

Lisäksi jokaisen maamme tulevaisuudesta huolissaan olevan suomalaisen on vaadittava, että tähän asiantilaan tulee muutos – mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Eli jo pääministeri Petteri Orpon (kok) ja hänen opetusministerinsä Anders Adlercreutzin (ruots) on ryhdyttävä toimiin syy-seurausanalyysiin soveltuvan tutkimustiedon saamiseksi jo ensi lukuvuodesta lähtien. 

Lisäksi olisi hyvä, jos puolueet ilmoittaisivat jo ennen ensi vaaleja sitoutumisestaan sellaiseen hallitusohjelmaan, joka sisältää korjauksen amerikkalaisprofessorin mainitsemaan ongelmaan. Ja lisäksi kaikkien vakavasti otettavien puolueiden puheenjohtajien eli pääministeriehdokkaiden tulisi ilmoittaa pitävänsä suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyvän seurantajärjestelmän kehittämistä hallitukseen osallistumisen ehdottomana kynnyskysymyksenä.

lauantai 6. kesäkuuta 2026

Jukka Kopra avasi pelin politiikan

Jokaisen maahanmuutosta huolestuneen kannattaa huomata Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan, Jukka Kopran, eilinen linjaus. Sen mukaan: "jos kokoomus olisi yksin kirjoittanut maahanmuuttopoliittisen osuuden, se voisi olla hiukan erilainen" kuin nykyisessä hallitusohjelmassa.

Toki Kopra halusi säilyttää nykyisen hallituksen työrauhan kertomalla, ettei kokoomuksen tavoitteiden korostaminen välttämättä tarkoita irtiottoja hallitusyhteistyöstä. Mutta jätti myös kertomatta miten hän tarkalleen ottaen muuttaisi suomalaista rajapolitiikkaa.

Käytännössä kommentti voi – ainakin oman käsitykseni mukaan – tarkoittaa vain sitä, että Kopra ilmaisi olevansa valmis taipumaan maahanmuuttokysymyksissä Antti Lindtmanin (sd) ja Antti Kaikkosen (kepu) vaatimuksiin. Eli käytännössä käytännössä palaamaan takavuosien maahanmuuttopoliittiseen hurlumheihin.

* * *

Ymmärrän Kopran kannanoton siis ennen kaikkea valtapoliittiseksi ulostuloksi eli pelin politiikaksi, jonka takana on se tosiasia, että viimeisimmän puoluekannatuskyselyn mukaan Kokoomus, SDP, ja Keskusta saisivat yhteensä eduskuntaan selvän enemmistön. 

Näin Kokoomus voisi antaa periksi nykyisen Petteri Orpon (kok) hallituksen aikana – perussuomalaisten ministereiden johdolla – saavutetusta edistyksestä maahanmuutokysymyksissä sitä vastaan, että sen talouspoliittiset linjaukset toteutuisivat mahdollisimman pitkälle myös tulevalla hallituskaudella. Tällainen esitys saattaisi hyvinkin sopia Lindtmanille. Ja myös Kaikkoselle, mikäli hän saisi ohjelmaan aluepoliittisia vaatimuksiaan. 

Itse asiassa luulen, että jopa demareiden razmyarilaiset olisivat onnesta soikeana, mikäli maamme rajat avattaisiin jälleen kehitysmaalaisten hillittömälle invaasiolle. Näin siitäkin huolimatta, että kokoomuslainen talouspolitiikka maistuu Nasiman ja kumppaneiden "suussa" katkeralta kalkilta. 

sunnuntai 31. toukokuuta 2026

Antti Lindtmanin lista: veronkorotuksia ja Palestiinan tunnustaminen

Petteri Orpon (kok) hallituksessa istuu pääministerin oman puolueen lisäksi edustajia Perussuomalaisista, Ruotsalaisesta kansanpuolueesta ja Kristillisdemokraateista. Nämä puolueet ovat viime vuosina keskittyneet erityisesti Suomen talouden kuntoon saamiseen. 

Tämä näyttää lopulta johtaneen myös tuloksiin, sillä Suomen bruttokansantuote kasvoi tammi–maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja duunareiden palkatkin kohenivat useammalla prosentilla vuoden takaisesta. Työtä on kuitenkin jatkettava myös tulevina hallituskausina, koska maamme julkinen talous velkaantuu edelleen tolkutonta vauhtia ja pelkästään siitä maksetut korot ovat tänä vuonna 3 250 000 000 euroa. Siis 3,25 miljardia euroa.

* * *

Nähtäväksi tietenkin jää, onko Suomen talous jatkamassa kasvuaan myös nyt meneillään olevalla vuosineljänneksellä. Vai palataanko täällä Pohjantähden alla takaisin lähtöruutuun ja todetaan alkuvuoden kasvupyrähdyksen olleen vain sattumien summa.

Vielä suurempi kysymys kuuluu, että millä tavoin Suomen talouden korjaamista jatketaan kevään 2027 vaalien jälkeen. Puoluekannatuskyselyiden perusteella niiden jälkeinen hallitus tulee nimittäin olemaan kovin erilainen kuin nykyinen, sillä Suomen Sosialidemokraattinen puolue näyttäisi olevan äänestäjien joukossa ylivoimaisesti suosituin. 

* * *

Tästä syystä oli suorastaan pelottavaa lukea SDP:n linjauksista seuraavalle hallituskaudelle. Sen johdolla kiristettäisiin reilusti suomalaisten ja yritysten veroja, mutta käsiteltäisiin julkisia menoja – nykyisiin hallituspuolueisiin verrattuna – peräti silkkihansikkain. 

Siksi oli mielenkiintoista huomata, että SDP:n puoluehallituksen jäsen Dimitri Qvintus kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että "oppositiopoliitikkona on reilua myöntää, että Orpon hallitus on tehnyt oikeita asioita". Jännitettäväksi kuitenkin jää, miten demareiden muu puoluejohto suhtautuu hänen ulostuloonsa eli siirtääkö se aikomuksiaan lähemmäs nykyhallituksen linjauksia, vai jatkaako veronkorotuksiin painottuvalla linjalla. 

* * *

Puheenjohtaja Lindtmanin ajatukset eivät tosin liiku juuri nyt talousasioissa, vaan ulkopolitiikassa. Hän nimittäin linjasi, että "Palestiinan tunnustamisesta olisi hyvä sopia jo heti seuraavassa hallitusohjelmassa". 

Tässä hän jatkaa puolueen aiempaa linjaa, joka on myötämielinen arabien ja muiden kehitysmaalaisten pyrkimyksille. Näin erityisesti sellaisen maahanmuuton osalta, joka kasvattaa hänen oman puolueensa kannatuspotentiaalia, mutta lisää yhteiskunnallisia ongelmia.

torstai 30. huhtikuuta 2026

Mielipidevaikuttamisen kustannukset eivät kuulu veronmaksajalle

Wille Rydman (ps) ja Sofia Virta (vihr) kävivät taannoin kiivaan keskustelun Ylen ajankohtaisohjelmassa. Molemmat puhuivat toistensa päälle ja väittivät vastapuolen valehtelevan. Puheenaiheena olivat hallituksen aikomukset leikata julkista tukea erilaisilta järjestöiltä. 

Ottamatta kantaa tuohon keskusteluun, oli mielenkiintoista, että Helsingin sanomat haastatteli pian sen jälkeen valtionapua noin 29 miljoonaa euroa vuodessa saavan Suomen sosiaali ja terveys -yhdistyksen eli Sosten pääsihteeriä Vertti Kiukasta siitä, mitä veronmaksaja saa – tämän mielestä – rahojensa vastineeksi. Onhan tässä tuloistaan 85 prosenttia valtiolta saavassa järjestössä mukana paljon erilaisia poliitikkoja.

* * *

Kiukaksen mukaan "ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta meidän perustuotteemme on ministeriöille ja eduskunnan valiokunnille annettava lausunto. Tietyissä piireissä kauheasti demonisoidaan vaikuttamistoimintaa, mutta sitä se ennen kaikkea on."

Kyse on siis järjestöstä, jonka tärkein tehtävä on ajaa taustaorganisaatioidensa etua. Toisin sanoen, se ei aja kustannuksistaan suurimman osan kuittaavien veronmaksajien eikä siis myöskään koko Suomen väestön asiaa. 

Jutusta selvisi, että Sosten lausunnot lähetetään joko ministeriöille tai puolueille. Kiukaksen mukaan tämä on ensin mainitun kannalta positiivinen asia, koska "sen sijaan, että ministeriö saa kolmekymmentä lausuntoa, se saa yhden, jossa on huomioitu jäsenjärjestöjen näkökulmat".

* * *

Professorina olen ollut silloin tällöin mukana omaa tutkimusalaani hyödyntävän ministeriön lainsäädäntötyössä sekä tehnyt uusista laeista myös tieteelliseen tietoon perustuvia lausuntoja. Siksi lienee syytä kertoa, mitä se tarkoittaa.

Omien kokemusteni perusteella itse lainsäädäntötyö lähtee liikkeelle hallitusohjelmasta, jonka pohjalta ministeriö ryhtyy valmistelemaan hallituksen haluamia muutoksia Suomen lakeihin ja asetuksiin. Se tapahtuu ministeriön virkamiesten ja heidän kutsumiensa asiantuntijoiden yhteistyönä. Ainakaan itse en ole huomannut, että tässä vaiheessa mukana olisi ollut minkään tahon edunvalvojia tai mielipidevaikuttajia. 

Näissä kokouksissa sorvataan itse lakiteksti sekä kirjataan ylös lainsäädännön perustelut. Jälkimmäinen teksti on huomattavasti pidempi kuin itse laki, ja tutkijana olen osaltani huolehtinut, että muutoksissa on huomioitu ajantasainen tieteellinen tieto. 

Tämän työn jälkeen ministeriö lähettää lakiluonnoksen lausuntokierrokselle, jossa varsinaisten toimijoiden – niin julkisten kuin yksityistenkin – lisäksi myös Sosten kaltaiset järjestöt ovat voineet kertoa mielipiteensä. Ne ovat yleensä varsin ristiriitaisia, sillä yhden tahtoessa lakiin "valkoista" vaatii toinen "punaista" ja kolmas "vihreää". 

Siten niillä – eri tahojen mielipiteillä – ei ole juurikaan vaikutusta itse lakiin, ellei esille ole noussut faktuaalisia eli todellisia ongelmia, jotka ovat jääneet valmistelutyössä huomaamatta. Sellaiset luonnollisesti korjataan, koska juuri näiden havaitsemisen varmistaminen on koko lausuntokierroksen tarkoitus. 

* * *

Palatkaamme siis Sosten tarpeellisuuteen. Se toimittaa lainsäätäjälle lobbaustietoja taustajärjestöiltään ajaakseen niiden yhteiskunnallista etua – tarvittaessa vaikka tieteellisen ja kokemusperäisen tiedon vastaisesti. Kootessaan yhteen kaikkien jäsentensä näkemykset, se joutuu sovittamaan niitä yhteen eli harjoittamaan enemmän tai vähemmän ennakkosensuuria. Tämä vähentää lakiesityksestä lausuttujen näkemysten kirjoa.

Erityisesti on huomattava, että ajaessaan jäsenjärjestöjensä etua Soste toimii väistämättä päärahoittajansa eli veronmaksajien tahtoa vastaan, mikä puolestaan näkyy parhaiten eduskunnan poliittisissa voimasuhteissa. Eikä siis Sosten kaltaisissa järjestöjen järjestöissä, jotka edustavat vain omaa jäsenistöään ja niiden intressejä. 

Tämä on samalla perustelu sille, miksi Sosten kaltaisten järjestöjen tukeminen verovaroista ei ole järkevää eikä oikeastaan edes hyväksyttävää, sillä mielipidevaikuttamisen rahoittaminen kuuluu lobbajalle itselleen. Ja siksi on hyvä, että Sosten kaltaisille järjestöille osoitettu julkinen tuki pääsee hallituksen leikkauslistalle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Petteri Orpo moraaliposeerasi
Suhteellinen ja todellinen köyhyys
Talous kuntoon kolmessa kuukaudessa ay-liikkeen vastustuksesta huolimatta

perjantai 17. huhtikuuta 2026

Mari Rantanen esitteli ja Vigelius laukaisi

Petteri Orpon (kok) hallitus toi eilen eduskunnan hyväksyttäväksi peräti kolme lakiesitystä. Tästä syystä niiden valmistelua johtanut ja eduskunnassa asian esitellyt sisäministeri Mari Rantanen totesi eilen, että "meillä on tällainen maahanmuuton supertorstai". 

Lakiesitysten tarkoituksena on järkeistää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ottamalla käyttöön kansalaisuuskoe, tehostamalla laittomasti maassa olevien karkottamista ja maahantulokieltoa sekä hyödyntämällä EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tarjoamat mahdollisuudet.

Kansalaisuuskokeen tarkoituksena on varmistaa, ettei Suomen kansalaisuutta myönnetä ilman hakijan perehtyneisyyttä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tosin tentin läpäistäkseen kansalaisuuutta hakevan henkilön osaamisen ei tarvitse olla kovin kummoista, sillä monivalintakokeen läpäisyyn riittää jo se, että onnistuu valitsemaan oikean vaihtoehdon seitsemään kymmenestä kysymyksestä.

Sisäministerin mukaan hallitus "edellyttää henkilöiltä, jotka tavoittelevat Suomen kansalaisuutta, aktiivisuutta tehdä asioita tavalla, jota laissa edellytetään". Ja siksi kotouttamisrahoja suunnataan jatkossa entistä tarkemmin Suomen kansalliskielten opetukseen – mistä ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. 

Maasta karkottamisen osalta hallitus pyrkii siihen, että karkotuspäätökset saataisin toteutettua nykyistä tehokkaammin ja nopeammin. Lisäksi maahantulokiellon perusteeksi lisätään kansallisen turvallisuuden vaarantaminen – tämä koskee myös EU:n alueelta Suomeen pyrkiviä henkilöitä. 

Kolmas muutos on lähinnä tekninen. Siinä pannaan toimeen EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus, joka mahdollistaa tulevaisuudessa turvapaikkaprosessin siirtämisen Unionin ulkopuoliseen maahan. Mainio asia tämäkin, kunhan tulevaisuus vain tulisi ennen kuin on myöhäistä.

* * *

Minun nähdäkseni kaikki hallituksen eiliset esitykset ovat hyviä ja tarpeellisia – elleivät suorastaan välttämättömiä – edellytyksiä sille, että maahanmuutto muuttuisi nykyisestä taakasta Suomen kannalta järkeväksi. Ja siksi on syytä tarkkailla, miten eduskunta suhtautuu niihin. 

Lienee tietenkin odotettavissa, että laitavasemmiston kansanedustajat suhtautuvat ainakin osaan esityksistä kielteisesti. Jos ja kun näin käy, se ei muuta Vasemmistoliitosta ja Vihreistä jo aiemmin syntynyttä kuvaa maassamme marssivana viidentenä kolonnana

Sen sijaan on jännittävää seurata, mitä tapahtuu hallituksen sisällä – erityisesti RKP:n ja Kokoomuksen eduskuntaryhmissä – sekä opposition pääpuolueissa SDP:ssä ja Keskustassa. Löytyykö niistäkin – ja jos löytyy, kuinka useita – halukkaita osallistumaan viidennen kolonnan toimintaan. 

* * *

Sivumennen sanoen ja aiheeseen väljästi liittyen: kansanedustaja Joakim Vigelius (ps) lohkaisi eilen sosiaalisessa mediassa varsin sattuvasti. Hän nimittäin laukaisi, että "On melkoinen veivaus, että ensin houkutellaan maailmalta pienituloisia pienituloisiksi Suomeen ja sitten ihmetellään, miten suuresti pienituloisuus onkaan kasvanut".

Tämän ihmetyksen näyttäisi jakavan myös professori Heikki Hiilamo, joka totesi maahanmuuton olevan köyhyyden lisääntymisessä "merkittävä tekijä. Työmarkkinoilla on tapahtunut muutos, jossa matalapalkka-ammateissa on yhä enemmän maahanmuuttajia". 

Lisäksi professori totesi asiaan vaikuttavan myös sen, että maahanmuuttajat asuvat isolta osin suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, jossa asumiskustannukset ovat suhteellisen isot. Mitäpä tähän enää lisäämään mitään muuta kuin, sen, että meillä julkinen valta suorastaan kannustaa tähän tarjoamalla erilaisia vastikkeettomia tukia myös muiden maiden kansalaisille.

torstai 9. huhtikuuta 2026

Mitä siitä, että Putinin hallinnon suurin uhka on Venäjän kansa?

Puolustusvoimien pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Turunen, totesi sotilaallisen suorasanaisesti, että  "nykyisen Kremlin johdon näkökulmasta suurin uhka valtiolle on oma kansa. Tämän vuoksi johto rakentaa kertomusta ulkoisesta uhasta ja väittää esimerkiksi, että NATO:n laajentuminen uhkaa Venäjää. Tämän varjolla Venäjä perustelee tarvetta puskurialueille eli etupiirille."

Tämä näkemys on syytä huomioida sekä poliittisten päättäjien että meidän – heille valtakirjan vaaleissa antavien – tavallisten kansalaisten piirissä. Sehän tarkoittaa suoraan, että Putinin "kolmen päivän erityisoperaation" toistuminen missä tahansa Venäjän rajavaltiossa ei ole uhka, vaan tapahtuu vääjäämättä, mikäli Moskovassa syntyy käsitys, että sellaisella olisi menestymisen mahdollisuus.

* * *

Tämä tarkoittaa, että meillä Suomessa on syytä pitää kiinni kahdesta asiasta: puolustusvoimien riittävästä kyvykkyydestä sekä toimivista liittosuhteista. Ensin mainittu on omissa käsissämme – ja kohtuullisessa kunnossa – mutta jälkimmäisen – siis NATO:n – osalta avaimet ovat pääosin rajojemme ulkopuolella. 

Siksi on syytä toivoa, että USA:n hyökkäys Iraniin tai Espanjan haluttomuus ylläpitää riittävää puolustuskykyä Donald Trumpin  presidentin vaatimalla BKT-osuudella eivät hajota NATO:a. Eivät ainakaan ennen, kuin Euroopan suuret valtiot – Saksa, Ranska ja Iso-Britannia – ovat saaneet kasvatettua oman sotilaallisen suorituskykynsä tasolle, jonka kyvystä torjua Venäjän hyökkäys ei ole varteenotettavaa epäilystä.

Lisäksi Suomen oman puolustuskyvyn kannalta on huolestuttavaa, että maassamme on viime aikoina nähty vastuutonta pikkupolitikointia liittyen NATO-jäsenyyden velvoitteisiin. Ja että juuri samat poliittiset liikkeet näyttäisivät saavan seuraavissa eduskuntavaaleissa kannatusta niin paljon, että ne saattavat päästä neuvottelemaan hallitusohjelmasta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uhkauksia ja huumoria
Kestääkö Venäjä oman hyökkäyksensä?
Donald Trumpin ulkopoliittiset haasteet

maanantai 23. maaliskuuta 2026

Voisiko ensi vuonna syntyä ei-sosialistinen hallitus?

Minun nuoruudessani yksi eniten lehdistöä, muita politiikan seuraajia ja tavallisia kansalaisia kiinnostavista asioista oli sosialistien ja ei-sosialistien välinen äänten jakauma eduskunnassa. Näin siitä huolimatta, ettei vaalituloksilla ollut juurikaan merkitystä, sillä Suomea johtava ministeristö rakentui aina vuonna 1987 valtaan nousseeseen Harri Holkerin (kok) hallitukseen asti sosialistien ja kepulaisten yhteistyön eli punamullan varaan. 

Mielipidetiedusteluiden mukaan eduskunnan voimasuhteet ovat edelleen karkeasti ottaen samanlaiset kuin puoli vuosisataa sitten. Ja siksi – ellei kansalaisten poliittisissa mielipiteissä tapahdu jotain odottamatonta – vihervasemmisto jää myös ensi vuoden vaaleissa vähemmistöksi kansanedustajien määrässä, eikä pysty yksinään muodostamaan enemmistöhallitusta.

Tästä syystä olisi luontevaa – ja kansan tahtoa noudattavaa – että Suomen johtoon nousisi vaalien jälkeen hallitus, jonka ytimen muodostaisivat Kokoomus, Perussuomalaiset ja Keskusta. Samalla taattaisiin julkisen sektorin supeuttaminen yhteiskuntamme kantokykyä vastaavaksi jatkamalla nykyistä talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa. 

* * *

Tällaisen suomalaisten vaaleissa osoittamaa tahtoa noudattavan ratkaisun edessä on kuitenkin kaksi kantoa. Niistä ensimmäinen on se, että nykyisin hallitustunnustelijan tehtävä lankeaa automaattisesti vaaleissa suurimman puolueen aseman saaneen puolueen puheenjohtajalle, joka – ainakin nykyisten gallupien valossa – on Antti Lindtman (sdp).

Hänen voi odottaa pyrkivän ensisijaisesti minun lapsuudestani ja nuoruudestani tunnettuun punamultapohjaan, johon sisältyisi vähintään yksi puolue poliittisen kentän vasemmalta äärireunalta. Lindtmanilta tämä edellyttäisi samaa kuin puoli vuosisataa sitten, eli Antti Kaikkosen johtaman Keskustan maanittelemista hallitukseen sen johtohenkilöitä ja ehkä äänestäjäkuntaakin tyydyttävillä – mittavilla – lupauksilla. 

Sama luonnollisesti koskee mukaan otettavia laitavasemmistopuolueita ja jokaiseen hallitukseen janoavaa RKP:tä, jolle tosin riittänee pelkkä ruotsin kielen aseman turvaaminen.

Jos Antti Kaikkonen toimii tässä tilanteessa samoin kuin hänen edeltäjänsä puoli vuosisataa sitten kerta toisensa jälkeen teki, saamme lopputuloksena Keskustalla täydennetyn punavihreän hallituksen, jonka voi olettaa noudattavan holtintonta talous- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Ja siten Suomen taloudellinen ahdinko sekä sisäisen turvallisuuden heikkeneminen tulee jälleen kiihtymään seuraavien neljän vuoden aikana. 

* * *

Jos kuitenkin kävisi niin, että Antti Kaikkoselta löytyisi selkärankaa ja aitoa kiinnostusta Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden parantamiseen, hän voisi kieltäytyä Lindtmanin tarjoamista houkutuksista. Ja tavoitella punamullan sijaan nykyisen hallituksen linjauksia – keskustalaisella vivahteella – jatkavaa kabinettia, jonka johdossa olisi mitä todennäköisimmin Petteri Orpo. 

Toisin sanoen Orpon pitäisi tarjota Keskustalle jotain sellaista, mikä tyydyttäisi Lindtmanin lupauksia enemmän Kaikkosta ja puolueen muita johtohenkilöitä. Siis jotain, joka ei olisi ristiriidassa – ei ainakaan liian räikeässä – Kokoomuksen omien tai Perussuomalaisten poliittisten tavoitteiden ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden edellytysten rakentamisen kanssa. 

* * *

Valitettavasti tällainen asetelma on kuitenkin vinoutunut, sillä Keskusta on perinteisesti kuulunut niin sanottuihin jakopoliittisiin puolueisiin. Ja siten on todennäköistä, että – niin ikään holtittomasta rahankäytöstään tunnetun – SDP:n lienee lähtökohtaisesti Kokoomusta helpompi täyttää Kaikkosen toiveet.  

Lindtmanin kannalta ongelmana on vain se, että samalla Kaikkonen varmistaisi Suomen syöksyn sellaiseen taloudelliseen kurimukseen, jollaiseen se ei ole joutunut toisen maailmansodan jälkeen, eikä tämä ole niin tyhmä, ettei ymmärtäisi sitä. Siksi voidaan olettaa – tai ainakin toivoa – että Kaikkonen kaikesta huolimatta pyrkisi Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten yhteistyöhön nojaavaan hallitukseen. 

Näin myös Suomen seuraava hallitus voisi jatkaa maamme massiivisten ongelmien ratkaisemista jatkamalla Orpon nykyisen hallituksen vastuullista talous- ja väestöpolitiikkaa. Ja sitä kautta pelastaa suomalaisille hyvä tulevaisuus tuleviksi vuosikymmeniksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi Espanjan pääministerin suositus Suomelle on huono
Ilmeisen harhaanjohtava johtopäätös
Poliittista viihdettä - mutta mielenkiintoista sellaista

torstai 19. helmikuuta 2026

Sofia Virta ja Veronica Honkasalo löivät leimakirveellä

Perussuomalaiset valitsivat tehtävänsä jättäneen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tilalle erinomaisesti elinkeinoministerinä aiemmin toimineen Wille Rydmanin (ps). Valinnassa ei sinänsä ollut mitään erikoista, sillä hallitus on vallassa enää reilun vuoden, joten entisen ministerin valinta oli kaikin puolin järkevää, jotta hallitusohjelmaan liittyvät päätökset saataisiin vietyä läpi ilman ministerin tehtäviin kuuluvien rutiinien opetteluun kuluvaa aikaa. 

Tästä huolimatta valinta meni suomalaisen laitavasemmiston ihon alle. Asiasta kertoneen Ilta-Sanomien mukaan Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sortui törkeällä tavalla leimakirveen heilutteluun väittämällä, että "Rydmanilla on tunnetusti epäinhimillinen ja ihmisiä eriarvoistava ote politiikkaan". 

Häntä säesti Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo nostamalla esille – sinänsä aivan oikein – Rydmanin kokemattomuuden johtoonsa saamansa ministeriön tehtäväkentästä. Mutta hänkään ei malttanut pitäytyä asiallisissa argumenteissa, vaan väitti lisäksi, että perussuomalaisille olisi ollut tärkeintä saada tehtävään ministeri, jolla ”ei ole mitään armoa” leikkausten suhteen.

Tosiasiassa kaikki ministerit ovat velvoitettuja viemään omalla hallinnonalallaan tavalla tai toisella läpi ne päätökset, jotka on yleisellä tasolla tehty koko hallituksen tasolla eli pää- ja valtiovarainministerin johdolla. Käytännössä Rydman vie siten reilun – reilun vuoden mittaisessa pestissään – vain loppuun edeltäjänsä johdolla tehdyt hallitusohjelman mukaisten päätösten kohdistukset, kuten Honkasalo epäilemättä tietää.

Nähtyjen ulostulojen jälkeen näyttääkin siltä, ettei meidän vihervasemmistomme – ainakaan Virran ja Honkasalon kohdalla – ole niin sanotusti sisäsiisti, vaan on valmis epäinhimillistävään retoriikkaan kilpailijoitaan kohtaan. Toivoa tietenkin sopii, että myös vasemmistolaisen politiikan kannattajat huomaavat tämän ja osaavat tehdä tarvittavat johtopäätökset. Eli antaa ensi vuoden eduskuntavaaleissa äänensä Vihreitä ja Vasemmistoliittoa rakentavammille poliittisille voimille.

sunnuntai 11. tammikuuta 2026

Sähköautojen verotus ja ilmaiset lounaat

Suomen uutiset kertoi sähköautojen ja ladattavien hybridien tulevan kilometriverotuksen kohteeksi Iso-Britanniassa. Tämä johtuu siitä, että niiden käytöstä ei kerätä bensiiniveroa, minkä seurauksena autoilun verotuotto jää sitä alhaisemmaksi, mitä suurempi osuus kulkuneuvoista kulkee sähköllä. 

Jutun mukaan Suomessa samankaltaista ratkaisua ajaa Keskusta ja Perussuomalaiset puolestaan vastustaa sitä. Tähän liittyy se tosiasia, että myös meillä autoilijat ovat kerryttäneet huomattavilla summilla valtion kassaa, joten autoilun sähköistyminen tuo veromuutoksia myös meillä. 

Suomen valtio kerää ajoneuvoveroa, autoveroa ja liikennepolttoaineveroa, joiden tuotto saavutti huippunsa vuonna 2018 ja on sen jälkeen laskenut vajaasta viidestä miljardista tälle vuodelle arvioituun kolmeen ja puoleen miljardiin euroon. Erityisesti autoveron, mutta myös polttoaineverojen, osuus on romahtanut, koska ne eivät koske sähköautoja. 

* * *

Lienee hyvin tunnettua, että julkisen sektorin rahantarve on pohjaton, joten on käytännössä varmaa, että myös meille on vuoden 2027 vaalien jälkeen tulossa sähköautoiluun kohdistuvan verotaakan nosto. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, millä tavalla se toteutetaan – tai kehitetäänkö asiaan jonkinlainen hybridimalli. 

Käytännössä asia voidaan ratkaista kahdenlaisella perusratkaisulla: joko sähköllä kulkevien autojen ajosuoritteeseen perustuvalla tai siitä riippumattomalla verotuksella. Edelle linkittämäni Suomen uutisten jutun mukaan Perussuomalaiset vastustaa ensimmäistä vaihtoehtoa, joten sen valinta on ajosuoritteesta riippumaton verotus. Vastaavasti Keskusta kannattaa verotaakan suuntaamista paljon autoa ajaville.

Siten Perussuomalaiset valitsevat ratkaisun, joka tarkoittaisi – vaihtoehtoon verrattuna – autollaan vain vähän ajavien ihmisten verotaakan kasvattamista suhteessa paljon autoa ajaviin. Keskustan kannattama kilometrivero puolestaan kerryttäisi valtion kirstua erityisesti paljon autoa ajavien ihmisten kustannuksella. 

Tähän tilanteeseen sopii – sinänsä hiukan erilaisessa yhteydessä yleensä käytetty – sanonta siitä, ettei ole olemassa ilmaisia lounaita. Sen sijaan on olemassa erilaisia vaihtoehtoja autoiluun liittyvän verotaakan jakamiseksi. Siksi ei myöskään ole yhdentekevää, mitä periaatetta seuraavassa hallitusohjelmassa sovelletaan asian ratkaisemiseksi - vai kehitetäänkö jonkinlainen hybridimalli. 

Toivoa tietenkin sopii, että ennen seuraavia eduskuntavaaleja myös muut puolueet kuin Perussuomalaiset ja Keskusta ilmoittavat oman veroratkaisunsa, jotta äänestäjät voivat valita oman suosikkinsa. Olisihan se perin epädemokraattista, mikäli suomalaiset joutuisivat tässä(kin) asiassa arvailemaan ehdokkaiden ja heidän edustamiensa puolueiden linjauksia.

lauantai 27. joulukuuta 2025

Malilaismiehen perjantaiset seikkailut Pariisin metrossa

Malilaismies puukotti Pariisissa kolmea naista – joista yksi oli raskaana. Asiasta kertoivat Suomessa ainakin Yle ja Uutissuomalainen

Tapahtumat alkoivat perjantai-iltapäivänä hieman kello 16 jälkeen sillä, että 25-vuotias malilainen hyökkäsi – tuntemattomasta syystä – ensimmäisen uhrinsa kimppuun Bagnoletin ja Levallois-Perretin yhdistävällä metrolinjalla 3. Sen tehtyään hän jatkoi matkaansa. 

Muutamaa minuuttia myöhemmin puukkomies oli siirtynyt saman metrolinjan Arts-et-Métiersin asemalle, missä hän hyökkäsi toisen naispuolisen metromatkustajan kimppuun. Hän puukotti myös tätä ja jatkoi matkaansa työntäkseen puolen tunnin jälkeen aseensa kolmanteen uhriin, tällä kertaa Opéran asemalla.

Sen jälkeen mies lähti etenemään metrolinjaa 8 pitkin, mutta silloin poliisi oli jo päässyt hänen kannoillaan. Kiitos tästä kuuluu valvontakameraoperaattoreille, jotka avustivat poliisia takaa-ajossa ja puukottajan tunnustamisessa.

* * *

Edelle kirjaamani yksityiskohdat löytyivät asiasta kertoneesta ranskalaisesta lehdestä, Le Parisienista. Sen sijaan asiasta kertoneet suomalaismediat jättivät tapahtumien yksityiskohdat kertomatta – mikä sinänsä onkin merkityksetöntä. Ne eivät myöskään maininneet, että puukottaja oli jo aiemmin "päässyt" poliisin tiedostoihin tekemiensä seksuaalirikosten takia. Eivätkä edes sitä, että ranskalaiset olivat yrittäneet useita kertoja palauttaa häntä takaisin kotimaahansa. 

Joka tapauksessa jollain tavalla positiivista oli se, ettei yksikään puukotetuista kuollut. Ja lisäksi on kai pidettävä hyvänä asiana myös sitä, ettei miehen motiivina ollut terrorismi, vaan "ainoastaan" mielisairaus. 

* * *

Meidän suomalaisten kannalta oleellista on – suomalaismedian harjoittaman yksityiskohtien salailun lisäksi – huomata se, että kyse oli jälleen yhdestä pienestä palasesta sitä todellisuutta, joka on luotu Eurooppaan viime vuosikymmenien järjettömän maahanmuuttopolitiikan avulla. 

Tämä oli myös syy sille, että kirjoitin tästä tapauksesta näin yksityiskohtaisesti. Ja siksi toivon, että tämä blogimerkintäni kannustaisi omalta pieneltä osaltaan nykyistä hallitusta viemään loppuun maahanmuuton ongelmia vähentävät ohjelmansa kohdat

Sekä motivoisi Suomen tulevia vallanpitäjiä jatkamaan samalla linjalla, jotta voisimme välttää aiemmin Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan loogisen lopputuleman.

tiistai 23. joulukuuta 2025

Kansalaisuuskoe

Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää jatkossa suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteiden ymmärtämistä. Sen varmistamiseksi tullaan jatkossa järjestämään kokeita niille, jotka haluavat Suomen kansalaisuuden. 

Näissä kansalaisuuskokeissa selvitetään hakijan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja periaatteista sekä yksilön oikeuksista että velvollisuuksista. Kysymykset tulevat perustumaan ministeriön – yleisesti saataville tulevaan – oppimateriaaliin ja koskevat esimerkiksi yhteiskuntamme arvoja, lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja historiaa.

Erityisen tärkeä seikka on se, että koe suoritetaan suomen tai ruotsin kielellä, mikä varmistaa vähintään yhden kansalliskielemme osaamisen. Sen sijaan ainakin omia kulmakarvojani nostatti se, että asiasta kertoneen lehtiartikkelin mukaan koe tehtäisiin sähköisesti, mikä saattaa avata mahdollisuuden väärinkäytöksiin. Toivon mukaan ne kuitenkin pystytään tavalla tai toisella estämään. 

Kokeesta voidaan vapauttaa henkilöt, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilastutkinnon. Tämä on tärkeää, koska näin ulkomailla (paitsi Ruotsissa?) suoritetut opinnot eivät kelpaa kansalaisuuden perusteeksi.

* * *

Kansalaisuuskoe on osa hallitusohjelmaa ja siten kaikkien Petteri Orpon (kok) kabinetissa edustettujen puolueiden hyväksymä. Siten se on jatkoa aiemmille maahanmuuton järkeistämistoimille, joista kansalaisuuden saamisen kiristykset muodostavat vain osan. 

Niistä ensimmäinen tuli voimaan lokakuun 1. päivänä vuonna 2024, jolloin kansalaisuuden edellytyksenä oleva asumisaika Suomessa piteni kahdeksaan vuoteen. Toinen muutos tuli voimaan noin viikko sitten, jolloin järkeistettiin muun muassa nuhteettomuusedellytyksiä ja toimeentulovaatimuksia. 

* * *

Kansalaisuuskokeen sisältävä ehdotus kansalaisuuslaista on nyt lähetetty lausunnoille, joiden määräaika on ensi helmikuussa. Sen jälkeen siihen tehdään mahdollisesti muutoksia ja se viedään Eduskunnan hyväksyttäväksi vielä ensi kevään aikana.

Lopuksi haluan alleviivata sitä, että edellä käsittelemäni muutokset ovat sen seurausta, että viime vaaleissa Suomen kansa mahdollisti nykyisen hallituksen valtaannousun. Toivoa sopii, että suomalaiset ymmärtäisivät myös jatkossa valita itselleen järkeviä kansanedustajia puolueista, jotka kykenevät korjaamaan maahanmuuton kaltaisia valtavia riskejä suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen asukkaille. 

perjantai 19. joulukuuta 2025

Avaako asevienti tukkiutuneen ketsuppipullon?

Suomalaisesta puolustusteollisuudesta tuli eilen hyviä uutisia: Saksa tilaa maksimissaan 876 Patrian 6x6-panssariajoneuvoa. Niiden joukossa on Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmällä sekä Kongsbergin RS4 -kauko-ohjattavalla asejärjestelmällä varustettuja panssariajoneuvoja. 

Mikäli kauppa toteutuu optioineen, on sen yhteisarvo yli kaksi miljardia euroa, eli siitä tulisi Patrian kaikkien aikojen suurin. Eikä se varmaankaan jää viimeiseksi, mikäli asiakas on tyytyväinen hankintaansa. 

Tämän uutisen jälkeen ei myöskään ole ihme, että Uudenkaupungin autotehdas siirtyy osaksi suomalaista puolustusteollisuutta. Tosin siellä tullaan huolehtimaan Patrian ajoneuvojen sijaan osasta SISU GT -sarjan tuotteiden osien valmistuksessa sekä ajoneuvojen loppukokoonpanosta.

Patrian, Sisun ja Uudenkaupungin autotehtaan lisäksi myös suomalaisella avaruusteknologiayritys Iceyella menee hyvin. Saksan puolustusministeriön julkistamalla hankintalistalla on nimittäin Spock-tutkasatelliittijärjestelmä, jonka Iceye on kehittänyt yhteistyössä saksalaisen Rheinmetallin kanssa. Sen nykyisen sopimuksen arvo on noin 1,7 miljardia euroa, mutta kokonaissumma saattaa jatko-option toteutuessa nousta siitä vielä miljardilla. 

Nähtäväksi jää, miten nopeasti puolustusteollisuuden veto ja hallituksen viime vuosina tekemät talouskasvupoliittiset toimet saavat aikaan jo 18 vuotta odotetun käänteen Suomen taloudessa. Oma toiveeni sen suhteen on, että se tapahtuisi kuin tukkeentuneen ketsuppipullon avaus, josta edelle kirjoittamani olisi ensimmäinen tukoksen vuoto ja sitä seuraisi jättimäinen purskahdus, joka levittäisi työtä ja rahaa kaikille Suomi-neidon osa-alueille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Israel-boikotit aiheuttavat vahinkoa Suomelle

torstai 6. marraskuuta 2025

Vesa Kanniaisen lista kannattaisi sisällyttää Euroopan maahanmuuttopolittisiin ohjelmiin

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen on tehnyt maahanmuuttopolitiikkaan liittyvän listan. 

1. EU:n jäsenvaltioiden tulee luopua universaalista sosiaaliturvamallista koko Euroopassa.

2. Turvapaikkahakemuksen käsittely on siirrettävä Euroopan ulkopuolelle. 

3. Talousapu pitää lopettaa niille pakolaisten lähtömaille, jotka kieltäytyvät ottamaan vastaan sellaisia kansalaisiaan, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa ja joiden palauttaminen ei siitä syystä riko Geneven sopimusta.

4. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulee velvoittaa yhteistyöhön ja majoittaa palautuskeskuksiin odottamaan kotimatkaansa.

5. Euroopan rajojen ylittäminen pitää kriminalisoida maalla, merellä ja ilmassa silloin, kun henkilöllä ei ole positiivista turvapaikkapäätöstä ja matkustusasiakirjadokumentteja. 

6. Rikollisliigojen rahoittamat kuljetusvälineet (veneet Välimerellä) tulee takavarikoida.

7. Kansainvälisen yhteistyötä pitää tiivistää eri valtioiden kanssa pakolaisten sijoittamiseksi Euroopan ulkopuolelle.

8. Turvapaikan saaneiden vierailut kotimaassaan on kiellettävä.

9. Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämiset on kiellettävä tai jäädytettävä.

10. Kaikki ehdottoman tai ehdollisen vankeusrangaistuksen saaneet ulkomaalaiset on karkotettava riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet EU-maassa. 

Minusta professorin lista on varsin hyvä. Jopa niin hyvä, että se kannattaisi toteuttaa sellaisenaan. Ja siitä syystä kaikki sen kohdat kannattaisi ottaa ohjenuoraksi sekä nykyisen EU:n komission humanitaarisissa päätöksissä että sisällyttää vuoden 2027 jälkeisen Suomen hallituksen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan.

sunnuntai 28. syyskuuta 2025

Miksi Suomesta ei löydy töitä?

MTV3 julkaisi jutun siitä, kuinka suomalaiset nuorehkot ihmiset ovat saaneet töitä Tanskasta ja Norjasta. Lyhyesti sanoen se on tapahtunut helposti, vaikka artikkelissa haastatellut ovat enemmän tai vähemmän pitkään yrittäneet sitä ennen työllistyä Suomeen.

Tällainen maastamuutto on luonnollisesti äärimmäisen haitallista suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen tulevaisuudelle. Ja siksi on syytä pohtia hetki sitä, miksi asia on näin. 

* * *

Suomalaisen työmarkkinan perusongelma on luonnollisesti pian kaksikymmentä vuotta jatkunut talouden pysähtyneisyys. Tämä näkyy esimerkiksi henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen kehityksessä.






Kuvassa Norjan BKT:n kehitys on ylimmäisenä, Tanskan keskimmäisenä ja Suomen alimmaisena. Ja kuten arvoisat lukijani huomaatte, on Suomi jäänyt verrokeistaan jälkeen jo 1990-luvulta alkaen, vaikka varsinainen stagnaatio ajoittuukin vasta viimeiselle 17 vuodelle. 

Tämä kehitys näkyy myös alla olevassa kuvassa, jossa on kuvattu työttömyyden kehitys samoissa maissa, jotka ovat ylhäältä alaspäin lukien Suomi, Tanska ja Norja. 


Kuva osoittaa selkeästi suomalaisen talouselämän epäonnistumisen suhteessa MTV3:n jutussa mainittuihin maihin, joista ihmiset löysivät helposti työtä. Siksi ei ole liioiteltua todeta, että Suomen talouspolitiikka on ollut epäonnistunutta jo vuosikymmenien ajan.

* * *

Tälle seikalle voidaan tietenkin esittää erilaisia syitä, jos niin halutaan. Omalta osaltani kiinnittäisin huomiota MTV3:n jutussa Tanskasta töitä saaneen henkilön näkemykseen: "täällä on helppo palkata, mutta helppo myös antaa kenkää".

Toisin sanoen Suomen ongelma kulminoituu työmarkkinoiden korporatiivis-sosialistiseen ylisääntelyyn ja siitä seuranneeseen jäykkyyteen. Ja siksi ole pannut tyytyväisyydellä merkille sen, että Petteri Orpon (kok) hallitus on ottanut askeleita – vaikkakin kovin lyhyitä – tämä asian muuttamiseksi. 

Toivoa sopii, että työmarkkinoitamme ja yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan myös tulevilla hallituskausilla. Ja että sitä kautta Suomen työmarkkinat mahdollistaisivat tulevaisuudessa työhaluisille ihmisille työpaikkojen löytämisen myös kotimaasta. 

 

tiistai 2. syyskuuta 2025

Nouseeko Suomen talous, kun Uudenkaupungin autotehdas alkaa valmistaa aseita?

Eilisen uutisen mukaan Uudenkaupungin autotehdas – eli Valmet Automotive - siirtyy kokonaisuudessaan suomalaiseen omistukseen. Ja samalla se ryhtyy hakemaan uutta kasvua aseteollisuudesta. 

Nähtäväksi jää, minkälaisia aseita tehdas tulee tekemään, mutta asiasta kertoneen uutisen mukaan kyse on pikemminkin alihankinnasta kuin oman malliston kehittämisestä. Tässä suhteessa uusikaupunkilaisten valttikorttina on valmius tuottaa automatisoiduilla tuotantolinjoillaan nopeasti korkealaatuisia tuotteita. 

Nyt tehdyt ratkaisut ovat mitä todennäköisimmin järkeviä ainakin lyhyellä aikavälillä eli niin kauan kuin Euroopan valtiot aseistautuvat uudelleen Venäjän uhkaa vastaan tai tuottavat aseita toimitettavaksi Ukrainaan. Toimeksiantajia haetaan sekä Suomesta että muualta maailmasta, eikä maamme NATO-jäsenyys ainakaan heikennä tehtaan asemaa kansainvälisessä kilpailussa. 

* * *

Valmet Automotiven ilmoitus oli tervetullut Suomen nykyisessä taloustilanteessa, jonka yhtenä perimmäisenä ongelmana on ollut uusien avausten vähäisyys. Juuri sellaisesta on kuitenkin kysymys tässä puheena olevassa uutisessa, vaikka onkin todennäköistä, että ennen eilen kuultua ilmoitusta on asiaa pohjustettu mahdollisten asiakkaiden kanssa jo aiemmin. Siten uskoisin, että Uudestakaupungista tiedotetaan varsin pian yhdestä tai useammasta toimeksiannosta – mahdollisesti Patrialta, jonka tuotteille näyttäisi olevan tällä hetkellä erityisen vahvaa kysyntää.

Jos ja kun Uudenkaupungin asetuotanto lähtee pikaisesti käyntiin, sillä on todennäköisesti vahva psykologinen vaikutus myös Suomen muulle teollisuudelle ja sijoittajille. Ja ehkäpä sitä kautta maamme lähes 20 vuotta jatkunut talouskurimuskin alkaa vihdoin hellittää (kuten tämä kuvaaja näyttäisi ennakoivan). 

Taloudellinen kasvu puolestaan tarjoaisi Petteri Orpon (kok) hallitukselle tervetullutta vetoapua nyt, kun hallituskauden puoliväli on jo ylitetty, eikä siihen osallistuvien puolueiden kannatus ole näyttänyt minkäänlaista kasvun merkkiä vaan on pikemminkin romahtanut. Näin siitä huolimatta, että Orpon kabinetti on tehnyt juuri sellaista politiikkaa, josta pari vuotta sitten julkaistussa hallitusohjelmassa aikanaan sovittiin – ja joka perustuu vuoden 2023 vaaleissa annettuihin vaalilupauksiin. 

maanantai 1. syyskuuta 2025

Orpon, Keskisarjan ja koko hallituksen on syytä rauhoittua

Suomalaisten usko siihen, että Petteri Orpon (kok) hallitus onnistuisi taittamaan maamme velkaantumisen on varsin kehno - edes hallituspuolueiden kannattajien enemmistö ei pidä sitä todennäköisenä. Tästä huolimatta valtioneuvosto kokoontuu tänään ja huomenna päättämään noin miljardin euron leikkauksesta valtion ensi vuoden menoihin, jotta ylikasvaneen Suomen julkisen sektorin taloudelle aiheuttamaa taakkaa saataisiin pienennetyksi edes vähän. 

Ihmisten epäluottamuksesta huolimatta on syytä toivoa, että hallitus saa nämä leikkauksensa sovituksi suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Ja että sen seurauksena maamme yksityinen sektori uskaltaisi jälleen investoida - sillä ilman sitä Suomen jo kohta kaksi vuosikymmentä jatkunut talouden pysähtyneisyys ei käänny kasvuksi. 

* * *

Pääministerin mukaan budjettiriihessä käsitellään lisäksi Perussuomalaisten johdon viimeaikaisia puheita, erityisesti varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan näkemyksiä maahanmuuttajista. Aihe on hallitusta repivä, sillä sekä Kokoomuksen arvoliberaali siipi että etenkin RKP haluavat nöyryyttää hallituskumppaniaan - ellei muuten, niin vaikka olkinukkea hakkaamalla

Siksi olisi hyvä, että kaikissa hallituspuolueissa rauhoituttaisiin ja hoidettaisiin - mahdollisimman siististi - asia pois päiväjärjestyksestä. Ja muistettaisiin mikä olisi hallituksen kaatumisen vaihtoehto. 

On nimittäin matemaattinen tosiasia, että nyt vallassa oleva nelikko on ainoa poliittinen kokoonpano, jonka voi odottaa edes teoriassa pystyvän keventämään julkista sektoriamme ja sitä kautta kääntämään Suomen velkaantuneen talouden terveelle pohjalle. Onhan koko poliittisen vihervasemmistomme – SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton – perimmäisenä tarkoituksen valtiollisen keskusjohtoisuuden kasvattaminen sekä tulonjaon tasaaminen; ja Keskustan eduskuntaryhmän koko taas on liian pieni Perussuomalaisten korvaamiseksi enemmistöhallituksessa. 

Toisin sanoen Orpon hallituksen kaatuminen johtaisi turmiollisen jakopolitiikan palaamiseen ja sitä kautta ennemmin tai myöhemmin Suomen joutumiseen ulkopuoliseen ohjaukseen. Eikä se olisi hyväksi sen enempää rikkaille, keskiluokkaisille kuin köyhillekään suomalaisille – ei ainakaan ennen, kuin talous olisi saatu käännetyksi.

Tämä voidaan päätellä siitä, mitä tapahtui kreikkalaisille heidän jouduttuaan vuoden 2010 jälkeen IMF:n, EU:n ja EKP:n ohjaukseen. Maassa nimittäin supistettiin reippaalla kädellä julkisia menoja, leikattiin palkkoja ja eläkkeitä sekä nostettiin veroja. Työttömyys nousi yli 25 prosenttiin - nuorilla jopa yli 50 prosenttiin - ja monilla perheillä tulot romahtivat siten, että köyhyys ja jopa kodittomuus lisääntyivät.

* * *

Tässä tilanteessa oma neuvoni pääministerille onkin se, että hän yhdessä muiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa toteaa, että koko maahanmuuttokohussa on ollut kyse vain varapuheenjohtaja Keskisarjan helposti tunteisiin käyvästä ja siitä syystä väärinymmärryksiin johtavasta retoriikasta. Siten hallituksella ei ole asiallisia erimielisyyksiä hallitusohjelmaan kirjatusta Suomessa harjoitettavasta maahanmuuttopolitiikasta, mihin kaikki puolueet ovat sitoutuneet.  

sunnuntai 31. elokuuta 2025

Pari sanaa naismurhista ja turvapaikkatilastoista

Yleisradio kertoi, että Suomessa on väkivallan seurauksena kuollut 2010-luvulta lähtien keskimäärin 15 naista vuodessa. Tänä vuonna tahti on kuitenkin ollut selvästi kovempi, sillä jo tähän mennessä on 16 naista kuollut väkivaltaisesti - eikä luvussa ole mukana Espoon Henttaan murhaa, josta tullee tilaston 17. tapaus.

Espoon tapauksen yksityiskohdat on toistaiseksi pidetty poissa julkisuudesta, mutta kyse on joka tapauksessa päättyneen parisuhteen jälkeisestä teosta, mahdollisesti niin sanotusta kunniamurhasta. Tähän viittaa tapahtumapaikan - Henttaan Suurpellon - suuren maahanmuuttajien määrän lisäksi se, että henkirikos tehtiin erityisen raa’alla tavalla.

Juuri nyt ei kuitenkaan ole tarvetta mennä asioiden edelle. Oleellista on sen sijaan huomata, että tämäkin tapaus osoittaa naisten turvallisuuskehityksen suunnan olleen kuluvana vuonna negatiivinen.

* * *

Huomasin sosiaalisesta mediasta, että myös Saksassa on kuollut väkivallan uhrina nainen - tai oikeastaan vasta teinityttö. Hänen kuolemansa seurauksena on pidätetty irakilainen laiton siirtolainen, jonka on epäilty työntäneen tytön junan eteen Göttingenissä Saksassa.

Irakilainen oli pitänyt karkottaa jo vuonna 2022, mutta jostain syystä näin ei ollut tapahtunut. Niinpä maahanmuuttoviranomaiset halusivat määrätä hänet kaksi kuukautta sitten sijoitettavaksi suljettuun säilöönottokeskukseen uutta karkotusyritystä varten.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan oikeus hylkäsi viranomaisten pyynnön väittäen, että pakoriskiä ei ollut "riittävän perusteltu". Ja näin mies jäi vapaalle jalalle, ja päätti syystä tai toisesta lopettaa teinitytön elämän. 

* * *

Toivoa sopii, ettei vastaavaa tapahtuisi Suomessa. Positiivista kuitenkin on se, että kun vuoden 2024 aikana Suomesta haki Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan turvapaikkaa yhteensä 2948 ihmistä eli noin 245 per kuukausi, on hakemuksia jätetty tämän vuoden tammi-heinäkuun aikana "vain" 1393 kappaletta eli 199 per kuukausi. 

Erityisesti syyrialaisten (19 hakijaa/kk > 3 hakijaa/kk) ja somaleiden (31 hakijaa/kk > 22 hakijaa/kk) jättämien hakemusten määrät ovat vähentyneet. Ensin mainittujen osalta asiaa selittänee vallan vaihtuminen kotimaassa, mutta jälkimmäisen muutoksen syyt ovat epäselvempiä.

Toivoa kuitenkin sopii, että kyse olisi puskaradioista, jonka kautta Afrikan sarveen olisi kulkeutunut tieto suomalaisen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä nykyisen hallituksen aikana. Mikäli näin on, pitäisi ainakin somaleilta tulevien hakemusten määrän pienentyä myös ensi vuonna. 

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!