Työntekijät vaativat tuplapalkkaa tekemättä jätetystä työstä

Mitähän mahtaa kertoa nykyisistä suomalaisista se, että työajalla mielenosoitukseen osallistuneet työntekijät olivat vieneet oikeuteen tapauksen, jossa heidän työnantajansa on maksanut tuplapalkan heidän kollegoilleen siltä ajalta, kun nämä ovat olleet poissa. Oikeuskanteen nostaneet työntekijät olivat kokeneet tämän syrjintänä. 

Lapin käräjäoikeus totesi kuitenkin, ettei syrjintää ollut tapahtunut, koska jokaisella yrityksen työntekijällä oli mahdollisuus saada tämä väliaikainen palkankorotus olemalla osallistumatta – omasta tahdostaan – poissa työpaikaltaan. Toisin sanoen nyt kanteen nostaneet ihmiset olivat luopuneet mielenosoituksen aikana palkastaan vapaaehtoisesti, eikä siihen vaikuttanut mitenkään se, että yritys maksoi muille työntekijöille tuolta ajalta paremman palkan.

* * *

Minusta näyttäisi siltä, että asian oikeuteen vieneiden henkilöiden käsitys palkan ja työnteon välisestä suhteesta on hämärtynyt. Selvyyden vuoksi: työnantaja maksaa työntekijöilleen palkkaa saadakseen teetetyksi niitä asioita, jotka tuottavat yritykselle liikevoittoa tuottavaa kassavirtaa. 

Mielenosoitukseen osallistuminen ei ole sellaista, joten yrityksellä ei tietenkään ole velvollisuutta palkanmaksuun. Sen sijaan sovitusta työstä kieltäytyminen mielenosoitukseen osallistumisen takia on haitan tuottamista yrityksen toiminnalle – mikä lienee syynä myös siihen, että se yritti houkutella työntekijöitään tuplapalkalla tekemään työnsä. 

Siksi asian vieminen oikeuteen oli täydellisen absurdia, ja osoitti siihen ryhtyneiden henkilöiden todellisuudentajun hämärtyneen. Syitä siihen voimme vain arvailla, mutta sopii toivoa, että velvollisuus työnantajien oikeuskulujen korvaamiseen kirkastaa heidän ajatteluaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Ratkaisuehdotus IAU:n lakkoon

Teollisuuden työtaistelut alkoivat - mutta toivottavasti ne myös loppuvat nopeasti

Lakko aiheuttaa tuhoa perheyrityksissä, mutta osoittaa myös säröilyn merkkejä

Naistaksi

Uskon, että arvoisat lukijani ovat hyvin tietoisia monien "espoolaismiesten" tekemisistä. Siksi oli mielenkiintoista havaita, että myös espoolaisnaiset ovat olleet otsikoissa. 

Tarkalleen ottaen espoolaisnaiset ovat perustaneet vain naisille tarkoitetun taksiyrityksen, Club Wowon. Sen perustamisen syynä oli epäilemättä "espoolaismiesten" käyttäytyminen kauniimpaa sukupuolelta kohtaan. Näin esimerkiksi Vantaalla, Helsingissä sekä määränpäässä, missä ikinä se sitten sijaitseekaan. 

Samalla vahvistui, että Suomi on muuttunut turvallisesta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta joksikin aivan muuksi. Sanotaanko positiivista "kehitys"-sanaa käyttäen vaikkapa kehitysmaaksi ja siihen johtanutta politiikkaa kauniisti "suvaitsevaksi".

Omalta osaltani toivotan onnea ja menestystä Club Wowolle, vaikka toivoisinkin, ettei sille olisi ollut yhteiskunnassamme tarvetta. Samalla rukoilen – mukaillen vapaasti sotamies Honkajokea – maamme poliitikoille enemmän ymmärrystä: "varjele noita Suomen herroja, etteivät ne toista kertaa tuottaisi maahamme 'espoolaisen kulttuurin edustajia'. Aamen."

Päivän aiempi merkintä:
Häiriköt Milanossa ja Suomessa

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia
Palopommeista naisen logiikkaan
Askelia Suomen kehitysmaalaistumisessa

Näiden henkilöiden maahanmuutto ei ole ollut hyväksi suomalaiselle yhteiskunnalle

Iltalehti kertoi hovioikeuden tuominneen Basat Abdulkaremin, 22, kolmen ja puolen vuoden vankeurangaistukseen tapon yrityksestä. Sen sijaan Kerim "Kerza" Muslahin, 23, syytteet kaatuivat näytön puutteeseen.

Asiaan liittyy pari muutakin mielenkiintoista seikkaa. Niistä ensimmäinen on se, että oikeudenkäyntiin johtaneissa tapahtumissa oli ollut paikalla myös Suvelan jengimurhasta tuomittu Dijar Güzel. Lisäksi ilman tuomiota jäänyt "Kertza" Muslah oli tuomittu jo vuonna 2021 yli kolmen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tapon yrityksestä. 

Niin. Mitähän tästä nyt sanoisi? 

Kenties nyt ainakin sen, ettei näiden henkilöiden maahanmuutto ole ollut ainakaan hyväksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Enkä usko, että se muuttuu myöskään jatkossa yhtään paremmaksi. 

Siitä huolimatta kehotan kaikkia teitä – arvoisat lukijani – olemaan aktiivisia äänestyskopissa. On nimittäin niin, että Suomessa lait määrätään viime kädessä eduskunnassa, jossa istuvat juuri ne ihmiset, jotka valitaan neljän vuoden välein järjestettävissä eduskuntavaaleissa. 

Päivän aiempi merkintä:
Ennuste: 2040-2050-luvulla syntyy ilmasto- ja ympäristökriisien sarja

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kotoutumistukea maahanmuuttajille
SDP:llä on huikea kannatus vieraskielisten parissa
Kehitysmaalaisten maahanmuutto on pysyvästi haitallista

Ovatko integroituneet arabit positiivinen asia?

Iltalehti kertoi kahdesta 14-vuotiaasta teinitytöstä, jotka karkasivat Turun yöhön. Siellä he ottivat yhteyttä toisen sosiaalisesta mediasta tuntemaan 21-vuotiaaseen irakilaiseen maahanmuuttajaan. 

Irakilainen otti mukaansa 26-vuotiaan maanmiehensä ja ilta päättyi kuten jokainen tätä blogia vakituisesti lukeva henkilö ton jo arvannut. Tapahtumien seurauksena oikeus tuomitsi Mostafa Mostafa Rezgarin viideksi vuodeksi vankeuteen törkeästä lapsenraiskauksesta, huumausainerikoksesta sekä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Lisäksi hän joutuu maksamaan 12 000 euron korvaukset raiskatulle.

Mostafan kaveri jätti toisen tytön raiskaamatta tämän vastusteltua, mutta tuomittiin silti lapsenraiskauksen yrityksestä ja huumausaineen käyttörikoksesta yhden vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi hänen pitää maksaa tälle 3 500 euroa korvauksia.

Tuomion saaneet kaverukset ovat - mielenkiintoista kyllä - niin sanotusti hyvin kotoutuneita irakilaisia. He nimittäin puhuivat tyttöjen kanssa suomea ja kummallakin on myös oma yritys. 

Toisin sanoen tällä tapauksella on tavallista suurempi merkitys puhuttaessa arabien maahanmuutosta, koska kaksikon toiminta kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan hyvin integroituneet maahanmuuttajat olisivat meidän suomalaisten kannalta positiivinen asia. Näin siitä huolimatta, että kyseessä on vain yksi - joskin kaksinkertainen - tapaus. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maaliskuussa Suomessa syntyi 3 734 lasta ja tänne saapui 3 122 maahanmuuttajaa
Laillistettu lapsenraiskaus
Elon Musk palautti mieleemme sen, että joka 72. vastaan kävelevä afgaani on tuomittu seksuaalirikoksesta

Ylen kateusjournalismia

Yleisradion toimituskunta selvitti suomalaisten perintöjen suuruuden. Lopputuloksena oli, että tavallisin sukupolven yli siirtyvä rahasumma on vain noin 15 000 euroa. 

Perintösummat ovat varsin tasaisia suurimmalla osalla väestöä, sillä vain aivan rikkaimmat eroavat muusta väestöstä. Ja se tapahtuukin sitten aika selkeästi, sillä rikkaimman prosentin keskimääräinen perintöosuus on 300 000 tuhatta euroa - mikä on itse asiassa yllättävän vähän, toisin kuin jutussa annettiin ymmärtää. 

Lisäksi tuo 300 000 euroa saatiin aikaiseksi siivuttamalla suurin yksi prosentti muusta suurimman kymmenen prosentin perintöjen joukosta. Tätä valaiskoon se, että jos tuo perintöjen sadasosa olisi sisällytetty ylimpään desiiliin - kuten tehtiin muissa perintöluokissa - olisi viimeisen pylvään korkeus ollut vain 89 000 euroa. 

* * *

Artikkeliaan varten Yle oli löytänyt haastateltavakseen apulaisprofessori Hanna Kuuselan, jonka mukaan "vauraus kasautuu. Ja perinnöt ovat siinä tosi tärkeä tekijä... Perintöveron lakkauttaminen ei olisi millään tavalla suomalaisten enemmistön intressissä, vaan päinvastoin."

Toisin sanoen Ylen toimitus oli hakenut asiantuntijan, jonka mielestä ihmisten omaisuuden sosialisointi on positiivinen asia. Tämä tuskin oli kenellekään yllätys ottaen huoomion Ylen toimituskunnan poliittisen värikirjon. 

* * *

Perintöjen suuruuden kannalta oleellista on kuitenkin kaksi toisiinsa kietoutuvaa asiaa. Ensimmäinen liittyy siihen, mistä suuret perinnöt ovat peräisin. 

Sen Yle kertoi hieman kiertäen, mutta kertoi kuitenkin. Kyse on yritysvarallisuudesta. 

Siis siitä, että perittävä on käyttänyt omia rahojaan riskillä siihen, että hän on saanut yrityksen pyörimään. Ja sitä kautta tuottanut Suomeen työpaikkoja ja mahdollisesti jopa vientituloja. 

Toinen tähän vaikuttava seikka on se, että uusien yritysten ja investointien yhtenä aivan keskeisenä edellytyksenä on sijoituskohdetta etsivä pääoma. Ja sitä voidaan saada ennen kaikkea ihmisiltä, joilla on rahaa - joko perittyä tai itse työllä hankittua. 

Tämä on asia, josta muun muassa Björn Wahlroos on puhunut. Ja todennut, että "jos maksatat, että ihmiset investoivat ja tekevät työtä sillä, että sitä verotetaan enemmän kuin kukaan muu omassa lähiympäristössä, niin sä saat vähän työntekoa, vähän investointeja ja vähän talouskasvua".

Näitä tosiasioita emme pääse mitenkään pakoon. Emme, vaikka kuinka haikailisimme ihmisten omaisuuden tasajakoa ja sosialismia ilman sen nimen mainitsemista, kuten Hanna Kuusela antoi ymmärtää. 

Ja siksi meidän on kestettävä se, että jokaisen tasa-arvo perintöjen suhteen ei ole realismia eikä edes mitenkään toivottavaa. Näin siitäkin huolimatta, ettei myöskään varallisuuden tolkuton epätasa-arvokaan ole sitä. 

Onneksi kuitenkin meistä jokainen voi - ja on voinut - itse omilla toimillaan vaikuttaa siihen, minkälaisen omaisuuden omat jälkeläisemme saavat käytettäväkseen. Ja siitä syystä Ylen juttu on nähtävä esimerkkinä niin sanotusta kateusjournalismista, jonka tavoitteena on ihmisten välisten ristiriitojen kasvattaminen ja sitä kautta poliittisen vasemmiston kannatuksen lisääminen.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kyselytutkimukset johtavat helposti metsään
Onko maallamme malttia vaurastua?
Hyödyn aika

Suomalaisen yhteiskunnan on ryhdistäydyttävä

Suomen hallitus on ollut julkisuudessa monenlaisten asioiden yhteydessä. Viimeksi suurta huomiota sai Petteri Orpon (kok) kabinetin viime vuonna lupaama kuuden miljoonan euron rasisminvastainen koulutuspaketti, jolla tyynnyteltiin vuoden 2023 kesällä järkensä menettänyttä vihervasemmistoa. 

Samalla hallitus kuitenkin tekee hartiavoimin työtä sen eteen, että Suomen julkinen talous saataisiin palautettua kestävälle uralle. Ja juuri tämä päivä näkee yhden sen ikävimmistä seurauksista, sillä yleinen arvonlisävero nousee 25,5 prosenttiin. 

Se tarkoittaa, että valtio rouhaisee jatkossa 25,5 prosentin veron kaikista niistä ostoksista, joista se aiemmin otti 24 prosenttia. Eikä siinä kysellä sen enempää maksavan asiakkaan kuin myyvän yrityksenkään tuntoja. 

Käytännössä muutos tarkoittaa, että lompakossa olevan tai kortilta virtaavan rahan käypä arvo alenee. Eli meistä jokainen saa palkallaan alv:n noston verran vähemmän ostovoimaa - tai vaihtoehtoisesti sitä myyvän yrityksen voittomarginaali supistuu saman verran. Eikä kumpikaan näistä vaikutuksista edistä Suomen talouden elpymistä. 

Samaan aikaan valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kuitenkin ilmoitti, että hallitus aikoo aloittaa valtionhallinnon supistamisen. Se tarkoittaa vähemmän rahanjakoa erilaisille edunsaajille sekä pienempää henkilöstöä hoitamaan kansalaisten yhteisiä asioita. 

Myös tämä on sellainen päätös, joka näyttäytyy ikävänä tavallisille kansalaisille. Mutta myös se on pakko tehdä, koska ilman julkisen talouden korjaustoimia Suomi ajautuisi vuosi vuodelta entistä syvempään velkaloukkuun, jossa sitä lopulta rangaistaisiin holtittomuudesta entistä suuremmilla koroilla. Ja ne leikkaisivat aikanaan vieläkin suuremman osan julkisesta taloudesta kun valtion nykyisillä lainaehdoilla.

* * *

Edellä kuvaamani ikävät päätökset korostavat suomalaisen yhteiskunnan ryhdistäytymisen tarvetta. Se tarvitsee enemmän osaamista, kekseliäisyyttä, rohkeutta, yrittäjyyttä ja työntekoa. Eli suurempaa kykyä tuottaa arvonlisää tehdylle työlle. 

Selkokielellä sanottuna Suomi tarvitsee siis uusia innovaatioita, joille on kysyntää meillä ja etenkin muualla. Siksi oli mukava lukea artikkeli, jossa MTV3 kertoi espoolaisesta yrityksestä - Varjo Technologies - joka tuottaa muun muassa hävittäjälentäjien koulutukseen soveltuvaa virtuaaliteknologiaa.

Tämän - itselleni aiemmin täysin tuntemattoman - yrityksen tuotteita käyttävät lähes kaikki maailman suurimmat ilmailu- ja puolustusteollisuuden toimijat sekä merkittävimmät autonvalmistajat kuten Volvo, Volkswagen, BMW, General Motors, Lockheed Martin, Airbus, Boeing, BAE Systems sekä Yhdysvaltain armeija ja usean Nato-maan puolustusvoimat. Enkä epäile yhtään, etteikö yrityksen työntekijöillä olisi mukavan elämän tarjoava palkkataso tai etteikö sen liikevoittoprosentti olisi vähintäänkin riittävä. 

Toinen viime aikojen esimerkki suomalaisen yrityksen läpimurrosta on lääkeyhtiö Orionin kehittämä uusi eturauhassyöpälääke. Yhtiön yhteistyökumppanin Bayerin tekemän arvion mukaan lääkkeen vuotuinen maailmanlaajuinen myynti voisi parhaimmillaan ylittää kolme miljardia euroa. 

Salaisuudeksi kuitenkin on jäänyt, kuinka suuri osa siitä virtaa liikevoittona suomalaisyhtiön osakkeenomistajille. Jotain kai kuitenkin kertoo se, että Orionin osakekurssi on viimeisen vuoden kuluessa noussut melko tarkalleen neljänneksellä. 

* * *

On tietenkin selvää, ettei kumpikaan edellä mainituista suomalaisyrityksistä tule työllistämään valtavia ihmisjoukkoja. Mutta ne jotka työllistyvät, käyttävät elämiseensä rahaa ja mahdollistavat sitä kautta osaltaan rahoituspohjan erilaisille palveluntarjoajille ruokakaupoista taidegallerioihin.

Ja samalla kilahtelee lantteja myös verokarhun usein kovin pohjattomaan pussiin, jota nykyinen hallituksemme näyttäisi kuitenkin yrittävän tosissaan paikata edellisten vuosikymmenten valtioneuvostojen leväperäisyyden jäljiltä. Toivon mukaan se myös onnistuu siinä.

Samoin on toivottava, että suomalaisilta löytyy rohkeutta ja osaamista synnyttää uusia pieniä yrityksiä, joiden osaaminen riittää kasvuun ja menestymiseen maailmalla. Ja että jo olemassa olevista yrityksistä mahdollisimman moni onnistuu alallaan ja jopa kasvaa. Ja että ne kaikki tarjoavat menestyksensä kautta kasvualustaa palvelusektorille sekä verotettavaa rahaa julkiselle hallinnolle. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Petteri Orpon hallitus ja Suomen talouden surullinen tila
Nyhtökauran surullisen kohtalon opetus
Spinnova ja UPM vihreässä Suomessa

Ottaako 7 000 euron palkka vai konkurssiriski?

Yleisradio julkaisi jutun pienyrittäjistä. Siinä haastateltu entisen työnantaja ja nykyinen yksinyrittäjä kertoi ihmisten työllistämisestä, että "se oli aika rankkaa. Muutama satanen, mikä siitä jää käteen, ei aina ole sen arvoista. Yksinyrittäjänä on paljon helpompaa. Hoidat vain itse omat asiasi."

Siitä huolimatta - edelleen hänen mukaansa - talouden taantuma, nousevat kustannukset ja sähkönhinnat "kuormittaa periaatteessa jokaista ihmistä, mutta pienyrittäjiä vielä enemmän". Kun tämä yhdistetään yrittäjien keskimääräiseen tulotasoon - jutun mukaan 1 700 euroa kuussa - ei ole ihme, ettei yrittäminen kiinnosta kuin pientä osaa suomalaisista. 

Siitä huolimatta Suomen lainsäädäntö on - edelleen saman artikkelin mukaan - hyvin yrittäjämyönteinen, "maailman kärkitasoa". Mutta silti vain harvat suomalaiset ryhtyvät yrittäjiksi ja vielä harvemmat tavoittelevat kasvua. 

Tämän ristiriidan korjaamiseksi professori Jarna Heinonen ehdotti, että politiikka keskittyisi luomaan positiivisia kannustimia yrittäjyydelle. Se tarkoittaisi kulttuurin ja sosiaalisten normien muuttamista yrittäjyyteen kannustaviksi sekä yhteiskunnan turvajärjestelmien korjaamista.

Tähän liittyy vielä työntekijöiden palkkataso. Esimerkiksi omalta osaltani näen käytännössä järjettömäksi edes harkita - ainakaan päätoimiseksi - yrittäjäksi ryhtymistä. Valtiohan maksaa minulle professorina jokaiselta kuukaudelta mukavan taloudellisen toimeentulon varmistavan palkan ja työttömyyskassa tarjoaa lisäksi turvan - sinänsä äärimmäisen epätodennäköisen - työttömyyden varalle. 

Niinpä minulla - ja muilla professoreilla - on joka kuukausi noin 7 000 hyvää syytä olla ryhtymättä päätoimiseksi yrittäjäksi. Etenkään siinä tapauksessa, että perustettavalle yritykselle pitäisi ostaa kalliita laitteita ja palkata töihin muita ihmisiä, jotka molemmat seikat lisäävät riskiä joutumisesta korkean kuukausipalkan saajasta yrityksen kulujen maksumieheksi tai pahimmassa tapauksessa suorastaan konkurssin hakijaksi. 

Toisin sanoen maamme korkea palkkataso ei houkuttele - ainakaan palkansaajien tulohaitarin yläpäässä olevia - ihmisiä yrittäjiksi. Eikä sitä tee myöskään palkansaajien yrittäjiä merkittävästi parempi työsuhdeturva. 

Itse asiassa yrittämisen - ja etenkin kasvua tavoittelevien yritysten - perustamisen houkuttelevuuden tulisi olla suomalaisen poliittisen päätöksenteon keskipisteessä. Onhan selvää, että ilman kasvuhakuisia yrittäjiä Suomen talous ei kasva eikä uusiudu. Eikä siten pysty tarjoamaan maassamme asuville ihmisille muihin länsimaihin vertaantuvaa elintasoa. 

Tässä mielessä olemme siis tavallaan palanneet takaisin 1700-luvun alkupuolelle, jolloin aiemmin harjoitettu taloudenpito oli ajautunut umpikujaan, josta selvittiin - kuten kirjoitin noin kaksi vuotta sitten - synnyttämällä "päätöksiä ja käytäntöjä, jotka suosivat yksityistä omistusoikeutta, sopimusvapautta, rationaalisuutta oikeudenkäytössä ja lisäsivät kansalaisten itsenäisyyttä. Kehitystä vei eteenpäin erityisesti voiton tavoittelu, jonka taustalla on yksityisen omistusoikeuden kautta syntyvä yksityinen yritteliäisyys."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lakko aiheuttaa tuhoa perheyrityksissä, mutta osoittaa myös säröilyn merkkejä
Yrittäminen ja yrittämisen kannusteet
Voiton tavoittelu pelasti maan

Marinin lähtö eduskunnasta on onneksi sekä Sannalle että suomalaisille

Entinen pääministerimme Sanna Marin (sd) päätti jättää eduskunnan, koska sai hyväpalkkaisen työpaikan  Iso-Britannian vasemmistolaisen ex-pääministerin perustamasta kansainvälisestä yrityksestä, jonka tarkoituksena on tukea poliitikkoja torjumaan globalisoitumisen haittavaikutusten seurauksena syntynyttä populismia. 

Marinin päätös toi ensimmäisenä mieleeni sen, että kyseessä on ilmiselvä win-win-tilanne. Onhan selvää, että eduskunnasta lähteminen isopalkkaiseen pestiin on hyväksi entiselle pääministerillemme - mutta toisaalta ottaen huomioon hänen saldonsa Suomen pääministerinä - se on suureksi onneksi myös koko Suomen kansalle.  

Toisaalta on tietenkin myös niin, että 35 628 ihmistä antoi tukensa sille, että Marin jatkaisi heidän asioidensa ajamista kansanedustajana. Näiden ihmisten luottamus on nyt petetty, vaikka eduskuntaan toki nousee Marinin sijalle uusi demarinainen. 

Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma huomasi myös, että Marinin eropyyntö näyttää ikävältä, sillä asiassa syntyy kuva omaa uraansa edistävästä poliitikosta. Tämä kuva on luonnollisesti oikea, mutta ei mitenkään erikoinen. 

Onhan varsin luonnollista, että käytännössä jokainen poliitikko pyrkii - muiden ihmisten tapaan - edistämään poliittisten tavoitteidensa ohella omaa uraansa. Ja on valmis hyppäämään parempiin hommiin, jos sellaisia vain on tarjolla.

Loppukaneetiksi tähän kirjoitukseen totean - Marinin omien sanojen mukaan - että hän on myös jatkossa sosiaalidemokraatti ja tulee toimimaan niiden arvojen pohjalta, joiden pohjalta hän on aiemminkin työskennellyt. Nähtävästi tämä sopii hyvin myös hänen uudelle Britannian poliittisesta vasemmistosta ponnistaneelle työnantajalleen, Tony Blair Institute for Global Changelle. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Petteri Orpon hallitus ja Suomen talouden surullinen tila
Sanna Marinin feministinen taisteluhuudahdus
Sanna Marin: häikäilemätön ellei suorastaan härski poliitikko

Petteri Orpon hallitus ja Suomen talouden surullinen tila

Eilisen päivän merkittävin uutinen oli Petteri Orpon (kok) hallituksen budjettiesitykseen sisältyvä - järkyttävän suuri - yli kymmenen miljardin euron alijäämä. Näin siitä huolimatta, että hallitus on leikannut monia verovarojen käyttöeriä suhteessa edellisen hallituksen linjauksiin. 

Yksi syy tähän ristiriitaan on se, että Orpon kabinetti on esityksessään pyrkinyt helpottamaan suomalaisten verotaakkaa. Tämän päätöksen tarkoituksena ei ole rikkaiden suosiminen, vaan työnteon ja yrittämisen edistäminen sekä lyhyellä että pidemmällä tähtäimellä. 

Samaan tavoitteeseen tähtäävät myös menonlisäykset tutkimus- ja kehittämistoimintaan, liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, perusopetukseen ja lapsiperheiden tukeen. Harjoitetun maahanmuuttopolitiikan järjettömyydestä taas seuraa poliisin resurssien kasvattamisen tarve - nähtäväksi kuitenkin jää, onko hallituksella tahtoa puuttua myös tämän asian juurisyihin.

Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka ovat myös vaatineet osansa, eli lisärahoitusta ollaan budjetoimassa myös puolustusvoimille. Lisäksi Ukrainan avustamiseen on luvattu korvamerkittyä rahaa. 

Kaiken kaikkiaan ensi vuoden budjettiehdotuksen loppusumma on 3,7 miljardia suurempi kuin mitä tälle vuodelle on budjetoitu ja budjetin alijäämä on vain 0,3 miljardia euroa pienempi kuin kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa. Tämä johtuu pääosin kahdesta seikasta. 

Ensimmäinen on Sanna Marinin (sd) hallituksen päätös hyvinvointialueiden perustamisesta. Niiden rahoitus kasvaa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 4 miljardilla eurolla. Lisäksi hallitus joutuu varaamaan yli kolme miljardia euroa viime vuosina holtittomasti kasvaneen valtionvelan korkokuluihin. 

Kaiken kaikkiaan valtion menojen supistamiseen tähtäävän Orpon hallituksen yli 87 miljardin euron budjettiesitys kertoo karua kieltä siitä, kuinka syvään talousahdinkoon Suomi on ajettu viime vuosien vihervasemmistolaisella politiikalla. Ainoa tie tästä alhosta nousemiseen käy onnistuneen talous- ja innovaatiopolitiikan kautta. 

Siksi on hyvä, että hallitus on onnistunut sijoittamaan edes pieniä kannusteita tutkimukseen, yrittämiseen ja työntekoon. Viime kädessä ratkaisun avaimet ovat kuitenkin aivan muualla kuin valtionhallinnossa eli yrityksissä, työpaikoilla ja tutkimuslaitoksissa. Vain niissä onnistumalla voidaan Suomen talouden viime vuosien surullinen kurssi muuttaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Li Andersson ajaisi Suomen konkurssiin
Perussuomalaiset ja Kokoomus linjasivat arvonsa
Marinin kabinetti päätti olla pihtailematta

Plug Power haluaa investoida miljardeja Suomeen

Eilisen päivän jymyuutinen oli amerikkalaisen Plug Power -yhtiön ilmoitus kolmen vetytehtaan mahdollisesta rakentamisesta Suomeen. Kyse olisi 3,9-7,3 miljardin euron investoinnista ja tuhansien uusien työpaikkojen syntymisestä maahamme. Siis erittäin merkittävästä asiasta. 

Helsingin sanomat ehtikin jo kertoa, ettei kyseinen yritys ole tuottanut voittoa yhtenäkään vuonna tällä vuosituhannella. Tarkemmin sanottuna sitten vuoden 1997. 

Sen sijaan investoijakandidaatti on tänä aikana onnistunut tekemään yhteensä 2 920 miljoonan dollarin tappiot, joista 680 miljoonaa dollaria viime vuonna. Siksi minun oli aivan pakko katsoa onko kyseessä täysi vitsi, jossa tarkoituksena on jollain tavalla hyötyä suomalaisten sinisilmäisestä innosta päästä maailman nopeimmaksi vihreäksi siirtyjäksi. 

Hyvää yrityksessä on ensinnäkin se, ettei sitä ole perustettu näitä investointeja varten, vaan se on ollut olemassa edellä mainitut 26 vuotta. Lisäksi Plug Power on ollut kovassa kasvussa ja arvelee liikevaihtonsa kasvavan kuluvana vuonna 1,4 miljardiin euroon.  

Kovin ristiriitaiselta siis näyttää. Ja siksi etsin yrityksen osakekurssin pidemmän ajan kehityksen, joka osoitti, että aikanaan lähes 67 dollarissa käyneen osakkeen nykyarvo on selvästi alle kymmenen dollarin - ja pudonnut äskettäin jopa alle kahdeksaan dollariin. 

Löysin myös tiedon, jonka mukaan yritys on viimeisten vuosineljänneksien aikana alittanut kerta toisensa jälkeen analyytikkojen ennusteet. Toisaalta nämä arvelevat sen tästä huolimatta kääntyvän voitolliseksi vuonna 2025.

Osinkoa yritys ei luonnollisesti ole maksanut ainakaan viime vuodelta, mutta jotain hyvää siinä kuitenkin näyttäisi olevan, koska analyytikkojen keskimääräinen arvio siitä oli kaikesta edelle kirjoittamastani huolimatta varovainen ostokehotus. Eli ainakin heidän mukaansa kyseessä olisi todennäköisesti kannattava sijoituskohde. 

Wikipedia puolestaan tiesi kertoa, että "maaliskuun 2. päivänä 2021 Plug Power ilmoitti... Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissiolle..., ettei se pystynyt toimittamaan ajoissa vuosikertomustaan... Maaliskuun 16. päivänä 2021 yhtiö ilmoitti joutuvansa muuttamaan taloudellisia raporttejaan vuosilta 2018 ja 2019 sekä joitakin viimeaikaisia kvartaaliraportteja". 

Lisäksi saman lähteen mukaan yhtiötä "vastaan on meneillään osakkeenomistajien ryhmäkanne arvopaperihuijauksesta, jossa väitetään, että yhtiö on vääristellyt ja/tai jättänyt ilmoittamatta kyvyttömyytensä toimittaa vuoden 2020 vuosikertomus ajallaan ja että sillä on materiaalivajauksia sisäisissä taloudellisten raporttien valvontajärjestelmissään".

Näillä perusteilla sanoisin, että antaa Plug Powerin tulla Suomeen ja toivottakoon sille parasta, mutta pidättäydyttäköön veronmaksajien varojen käyttämisestä sen tänne saamiseksi. Tai täällä toimimisen tukemiseksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliitikkojen tärkeimmät tehtävät vihreässä siirtymässä ovat yksityisistä ihmisistä huolehtiminen ja teollisuuden toimintaedellytysten takaaminen
Terästehdas, hömötiainen ja Rydman
Mika Anttonen ja vihreä siirtymä