Historiallista tuontitavaraa

Maatalouden leviäminen varhaisten sivilisaatioiden keskuudessa on ollut yksi merkittävimmistä tapahtumaketjuista ihmiskunnan historiassa. Se mahdollisti ennennäkemättömän väestönkasvun joka johti aikanaan väestökeskittymien syntyyn ja johti lopulta nykyaikaisten yhteiskuntien syntymiseen. 

Tästä huolimatta varhaisten maatalousolosuhteiden ja -käytäntöjen yksityiskohdat ovat edelleen varsin epäselviä. Siksi tuoreessa tutkimuksessa raportoidut - Espanjan La Dragassa tehdyt - havainnot tuottivat mielenkiintoista tietoa varhaisesta maataloudesta. Tutkimuksessa selvisi, että noin 7 000 vuoden takaiset yhteiskunnat kehittyivät ilmastollisesti suhteellisen kosteisiin - eli suotuisiin - olosuhteisiin. 

La Dragan asukkaiden muinoin viljelemien vehnän ja ohran jyvien hiili- ja typpi-isotooppien ja painon perusteella näytti siltä, että alueen maanviljelijät harjoittivat jo tuolloin laajamittaista maataloutta pienten puutarhamaisten palstojen sijaan. Näitä löydöksiä verrattiin myös kuudestatoista muusta varhaisesta maatalousyhteisöstä tehtyihin havaintoihin. 

Jyvien koon ja tähkien rakenteen perusteella voitiin päätellä myös, että eurooppalaisen maatalouden alkumetreillä viljeltyjen kasvien ominaisuudet olivat todennäköisesti varsin samanlaisia kuin nykyisissä viljelykasveissa. Tämä tarkoittaa sitä, että maatalous oli kehittynyt ja sen tärkeimmät piirteen vakiintuneet muualla. Siten se saapui Länsi-Eurooppaan valmiina elämäntapana - eli tuontitavarana - jonka leviämisen mahdollistivat silloiset suotuisat olosuhteet.

* * *

Edelle lyhyesti referoimani tutkimus vahvistaa sitä käsitystä, että yksi ihmiskunnan historian tärkeimmistä kehitysaskeleista on otettu muualla kuin Länsi-Euroopassa. Ja toki tiedämme, että ehkäpä juuri tämän seurauksena ensimmäiset korkeakulttuurit - eli sumereiden, babylonialaisten, assyrialaisten ja egyptiläisten valtakunnat - syntyivät Euroopan sijasta nykyisen Irakin ja Egyptin alueella. 

Ja Eurooppa nousi noiden alueiden rinnalle ja ohi vasta paljon myöhemmin ensin kreikkalaisten ja sitten roomalaisten ansiosta. Ja eurooppalaisten selkeä ylivoima kulttuurien välisessä kilpailussa sai odottaa aina uuden ajan alkuun saakka. 

Maailma on kuitenkin juuri nyt siirtynyt uuteen kehitysvaiheeseen, jossa eteläiset ja pohjoiset väestöryhmät ovat nopeasti sekoittumassa eteläisten kansojen vyöryessä lapsiköyhään Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Nähtäväksi jää, minkälaiseen muutokseen se tulee johtamaan. 

Eli ottaako ihmiskunnan kehitys uusia loikkia eteenpäin kuten tapahtui 7 000 vuotta sitten maataloutta harjoittavien ihmisten saapuessa Länsi-Eurooppaan? Vai seuraako siitä jotain samantapaista kuin läntisessä Euroopassa tapahtui Rooman läntisen osan sortuessa ajanlaskun ensimmäisen vuosisadan puolivälin tienoilla tapahtuneiden kansainvaellusten puristuksessa? 

* * *

Lopuksi lunastan eilisen lupaukseni. Eli paljastan siinä mainitun "täysin riippumattoman tahon". Kuten kirjoitustani seuraavassa keskustelussa jo arvattiinkin, oli blogani arvioinut taho tekoäly eli ChatGPT. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Fertiliteettitilastot ja maahanmuuton tarve
Lapsiuhreja, sukulaisia ja supernopeaa evoluutiota
Russakan ihmeelliset seikkailut

Lapsiuhreja, sukulaisia ja supernopeaa evoluutiota

Popol Vuh on Wikipedian mukaan "mayojen vanhan mytologian pohjalta 1550-luvulla kirjoitettu myyttis-historiallinen teos, jossa selitetään kiche-kansan ja heidän jumaliensa vaiheet, maailman luominen, ihmisen valmistaminen, taistelut hyvän ja pahan sekä elämän ja kuoleman välillä, sekä lopuksi kiche-kansan historia aina 1550-luvulle asti".

Tämä teos muuttui yhdessä hetkessä päivänpolttavaksi, kun Naturessa julkaistun artikkelin tekijät huomasivat, että heidän tutkimistaan muinaisten Mayojen uhririiteissä kuolleista lapsiuhreista löytyi paljon lähisukulaisia ja jopa identtisiä kaksosia. Yhteys kaksosten merkitystä korostavaan Popol Vuhiin oli ilmeinen, joten uhrien uhraamisen syyn voitiin päätellä liittyvän juuri siihen. 

Tutkimuksen seurauksena saatiin selville myös se, että nykyiset samoilla seuduilla asustelevat nykyiset Mayat ovat uhrien kanssa läheistä sukua eli espanjalaisten vallanpidosta huolimatta väestö on säilynyt alueella vuosisatojen ajan. 

Tai itse asiassa - tarkalleen ottaen - yksi aivan oleellinen muutos oli tapahtunut. Se liittyy siihen, että nykyisillä Mayoilla on eurooppalaisten tavoin sellaiset geenit, ettei Salmonella-bakteeri ole heille tappava. Toisin oli tutkituilla lapsiuhreilla, jotka olisivat kuolleet bakteerin tartuntaan, mikäli olisivat eläneet pidempään ja saaneet jossain vaiheessa tartunnan. 

Selitys muutokselle on yksinkertainen. Mayoja kuoli joukoittain eurooppalaisten mukanaan tuoman bakteerin infektioihin ja lopulta jäljelle jäivät vain ne, joilla oli geneettinen valmius selvitä sen tartunnasta. Eli Mayakansassa oli tapahtunut supernopea evoluutio, jonka seurauksena heille oli muodostunut kyky selvitä hengissä Salmonella-tartunnasta.

Tämä tutkimuksen tulos auttaa ymmärtämään, miksi vähälukuiset espanjalaiset onnistuivat kukistamaan ja alistamaan paikalliset ihmisyhteisöt. Salmonella-bakteerit yksinkertaisesti tappoivat joukoittain Mayoja, mutta jättivät espanjalaiset henkiin. 

Lopputuloksena jälkimmäiset ottivat vallan ja rikkaudet - mutta eivät lopulta kuitenkaan syrjäyttäneet kokonaan paikallisia ihmisiä. Mayat muodostavat edelleen merkittävän osan tutkitun alueen - Jukatanin niemimaan - ihmisistä, mutta heidän kulttuurinsa on muuttunut aivan oleellisesti lapsiuhrien uhraamisen ajoista. 

Nämä pienet tiedonpalaset ovat erityisen merkittäviä siksi, että ne osoittavat kuinka tieteen ja sen menetelmien kehittyminen avaa mahdollisuuksia ymmärtää sellaisia asioita, joita aiemmin voitiin vain arvailla. Mutta kiitos muinaisen perintöaineksen analysoinnin mahdollistaneiden tieteellisten edistysaskeleiden, voimme nyt ymmärtää paremmin esimerkiksi tässä kirjoituksessa tarkasteltuja yli viidensadan vuoden takaisia tapahtumia ja niiden seurauksia. 

JK kello 8:45. Tulin ajatelleeksi, että julkaistuani tänä vapaa-aamuna kaksi tekstiä, niin ehkä ensimmäinen kirjoitukseni on jäänyt arvoisalta lukijaltani huomaamatta. Ja siltä varalta, että hän haluaisi lukea sen päätin tässä antaa suoran linkin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kanarian saaret synnyttivät erikoisen ihmisyhteisön
Mahtimiehet pitivät pintansa kansainvaelluksen puristuksessa
Oikeus paskaan

Suomalaisnaiset olivat jo keskiajalla tasa-arvoisempia kuin miehet

Kirjoitin eilen mies- ja naispuolisten suomalaisten välisistä eroista poliittisessa ajattelussa. Yksi tähän aihepiiriin liittyvistä mielenkiintoisista kysymyksistä on sukupuolten välinen tasa-arvo.

Suomihan oli ensimmäisiä maita, jotka säätivät naisille äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden, joten meillä on poikkeuksellisen pitkä - ja edelleen jatkuva - traditio sukupuolten poliittisesta tasa-arvosta. Ja samalla tietenkin naisten yleisesti hyvästä yhteiskunnallisesta asemasta. 

On kuitenkin epäselvää miten kauan sukupuoliasenteet säilyvät paikoissa, joissa tapahtuu suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Tätä kysymystä tutkivat ruotsalaiset Taylor Damann, Jeremy Siow ja Margit Tavits analysoimalla noin kymmenentuhannen keskiaikaisen ihmisen hampaita 139 arkeologiselta kohteelta. 

Tutkijat käyttivät naisten ja miesten hampaiden terveydessä ilmeneviä eroja mittana ravitsemuksen ja terveydenhuollon välisistä eroista. Lisäksi he vertasivat näitä arkeologisia mittaustuloksia sukupuolten välistä epätasa-arvoa samoissa maantieteellisissä paikoissa tehdyissä kyselytutkimuksissa saatuihin tietoihin sukupuolinormeista. 

Lopputulos oli varsin selvä, sillä historialliset mittarit sukupuolittuneista terveyseroista olivat merkittävästi yhteydessä nykyaikaisiin sukupuolinormeihin liittyvään tasa-arvoon samoilla paikoilla. Tämä yhteys kuitenkin väheni niissä paikoissa, joissa oli tapahtunut merkittäviä väestönvaihtoja historian aikana - eli uudet väestöt toivat mukanaan omat asenteensa. 

Toisin sanoen väestöryhmien sukupuoliasenteet siirtyvät sukupolvelta toiselle hyvinkin pitkiä aikoja, jopa satoja tai tuhansia vuosia, huolimatta suurista yhteiskunnallisista, taloudellisista ja poliittisista muutoksista. Näin ilmeisesti myös Suomessa, sillä tutkimuksessa oli mukana myös yksi suomalaiskohde, Eurassa sijaitseva Luistari.

Siellä keskiajalla eläneen väestön naiset olivat olleet - hampaiden perusteella - jopa "tasa-arvoisempia" kuin miehet - eli saaneet parempaa ravintoa ja terveydenhoitoa kuin miehet. Ja koko 139 kohteen aineistossa luistarilaiset olivat 16. parhaiten kohdeltuja naisia. 

Siten suomalaiset naiset ovat olleet jopa etuoikeutetussa asemassa jo keskiajalta lähtien. Sama naisten vahvasti tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa koskee enemmän tai vähemmän koko Pohjois-Eurooppalaista väestöä eli pohjoismaalaisia ja baltteja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka sukupuolet eroavat toisistaan?
Positiivinen syrjintä tiedeakatemioissa
Elokapinalaiset osoittivat, etteivät he hyväksy ihmisten tasa-arvoa

Ristiretkeläisten jäljillä

Luin mielenkiintoisen yhteenvedon tutkimuksista, joita oli tehty nykyisestä Puolasta Viroon ulottuvalla alueella. Niiden teemana on yhteiskunnan muutos 1200-1400-luvuilla tehtyjen ”pohjoisten ristiretkien” yhteydessä. Siis niiden valloitusretkien, joiden seurauksena saksalaiset valloittajat toivat Baltiaan kristinuskon ja samalla alistivat paikallisen väestön valtaansa. 

Saapuessaan ristiretkeläiset rakensivat tukikohdikseen linnoja, sellaisia kuin Malbork Puolassa tai Kerksi Virossa. Näiden linnojen kaatopaikkoja tutkimalla on havaittu, että uudet valloittajat elivät kuin saaressa, jota ympäröi aivan toisenlainen alkuperäiskansojen kulttuuri. Uudet valtiaat nimittäin toivat tullessaan uudet ruokavaliot, elämäntavat ja toimeentulon keinot. Edes alkuperäisväestön käyttämää keramiikkaa ei ole eksynyt valloittajien jätevuoriin.

Heti saapumisensa jälkeen uudet valtiaat ryhtyvät käymään kauppaa turkiksilla, puutavaralla ja viljalla synnyttäen näin uusia kauppapaikkoja. Alkuperäisheimojen tärkeät kulttuuripaikat autioituivat ja korvautuivat tulokkaiden rakentamilla linnoilla, kirkoilla ja kaupungeilla – jotka kaikki oli rakennettu saksalaiseen tyyliin. Kaupungistuminen toi muassaan myös entistä suuremmat jätevuoret ja niitä hyödyntävät rottalaumat sekä niiden torjuntaan pidetyt kissat.

Muutos ulottui aina väestön demografiaan, sillä monin paikoin ristiretkeläiset joko hävittivät kantaväestön tai ainakin syrjäyttivät sen eliitin. Esimerkiksi Preussin alueella he tappoivat tai karkottivat pois alueen kantaväestön kokonaan.

Samalla väestön tavat muuttuivat. Aiempaa tehokkaampi metsästys ja luonnon muokkaus hävittivät alkuhärän (eli lehmän villin esi-isän) ja melkein myös visentin ja suden. Samalla aiemmin metsäiset seudut muuttuivat merkittävästi avoimemmiksi peltomaisemiksi.

Monin paikoin ruokana käytettyjen villien koirien syöminen kiellettiin. Luihin jääneistä teurastusjäljistä voidaan myös päätellä, että työkalut muuttuivat kertaheitolla aiempaa raskaammiksi. Ja hevoset suuremmiksi, koska niiden piti kyetä kantamaan ritari varusteineen.

Edelläkuvattu muutos oli nopea. Itämeren kaakkoisrantojen väestö ja ekologia muuttuivat kuin yhdellä iskulla. Tämä oli väistämätöntä, sillä uuden uljaan yhteiskunnan piti kyetä ylläpitämään linnat ja kaupungit, mihin tarvittiin entistä tehokkaampi talous, tiukka yhteiskunnallinen kuri ja suuret pellot. Samalla katosi alueen alkuperäinen kulttuuri ja osin väestökin.

* * *

On jännittävä huomata, miten historia toistaa itseään. Edelle kuvattu vieraiden valloittajien aiheuttama muutos alkuperäisväestön elämään ja luontoon on tapahtunut monesti muulloinkin. Parhaiten tunnetaan varmasti Amerikan alkuperäisasukkaiden kulttuurin romahtaminen eurooppalaisten valloitusretkien yhteydessä. Tai palestiinalaisten pakeneminen juutalaisvaltion synnyttyä Palestiinaan.

Suomen osalta viimeinen kosketus tällaiseen kehitykseen liittyy toisen maailmansodan loppuratkaisuihin. Neuvostoliiton otettua haltuunsa Karjalan kannaksen, sikäläinen maaseudun kulttuurimaisema on muuttunut tasaikäiseksi metsäksi, jonka keskellä irrallisissa kylissä asuu venäjänkieltä puhuvia ihmisyhteisöjä. 1930-luvun karjalainen vauraus on vain kaukainen muisto, mutta käynnissä on jo muuttuminen Pietarin hyvinvoivan keskiluokan kesämökkialueeksi, jossa toinen toistaan komeammat datŝat odottelevat isäntiään viikonloppuvieraiksi.

Ristiretkeläisten ja vähän muidenkin valloittajien jälkien seuraaminen opettaa siis sen, että uuden maan haltuun otettuaan on ihmisellä taipumus muokata ympäristö mieleisekseen - siitä riippumatta sopiiko se alkuperäisväestölle vai ei. Ja ettei mikään tilanne ole ikuinen, vaikka se siltä näyttäisikin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vieraita tuholaisia metsissä
Primitiivinen ja surkea kulttuuri
Suomalaisten alkuperästä

Varhaiset maanviljelijät Euroopassa

Laajan tutkimuskonsortion työn tuloksena on tutkittu Euroopan ensimmäisten maanviljelijöiden alkuperää monistamalla DNA:ta tuhansia vuosia vanhoista vainajista.

Jo aiemmin on osoitettu, että ensimmäiset maanviljelijät olivat geneettisesti erilaisia kuin Euroopassa aiemmin eläneet metsästäjä-keräilijät. Avoimeksi sen sijaan oli jäänyt, mistä ja miten nämä maanviljelijät saapuivat Eurooppaan.

Maanviljely keksittiin niin sanotun hedelmällisen puolikuun alueella, josta se lähti leviämään eri suuntiin. Maanviljelyn leviäminen olisi periaatteessa voinut perustua joko maanviljelijöiden muuttoliikkeeseen tai siihen että Euroopassa jo  ennen jääkautta asuneet metsästäjä-keräilijät olisivat oppineet uuden elinkeinon naapureiltaan.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa näistä vaihtoehdoista ensimmäinen vahvistui oikeaksi: varhaiset maanviljelijät muistuttivat geneettisesti lähi-idän kansoja. He saapuivat siis sieltä, kuten arkeologisen tiedon perusteella arveltiinkin. Varhaisten eurooppalaisten maanviljelijöiden läheisimpiä nykysukulaisiaan näyttäisivät työn tulosten perusteella olevan georgialaiset, osseetit ja armenalaiset.

Käytännössä maanviljely merkittävästi aiempaa tehokkaampana ravinnontuotantotapana mahdollisti entistä nopeamman väkiluvun lisääntymisen, jonka seurauksena kunkin kylän ylijäämäväestön oli siirryttävä uusille viljelymaille. Näin maaniviljelijäväestö käytännössä levisi sukupolvi sukupolvelta yli Euroopan pakottaen samalla metsästäjä-keräilykulttuurissa eläneet aiemmat ihmiset siirtymään tieltään tai sulautumaan. Näin Euroopan väestön geenit ovat suurelta osin peräisin lähi-idästä ja Anatoliasta.

Myös maanviljelijäväestön leviämisreitistä saatiin käsitys sillä viljelijöiden geenit ovat säilyneet nykyisissä eurooppalaisissa. Se kulki Balkanin kautta seuraten Tonavaa länteen ja Dniestriä pohjoiseen: tulos on sopusoinnussa aiemman arkeologisen tiedon kanssa.

Mielenkiintoista on myös se, että nykyisistä eurooppalaisista eniten varhaisia maanviljelijöitä geneettisesti muistuttavat Krimin alueen ja toisaalta Koillis-Ranskan väestöt. Heidän perimästään erityisen suuri osa on siten peräisin lähi-idän ja Anatolian alueelta. Näiden väestöjen side jääkauden aikaisiin eurooppalaisiin on siis kaikista heikoin.

Suhteessa vähiten varhaisten maanviljelijöiden geenejä on puolestaan saamelaisissa (ja ylipäätään pohjoissuomalaisissa) sekä Venäjällä Kaspianmeren ja Novaja-Zemljan linjan itäpuolella asuvassa väestössä. Euroopan valloittaneiden varhaisten maanviljelijöiden ekspansio ei siis koskaan ulottunut näille alueille. Melko vähän yhteisiä geenejä varhaisten maanviljelijöiden kanssa on myös Ranskan ja Espanjan rajamailla (historiallinen baskimaa) elävillä, suomalaisilla ja valkovenäläisillä.

On jotenkin kiehtovaa nähdä, miten historian saatossa väestöt siirtyvät, katoavat ja kehittyvät. Esimerkiksi vielä tänä päivänäkin voimakkaasti kulttuuristaan ja juuristaan tietoiset ja kieleltään ainutlaatuiset baskit ovat myös geneettisesti erikoisia metsästäjä-keräilijäyhteisöiden jälkeläisiä - kertooko tämä jotain poikkeuksellisesta kansanluonteesta?

Myöskin me suomalaiset ja etenkin saamelaiset olemme melko puhtaasti Euroopan varhaisten metsästäjä-keräilijöiden jälkeläisiä. Olemme siis harvinaisuuksia eurooppalaisten joukossa. Myös meidän on siis syytä olla ylpeitä itsestämme ja juuristamme!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa ihmisen evoluution raaka-aineista
Ovatko suomalaiset sisäsiittoisia?
Alkuperäisistä euraasialaisista juuristamme!
Nykyajan kansainvaelluksesta
Onko ihmisen evoluutio pysähtynyt?