Ylellinen raiskausvihje

Ylen mukaan 20-vuotiaalla miehellä oli jopa 15 alaikäistä uhria, minkä seurauksena hänet tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen seksuaali­rikoksista. Luulisi, että näin "ansioituneen" raiskaajan henkilötiedot – tai ainakin jonkinlainen kuvaus hänen tuntomerkeistään – olisivat julkaisemisen arvoisia. 

Näin ei kuitenkaan näytä olevan, sillä verorahoitteinen mediayhtiömme jätti kaikki raiskaaja-ahdistelijan tiedot julkaisematta, koska – jutun mukaan – se haluaa turvata uhrien yksityisyyden. Niinpä me Ylen toiminnan maksaja-asiakkaat saamme tyytyä tarinoihin "parikymppisestä euralaismiehestä".

* * *

Mahtavatkohan Yle ja sen toimituskunta ymmärtää, että jättämällä rikollisen taustan kokonaan arvailujen varaan, he tulivat samalla vihjaisseeksi, että tuomittu raiskaaja on Eurassa asuva maahanmuuttajataustainen muslimi tai musta afrikkalainen. Ainakin minä – ja uskoakseni vähintään miljoona muuta suomalaista – oletamme niin. 

Yleisradio korjatkoon, mikäli päätelmämme on väärä. Näin jo siitäkin syystä, että olisi perin ikävää, jos maahanmuuttajien piikkiin pantaisiin Yleisradion salailun takia kantasuomalaisten tekemiä rikoksia.

Päivän aiempi merkintä:
Turvapaikanhakijoiden kustannuksissa yli viisinkertainen ero

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
BBC:n johtajat erosivat valheellisen uutisoinnin takia – entä Yleisradion johto?
Johtopäätöksiä – joko oikeita tai vääriä
Yle, tosiasioiden peittäminen ja seuraukset

Suomalaisnaiset olivat jo keskiajalla tasa-arvoisempia kuin miehet

Kirjoitin eilen mies- ja naispuolisten suomalaisten välisistä eroista poliittisessa ajattelussa. Yksi tähän aihepiiriin liittyvistä mielenkiintoisista kysymyksistä on sukupuolten välinen tasa-arvo.

Suomihan oli ensimmäisiä maita, jotka säätivät naisille äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden, joten meillä on poikkeuksellisen pitkä - ja edelleen jatkuva - traditio sukupuolten poliittisesta tasa-arvosta. Ja samalla tietenkin naisten yleisesti hyvästä yhteiskunnallisesta asemasta. 

On kuitenkin epäselvää miten kauan sukupuoliasenteet säilyvät paikoissa, joissa tapahtuu suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Tätä kysymystä tutkivat ruotsalaiset Taylor Damann, Jeremy Siow ja Margit Tavits analysoimalla noin kymmenentuhannen keskiaikaisen ihmisen hampaita 139 arkeologiselta kohteelta. 

Tutkijat käyttivät naisten ja miesten hampaiden terveydessä ilmeneviä eroja mittana ravitsemuksen ja terveydenhuollon välisistä eroista. Lisäksi he vertasivat näitä arkeologisia mittaustuloksia sukupuolten välistä epätasa-arvoa samoissa maantieteellisissä paikoissa tehdyissä kyselytutkimuksissa saatuihin tietoihin sukupuolinormeista. 

Lopputulos oli varsin selvä, sillä historialliset mittarit sukupuolittuneista terveyseroista olivat merkittävästi yhteydessä nykyaikaisiin sukupuolinormeihin liittyvään tasa-arvoon samoilla paikoilla. Tämä yhteys kuitenkin väheni niissä paikoissa, joissa oli tapahtunut merkittäviä väestönvaihtoja historian aikana - eli uudet väestöt toivat mukanaan omat asenteensa. 

Toisin sanoen väestöryhmien sukupuoliasenteet siirtyvät sukupolvelta toiselle hyvinkin pitkiä aikoja, jopa satoja tai tuhansia vuosia, huolimatta suurista yhteiskunnallisista, taloudellisista ja poliittisista muutoksista. Näin ilmeisesti myös Suomessa, sillä tutkimuksessa oli mukana myös yksi suomalaiskohde, Eurassa sijaitseva Luistari.

Siellä keskiajalla eläneen väestön naiset olivat olleet - hampaiden perusteella - jopa "tasa-arvoisempia" kuin miehet - eli saaneet parempaa ravintoa ja terveydenhoitoa kuin miehet. Ja koko 139 kohteen aineistossa luistarilaiset olivat 16. parhaiten kohdeltuja naisia. 

Siten suomalaiset naiset ovat olleet jopa etuoikeutetussa asemassa jo keskiajalta lähtien. Sama naisten vahvasti tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa koskee enemmän tai vähemmän koko Pohjois-Eurooppalaista väestöä eli pohjoismaalaisia ja baltteja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka sukupuolet eroavat toisistaan?
Positiivinen syrjintä tiedeakatemioissa
Elokapinalaiset osoittivat, etteivät he hyväksy ihmisten tasa-arvoa