Merkittävä edistysaskel

Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä munasi tänä syksynä totaalisesti jätettyään koronarokotteet jakamatta heti niiden saavuttua maahamme. Taustalla oli ilmeisesti kuvitelma siitä, että tauti iskisi vasta myöhemmin talvella. 

Tämän virhearvion seurauksena uusi virusvariantti ehti tarttua suureen osaan väestöä ennen kuin nämä saivat rokotteen nykyistä varianttia vastaan. Sen seurauksena  suomalaisia on tänä syksynä kuollut tarpeettoman paljon SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaan infektioon. Toivottavasti tästä asiasta on nyt opittu ja jatkossa koronarokotteet jaetaan ilman turhia viiveitä. 

Tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut kirjoittaa akuutista epidemiasta, vaan kertoa uudesta rokotteisiin liittyvästä kehitysaskeleesta. Japanissa on nimittäin hyväksytty uusi mRNA-rokote koronan torjumiseen. 

Vaikka kirjainyhdistelmä rokotteen nimessä näyttää tutulta, on kyse kuitenkin aivan erilaisesta valmisteesta kuin aiemmat rokotteet. Uutuus on nimittäin suunniteltu siten, että injektoitu RNA kykenee monistumaan ihmisessä toisin kuin aiemmin käytetyt rokote-RNA:t. 

Tämä johtuu siitä, että japanilaisten rokote sisältää varsinaisen vasta-aineiden muodostumista indusoivan osan lisäksi RNA:n monistumiseen tarvittavan geenistön, joka on peräisin toiselta virukselta. Tämän seurauksena rokotetta tarvitaan paljon vähemmän kuin aiemmin käytettyjä rokotteita ja sen seurauksena myös rokotuksesta joillekin ihmisille seuraavien sivuoireiden määrä jää pienemmäksi. 

Nyt kehitetyn teknologian odotetaan mullistavan koko rokotealan, sillä sen avulla voidaan suunnitella ja tuottaa tehokkaita rokotteita virusinfektioiden lisäksi myös syöpiä vastaan. Siten ihmisiä tappavien tautien ennaltaehkäisystä tulee yhä kattavampaa.

Virusten osalta on erityisen merkittävää, että nyt kehitettyä teknologiaa käyttäen myös influenssarokotteiden kehittäminen uusia viruskantoja vastaan tulee paljon nykyistä nopeammaksi. Tämän seurauksena influenssavirusten evoluutiota voidaan seurata nykyistä pidempään ennen rokotepäätöksen tekemistä, joten rokotesuoja voidaan antaa juuri oikeita influenssavirustyyppejä vastaan - tai on mahdollista reagoida nopeasti, kun ihmisiin ilmaantuu kokonaan uudenlainen influenssavirus esimerkiksi linnuista.

Vielä on kuitenkin vielä tehtävä paljon kehitystyötä, jotta uutta teknologiaa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Siksi tässä puheena olleen kaltaisia uusia rokotteita tuskin saadaan Suomeen vielä ensi vuonna, vaan vielä syksylläkin jouduttaneen turvautumaan vanhoihin konsteihin niin influenssan kuin koronankin suhteen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lintuinfluenssavirukset sopeutumassa elämään nisäkkäissä
Kehitysmaalaista ajattelua
Omikronin alhaiselle virulenssille löytyi syy

Palaako koronavirus talvella takaisin?

SARS-CoV-2 eli tuttavallisemmin koronavirus on lähes kadonnut otsikoista, vaikka se tappaa edelleen ihmisiä. Itse asiassa koronapandemian uhreja on syksystä 2021 alkaen ollut Suomessakin jopa selvästi enemmän kuin aiemmin - "kiitos" aiempia varianteja kesymmän uuden omicron-variantin ilmaantumisen, yhteiskunnan vähittäisen avaamisen ja maassamme asuvien vieraskielisten rokotepelon, jotka ovat mahdollistaneet virusten leviämisen aiempaa tehokkaammin. 

Koronaviruksen on odotettu ajan myötä muuttuvan tavalliseksi flunssavirukseksi, joka aiheuttaa nuhakuumeita syksystä kevääseen ja katoaa kesäksi. Siksi päätin välittää teille - arvoisat lukijani - viimeisimmän tiedon koronaviruksen uusista kehityskuluista. 

Virus on nimittäin jälleen uudessa tilanteessa, koska ihmisillä on elimistössään runsaasti vasta-aineita taudin sairastamisen ja/tai rokotusten kautta. Niinpä sen on pystyttävä kiertämään tämä este tavalla tai toisella päästäkseen lisääntymään ja runsastumaan - ongelma on siten yhteinen tämän taidon loistavasti "osaavan" influenssaviruksen kanssa. Mutta onko koronalla samanlainen muuntumiskyky kuin espanjantaudin aiheuttajan jälkeläisillä ja muilla sukulaisilla?

Juuri nyt näyttäisi siltä, että vastaus on kyllä. Viruksesta on nimittäin havaittu uusia muunnoksia, jotka ovat kaikki omicron-varianttien jälkeläisiä. 

Yksi niistä, nimeltään BA.2.75.2, näyttää juuri nyt leviävän nopeasti Intiassa, Singaporessa ja osassa Eurooppaa. Kuten nimestä näkyy, se ei ole edellisen valtaviruksen eli BA.5:n jälkeläinen, vaan muuntunut sitä edeltäneestä BA.2:sta. Sen sijaan toisella uudella variantilla BQ1.1:llä - joka on niin ikään levinnyt moniin maihin - on juuret BA.5:ssä. 

Huolimatta näiden uusien virusten erilaisista sukupuista, on niillä samanlaisten uusien mutaatioiden yhdistelmä, jonka avulla ne ovat pystyneet kiertämään rokotusten ja aiempien tartuntojen aiheuttaman immuniteetin. Kyse on niin sanotusta konvergentista evoluutiosta, jossa eliöt kehittävät toisistaan riippumatta samanlaisia ominaisuuksia (esimerkiksi linnun ja perhosen siivet). 

Uusilla viruksilla on puolisen tusinaa yhteistä uutta mutaatiota, joiden ansiosta myös koronan hoitaminen siihen sairaalassa käytettävillä vasta-aineilla uhkaa käydä tehottomaksi. Eikä siinä kaikki, sillä Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan myös rokotteet tehoavat peräti kuusi kertaa tehokkaammin väistymässä olevaan valtavirukseen BA5:een kuin uuteen BA.2.75.2:een. 

BQ1.1 on ilmaantunut myös Kiinaan ja kykenee siellä kiertämään aiempien koronavirusversioiden aiheuttaman immuunivasteen. Nämä virukset ovat nopeasti lisääntymässä ympäri maailman.  

Uudet koronavirusmuodot - mukaan lukien edellä mainitut kaksi - ovat todennäköisesti myös Suomessa lisääntyvien tartuntojen taustalla. Nähtäväksi jää, pysähtyykö tämä epidemia-aalto, kun ihmiset saavat uusia omicron-viruksiin perustuvia rokotuksia. Samoin se, kuinka virulentiksi uudet virukset lopulta osoittautuvat. 

Tässä suhteessa tieto siitä, että niiden kyky tarttua solun pinnalla olevaan reseptoriinsa on yhtä hyvä kuin aiemmilla omicron-varianteilla, on huolestuttava. Toisaalta vieläkään ei ole kovin selvää, mitkä muut tekijät vaikuttavat koronavirusten tappavuuteen - eikä etenkään se, ovatko uuden viruslinjat niiden suhteen verrannollisia aiempiin viruksiin. 

Näillä tiedoilla meidän on jäätävä odottelemaan tulevaa talvea. Itse veikkaan kuitenkin, etteivät uudet koronamuunnokset nosta kuolleisuutta juuri sen enempää kuin viime talven valtamuodot. Perusteena tälle näkemykselleni on se, että vaikka immuniteettimme teho uusia viruksia vastaan olisi vain kuudesosa siitä, mitä se on aiempia viruksia vastaan, on tilanne kuitenkin oleellisesti parempi kuin pandemian alkuaikoina, jolloin ihmisillä ei ollut SARS-CoV-2-virusta vastaan lainkaan immuniteettia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Missä omikron syntyi ja miten tehokkaasti se on tappanut ihmisiä Etelä-Afrikassa?
Hallitus päätti yhteiskunnan avaamisesta
SARS-CoV-2 on muuttumassa virusfossiiliksi

Ilmastonmuutos ja väestönkasvu tuottavat tuhansia uusia viruksia

Kuten arvoisa lukijani muistaa, tarttui COVID-19 pandemian aiheuttanut SARS-CoV-2 ihmisiin jostain eläimestä, johon se oli siirtynyt mitä todennäköisimmin lepakoista. Tällaista tauteja, joita aiheuttavat virukset ovat siirtyneet ihmisten riesaksi eläimistä, kutsutaan zoonoosiksi, eikä koronavirus ole suinkaan ainoa laatuaan, sillä espanjantaudin aiheutti linnuista siirtynyt influenssavirus ja myyräkuumetta aiheuttaa - kuten nimikin sanoo - pikkunisäkkäistä ihmisiin tarttuva virus.  

Nature-lehdessä oli äskettäin tutkimusraportti, jonka mukaan eri eläimissä esiintyy ainakin 10 000 viruslajia, joilla on kyky tartuttaa ihmisiä, mutta toistaiseksi suurin osa niistä esiintyy vain luonnonvaraisissa nisäkkäissä. Mikäli ilmasto kuitenkin lämpenee ennustetusti, tapahtuu sen seurauksena eläinten vaelluksia uusille seuduille. Lisäksi ilmaston lämpeneminen ja väestönkasvu pakottavat ihmiset ottamaan aiemmin luonnontilaista maata omaan käyttöönsä. 

Aiemmin erillisten eläinlajien joutuminen yhteyteen toistensa kanssa lisää mahdollisuuksia virusten leviämiseen niiden kesken, jolloin näiden taudinaiheuttajien mahdollisuus päästä tartuttamaan myös ihmisiä kasvaa. Lehdessä julkaistussa simulointitutkimuksessa tehtiin ennusteita maantieteellisen levinneisyysalueen muutoksista seuraavan 50 vuoden aikana 3 139 nisäkäslajille. 

Mallinnusten mukaan tutkijat ennustivat aiemmin erillisten lajien joutuvan kosketuksiin toistensa kanssa erityisesti Aasiassa ja Afrikassa korkeilla korkeuksilla, biologisen monimuotoisuuden keskuksissa sekä alueilla, joilla väestötiheys on suuri. Kaikkiaan tutkijat arvelivat uusia viruksia siirtyvän lajien välillä peräti 4 000 kertaa. 

Lepakot tartuttavat simulaatioiden mukaan suurimman osan uusista viruksista eri lajeihin ja sitä kautta helpottavat niiden tarttumista myös ihmisiin. Tämä ekologinen muutos saattaa itse asiassa olla jo käynnissä, ja siksi tutkimuksen tekijöiden mukaan nyt on jo kova kiire yhdistää virusseuranta ja biologisen monimuotoisuuden muutostutkimukset erityisesti trooppisilla alueilla, joilla on jo valmiiksi eniten zoonooseja.

On siis syytä toivoa, ettei ilmasto ala lämmetä uudelleen nyt, kun se on arktisen merijään pinta-alan perusteella vakaantunut. Eivätkä maanpinnan mittaukset sen enempää kuin satelliittimittauksetkaan viittaa ilmaston lämpenemiseen vuoden 2016 voimakkaan El Niño-ilmiön jälkeen. 

Samoin olisi hyvä, mikäli tropiikissa pitäydyttäisiin nykyisillä asuinalueilla, jotta luonnonvaraisille eläimille ei syntyisi tarvetta etsiä uutta elintilaa.  Tämä lienee käytännössä mahdotonta, koska etenkin mustan Afrikan väestönkasvu on edelleen äärimmäisen nopeaa ja ihmiset ottavat siitä syystä myös tulevaisuudessa käyttöönsä uutta elintilaa. 

Toisin sanoen se näkee, joka elää. Eli Nature-lehden julkaisemaan simulaatiotutkimukseen perustuvan virusennusteen voivat aikanaan vahvistaa tai todeta virheelliseksi kaikki ne, jotka elävät vuoteen 2070 asti. Kunhan vain joku muistaisi silloin palata asiaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Missä omikron syntyi ja miten tehokkaasti se on tappanut ihmisiä Etelä-Afrikassa?
Miksi niin monet virukset tarttuvat lepakoista ja jyrsijöistä ihmisiin?
Tappajavirukset kehittyvät tulevaisuudessa yhä todennäköisemmin Afrikassa

Omikronin alhaiselle virulenssille löytyi syy

Suomi on parhaillaan vaikeuksissa SARS-CoV-2-viruksen omikron-muunnoksen kanssa. Tartuntoja on päivittäin viisinumeroinen luku ja kuolleitakin keskimäärin kymmenen päivässä. Ja mikä pahinta, terveydenhuollon kapasiteettikin joutuu ennusteiden mukaan resurssiensa rajoille. 

Taisin olla Suomessa ensimmäinen, joka ensin epäili ja sitten totesi tilastojen perusteella, ettei omikron ole yhtä virulentti kuin aiemmat koronaviruksen muunnokset. Tämä käsitys on nyt valtavirtaa kaikkialla maailmassa. 

Eilisessä Nature-lehdessä kerrottiin, että nyt on saatu myös selville mahdollinen syy omikronin vähäisemmälle virulenssille. Erilaisten jyrsijä- ja muiden kokeiden perusteella omikron ei nimittäin infektoi syvällä keuhkoissa olevia soluja yhtä tehokkaasti kuin ylempien hengitysteiden soluja. Ero aiempiin virusmuunnoksiin on peräti kymmenkertainen.

Ei siis ole mikään ihme, jos kuolleisuus- ja vakavan sairauden riski on tartunnan saaneilla oleellisesti laskenut. Ja mitä tulee noihin käyttämiini Etelä-Afrikan tilastoihin, niin niiden perusteella voi edelleen tehdä sen johtopäätöksen, ettei omikron ole likimainkaan yhtä vaarallinen tartunnan saaneille kuin edeltäjänsä. 

Edelle kirjoittamastani huolimatta edelleen on syytä ottaa rauhallisesti, välttää virustartuntoja ja rokotuttaa itsensä. Tätä kautta vähennetään terveydenhuoltoon kohdistuvaa painetta ja pelastetaan sitä kautta ihmishenkiä.

Nähtävissä on kuitenkin jo selvästi, että koronapandemia on nyt menossa ohi, koska ensinnäkin itse viruksen evoluutio on suuntautunut kohti vähemmän tappavia muotoja ja toiseksi viruksen suuri tartutuskyky johtaa siihen, että ajan myötä jokainen ihminen saa sen - ellei siten rokotuksen luoma immuniteetti estä sitä - joten jatkossa virustartunnan aiheuttamat vakavat sairastumiset ovat joko virustartunnan tai rokotuksen ansiosta kertaluokkaa nykyistä epätodennäköisempiä. 

Lopputuloksena SARS-CoV-2 muodostunee samankaltaiseksi vitsaukseksi kuin muutkin ihmiskuntaa kiertävät enemmän tai vähemmän vakavat hengitysteiden virukset. On mahdollista, että sen vakavuus laskee influenssan tasolle, mutta ei myöskään ole poissuljettu, ettei siitä olisi jatkossa senkään vertaa haittaa.   

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koronaviruksen omikron-muunnos on aiempia variantteja säyseämpi, mutta tukkii terveydenhuollon
Nyt tiedämme pääsikö korona karkuun kiinalaislaboratoriosta
SARS-CoV-2 on muuttumassa virusfossiiliksi