Eiliset turvapaikanhakijat syövät reilusti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevan vuoden säästöt

Suomi sulki eilen neljä raja-asemaa ehkäistäkseen Venäjän hybridivaikuttamista. Tämä tapahtui hyvästä syystä, vaikka joku itäsuomalainen tutkijatohtori ja Venäjän sotatoimia polttoaineita ostamalla tukeva rajanylittäjä protestoivatkin asiaa. Niin, ja tietenkin vanha kommunisti ja ihmisoikeusaktivisti Martin Scheinin. 

Tosiasia kuitenkin on, että pelkästään eilisen päivän aikana Suomeen saapui venäläisten masinoimana yhteensä 163 kehitysmaalaista. Kun muistetaan, että maahan tulleet ihmiset kuuluvat sellaisin väestöryhmiin, joiden nettovaikutus on henkeä kohden ainakin 10 000 euroa vuodessa, voimme laskea tämän joukon - olettaen, että he kaikki ovat oikeutettuja turvapaikkaan - aiheuttamien kustannusten olevan jatkossa minimissäänkin 1,63 miljoonaa euroa vuodessa. Jos nämä ihmiset olisivat keskimäärin 30-vuotiaita ja eläisivät 80 vuoden ikään, syntyisi heistä suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi kustannusta yhteensä 81,5 miljoonaa euroa. 

Summaa voi verrata vaikkapa siihen, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aikoo karsia menojaan ensi vuoden aikana noin 55 miljoonalla eurolla, joka tarkoittaa noin 80 henkilötyövuotta. Käytännössä se tarkoittaa luopumista joistakin palveluista, mikä luonnollisesti on hankalaa niille, jotka kyseisiä palveluja käyttävät.

Kuten arvoisa lukijani huomaa, olisi pelkästään eilisen päivän aikana tulleiden hybridivaikutusvälineiden aiheuttamilla kustannuksilla voitu turvata reilusti Länsi-Uudenmaan laajuisen alueen hyvinvointipalveluiden säilyminen nykytasolla ensi vuoden ajan. Tai kuten todennäköisemmin käy, heidän maahantulonsa takia joudutaan suomalaisille tarjolla olevista julkisista palveluista tinkimään noin puolitoistakertainen määrä verrattuna siihen, mitä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on suunniteltu tehtävän tulevana vuonna. 

Siksi on selvää, ettei itärajan yli autojaan tankkaamassa käyneiden ihmisten ruikutus saa minulta tippaakaan sympatiaa. Ei etenkään se imatralainen Putinin Venäjää polttoainekaupallaan tukeva älykääpiö, joka esitti näkemyksenään, että "viattomat kärsivät muutaman hassun rajanylittäjän takia".  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talvisodan henki
Vaihtoehtoisia tulkintoja
Maahanmuuton raskas taakka

Kissaliitto huolestui

Kansainvälisten huippupoliitikkojen neuvonantajaksi ryhtyneen Sanna Marinin (sd) hallitus joutui kaudellaan kuittaamaan ison laskun koronaviruspandemiasta ja Ukrainan sodasta. Nämä ovat ymmärrettäviä menoja, joiden vastineeksi hänen kabinettinsa olisi pitänyt kyetä tinkimään muista julkisista menoista - ja jättää kokonaan toteuttamatta sellaisia, joita ei ennen sen hallituskautta ollut edes olemassa.

Suurin niistä oli hyvinvointialueuudistus. Se toteutettiin kustannuksia säästämättä, minkä seurauksena nämä alueet ovat nyt akuutissa kustannuskriisissä. Helsingin sanomien mukaan pääkaupunkimme pitäisi nipistää pelkästään soten peruspalveluista vuoden 2026 loppuun mennessä 100–200 miljoonaa, Vantaan ja Keravan 35 miljoonaa ja Länsi-Uusimaan vajaat 70 miljoonaa euroa. 

Päälle tulee vielä Husin menojen supistustarve - mikä tekee lehden mukaan kolmanneksen lisää. Taloustilanne on samankaltainen kaikilla muillakin hyvinvointialueilla

Tässä tilanteessa oli suorastaan irvokasta lukea MTV3:n tuoretta artikkelia, jossa kerrottiin Suomen kissaliiton olevan huolestunut eläinten aseman heikkenemisestä, koska Petteri Orpon (kok) hallitus on päättänyt lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen tehtävän. Ilmeisesti kyseisessä kansalaisjärjestössä ei vieläkään ymmärretä Suomen talouden nykytilan vakavuutta tai julkisten menojen tärkeysjärjestystä.

Onneksi hallituksella näyttäisi olevan siitä käsitys. Siitä kertoo esimerkiksi se, että Ilkka-Pohjalaisen mukaan hallitus on eläinsuojeluasiamiehen palkanmaksun sijaan heltynyt leikkaamaan lapsiperheiden tuesta hiukan vähemmän kuin sen ohjelmassa oli suunniteltu. Tämä kuulosta järkevältä tilanteessa, jossa suomalaisnaiset synnyttävät lapsia vähemmän kuin kertaakaan sitten suurten nälkävuosien. 

Pelivara on kuitenkin ohut, sillä maan taloudessa tapahtuu nyt paljon negatiivisia asioita. Rakennusyrityksiä kaatuu ja tehtaita suljetaan, joten kesäisen talousennusteen mukainen lievä talouskasvu saattaa jäädä toteutumatta, vaikka viime päivinä on toki kuultu positiivisiakin uutisia. Toivoa sopii, että ne yhdessä julkisten menojen priorisoinnin kanssa johtavat Suomen kohti parempaa tulevaisuutta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Demareiden natsista ja kissanrääkkääjästä lehdistön ryhtiliikkeeseen
Hienoja tavoitteita
Kissauutinen

Nuorisorikollisuus on hurjassa kasvussa

Nuorisorikollisuudessa nähtiin eilen päättyneenä vuonna valtava piikki. Asiasta kertoneen uutisen mukaan Helsingin poliisissa yli marraskuun loppuun mennessä kirjattu 200 sellaista ryöstörikosta, joissa alaikäinen tekijä tai tekijät olivat tiedossa. Määrä on suurempi kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ja siinä on kasvua edellisvuoteen peräti 155 prosenttia.

Myös Uudellamaalla tilastot kertovat samaa tarinaa, joten ei ihme, että edelle linkitetyssä artikkelissa haastateltu rikoskomisario näki viime vuoden rikollisuudessa aikamoisen piikin. Tosin hän pani ainakin osan siitä vuosittaisen vaihtelun piikkiin ja povasi siitä syystä kuluvalle vuodelle toiveikkaasti, että "ryöstörikokset tulevat ensi vuonna laskemaan". 

Pidemmällä aikavälillä poliisi oli sikäli pessimistinen, ettei hän usko nuorisorikollisuustrendin muuttuvan. Sen taittaminen vaatisi hänen mukaansa toimia muualla yhteiskunnassa - erityisesti sosiaalitoimessa. 

Myös nuorison tekemä väkivaltarikollisuus on ainakin tilastojen mukaan lisääntynyt ja raaistunut Helsingissä ja Uudellamaalla.  Näin on käynyt erityisesti rikosoikeudellisesti alaikäisten parissa.

Siitä huolimatta toinen juttuun haastateltu komisario ei nähnyt ratkaisuksi Perussuomalaisten ehdottamaa rikosvastuun alaikärajan laskemista. Tämä johtui siitä, että hänen mukaansa rikosvastuuikään tultaessa vain rikoksista ilmoittaminen vanhemmille taikka poliisille vähenee - ei itse rikosten tekeminen.

* * *

Poliisin mukaan nuorisorikollisuuden kasvu liittyy ns. katujengi-ilmiöön. Siis siihen rikollisuuden lajiin, jossa tekijät ovat nuoria ja pääsääntöisesti maahanmuuttajataustaisia. 

Mielenkiintoista ja samalla äärimmäisen huolestuttavaa on se, että näihin jengeihin liittyvissä takavarikoissa on löydetty ampuma-aseita ja jopa konetuliaseita. Toistaiseksi jengiläisten määrä ei ole määrättömän suuri, vaan esimerkiksi Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella asuu poliisin mukaan vain "ainakin parikymmentä katujengeihin kytköksissä olevaa nuorta". 

Lienee kuitenkin selvää, ettei jengiläisten määrä tule putoamaan mihinkään, ellei ilmiön juurisyihin puututa. Niitä ovat erityisesti yhteiskunnan etninen ja kulttuurinen polarisoituminen sekä sitä suosiva väestörakenteen muutos, joita voitaisiin haluttaessa säädellä mm. maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalla. 

Jostain syystä näiden politiikan lajien toteuttamisessa on viimeisten vuosikymmenien aikana kuitenkin pikemminkin edistetty kuin vähennetty ongelmia. Maahan on otettu lyhyessä ajassa valtava määrä ihmisiä, joiden tiedetään esimerkiksi Ruotsin kokemusten mukaan muodostavan ajan myötä väkivaltaisia katujengejä. Samoin on tuettu näiden ihmisten mukanaan tuomien länsimaiseen yhteiskuntaan huonosti sopivien kulttuuripiirteiden ylläpitämistä. 

Edelle linkittämässäni jutussa ei mainittu lainkaan seksuaalirikoksia, joiden tiedetään niin ikään liittyvään maahanmuuttajiin ja siten kuuluvan harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksiin. Tästä erityisesti naisten turvallisuuteen liittyvästä aiheesta en löytänyt kuin viime vuoden ensimmäisen neljänneksen kattavan tilaston, mutta sen mukaan  seksuaalirikosten määrä kasvoi peräti 31,8 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. 

Nähtäväksi siis jää, kuinka suomalaisen yhteiskunnan turvallisuustilanne kehittyy alkaneena vuonna. Toivoa tietenkin sopii, että olen pessimismissäni täydellisen väärässä, katujengit katoavat ja humanitaarisesta maahanmuutosta tulee Suomelle se rikkaus ja voimavara, jota meille on luvattu ainakin 1990-luvun alusta alkaen. 

Näillä toiveikkailla sanoilla haluan toivottaa teille - arvoisat lukijani - hyvää alkanutta vuotta!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
60 prosenttia suomalaisista pelkää katuväkivaltaa
Sauli Niinistö nosti maahanmuuttopolitiikan pöydälle
Poliisi perusti jengirikosryhmän - ei heijasta ministeri Mikkosen näkemystä