Yle oli tehnyt täksi aamuksi jutun siitä, kuinka katoavat koppakuoriaiset kertoisivat metsätaloutemme heikosta kestävyydestä. Juttuun oli haastateltu Jyväskylän yliopiston professoria Mikko Mönkköstä, joka tunnetaan kovana jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujana.
Uutista varten oli valmisteltu grafiikka, johon oli otsikon mukaan kuvattu alueellisesti ne alueet Suomessa, joissa metsähakkuiden määrät olivat vuosina 2015- 2018 ylittäneet puuntuotannollisesti kestävän tason. Kuvasarjassa keltaisen ja ruskean sävyillä väritetty alue kasvoi kuin pullataikina.
Tarkemmin katsoen tosin olikin niin, että kuvassa laajeni myös - ja etenkin - keltaisella merkitty alue, joka kuvasi alueita, joissa oli hakattu 86-99 prosenttia eli vain melkein kestävän hakkuun määrä. Siitä huolimatta kuvan otsikossa siis luki suurella fontilla, että "Kestävän hakkuukertymäarvion ylityksen vuonna..."
Grafiikka oli siis yksiselitteisesti harhaanjohtava valeuutinen.
Itse huomasin tämän vasta siinä vaiheessa kun kirjoitin tätä tekstiä. Kuinkahan monelle Ylen asiakkaalle koko asia jäi huomaamatta kokonaan?
No miksi sitten ryhdyin kirjoittamaan koko tekstiä ellen huomannut edelle kuvaamaani yksityiskohtaa ennen tietokoneeni näppäimistön kimppuun käymistä?
Se johtui siitä, että tiesin metsähakkuiden olleen vuonna 2018 kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla ja romahtaneen siitä viime vuonna (asiasta saa käsityksen esimerkiksi täältä). Mutta tästä tosiasiasta ei koko Ylen juttu maininnut halaistua sanaa.
Mutta niin, ne koppakuoriaiset. Jutun alkupuolella haastatellun professori Mikko Mönkkösen mukaan "metsiä hoidetaan tänä päivänä niin, että puut kasvavat hyvin ja ne eivät kuole. Kun ne korjataan pois niin sinne ei jätetä puuta lahoamaan."
Väite on absurdi, sillä Suomessa on erilaisten sertifiointijärjestelmien mukaisesti jätettävä kaikille hakkuualoille tietty määrä säästöpuita, jotka joko jatkavat kasvuaan tai kaatuvat tuuleen. Niinpä jutun loppupuolella - jonne vain osa lukijoista jaksaa - haastateltu Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Markku Vaario kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkimukseen perustuen, että lahopuun määrä on 1990-puolivälistä alkaen kasvanut Etelä-Suomessa, vaikka Pohjois-Suomessa näin ei olekaan käynyt.
Siten myös professori Mönkkösen lausunnon sisältö oli valeuutinen.
Minun nähdäkseni Ylen juttu onkin tiedonvälityksen sijasta osa sitä propagandaa, jolla pyritään ajamaan alas suomalaista avohakkuisiin ja aktiiviseen metsänuudistamiseen perustuvaa metsätaloutta. Ja jossa - kuten tämäkin juttu osoitti - keinoina ovat asiakkaiden harhaanjohtaminen ja suoranainen valeuutisointi.
Tämän toiminnan syitä en pysty ymmärtämään, sillä nykyaikainen metsänhoito on nopeasti lisännyt suomalaisten metsien puumäärää, kasvattanut yli 120 vuotiaiden puiden määriä metsissämme sekä - kuten edelle kirjoitin - nostanut viime aikoina myös lahopuuston määriä metsissämme. Siten jo nyt on nähtävissä, että suomalainen metsätalous saavuttanee hyvinkin nopeasti tilanteen, jossa myös luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen saadaan loppumaan sen lisäksi, että puuta riittää myös teollisuudelle jalostettavaksi ja sitomaan hiilidioksidia ilmasta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kolmannes pinta-alasta on suojeltava
Moraaliposerausta vai tietämättömyyttä?
Kansalaiset haluavat ensisijaisesti metsien monimuotoisuutta - entä sitten?
-
Kannattaa lähettää tämä juttu Ylelle vastineeksi ja pyytää tarkennuksia uutisointiin.
VastaaPoistaOliko tuo joku vitsi? Älä viitsi pelleillä!
PoistaNo mene ja kokeile pyytää korjausta johonkin YLE:n uutiseen vaikka se olisi kuinka virheellinen!
https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-harkitsee-yle-verosta-luopumista-ohjelmat-maksukortin-taakse/
Ceterum censeo YLE esse delendam
t: Vitjaantunut Stadilainen
Kyllä niitä joskus on korjattu, jos on ollut sopiva pyytäjä ja selkeä virhe osoittaa. Tämä proffan juttu voisi olla liian vaikea pala.
VastaaPoistaMihinhän perustuu väite, että Etelä-Suomessa lahopuiden määrä väheni 1990-luvulle saakka. Ainakin omalla kotiseudullani metsistä kerättiin polttopuiksi kaikki pystyyn kuolleet ja kaatuneet puut ja latvukset. Kun öljy- ja sähkölämmitys yleistyivät 1970-luvulta alkaen, väki väheni ja hevosista luovuttiin tiloilla, lahopuiden ja rankojen keruu loppui. Etelä-Suomen metsissä ei ole varmaan sataan vuoteen ollut niin paljon lahopuuta kuin nykyisin.
VastaaPoistaEn tiedä, mutta asia on juuri niin kuin kuvaat.
PoistaTähän liittyy varmaankin se, että taustalla koitetaan tehdä metsälakiin muutoksia, jolla metsät voidaan "suojella" omistajan mielipiteistä tai pullikoinnista välittämättä.
VastaaPoistaEli ajetaan voimakkaasti Agenda21:stä voimaan.