James Watson – yksi aikamme suurimmista tiedemiehistä on kuollut

Yksi viime vuosisadan merkittävimmistä tutkijoista on kuollut 97-vuotiaana. Tarkoitan DNA:n rakenteen yhdessä Francis Crickin ja Rosalind Franklinin kanssa selvittänyttä amerikkalaista nobelisti James Watsonia. 

DNA:n rakenteen Watson ja Crick selvittivät itse asiassa luvattomasti, sillä he tekivät sen varsinaisen työnsä ohessa tulkiten oikealla tavalla Franklinin röntgenkristallografisia tuloksia. Tästä kertoo kiehtovasti Watsonin 1960-luvun lopulla julkaisema kirja "Kaksoisheliksi", jonka tieteen historiasta kiinnostuneet voivat hankkia alle kympillä.

* * *

Nyt kuollut tieteen suuruus kasvoi katoliseksi, mutta hän kuvaili itseään myöhemmin "katolisen uskonnon pakolaiseksi". Hänen mukaansa: "onnekkain asia, mitä minulle koskaan on tapahtunut, oli se, että isäni ei uskonut Jumalaan." Niinpä hän lopetti 11-vuotiaana uskonnollisissa rituaaleissa käymisen ja omaksui "tieteellisen ja humanistisen tiedon tavoittelun".

Väitöskirjansa Watson teki USA:ssa Indianan yliopistossa, mutta siirtyi sen jälkeen tutkijatohtoriksi Kööopenhaminaan, missä hän viivähti vuoden, jatkaen matkaansa toiselle tutkijatohtoripestille Iso-Britanniaan. DNA:n rakenteen selvittäneen oivalluksensa hän sai työskennellessään Oxfordissa. 

* * *

Näiden oppivuosiensa jälkeen Watson siirtyi myöhemmin takaisin kotimaahansa. Siellä hän aktivoitui poliittisesti ja otti kantaa esimerkiksi amerikkalaisten joukkojen Vietnamiin lähettämistä vastaan ja myöhemmin vastusti ydinteknologiaa, koska siihen sisältyi vaara radioaktiivisten aineiden joutumisesta terroristien käsiin. 

Watson johti myös Cold Spring Harborin laboratoriota saaden tunnustusta siitä, että oli onnistunut "muuttamaan pienen laitoksen yhdeksi maailman suurimmista koulutus- ja tutkimuslaitoksista. Käynnistämällä ohjelman ihmisen syövän syiden tutkimiseksi, hänen johdollaan tiedemiehet ovat tehneet merkittäviä panoksia syövän geneettisen perustan ymmärtämiseen."

Vuonna 1990 Watson astui ihmisen genomikartoituksen vetäjäksi. Siitä työstä hän joutui kuitenkin vetäytymään vastustaessaan projektin tulosten patentoimista. Tämän hän ilmaisi sanomalla, että "maailman kansojen on ymmärrettävä, että ihmisen genomi kuuluu maailman ihmisille, eikä sen kansakunnille".

* * *

Watson linjasi lehtitietojen mukaan vuonna 1997, että "jos löytäisit seksuaalisuuteen vaikuttavan geenin ja nainen päättäisi, ettei halua homoseksuaalista lasta, niin antaisi hänen tehdä niin". Tällä hän ilmeisesti tarkoitti valinnanvapautta eikä varsinaisesti ajanut homoseksuaalien sikiöiden abortointia.

Watson lausui tämän jälkeen myös muita kommentteja, jotka ovat herättäneen huomiota ja närästystä monilla tahoilla. Vuonna 2000 hän kertoi, että "aina kun haastattelet lihavia ihmisiä, sinusta tuntuu pahalta, koska tiedät, ettet aio palkata heitä".

Myöhemmin hän tuki geneettistä seulontaa ja geenitekniikkaa julkisissa luennoissa ja haastatteluissa väittäen, että tyhmyys on sairaus ja "todella tyhmät" 10 % ihmisistä tulisi parantaa. Hän ehdotti myös, että kauneutta voitaisiin muokata geenitekniikalla, sanoen vuonna 2003, että "ihmiset sanovat, että olisi kauheaa, jos tekisimme kaikista tytöistä kauniita. Mielestäni se olisi hienoa."

* * *

Kuten edelle kokoamistani esimerkeistä näkee, oli Watsonilla mielenkiintoinen tapa hahmottaa asioita. Sellaisia olivat myös hänen käsityksensä monista muista asioista. 

Watsonin mukaan rotuun ja etnisiin ryhmiin liittyvillä stereotypioilla on geneettinen perusta: juutalaiset ovat älykkäitä, kiinalaiset älykkäitä, mutta eivät luovia konformismin vuoksi, ja intialaiset ovat orjallisia kastin sisäisen endogamian vuoksi. Hänen mukaansa "kaikki sosiaalipolitiikkamme perustuu siihen käsitykseen, että heidän (mustien) älykkyytensä on sama kuin meidän (valkoisten) – vaikka kaikki testit sanovat, ettei näin oikeastaan ​​ole".

Tämä näkemys herätti vastalauseita, ja johti lopulta Watsonin eläköitymiseen siitä huolimatta, että tämän tarkoituksena oli "edistää tiedettä, ei rasismia". Valitettavasti aika ei ollut vielä silloin siihen valmis – eikä taida olla vielä nykyisinkään.

* * *

Watsonin persoonaan toi oman mielenkiintoisen vivahteensa vielä se, että hän myi vuonna 2014 Nobel-mitalinsa, koska hänet oli leimattu "epäpersoonaksi" näkemystensä perusteella. Hän ei kuitenkaan pitänyt kaikkia saamiaan rahoja, vaan osa kerätyistä varoista – 4,1 miljoonaa dollaria – käytettiin tieteellisen tutkimuksen tukemiseen. Mitalin ostanut venäläinen oligarkki Alisher Usmano palautti sen myöhemmin Watsonille.

Lopetan tämän muistokirjoitukseni toteamalla, että James Watson oli paitsi suuri tieteen edelläkävijä, niin myös rehellinen tieteellisen tiedon ja sen vapauden puolustaja, mikä ajoi hänet lopulta sivuraiteille. Ei siitä syystä, etteivätkö hänen näkemyksensä olisi olleet tieteellisen tiedon mukaisia, vaan siksi, etteivät ne sopineet läntistä maailmaa yhä vankemmin hallitsevaan arvoliberalistiseen unelmahöttöön.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kohutun koulututkimuksen tekijöiden kehno tutkimusetiikka
Nobelistin ja salaliittogurun elämä: Luc Montagnierin tarina
Älykkyyden evoluutiosta

Lapset tekevät naisista konservatiiveja

Verkkouutiset teki jutun ruotsalaispoliitikon näkemyksestä, jonka mukaan naiset ja kaupunkilaiset äänestävät vihervasemmistoa täsmälleen niin kauan kuin heillä ei ole lapsia. Lapsen synnyttyä poliittiset mielipiteet kuitenkin muuttuvat ja poliittinen arvomaailma kääntyy kohti oikeistoa. 

Poliitikon mukaan kyse on ihmisen henkisestä asemasta elämänkaarella: "kun ihmiset ovat lapsia, he ovat huolissaan, he ovat idealistisia ja välittävät Gretasta, ilmastosta ja rauhasta", mutta "kun he hankkivat lapsia ja kasvavat, he alkavat välittämään minkälaisia jengejä hengailee kuntosalin ulkopuolella myymässä huumeita, millaiselta tulokset näyttävät kouluissa ja niin edelleen".

* * *

Näkemys on kieltämättä mielenkiintoinen, ja siksi päätin katsoa, onko sille olemassa tieteellistä perustetta. Ja sellainen tosiaan löytyi – vieläpä ruotsalais-suomalaisena yhteistyönä tehtynä. Sen mukaan uusien äitien arvot siirtyivät lapsen synnyttyä kohti konservatismia sekä heidän omiensa että puolisoiden mielestä. 

Tämän perusteella voisi siten ennustaa, että mikäli suomalaisten lapsiluku pysyy viime vuosien tavoin matalana ja ensisynnyttäjien ikä korkeana, on poliittinen vihervasemmisto vahvoilla. Sen sijaan, mikäli lasten hankinta nähdään jossain vaiheessa jälleen keskeisenä asiana elämässä, siirtyy yhteiskunta kohti perinteisiä konservatiivisia arvoja.

Päivän aiempi merkintä:
Onhan meillä varaa

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Irakilaisinaisella oli asiaa
Fanatismi on vaarallista
HS:n toimittaja kasvatti lapsia Rautatientorin mielenosoitusten välimaastossa

Luonnonsuojelu ja eliöiden sopeutuminen

Luonnon monimuotoisuuden säilymisestä on tullut yhä useamman ihmisen huoli tai suoranainen murhe. Siihen on syynä osittain luonnonsuojelua lobbaavien kansalaisjärjestöjen toiminta, mutta peloille on myös tieteellisiä perusteita. 

Toisaalta ainakin itselleni on syntynyt sellainen epäilys, että ihmiset kuvittelevat eliöiden ja eliöyhteisöjen olevan jollain tavalla erittäin stabiileja ja sopeutumiskyvyttömiä. Eikä heillä ole selkeää käsitystä siitä, että evoluutio sopeuttaa kaikkia eliöitä sellaiseen ympäristöön, joka niitä ympäröi. Ja samalla vähentää eliölajien sukupuuttoriskejä.

Tästä syystä oli mielenkiintoista lukea Saksassa tutkijana toimivan Elizabeta Briskin ja hänen kumppaneidensa julkaisema tutkimusartikkeli, jossa raportoitiin tähän mennessä laajimmasta selvityksestä siitä, miten eliöt sopeutuvat ihmisen muovaamaan ympäristöön. Tutkimuksessa tarkasteltiin Itämeren eteläosissa elävää sinisimpukkaa sekä kahta katkalajia.

Koeasetelmassa verrattiin toisiinsa kunkin lajin erilaisia populaatioita - eli yksilöitä kerättiin kustakin lajista sekä suojelluista ja ihmisen muokkaamista elinympäristöistä. Sen jälkeen niiden kykyä sietää veden suolapitoisuutta sekä veteen liuenneen hiilidioksidin osapainetta näiden lajien luonnonmukaisessa (14-16 °C lajista riippuen) ja epäluonnollisen korkeassa (25-27 °C) veden lämpötilassa. 

Nämä analyysit paljastivat - sinänsä odotetusti - että muokatuista elinympäristöistä peräisin olevat populaatiot suoriutuivat stressaavissa olosuhteissa yleensä paremmin kuin suojelluista elinympäristöistä tulevat populaatiot. Eikä siinä kaikki, sillä eniten muokatuista elinympäristöstä peräisin olevat yksilöt osoittautuivat kaikkia muita kestävimmiksi. 

Tulostensa perusteella tutkijat totesivat, että eliöiden populaatiot sopeutuvat elämään ympäristöissä, joita ihmistoiminta muuttaa. Näin tulee käymään mitä ilmeisimmin myös siinä tapauksessa, että maapallon ilmasto lämpenee tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. 

Tutkijat eivät kuitenkaan tulleet maininneeksi raportissaan, että he tulivat samalla falsifioineeksi monien ihmisten ja erityisesti luonnonsuojelijoiden näkemyksen eliöiden ominaisuuksien staattisuudesta. Ja siten tuottaneeksi tieteellistä tietoa, jonka pitäisi vähentää ihmisten murhetta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Monimuotoisuus tautien taustalla
Lapsiuhreja, sukulaisia ja supernopeaa evoluutiota
Luonnonsuojelubiologian perusteet horjahtivat

Askelia Suomen kehitysmaalaistumisessa

Traficom kertoi maahanmuuttajien järjestäytyneestä toiminnasta ajokorttiin ja taksinkuljettajan oikeuksien saamiseen vaadittavien kokeiden yhteydessä. Sen mukaan suomen kieltä sujuvasti puhuneet henkilöt ovat suorittaneet niitä kielitaidottomien ja ajotaidottomien maanmiestensä puolesta. 

Motiivina tälle toiminnalle ei ole maahanmuuttajien keskinäinen solidaarisuus, vaan huijarit ovat vaatineet palveluksistaan rahaa. Siten kyse ei ole millään mittapuulla hyväksyttävästä toiminnasta vaan yksiselitteisesti rikollisuudesta.

Sinänsä tällainen uutinen ei suuremmin yllätä ainakaan allekirjoittanutta. Onhan kyse "ainoastaan" yhdestä uudesta askeleesta Suomen kehitysmaalaistumisprosessissa, josta suurimman huomion ovat saaneet vielä tätäkin vakavammat rikostyypit.

* * *

Suomalaisen yhteiskunnan muutokseen maahanmuuton seurauksena liittyi sekin uutinen, jonka mukaan opetusministeri Anders Adlercreutz (ruots) ei kannata islamin lisäämistä ylioppilaskokeeseen, kuten katsomusaineiden uudistamista pohtinut kehittämisryhmä on ehdottanut. Sen sijaan hän ehdotti uskonnon korvaamista kaikille yhteisellä katsomusaineella. 

Ministerin ajatus ei ole uusi, vaan kouluissamme opetettavien uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaineiden korvaamista yhdellä katsomusaineella on pohdittu jo viime vuosituhannella suomalaisten sekularisoitumisen takia. Siksi asia ei olisi itsessään mielenkiintoinen, ellei sen liikkeelle ajava voima olisi väärinymmärretty suvaitsevaisuus eli muslimimaahanmuuttajien vaatimusten edessä rähmällään oleminen.

Omalta osaltani olen kuitenkin tyytyväinen Adlercreutzin ehdotukseen, koska katson lasten uskonnollisen kasvatuksen kuuluvan heidän vanhemmilleen eikä yhteiskunnalle. Toisaalta näen kuitenkin tärkeäksi, että nuoret saisivat koulussa opetusta, joka auttaisi heitä sovittamaan omaa maailmankatsomustaan suhteessa muiden ihmisten uskomuksiin. Ja näin vähentäisi uskonnollisiin ääriliikkeisiin liittyviä riskejä.

Itse asiassa tällainen opetus olisi erityisen tärkeää juuri kehitysmaalaistuvassa Suomessa, jossa yhtenä polarisoitumisen akselina tulee epäilemättä olemaan islamin ja muiden uskomusten - tai niiden puutteen - välinen ristiriita. Ellei sitten käy niin onnellisesti, että suomalaiset poliitikot - tai oikeammin heidän äänestäjänsä - ymmärtävät huolehtia siitä, että maamme kehitysmaalaistumisen eteneminen pysäytetään järkevien poliittisten ratkaisujen kautta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Suomen yhdenvertaisuusvaltuutetulla muslimikiima?
Ruotsalaismiehiä, ihmiskauppaa ja islamia ylioppilaskirjoituksiin
Terveystiedon ylioppilaskirjoituskysymys referoi Professorin ajatuksia -blogia

Tekoäly voi parantaa salaliittoteoreetikon

Salaliittoteoriaksi kutsutaan sellaisia yleisestä käsityksestä poikkeavia väitteitä, joiden mukaan jonkin asian takana on epädemokraattinen salaliitto, vaikkei tämän tueksi ole kunnollisia perusteita tai tieteellisiä todisteita, vaan korkeintaan jonkinlaisia hämäräperäisiä anekdootteja. Niihin uskovilla ihmisillä on usein muitakin epätavallisia käsityksiä, jotka voivat liittyä esimerkiksi uskomuslääkintään, yliluonnollisiin ilmiöihin tai taikauskoisuuteen.

Vaikka monet näistä salaliitoista ovat usein varsin epäuskottavia, niihin uskotaan silti laajalti. Syyksi on esitetty, että monet ihmiset yksinkertaisesti vain haluavat omaksua salaliittoteorioita tyydyttääkseen piileviä psyykkisiä tarpeitaan tai motiivejaan, minkä vuoksi heitä ei voitaisi saada luopumaan niistä faktoilla tai vastatodisteilla. 

Siksi oli mielenkiintoista huomata amerikkalaisen Thomas Costellon ja hänen tutkijatovereidensa julkaisema tutkimusraportti, jossa oli tutkittu voisiko tekoälyllä vaikuttaa sosiaalisessa mediassa salaliittoon uskoviin ihmisiin esittämällä perusteltuja tosiasioita, jotka osoittavat näiden käsitykset vääriksi. Tekijät nimittäin olettivat faktapohjaiseen korjaavaan tietoon perustuvien väliintulojen vaikuttavan tehottomilta yksinkertaisesti siksi, että niistä tavallisesti puuttuu riittävä syvyys ja henkilökohtaisuus. 

Tutkimuksessa käytettiin kehittyneitä suuria kielimalleja (LLM), jotka ovat yksi tekoälyn muoto ja joilla on pääsy valtaviin tietomääriin sekä kyky luoda yksilöllisiä argumentteja. LLM-mallit voivat näin ollen kumota tai kyseenalaistaa suoraan jokaisen henkilön mainitsemat todisteet, joita he pitävät salaliittouskomuksiaan tukevina.

Kahdessa kokeessa 2190 amerikkalaista esitti omilla sanoillaan salaliittoteorian, johon he uskoivat, sekä todisteet, joiden he arvelivat tukevan näkemystään. Tämän jälkeen he osallistuivat kolmen kierroksen keskusteluun GPT-4 Turbo -kielimallin kanssa, jota ohjeistettiin vastaamaan näihin erityisiin todisteisiin ja yrittämään vähentää osallistujien uskoa kyseiseen salaliittoteoriaan. Verrokkiryhmän kanssa tekoäly keskusteli salaliittoon uskovien ihmisten kanssa jostain muusta aiheesta.

Tekoälyn kanssa keskustelu vähensi osallistujien uskoa valitsemaansa salaliittoteoriaan keskimäärin viidenneksellä. Tämä vaikutus säilyi vähintään kahden kuukauden ajan ja havaittiin johdonmukaisesti monenlaisissa salaliittoteorioissa John F. Kennedyn murhasta, avaruusolennoista ja illuminatista aina koronapandemiaan ja vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. 

Vähennystä tapahtui myös niiden osallistujien kohdalla, joiden salaliittouskomukset olivat syvään juurtuneita ja identiteetille tärkeitä. Samalla tekoälyn kanssa käydyt keskustelut vähensivät myös uskoa muihin - keskustelunaiheeseen liittymättömiin - salaliittoihin, minkä voi tulkita salaliittoteorioiden uskottavuuden vähentyneen näiden henkilöiden maailmankuvassa yleisestikin.

Tutkijat tekivät tästä kaikesta sen johtopäätöksen, että monet ihmiset, jotka vahvasti uskovat tosiasioiden vastaisiin salaliittoteorioihin, voivat muuttaa mielensä, kun heille vain esitetään riittävän vakuuttavia todisteita niiden virheellisyydestä. Samalla se osoittaa, etteivät näiden ihmisten aiemmat käsitykset, mahdolliset psykologiset tarpeet tai motivaatiot estä heitä ymmärtämästä tosiasioiden ja salaliittoteorioiden välisiä ristiriitoja, kunhan ne vain tuodaan riittävän selkeästi heidän nähtäväkseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin sanomat sepitti salaliittoteorian
Purra paljasti älyllistä epärehellisyyttä
Nobelistin ja salaliittogurun elämä: Luc Montagnierin tarina

Nuoria vantaalaisia ja vanha oppikoululainen

Yle kertoi nuoresta vantaalaisnaisesta, joka mainitsi, että "harkitsen vielä, äänestänkö vai en. En oikein tiedä, ketä äänestäisin ja mihin tämä äänestäminen liittyy". 

Nainen kertoi jutussa myös, että vaalit ovat hänelle hankala kysymys, koska häntä ei maailmanmeno kiinnosta ollenkaan. Siitä huolimatta hänelläkin oli mielessä muutamia tärkeitä asioita: eläinten hyvinvointi, luonto sekä nuorten hyvinvointi. Lisäksi hän haluaisi puututtavan hyväksikäyttöön ja huumeisiin sekä roskaamiseen.

Samassa jutussa seurakuntanuori valisti meitä ikäloppuja siitä, mikseivät monet nuoret äänestä. Hänen mukaansa "nuoret eivät saa tietoa. Ei tiedetä, missä on äänestyspaikkoja, ja sitten se, että ei vain jaksa äänestää. Jos ei ole ketään kiinnostavaa tuttua, eivät he jaksa mennä äänestämään."

Siksi hänen mielestään pitäisikin saada "enemmän nuoria ehdokkaiksi. Eivät he halua äänestää ketään yli 40-vuotiasta". 

Näin siis vantaalaiset alle kaksikymppiset nuoret. Ensijärkytykseni jälkeen jäin itse pohtimaan, että olisikohan sittenkin parempi, etteivät he äänestäisi ainakaan ennen, kuin jaksavat selvittää mistä politiikassa on kyse ja mitä erilaisista poliittisista vaihtoehdoista seuraa.

Samoin jäin pohtimaan omaa nuoruuttani viime vuosisadan ylipolitisoituneimpina vuosina. Kyllä silloin itselläni ja kavereillani olivat hyvinkin tiedossa poliittiset vaihtoehdot ja niiden mahdollisen valtaanpääsyn seuraukset - ja ne olivat yleisiä keskustelun aiheita myös vapaa-ajalla. 

En myöskään muista kenenkään pohdiskelleen äänestämättä jättämistä sitten, kun sen aika lopulta tuli. Vaikka toki silloinkin moni muu nuori taisi jättää äänestämättä. Ehkäpä asia oli niin, että oppikoulua käyvänä vietin aikaani erilaisessa seurassa kuin jotkut muut nuoret.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 
Ylen julkaisema profilointi-juttu: pitäisiköhän Yle-veroa nostaa?
Hakunilan tapaus alleviivasi poliitikkojemme epäonnistumista
Miksei kukaan kannata perussuomalaisia?

Uutisia sosialistien hallitsemasta Saksasta

Helsingin sanomat oli tehnyt jutun Saksan pääkaupungista Berliinistä. Sen mukaan "demari Wowereit oli Berliinin pormestarina vuosina 2001–2014. Hänen jälkeensäkin Berliiniä ovat johtaneet sosiaalidemokraatit, ensin Michael Müller ja nyt Franziska Giffey." Toisin sanoen kyseessä on vasemmiston hallitsema suurkaupunki. 

Siksi ei ole kovin yllättävää, että jutun otsikkona oli "Berliini on muuttunut ´köyhästä mutta seksikkäästä´ tilaan, jota kuvataan samoin kuin kurjimpia kehitysmaita". Tai että artikkelissa kerrottiin sekasortoisista vaaleista ja epäonnistuneesta asuntopolitiikasta sekä mainittiin jopa mellakoinnista.

Näin siksi, että yleensähän vasemmiston johtamille yhteiskunnilla on tapana ajautua monenlaisiin ongelmiin. Esimerkki löytyy hyvinkin läheltä eli Suomen vihervasemmistolaisesta hallituksesta, jonka talouspolitiikka on epäonnistunut täydellisesti. Eikä Berliini siten poikkea siitä yleissäännöstä, jonka huomattavin nykyajan edustaja on luonnonvaroiltaan uskomattoman rikas - mutta kansalleen katastrofaalinen - Venezuela.

Mutta palataan Saksaan ja Berliiniin. HS:n jutun mukaan siellä saattaa nimittäin valta vaihtua huolimatta vasemmiston natsileimoja jakelevasta vaalikampanjoinnista. 

Siksi tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä - sikäli kun valta vaihtuu - kääntyykö Berliinin kehityssuunta lähivuosina kohti normaalisti toimivaa eurooppalaista suurkaupunkia. Vai ryhtyykö valtaa pitkään pitänyt vasemmisto neliraajajarrutukseen säilyttääkseen oman valtakautensa epäsaavutukset. 

* * *

Kun nyt kerran tuli puhe Saksasta en malta olla mainitsematta, että maassa työtään tekevä toimittaja Pertti Rönkkö kertoi sosiaalisessa mediassa sen asukkaista vain joka kymmenennen olevan valmis puolustamaan maataan, mikäli se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Ilmeisesti sikäläisten ihmisten mielestä Putinin hallinto olisi heille parempi vallanpitäjä kuin sosiaalidemokraatti Olaf Scholzin johtama nykyinen hallitus. 

Harmi sinänsä, ettei Saksa ole Venäjän naapuri, vaan siihen välille perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Puola - jossa Putinin hallintoa ei kaivata päätellen maan suurista panostuksista puolustautumiseen. Näin saksalaiset eivät pääse käytännössä kokeilemaan, miltä Putinin regiimi tuntuisi saksanmaalla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilotonta tulittamista
Pari ajatusta Fortumista ja Suomen valtionvelasta
Älyllistä epärehellisyyttä

 

Uskonnottomat englantilaisten ja walesilaisten suurimmaksi ryhmäksi

Yle kertoi, että kristityt ovat menettäneet asemansa Englannin ja Walesin väestön enemmistönä. Toki he ovat edelleen suurin uskonnollisen identiteetin ryhmä, mutta uskonnottomiksi itsensä määrittelevät lähestyvät vuosi vuodelta. Nykyisellä vauhdilla näiden kahden ryhmän välinen järjestys muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana

Tosiasiallisesti sekä kristityt että ylivoimaisesti suurin osa uskonnottomista kantaa mukanaan länsimaista aatteellista perintöä, johon kristinusko on vaikuttanut voimakkaasti. Siitä syystä näiden kahden ryhmän keskinäinen järjestys ei juurikaan vaikuta siihen, kuinka englantilaiset ja walesilaiset suhtautuvat maailmaan.  

Sen sijaan muiden uskontojen vaikutus voisi olla paljon merkittävämpi. Niistä nopeimmin on kasvanut muslimien määrä. Heitä on nykyisin kuitenkin vain noin 6,5 prosenttia, joten vaikka heidän määränsä kasvaisikin nykyisellä tahdilla, kuluu vielä vuosikymmeniä ennen kuin he voisivat ohittaa kumpaakaan edellä mainittua ryhmää. 

Siten Englanti ja Wales pysyvät näillä näkymin maailmankatsomukseltaan länsimaisina britteinä vielä lastenikin sukupolven ajan. Mutta toki voidaan jo nyt nähdä, että hyvin pitkällä aikavälillä seuraava suuri muutos saattaa hyvinkin tulla muslimien taholta. 

Näin käy vain siinä tapauksessa, että sekä heidän maahanmuuttonsa intensiteetti kasvaa että jo Britanniaan päässeiden lapsiluku ylittää merkittävästi uskonnottomien ja kristittyjen perheiden jälkeläisten määrän - eikä heidän joukossaan tapahdu merkittävää sekularisaatiota. Tai sekularisoituneet säilyttävät uskonnottomuudestaan huolimatta islamilaiset arvot samaan tapaan kuin nyt uskontonsa menettäneiden entisten kristittyjen parissa on tapahtunut. 

Uskonnottomuus on lisääntynyt myös Suomessa, mutta meillä kaksi kolmesta asukkaasta on edelleen kristittyjä. Myös muslimeja lienee oleellisesti vähemmän kuin Britanniassa: Wikipedian tuoreen luvun mukaan heitä olisi noin 120 000 -130 000 eli suunnilleen kaksi prosenttia väestöstä. 

Siten Suomen islamisoituminen on vielä paljon kauempana kuin Englannissa tai Walesissa. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö väestön monimuotoistuminen vaikuttaisi lainkaan yhteiskuntaamme, vaikka kristinuskon mukaiset perusarvot säilyvätkin Suomessa valtavirtana läpi tämän vuosisadan.

Tämä on kuitenkin eri asia kuin islamin vaikutus yhteiskunnan toimivuuteen. Sille tuottavat haasteita niin Brittein saarilla kuin Suomessakin monikulttuurissa väistämättömät yhteentörmäykset ja niiden luoma polarisaatio väestöryhmien välillä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Merkillisiä uutisia Britanniasta
Seksuaalivähemmistöjen, naisten ja lasten turvallisuus maksuvälineenä
Demokratia voittaa ellei kansa vaihdu

Kaksi viidestä vihreiden äänestäjästä tukee väärää puoluetta

Vihreiden politiikka on käytännössä vasemmistolaista tai jopa äärivasemmistolaista ja johtaisi ilman muiden puolueiden vastavoimaa sosialistiseen sääntely-yhteiskuntaan. Ja sen seurauksena puolueen rajattomasta vallasta seuraisi - mikäli muun maailman tapahtumista (historiallinen ja nykyinen esimerkki) on jotain opittavissa - Suomen korruptoituminen ja talouden romahtaminen. 

Siksi oli varsin mielenkiintoista, että Ylen uutisen mukaan puolueen kannattajista vain 60 prosenttia katsoi tuoreessa tutkimuksessa olevansa poliittisesti vasemmistolaisia. Toisin sanoen peräti 40 prosenttia vihreiden äänestäjistä - joista suurin osa on naisia - ei ymmärrä minkälaisen tulevaisuuden puolesta he äänensä antavat.

Ylen uutinen perustui kunnallisen kehittämissäätiön tutkimukselle. Sen mukaan Vasemmistoliiton kannattajat ovat kohtuullisen hyvin perusteella puolueensa tavoitteista - jotka eivät juurikaan poikkea Vihreiden ajamista asioista - koska heistä 90 prosenttia katsoi olevansa vasemmistolaisia. 

Itseään oikeistolaisena pitävien yhden prosentin osuus Vasemmistoliiton kannattajista kertonee pikemminkin jotain tällaisten kyselytutkimusten ongelmista kuin puolueen äänestäjien todellisista näkemyksistä. Tämän vahvistaa samansuuruinen Kokoomusta äänestävien yhden prosentin osuus, joka kertoi olevansa vasemmistoon kallellaan. 

Vihreiden ja Vasemmistoliiton lisäksi myös Sosialidemokraattien kannattajat asemoivat itsensä yli 60-prosentisesti vasemmistoon, mutta heidän joukossaan oli paljon myös itsensä poliittiseen keskustaan sijoittavia - lieneekö tähän vaikuttanut puolueen tannerilainen perintö, vaikkei se enää nykyisin näykään demareiden vasemmistosiipeen lukeutuvan Sanna Marinin johtaman puolueen politiikassa. 

Keskustan ja RKP:n äänestäjistä suurin osa sijoitti itsensä odotetusti poliittiseen keskustaan. Sen sijaan Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vertailu on tässä suhteessa erityisen mielenkiintoista, koska eduskunta päätti taannoin sijoittaa jälkimmäisen istumajärjestyksessä Suomen oikeistolaisimmaksi puolueeksi. 

Päätös oli puolueiden äänestäjäkunnan valossa vilpillinen eli väärä. Perussuomalaisten kannattajista nimittäin vain 51 prosenttia sijoitti itsensä poliittiseen oikeistoon, kun taas kokoomuslaisista näin teki peräti 83 prosenttia. Olisiko siis tullut aika eduskunnassakin tunnustaa tosiasiat ja vaihtaa puolueiden suuren salin paikat vastaamaan tosiasioita? 

* * *

Kuten kaikki tiedämme, on huomenna aluevaalien varsinainen äänestyspäivä. Tässä mielessä Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus sattui juuri sopivaan aikaan, vaikka sillä tuskin onkaan sen suurempaa merkitystä vaalien lopputulokseen. 

Siitä huolimatta olisi hyvä, jos äänestäjät jäisivät hetkeksi pohtimaan tutkimuksen sisältöä. Ja erityisesti sitä, että antavatko he lopulta äänensä sellaiselle ehdokkaalle ja puolueelle, jotka tosiasiallisesti ajavat heidän omaa näkemystään hyvinvointialueiden kehittämisestä. 

Vai ovatko he sittenkin joidenkin puolueiden propagandan uhreja ja tulevat vaaleissa tukeneeksi sellaista yhteiskunnallista kehitystä, joka ei vastaa heidän omaa maailmankatsomustaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreät ovat saaneet ylivoimaisesti eniten verorahoitteista näkyvyyttä loppuvuonna 2021
Tarkoittaako vihreä verouudistus sitä, etteivät ohisalolaiset olisi sosialisteja?
Kansan uutisten vieras valaisi vasemmiston maailmankuvaa

Keijoko keijotti Helsingin yliopiston?

Pyrin yleensä kirjoittamaan yhden ajatuksen päivässä - tänään se koski ajankohtaisia metsäasioita. Mutta syyslomakautisen päivän mittaan kuulin toisenkin uutisen, joka pakotti - tai suorastaan vaati - ajattelemaan vielä toisenkin kerran.

Kirjoitin nimittäin eilen kovasti kohua herättäneestä uutisesta, jossa tummahipiäisen germaanitytön väitettiin raivostuneen nähdessään tovereidensa leikkivän jossain opiskelijariennossa Afrikan tähti-pelin hahmoina. Totesin jo tuolloin, että "koko tarina kuulostaa Keijo Kaarisateen kehittelemältä".

Uskoin tarinan kuitenkin todeksi, koska asian esille nostaneen IL:n jutut olivat toimittajan kirjoittamia, ja kyseinen henkilö oli jo ennen tätä kirjoittanut useita juttuja samaan lehteen. Tähän ratkaisuun vaikutti myös se, että Keijon tapana on aiemmin ollut lähettää samankaltaisia järjettömiä, mutta ns. suvaitsevaista maailmankuvaa mukailevia kirjoituksia valtamedioiden yleisönosastoihin, ja ne ovat niitä yksi toisensa jälkeen julkaiseet.

Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että olisi sittenkin pitänyt uskoa omaa arviota, sillä Keijo Kaarisade kyseli Twitterissä Helsingin yliopiston viralliselta Twitter-tililtä että "Miten menee omasta mielestä @helsinkiuni? #keijotus". Tämä on se ilmaisumuoto, jota hän on käyttänyt aiemminkin.

Hän kertoi myös, että "jos aiempien keijotusten kaava toistuu, Helsingin yliopisto tunnustaa pian tulleensa keijotetuksi ja että virhe oli ettei keijotusta tunnistettu, eikä se että Afrikan tähden takia syyllistetään suomalaisia rasisteiksi ja määrätään henkilöstö kalliiseen uudelleenkoulutukseen".

Lisäksi Kaarisade kertoi yhdessä viestissään, että "Keijolle tulee jo tilitystä yliopistoväeltä: ´Sinun takiasi joudun käyttämään monta työpäivää antirasismikoulutukseen oman tutkimus- ja opetustyön sijaan´!" Ja ripotteli vielä suolaa tuoreeseen haavaan vinkkaamalla, että "🚨@helsinkiuni teillä on rasisteja joiden mielestä tiede on muka tärkeämpää kuin Afrikan tähden kitkeminen kampukselta! 🚨"

Ja piruili hiukan myöhemmin vielä, että "Huhujen mukaan Helsingin yliopiston johdossa on tänään kyselty: ´Mitä se keijotus tarkoittaa?´ Uskotteko jo että koulutusleikkaukset aiheuttavat osaamisvajetta?"

Tämän tapauksen yhteydessä on mielenkiintoista, että Helsingin ylioipisto ehti jo tehdä päätöksen henkilöstölle räätälöidyn kolmipäiväisen antirasismikoulutuksen järjestämisestä osana antirasismi-teemavuotta. Koulutuksen tarkoitus on, että henkilöstö pystyy paremmin tunnistamaan ja toimimaan vastaavissa tilanteissa.

Tapaus ehti saada myös yhteiskuntatieteiden tohtorin ja entisen valtioneuvoston kansliapäällikön Risto Volasen varoittamaan yliopistoa siitä, että "jos peräännytte tämän wokediktatuurin edessä olette pian samassa tilanteessa kuin meillä 1970 -luvun stalinstien aikana ja nyt useissa amerikkalaisissa yliopistoissa eli pienet salaseurat pyrkivät määräämään, mitä saatte opettaa. USA:ssa tämä on jo pitkällä, mutta niin on myös demokratian ja tieteen puolustus."

* * *

Nähtäväksi siis jää, vahvistaako Helsingin yliopisto langenneensa keijotukseen, luopuvansa antirasistisen koulutuksen järjestämisestä ja lopettavansa perääntymisensä voukkidiktatuurin edessä. 

Mielenkiintoista on nähdä myös se, ottaako joku valtamedioistamme kertoakseen sen mitä olen edellä kertonut - joko ennen yliopiston tunnustusta tai sen jälkeen. Ja syntyykö tästä tapauksesta lopultakin terve yhteiskunnallinen keskustelu siitä, kuinka syvässä rähmässä suomalaisten on maattava voukkien ja känseleiden edessä, vai olisiko sittenkin seisottavaa selkä suorana omalla kannalla ja tosiasioihin nojaten?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Musta germaanityttö ja Afrikan tähti
Parodiahorisontin ylityksiä
Parodiat valaisivat masentavaa todellisuutta

Paskoja kulttuureita ja älyllistä epärehellisyyttä?

Luin Twitteristä tekstin, jonka mukaan  "kaikki kulttuurit eivät ole yhtä hyviä. Länsimaalainen kulttuuri on parempi kuin monen Lähi-idän maan kulttuuri... Sellaiset kulttuurit ovat paskoja, jossa väkivalta on hyväksyttyä ja naisten ainoa tehtävä on totella miehiä. Näitä löytyy paljon Lähi-idästä!"

Teksti sai luonnollisesti osakseen kommentteja. Tässä niistä muutamia. 

"Samalla tavalla joku Lähi-Idässä saattaisi kirjoittaa, että kaikki kulttuurit eivät ole yhtä hyviä. Arabikulttuuri on parempi kuin länsimaalainen kulttuuri, jossa lapset jättävät vanhempansa vanhainkotiin kuolemaan ja naiset jakavat omia alastonkuvia maksua vastaan netissä."

"Ja niissäkin kulttuureissa, joissa nämä säännöt vallitsevat, elää ihmisiä täysin normaalisti. Mites ne ihmiset, jotka kokevat olevansa onnellisia näissä kulttuureissa?"

"Vaikka ´länsimainen kulttuuri´ voi vaikuttaa paremmalta, niin kyllä länsimaisessa kulttuurista löytyy ikäviäkin piirteitä. Varsinkin Välimeren rannoilta."

"Rasisti"

"´Länsimainen kulttuuri´ oli pari sataa vuotta sitten aikalailla sellainen mitä kuvailet lähi-idän maiden kulttuurina."

"Rasisti!"

Toki keskustelu sisälsi myös paljon kommentteja, jotka myötäilivät ensimmäisen kommentin kirjoittajaa. Mutta tähän kokoamani olivat muita oleellisempia sikäli, sillä ne kertoivat siitä vaikeudesta, joka leimaa yhteiskunnallista keskusteluamme tänä aikana, jolloin laajat kansainvaellukset muokkaavat Eurooppaa. Eli monia ihmisiä vaivaava oman ideologian suhteen yhteensopimattomien tosiasioiden tunnustamisen vaikeus. 

Onhan selvää, että - ex-presidentti Paasikiveä myötäillen - tosiasioiden kieltämisen sijaan niiden tunnustaminen on viisauden alku. Näin siitä huolimatta, että sellainen näyttäisi edelle kopioimieni viestien perusteella puuttuvan monien suomalaisten ajatustavasta. 

Lopuksi todettakoon, että ensimmäisen viestin kirjoittaja ei kuulunut natseihin, äärioikeistoon, kristillisiin konservatiiveihin, perussuomalaisiin, kokoomuslaisiin tai edes peräkammarin poikiin. Sen sijaan hän oli SDP:ssä vaikuttava Kamal Jafi, joka Twitter-profiilissaan ilmaisee olevansa isä, suomenkurdi, kouluvalmentaja & demari sekä Helsingin nuorisojaoston jäsen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onnittelut SDP:lle ja Sanna Marinille onnistuneesta rekrytoinnista
Erilaisia, mutta samanarvoisia
Jos kaikki kulttuurit ovat samanarvoisia, niin mitä sitten?

Matkalla mitättömyyteen

Kuten hyvin tunnettua, on Keskusta ollut Suomen historian aikana toinen varsinaisista mahtipuolueistamme. Paino tuossa lienee sanalla historia, sillä viime vuosien gallupkannatuksen kehitys on ollut puolueen kannalta lievästi sanottuna kammottavaa. 

Puolueen tulevaisuuden kannalta saimme eilen yhden mielenkiintoisen uuden tiedonpalan. MTV3 nimittäin uutisoi, ettei sen tekemässä tunnekyselyssä puolueeseen liitetty ensimmäistäkään positiivista luonnehdintaa. 

Sellaisten sijaan Keskusta herätti ihmisissä pettymyksen, halveksunnan ja häpeän tunteita. Tämän pitäisi herätellä puolueen johtoa, sillä vaikka politiikka onkin asioiden hoitamista, vaikuttavat siihen vahvasti ihmisten tunteet - täysin riippumatta siitä, ovatko ne rationaalisia vai eivät. 

Tämän aamun Helsingin sanomat puolestaan julkaisi oman gallupinsa pääkaupungin puoluekannatuksesta. Siellähän Keskustalla ei ole koskaan ollut merkittävää jalansijaa, eikä ole nytkään. 

Tässä gallupissa oli kuitenkin yksi erityisen mielenkiintoinen piirre eli Vihreiden suosion luisuminen laskuun. Pudotusta edelliseen puoluekannatuskyselyyn kertyi yli kaksi prosenttiyksikköä, joten kannatuksen katoaminen lienee todellista. 

Epäilen vahvasti, että tässä asiassa syynä eivät ole ihmisten epämääräiset tunteet, vaan vihreän politiikan kirkastuminen äänestäjien silmissä nyt, kun puolueet ovat esitelleet omia tavoitteitaan. Tähän viittaa se, että samalla kun Vihreiden kannatus on laskenut, on Kokoomusta lukuun ottamatta muiden puolueiden kannatus säilynyt varsin vakaana - eli puolueen äänestäjäkunta ei ole tavallisen trendin mukaan siirtynyt muiden vasemmistopuolueiden vaan poliittisen oikeiston taakse. 

Toisin sanoen Helsingin vauraat naiset ovat huomanneet, että vihreitä äänestämällä he edistävät pääkaupungin sosialistisoitumista ja käskytyskulttuuria. Eikä se tietenkään sovi sellaisen ihmisen ajatusmaailmaan, jonka äänestysvaihtoehtona on Kokoomuksen äänestäminen. 

Jääkäämme siis odottamaan vaalien lopputulosta. Ja muistakaamme myös itse käyttää äänioikeuttamme - ellei muuten, niin antaaksemme mitättömyyden ansaitseville poliittisille voimille vauhtia niiden matkalle alamäkeen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jatkuvatko ekonomistien vieroksumat punavihreät bileet?
Punavihreät vievät ja Keskusta vikisee
Helsinkiin halutaan ideologista mainontaa

Vasemmistolainen sanaili vasemmistosta

Verkkouutisten mukaan Saksan vasemmistopuolueen entinen ryhmyri on lausunut omaan viiteryhmäänsä nähden järkeviä sanoja. Vai mitä ajattelette seuraavista näkemyksistä.

"´Se, joka ei ole kanssani samaa mieltä, ei ole toisinajattelija, vaan huono ihminen´. Tällainen ajattelutapa on tyypillistä vasemmistoliberaalille ympäristölle. Vasemmiston pitäisi hylätä tällainen omahyväinen asenne."

"On oltava selvä, että jokainen, joka ei ole samaa mieltä tietyistä mielipiteistä, ei ole missään nimessä natsi".

"Sen toteamisella, että maahanmuuttajia käytetään palkkojen polkemiseen tai että radikaali islam on ongelma Saksassa, ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa. Todellisessa rasismissa on kyse siitä, että ihmisiä vainotaan ja haukutaan erilaisen ihonvärin tai syntyperän vuoksi."

"Kaikkien, konservatiiveista vasemmistolaisiin, jotka ovat kiinnostuneita siitä, että maastamme ei muodostu USA:n tavoin äärimmäisen jakaantunutta, pitäisi saada takaisin kyky keskustella soveliaasti ja kunnioittavasti."

Arvoitukseksi jäi, että miksi kyseessä on entinen ryhmyri. Ja miksi hän tuo esille omat järkevän kuuloiset asenteensa vasta tästä asemasta luovuttuaan. 

Sen sijaan lienee selvää, että hän joutuu ns. paskamyrskyn silmään samaan tapaan kuin vaikkapa vasemmistotaustaiset Pirkko Saisio tai Kari Peitsamo meillä Suomessa. Myös he tulivat sanoneeksi tosiasioita, jotka kiistetään nykyisessä vasemmistossa suupielet vaahdossa ja silmälaput silmillä huutaen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Saksalainen dilemma
Sananvapauden kuoppa syveni jälleen
Fanatismismi, Pirkko Saisio, HS ja sikaporsas

Onko Perussuomalaisten tulevaisuus maahanmuuttajien ja naisten käsissä?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) ryhtyi Helsingin pormestariehdokkaaksi. Nykyisen valtuuston kokoonpanon valossa hänellä ei ole siinä menestymisen mahdollisuuksia, mutta pormestarinpaikan säilymisestä puolueen hallussa haaveilevassa Kokoomuksessa tuskin ollaan aivan niin rauhallisin mielin kuin puolueesta kantautuneiden viestien valossa voisi kuvitella. 

Onhan Halla-aho näkyvä poliitikko ja Helsingin ja koko valtakunnan ääniharava edellisissä eduskuntavaaleissa. Siten hänellä on lähtökohtaisesti laaja kannatus, joka saattaa johtaa dominoilmiöön, jossa äänestäjät kertyvät voittajan ympärille. Näin Perussuomalaiset saattaisivat moninkertaistaa edellisten kuntavaalien kannatuksensa ensi keväänä.

* * *

Yksi pitkälti käyttämätön tai ainakin julkisuudessa näkymätön potentiaalisten perussuomalaisten ryhmä ovat maallistuneet ja yhteiskuntaamme integroituneet maahanmuuttajat. Tästä vihjaisi ansioitunut islamistien paljastaja Anter Yasa twitter-tilillään. 

Hänen viestinsä sisältö oli seuraava. "Hei, @Halla_aho, protip: Vastusta islamia ja integraatiohaluttomia maahanmuttajia, sekä puhu integroituneiden maahanmuuttajien, varsinkin yrittäjien ja omilla jaloillaan seisovien oikeuksien puolesta. Viet kaikki vasemmiston äänet. Heillä jää vain sossun asiakkaat ja islamistit."

Yasan jatkoviestissä tuli vielä perusteluja. "Tällä hetkellä Suomen integroituneet maahanmuuttajat ovat ilman poliittista kotia. Ei kukaan halua äänestää vasemmistoa enää. Vain islamistit äänestävät vasemmistoa ja demareita. Eikä Kokoomus ole houkutteleva. Persuilla on suuri potentiaali. Hyödyntäkää."

Yasan ehdotus on erittäin mielenkiintoinen. Mikäli hänen näkemyksensä maallistuneiden muslimien tympääntymisestä sosialisteihin pitää paikkansa, olisi tässä halla-aholaisille käyttämätön ja luultavasti kasvava potentiaalinen äänestäjäkunta. 

Ymmärtääkseni sen saaminen puolueen taakse ei käytännössä vaatisi poliittisen linjan muutosta vaan ainoastaan viestin terävöittämistä - erottelevathan puolueen maahanmuuttolinjaukset jo nyt työperäiset ja elintasopakolaiset toisistaan. Ja asiallisesti ottaen maallistunut ja rehellistä työtä tekevä tai yritystä pyörittävä yhteiskuntaan integroitunut humanitaarisin perustein oleskeluluvan saanut maahanmuuttaja vastaa työperäistä maahanmuuttajaa.

* * *

Lopuksi ajattelin hiukan spekuloida. Jos käy niin, että Halla-aho tulee valituksi pormestariksi jäisi puolue ilman puheenjohtajaa. Kuka siis silloin nousisi sen peräsimeen?

Viime aikojen poliittisen näkyvyyden perusteella näen vain kolme mahdollisuutta: Laura Huhtasaari, Riikka Purra ja ehkä vielä Leena Meri. Toisin sanoen kaikki puolueen johtajan pestiin vahvimmin tarjolla olevat ehdokkaat ovat naisia - miehet tulevat kaukaa perästä. 

Jos puolueen johtoon siis nousisi nainen, olisi se eräänlainen vallankumous, joka todennäköisesti muuttaisi puolueen julkikuvaa erittäin paljon. Oman veikkaukseni mukaan tämä johtaisi Perussuomalaisten kannatuksen nousuun naisten parissa, mutta miesäänestäjien reaktiota on vaikea ennakoida. Ehkäpä ainakin osa heistä siirtyisi joko nukkuvien tai jonkin muun yhtä turhan puolueen kannattajaksi.

Itse kannattaisin tuollaisessa tilanteessa joko Purraa tai Meriä, koska Huhtasaarella on historiaa ja näkemyksiä, jotka varmuudella karkottavat kaltaisiani korkeasti koulutettuja ihmisiä puolueen kannattajakunnasta. Lisäksi näiden seikkojen hyödyntäminen puheenjohtajaa ja puoluetta vastaan olisi siksi helppoa, että maamme lehdistö tarttuisi niihin takuuvarmasti.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Parodiat valaisivat masentavaa todellisuutta
Väkivaltaa Myyrmannissa?
Laura Huhtasaari ja vakaumuksen vapaus

Parodiahorisontin ylityksiä

Historiantutkija Teemu Keskisarja päätti sohaista yhtä aikamme unelmakuvaa toimimalla kuten tunnettu yleisönosastokirjoittaja ja twitteristi Keijo Kaarisade. Siis kirjoittamalla kuvauksen Suomen kolonialistisesta historiasta sellaisesta muutamiin yksittäisiin anekdootteihin perustuvasta näkökulmasta, jolla politiikkamme tietty osa (esimerkki) haluaisi korvata faktapohjaiseen tutkimukseen perustuvan menneisyytemme.

Itse Keskisarjan kolumnia lukiessani hymähtelin tämän tästä. Mutta hymyni hyytyi kun siirryin kirjoituksen saamiin kommentteihin - niistä melkoinen osa näyttäisi olevan samaa mieltä tekstin pseudohistoriallisen sanoman kanssa eli ottaneen jutun tosissaan.

Tämä kertoi ainakin itselleni sen, että historian näkökulmaa aktiivisesti muuttava vihervasemmistolaisten fraktio on kuin onkin onnistunut saamaan vaihtoehtoisen totuutensa ainakin joidenkin ihmisten mielissä uskottavaksi. Keskisarja puolestaan näyttää ainakin osin epäonnistuneen satiirissaan - näin siitä huolimatta, että jutussa vilisi aivan päättömiä väitteitä kuten tervanpolttajien "raikas ja vapaa työnilo" tai vanhojen kaupunkiemme "marmoripalatsit".

Toisin sanoen Keskisarjalle kävi kuten Keijo Kaarisateelle, jonka jutut upposivat useiden maamme suurimpien lehtien mielipidesivuille kuin kuuma veitsi voihin huolimatta niiden sisältämistä idioottimaisista mutta poliittisesti korrekteista höpötyksistä.  Siitä huolimatta tai juuri siksi Keskisarja teki meille suomalaisille suuren palveluksen.

Kirjoituksensa kirjoittamalla hän nimittäin osoitti, että parodiahorisontti on nyt ylitetty paitsi maahanmuuttoasioissa niin myöskin menneisyytemme tulkinnoissa. Ehkäpä seuraavaksi tulee aika, jolloin joku maamme pääministeri esittelee merkittävänä saavutuksena sellaista, että antamalla rapiat kuusi ja puoli miljardia euroa kaverille saa takaisin reilut kolme. Tai että Suomen hallituksen ministeri arvelee saatavuusharkinnan, joka ei koske kansainvälisten huippuosaajien palkkaamista, vaikeuttavan sen tason huippukoodareiden rekrytointeja, joita on vain muutama maailmassa.

Anteeksi, en kuullut... Ai että nuo kaksi esimerkkiäni ovat jo toteutuneet - no niinpä ovatkin, tulihan niihin tosiaan itsekin laitetuksi sylttytehtaalle johtavat linkitkin. Mistä ne sitten kertovat? Ei kai vain sitä, että surrealistinen parodiahorisontti on ylitetty jo Suomen hallituksenkin osalta? Eihän?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Parodiat valaisivat masentavaa todellisuutta
Punavihreä kenttäoikeus
Kansanmurhan välttäminen vaati sankareita

Onko poliittisen korrektiuden arvo suurempi kuin tieteen

James Watsonin ansiot tieteentekijänä ovat valtavat, sillä hän selvitti 1950-luvulla yhdessä Francis Crickin kanssa DNA:n rakenteen. Tästä hänelle myönnettiin vuonna 1962 Nobelin palkinto.

Vuodesta 1968 hän toimi yhden maailman parhaan tutkimuslaitoksen eli Cold Spring Harborin laboratorion johtajana. Tänä aikana laboratorion tutkijat ansaitsivat useita Nobelin palkintoja. Watson erosi sen johdosta vuonna 2007 herätettyään kohun ottamalla kantaa ihmisryhmien välisiin älykkyyseroihin. 

Tuore Science-lehti kertoi, että Cold Spring Harborin biologian laitoksen nimestä on poistettu James Watsonin nimi näiden ihmisryhmien älykkyyteen liittyvien näkemysten takia. Näyttää siis siltä, että nykyaikana poliittinen korrektius on amerikkalaisessa tutkimuslaitoksessa tärkeämpää kuin tieteellinen meriitti.

Ronald Fisher oli puolestaan keskeisessä roolissa nykyaikaisen tilastotieteen syntyessä 1900-luvun alkupuolella. Häntä on jopa sanottu neroksi, joka lähes yksinään loi nykyaikaisen tilastotieteen perustan.

Samainen Sciencen juttu kertoi, että myös Fischerin näkemykset rotujen välisistä eroista ovat johtaneet häntä esittäneen lasimaalauksen poistamiseen Cambridgen yliopistosta. Tämä osoittaa, että myös Iso-Britanniassa poliittinen korrektius on tärkeämpää kuin tieteelliset ansiot.

Edward Cope oli kolmas tutkija, jonka kunnia on viime vuosien poliittisen korrektiuden kiimassa vedetty lokaan. Hän oli amerikkalaisen paleontologian uranuurtaja, jonka nimestä jo johdettu arvostetun amerikkalaisen tiedelehden nimi, "Copeia".

Nyt tuo nimi on päätetty muuttaa muotoon "Ichthyology and Herpetology", koska poliittinen korrektius näyttää olevan lehden toimituksessa merkittävämpää kuin tieteelliset saavutukset, koska perusteluna oli Copen aikanaan esittämä näkemys, jonka mukaan muut ihmisryhmät kuin valkoiset ovat näitä apinamaisempia.

Edellisten lisäksi Sciencen juttu kertoi siitä, että eliöiden luokittelun perustaja Carl von Linnén nimi poistetaan Amerikan hyönteistieteellinen yhdistyksen järjestämän opiskelijakisailun nimestä, joka on tähän asti ollut "Linnaean Games". Syynä oli se, että Linné oli aikanaan liittänyt joihinkin ihmisryhmiin negatiivisia ominaisuuksia. Näin myös amerikkalainen tiedeseura on osoittanut näkemyksensä, jonka mukaan poliittinen korrektius on arvokkaampaa kuin tiede.

Lopuksi on vielä todettava, että Science lehti kertoi näistä muutoksista erittäin neutraalisti. Toisin sanoen se ei lähtenyt millään tavalla puolustamaan tieteen suurmiesten muistoa, vaan hyväksyi mukisematta näkemyksen, jonka mukaan tieteellä ei ole samanlaista arvoa kuin poliittisella korrektiudella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kulttuurisia eroja
Miksei poliittisen korrektiuden hinnasta keskustella?
Tiede totuudenjälkeisen yksisilmäisten maailman poliittisena uhrina

Sähkö tulee töpselistä

Vanhan kliseen mukaan vihreillä on sellainen käsitys, että sähkö tulee töpselistä. Tämä tuli mieleeni lukiessani Maaseudun tulevaisuudesssa koluministina toimivan Vihreän puoluevaltuuskunnan puheenjohtajan Silja Keräsen tekstiä.

Siinä hän arveli turpeen energiakäytön lakkaavan pikaisesti. Perusteluksi hän esitti, että "kaukolämpöä tullaan tuottamaan entistä enemmän lämpöpumpuin erilaisia lämmönlähteitä hyödyntäen: jätevesien lämpöä, maalämpöä ja hukkalämpöä teollisuudesta tai datakeskuksista".

Sen jälkeen hän antoi vielä kotiseudultaan valaisevan esimerkin: "meillä Kajaanissa lähes viidennes kaukolämmöstä tullaan pian tuottamaan datakeskuksen hukkalämmöllä". Avoimeksi jäi, että millä ne Kajaanin datakeskuksen tai minkä tahansa jätevesien tai teollisuuden hukkalämmöt tuotetaan. Töpselilläkö?

Tällä en tarkoita, etteikö turpeenkäytöstä energian lähteenä olisi hyviä syitä päästä eroon. Sitä ennen olisi kuitenkin rakennettava ja otettava käyttöön turvetta korvaamaan myös muita primaarisia energianlähteitä kuin pelkkä töpseli. Keräsen mainitsemista vain maalämpö täyttää sen kriteerin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreät ovat muita korruptiomyönteisempiä
Moraaliposerausta vai tietämättömyyttä?
Kasvipeite sitoo yhä enemmän ilmakehän hiiltä

Negatiiviset luontouutiset pönkittävät punavihreää kuplaa

Viime vuonna julkaistu kohututkimus sai suurta julkisuutta (esimerkki ja toinen), koska sen mukaan maailman hyönteiset olisivat vähenemässä 2,5 prosentin vuosivauhdilla. Tämä tarkoittaisi kaikkien hyönteisten katoamista vain sadassa vuodessa.

Nyt on kuitenkin julkaistu uusi selvitys, jonka aineisto on paljon kattavampi. Sen mukaan maalla elävät hyönteiset ovat kyllä vähenemässä, mutta "vain" 0,9 prosentin vuosivauhdilla. Toisaalta vedessä elävien hyönteisten määrä olisi kasvussa noin 1,1 prosentin vuosivauhdilla.

Molemmat ilmiöt lokalisoituvat lähinnä Pohjois-Amerikkaan ja muutamiin Euroopan osiin. Muualla maailmassa hyönteisfaunalle ei ole tapahtumassa sen kummempaa.

Poliittisesti oleellisinta uudessa tutkimuksessa lienee se, ettei sille ole löytynyt palstatilaa suomalaisessa mediassa. Tai sitten en ole vain huomannut. Eikä googlekaan.

Näin siitä huolimatta, että hyönteisjuttuja julkaistaan jatkuvasti. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin Itä-Aasiasta levinnyt herhiläinen sai runsaasti palstatilaa tämän aamun Helsingin Sanomissa.

Edelle kirjoittamani kertoo siitä, että luontoon liittyvät hyvät uutiset ylittävät julkaisukynnyksen vain harvoin, mutta huonot uutiset helposti. Näin ihmisille syntyy luonnosta ja ympäristöstä vääristynyt kuva.

Sen seurauksena luonnosta vieraantunut kaupunkilaisväestö ja erityisesti nuoret ihmiset elävät uutismaailmassa, jossa ikävät luonto- ja ympäristöasiat painottuvat todellisuuttakin enemmän. Tämä ei voi olla vaikuttamatta näiden ihmisten maailmankuvaan ja selittänee osaltaan sitä, miksi erityisesti kaupunkilaisnuoriso on kallellaan ympäristönäkökulmia korostavaan vihervasemmistoon.

Tästä voinee tehdä sen johtopäätöksen, että mikäli punavihreiden kanssa kilpailevat maailmankatsomukselliset liikkeet haluaisivat rajoittaa näiden menestystä, tulisi niiden tavalla tai toisella pyrkiä tasapainottamaan eli monipuolistamaan luontomme ekologiseen tilaan liittyvää uutisointia. Enkä tässä tarkoita mitään valeuutisia, vaan olemassa olevan tutkimustiedon arvovapaata levittämistä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luonto on julma
Mikä on aiheuttanut selkärankaisten eläinten määrän romahduksen?
Kansalaiset haluavat ensisijaisesti metsien monimuotoisuutta - entä sitten?

Maahanmuuttokriittiset ovat yhteiskuntamme eliittiä

Helsingin yliopistossa on tehty äärimmäisen mielenkiintoinen tutkimus, jossa on selvitetty nuorten aikuisten (eli 18-29-vuotiaiden) suomalaisten asenteita. Siinä saatu tulos kumoaa jälleen kerran monien ns. suvaitsevaisten hellimän ajatuksen  syrjäytymisen ja maahanmuuttovastaisuuden välisestä yhteydestä osoittamalla, etteivät maahanmuuttokriittiset ole köyhiä tai työttömiä, vaan hyvin koulutettuja, korkeatuloisia ja henkisesti hyvin voivia henkilöitä.

Tutkimuksen tiedotteessa arvellaan tästä ikäluokkansa eliitistä, että "he puolustavat vahvasti vallitsevaa hierarkiaa ja siten omaa asemaansa."

Itselleni tuli kuitenkin mieleen vaihtoehtoinen tai tutkijan omaa näkemystä täydentävä selitys, jonka mukaan tämä nuorten aikuisten osa ei ole sattumalta eliittiä, vaan siksi, että siihen kuuluvat ikäluokan kyvykkäimmät. Siksi se on hankkinut muita paremman koulutuksen, tulotason ja hyvinvoinnin. Ja siksi sen valmiudet ymmärtää nykyisen kaltaisen leväperäisen maahanmuuttopolitiikan tuhoisat seuraukset ovat paremmat kuin muilla.

Tutkimus osoitti myös, että maahanmuutto oli äärimmäisen polarisoiva tekijä nuorten keskuudessa. Ainakaan itselleni tämäkään tulos ei ollut kovin yllättävä, vaan nuorten aikuisten vanhempana olin hyvinkin selvästi tietoinen asiasta.

Tutkimuksen mukaan suurin ideologinen ryhmittymä olivat maahanmuuttoon ja tuloeroihin myönteisesti, mutta sosiaalietuuksiin kielteisesti, suhtautuvat oikeistoliberaalit (44 %). Tämä ryhmä oli näkemyksiltään myös kaikista maltillisin.

Toiseksi suurin ryhmä olivat oikeistokonservatiivit (23 %), joille tuloerot ja vahva armeija olivat tärkeitä, mutta suhtautuminen maahanmuuttoon, ympäristönsuojeluun ja sosiaalietuuksiin oli kielteinen. Kolmantena tulivat vasemmistokonservatiivit (18 %), jotka suhtautuivat erittäin kielteisesti maahanmuuttoon, mutta kannattivat sosiaalietuuksia ja vastustivat tuloeroja.

Pienimmän ryhmän muodostivat vasemmistoliberaalit (15 %), jotka noudattivat nykyisten vallanpitäjien näkemyksiä. Toisin sanoen he olivat vahvasti maahanmuuttomyönteisiä, kannattivat ympäristönsuojelua ja sosiaalietuuksia ja suhtautuivat kielteisesti tuloeroihin ja vahvaan armeijaan.

Sukupuolittain tarkasteltuna miehistä joka kolmas oli oikeistokonservatiivi ja joka kymmenes vasemmistoliberaali. Naiset sen sijaan olivat yliedustettuina vasemmistoliberaaleissa ja aliedustettuina oikeistokonservatiiveissa.

Puolueittain tarkasteltuna Kokoomuksen, Keskustan, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajat jakaantuivat talouskysymyksissä puolueiden linjojen mukaisesti vasemmistolaisiin ja oikeistolaisiin, mutta hajaantuivat arvoliberalismin ja -konservatismin kesken. Sen sijaan Vihreiden ja Perussuomalaisten kannattajat olivat vahvasti joko liberaaleja tai konservatiiveja arvokysymyksissä, mutta jakaantuneita talouskysymyksissä.

Tutkimuksen tehnyt Rasmus Mannerström otti kantaa myös Perussuomalaisten suureen kannatukseen: "nähdäkseni syy Perussuomalaisten suureen suosioon tällä hetkellä on nimenomaan, että he profiloituvat ainoana voimakkaasti konservatiivisena mutta sekulaarina puolueena. Mitä enemmän poliittinen keskustelu keskittyy sosiokulttuuristen kysymysten ympärille, sitä enemmän tulevat etenkin Perussuomalaiset, mutta osin myös Vihreät, houkuttelemaan kannattajia kaikista muista puolueista".

Minun käsittääkseni tämä johtopäätös on täysin oikea ja alleviivaa sitä, kuinka hukassa Suomen perinteiset suurpuolueet ovat flirttaillessaan maahanmuuton aiheuttaman haasteen edessä tosiasioiden sijasta poliittisen korrektiuden kanssa. Samansuuntaisen linjauksen on aiemmin tehnyt myös Jussi Halla-aho (ps).

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttokriittisyys on tosiasioiden tunnustamista
Yle tarjosi Halla-ahon kannattajien näkemyksiä
Toimittaja Pekka Mykkänen koki yllätyksen

Allahilla on heikko osumatarkkuus

Aikanaan Suomessa tavattiin sanoa tautien ja muiden vitsausten olevan Jumalan rangaistuksia tehdyistä synneistä. Ehkäpä tuon ajatustavan kautta saatiin jonkinlaista lohtua vakavissa tilanteissa - tai ainakin ongelmille löytyi jonkinlainen sen aikaiseen maailmankatsomukseen nojaava "järjellinen" syy.

Sittemmin tieteen kehitys siirsi Jumalan pois tautien ja vitsausten takaa, kun systemaattisen tutkimuksen kautta ymmärrettiin niillä olevan aivan erilaisia syitä - viruksia, bakteereita, mutaatioita ja niin edelleen. Ja ymmärryksen lisäännyttyä niille opittiin kehittämään myös tehokkaita hoitokeinoja.

Tämä tuli mieleeni kun tänä aamuna luin Al-Holin naisista kertovaa juttua. Siinä nimittäin todettiin ISIS-järjestön ottaneen koronaviruksen propaganda-aseekseen ja levittävän sosiaalisessa mediassa väitettä, jonka mukaan virus olisi Jumalan rangaistus vääräuskoisille.

Al-Holin leiriltä kotimaahan haluavat suomalaisnaisetkin ovat jutun mukaan taipuvaisia uskomaan näin. Yhden mukaan "Jumala rakastaa muslimeja, heitä, jotka alistuvat Hänen määräyksilleen. Ja kun meitä satutetaan, ihan varmasti Jumala kostaa". Toinen taas kertoi havainneensa, että virus näyttää tappavan etenkin "amerikkalaisia ja muita islamin vihollisia".

Sinänsä jälkimmäisen naisen huomio on siinä mielessä oikean suuntainen, että tauti on levinnyt etenkin amerikkalaisten parissa: tätä kirjoitettaessa siellä on tilastoitu lähes 470 000 SARS-CoV-2-tartuntaa ja 17 000 niistä johtuvaa kuolemaa. Sen sijaan naisten jumalan eli Allahin kyvykkyydestä se luo samansuuntaista kuvaa kuin muslimien menestys Nobelin palkintojen jaossa - tosin luultavasti nämäkään palkitut muslimit eivät muiden tieteentekijöiden tavoin ole olleet uskossa. 

Allah näyttäisi nimittäin olevan varsin epätarkka vihassaan. Onhan hän amerikkalaisia ja muita islamin vihollisia lahdatessaan tartuttanut reilusti yli 100 000 iranilaista ja turkkilaista sekä tullut sitä kautta tappaneeksi näissä maissa yhteensä noin 5 000 muslimia. Sen sijaan monien muslimien perivihollisenaan pitäviä israelilaisia muslimien jumala on saanut tartutetuksi vain vajaat 10 000, joista henkensä on heittänyt ainoastaan 86. 

Edelle kirjoittamani perusteella totean näiden naisten mahdollisesti Suomeen päästessään tuovan tullessaan sellaisia näkemyksiä, jotka sopivan paremmin Al-Holin leirille kuin sivistyneeseen maailmaan. Siksi(kin) olisi hyvä jos hallitus pyörtäisi päätöksensä ratsastuttaa heidät lapsillaan tänne Pohjantähden alle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Norjassa kiristämis- ja sairaalla lapsella ratsastamistapaus

Al Holin suomalaiset ovat Holkerin ja Sipilän lapsia

ISIS-naiset haluavat ratsastaa lapsillaan