Onko edessä tappavia ihmiskokeita?

Kirjoitin noin viikko sitten koronavirusrokotteen kehittämiseen liittyvien riskien huomioimisen tärkeydestä erityisesti nyt, kun eri vaiheiden eläin- ja ihmiskokeita tehdään samanaikaisesti kehitystyön nopeuttamiseksi. Eilinen Nature-lehti julkaisi kirjoituksen, jonka pohjalta aiheeseen on syytä palata.

Nature nimittäin kertoi, että jotkut tutkijat ovat harkinneet rokotetestauksen viimeisen vaiheen - eli sen käytännön tehon - testaamista altistamalla ihmisiä keinotekoisesti koronavirukselle. Normaalistihan toimitaan toisin, eli annetaan kahteen ryhmään jaetulle suurelle joukolle ihmisiä rokotteita tai lumepistos ja jäädään seuraamaan, syntyykö ryhmien välille eroja sairastuvuudessa.

Perusteena rokotteen testaamiselle ihmisiä virukselle altistamalla on tietenkin rokotteen kehittämisen oleellinen nopeutuminen. Vaa´an vastakupissa on puolestaan riski siitä, että ihmisiin tartutetaan tapaavaa tautia, jonka seuraukset voivat olla kohtalokkaat, mikäli rokote ei toimikaan odotetusti.

Tällaisia ihmistestejä on tehty aiemminkin vähemmän vaarallisten tai lääkkein hoidettavissa olevien taudinaiheuttajien rokotteiden kehittämisen yhteydessä. Siis sellaisten kuin kausi-influenssan, lavantaudin tai malarian.

Perusteluina tutkijat esittävät, että koronaviruksen testaamisen voisi tehdä kohtuullisen turvalliseksi. Näin siksi, että vapaaehtoisiksi hyväksyttäisiin ainoastaan terveitä nuoria ihmisiä, joiden kuolleisuus koronaviruksen takia on alhainen ja jotka elävät muutenkin siten, että heillä on suuri riski saada koronavirus.

Turvallisuutta lisäisi sekin, että testihenkilöiden terveyttä seurattaisiin tarkasti ja hoidot aloitettaisiin heti mahdollisten oireiden ilmaannuttua. Eettisyyden osalta ihmiskokeiden ehdottajat toteavat, että jo nyt sallitaan esimerkiksi vapaaehtoisen toiminta sairaiden ihmisten pelastamiseksi - missä he niin ikään altistuvat koronavirukselle.

Eettisyyden takia olisi myös tärkeää, ettei vapaaehtoisille maksettaisi korvausta. Näin siksi, että vältettäisiin tilanne, jossa altistettavaksi hakeutuisivat epätoivossaan yhteiskunnan köyhimmät. Tällaisessa kokeessahan on oleellisen tärkeää eettisesti, että vapaehtoisuus nousisi puhtaasta halusta auttaa lääketiedettä.

Nähtäväksi jää saavatko ehdotuksen tekijät USA:n viranomaiset myöntämään luvan ihmiskokeisiin. Näin ei tehty aiemmin Zika-viruksen yhteydessä. Silloin tosin kyse ei ollut kokeiden aiheuttamasta riskistä vapaaehtoisille, vaan riskin aiheutumisesta heidän elämänkumppaneilleen tai näiden raskaana olevien sikiöille.

Jääkäämme siis odottamaan, näemmekö rokotteen tehokkuustestauksessa kuolemariskin sisältäviä ihmiskokeita sen takaamiseksi, että saamme mahdollisimman pikaisesti rokotteen ja sitä kautta yhteiskunnat palaamaan takaisin normaaliin elämänmenoon. Sen puolesta puhuu ainakin se, että kaikkien maiden talous kärsii sitä enemmän, mitä kauemmin nykyinen pandemia ja sen torjuntatoimet jatkuvat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koronarokotteen kehittämisestä ja riskeistä
Koronaviruspandemian hyvistä puolista
Todellisuuden hämärtymisellä saattaa olla ikäviä seurauksia