Kremlin kätyreiden eli Putinin advokaattien ilmoittautumislistat ovat tulossa näkyville

SDP:n eduskuntaryhmä kävi eilen keskustelua rahaturvallisuuslain jatkamisesta. Ryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan demarit tukevat hallituksen esitystä. 

Samassa yhteydessä demarikansanedustajat Timo Harakka, Krista Kiuru, Elisa Gebhard, Matias Mäkynen, Nasima Razmyar ja Johan Kvarnström kuitenkin ilmaisivat olevansa Venäjän asialla. Eikä SDP:n puoluejohto asettunut vastustamaan heidän aikomustaan, vaan päinvastoin antoi luvan poiketa vasta tehdystä päätöksestä. 

Viime vuonna samat kuusi henkilöä sekä Vihreiden ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ja Eva Biaudet (ruots) toimivat Putinin kätyreinä vastaavassa asiassa. Silloin laki meni kuitenkin läpi, vaikka siihen tarvitaan viiden kuudesosan enemmistö. 

Toivoa sopii, ettei Kreml onnistu käännyttämään enää lisää kätyreitä vastustamaan esitystä, vaan puheena oleva laki menee myös nyt läpi ilman ongelmia. Oma jännityksensä on toki silläkin, että nähdäänkö nyt muutoksia edelliseen kätyrilistaan.

* * *

Samaa sopii toki toivoa myös eilen lähetekeskustelussa olleesta jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisesta. Myös sen yhteydessä voi meistä itse kukin kiinnittää huomiota Kremlille palveluksia tekeviin kansanedustajiin. 

Eilisen uutisoinnin perusteella siihen joukkoon haluaa päästä ainkin Veronika Honkasalo (vas), jonka mukaan "sivistysvaltio ei käytä tai edes suunnittele käyttävänsä aseita, jotka aiheuttavat siviileille kohtuutonta kärsimystä. Tutkimusten mukaan valtaosa uhreista on siviilejä ja lapsia:"

Väite pitänee sinänsä paikkansa, mutta ei koske suomalaisia miinoja. Tämä johtuu siitä, ettei niitä kylvetä holtittomasti ympäriinsä, vaan käytetään vastuullisesti toisin kuin esimerkiksi monissa kehitysmaissa. 

Siksi, arvoisat lukijani, tulevina päivinä ja viikkoina kannattaa seurata tarkasti eduskunnassa käytäviä keskusteluita ja äänestyksiä, sillä ne paljastavat päättäjiemme joukosta venäläisten advokaatteina toimivat - ja siten Suomen turvallisuutta vastustavat - poliitikot ja puolueet.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maailmanparantajien rajallisen harkintakyvyn demonstraatio

Ovatko Fatim Diarra, Elisa Gebhard ja Johannes Yrttiaho ymmärtämättömiä, tyhmiä vai Putinin advokaatteja?
Lista Venäjän aisankannattajina toimivista kansanedustajista

Ylen kannattaisi kutsua Matti Viren, Eemil Nuuttila, Matias Mäkynen ja Mika Maliranta A-studioon

Javier Milei valittiin konkurssikypsän Argentiinan presidentiksi 19. marraskuuta 2023. Sen jälkeen maassa on leikattu rajulla kädellä julkista sektoria, minkä seurauksena esimerkiksi Yle julkaisi hänen hallinnostaan äärimmäisen negatiivisen jutun.  

Siksi oli mielenkiintoista huomata professori Matti Virenin jakaneen sosiaalisessa mediassa muutamia tietoja Argentiinan viimeaikaisesta kehityksestä. Niistä ensimmäisen mukaan Argentiinan köyhyysaste on nyt laskenut alle joulukuun 2023 tason, vaikka julkiset menot ovat supistuneet reaalisesti 30 %. Lisäksi julkinen talous on kääntynyt ylijäämäiseksi ja IMF ennustaa nopeaa talouskasvua. 

Viren kertoi myös, että kansan enemmistö suhtautuu luottavaisesti maan talouden tulevaisuuteen. Ja, että suurin osa argentiinalaisista kannattaa Mileitä.

Tätä voi verrata Suomeen, jossa hallitus on hirvittävän opposition huudon saattamana leikannut varovaisesti valtion menoja - tai oikeammin vain niiden kasvua. Ja samalla - ainakin poliittisen vasemmiston näkemyksen mukaan - suomalaisten köyhyys on lisääntynyt sen päätösten seurauksena. Lisäksi Petteri Orpon (kok) kabinetin kannatus äänestäjien keskuudessa on laskenut. 

Siksi on kysyttävä, että olisiko Suomenkin hallituksen kannattanut puuttua julkisiin menoihin selvästi nyt nähtyä reilummin. Ja tervehdyttää julkinen talous sitä kautta kertaheitolla vapauttaen samalla korkeasti koulutettua työvoimaa yksityiselle sektorille. 

Asia ei ole sikäli yksioikoinen, ettei Suomi ole - ainakaan vielä - joutunut samanlaiseen talouskurimukseen kuin Argentiina oli ollut vuosikymmeniä ennen Milein valtaannousua. Eivätkä valtion menojen rajun leikkauksen seuraukset olisi välttämättä samanlaisia kuin Viren kuvasi.

Silti olisi hyvä, mikäli suomalaiset mediat - ja etenkin Ylen uutistoimitus - korjaisivat aiemmin luomansa käsityksen Milein uudistusten negatiivisista vaikutuksista maansa talouteen. Enkä panisi pahakseni myöskään Matti Virenin kutsumista A-studioon keskustelemaan vaikkapa Eemil Nuuttilan (kok), Matias Mäkysen (sd) ja Mika Malirannan kanssa Argentiinan ja Suomen hallitusten toimien vaikutuksista näiden maiden talouskehitykseen. 

Näin Yle voisi samalla osoittaa pyrkivänsä korkeatasoiseen journalismiin, jossa on tarkoituksena antaa ihmisille todellinen kuva maailman tapahtumista ja niiden taustoista. Siis korjaamaan sitä - hyvin perusteltua - kuvaa Ylen poliittisesti vinoutuneesta toiminnasta,  joka lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että yli 300 yhtiön työntekijää joutuu siirtymään muihin töihin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylellistä valitusta ja helsinkiläistä ymmärtämättömyyttä
Esimerkki on annettu, mutta seuraako Suomi?
Talous kuntoon kolmessa kuukaudessa ay-liikkeen vastustuksesta huolimatta

Matias Mäkynen: armeija panemaan maahanmuuttajajengit kuriin?

Iltapäivälehdet innostuivat eilen paljastamaan karuja tosiasioita Ruotsin tilanteesta. Ilta-Sanomien mukaan länsinaapurissa on peräti 30 000 jengiläistä, jotka aiheuttavat kaaosta Svea-mamman kansankodissa. 

Iltalehti puolestaan mainitsi, että sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson on vaatinut uusia toimia maata riivaavien väkivaltaisuuksien kitkemiseksi - ja ehdottanut lainsäädännön uudistamista siten, että maan armeija saataisiin mukaan pitämään yllä yhteiskunnallista järjestystä. Sekä toivonut Suomen, Norjan ja Tanskan poliisivoimia apuun.

Näiden kirjoitusten jälkeen ei kenelläkään suomalaisella voi olla epäselvyyttä siitä, kuinka syvälle ruotsalainen yhteiskunta on vajonnut harjoittamansa maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Nähtäväksi kuitenkin jää, ymmärretäänkö asiasta tehdä oikeat johtopäätökset Suomen hallituksessa. 

Ja saammeko vastoin kaikkia odotuksia kuulla ruotsalaisdemareiden tapaan vaikkapa Matias Mäkysen (sd) suulla vaadittavan armeijaa panemaan meillä orastavat maahanmuuttajajengit kuriin... No niin. Taas meni sarkasmin puolelle. 

Siitä huolimatta suomalaisten ei ehkä kannata heittää kaikkea toivoa järjen voitosta täällä Pohjanlahden itäpuolella, sillä jopa Yleisradio kertoi Ruotsissa sattuneen tänä vuonna jo yli 260 ammuskelua ja räjähtäneen yli 120 pommia. Tosin jäin ihmettelemään Ylen toimittajan sananvalintaa "sattunut" - ikään kuin aseet sylkisivät tulta ja pommit räjähtelisivät ihan vain sattumalta. 

Aina luotettava Helsingin sanomat ei kuitenkaan pettänyt, sillä se keksi syyllistää ikävistä tapahtumista erityisesti hyvätuloisia korkeakoulutettuja kantaruotsalaisia. Ilman heitä - lehden haastatteleman henkilön mukaan - "tuskin olisi tämän kaltaista jengiväkivaltaa". Ja siksi tarvitaan "lisää erityisopettajia, lisää ilmaisia harrastuksia, lisää tukea perheille ja niin edelleen".

Ja totta puhuen, hiukan omituiselta minun korviini kuulosti kyllä sekin, että Yle mainitsi omassa jutussaan Turkin poliisin olleen Istanbulissa tapahtuneen ampumatapauksen jälkeen tekemisissä "ruotsin kansalaisuuden" omaavien "ruotsalaismiesten" kanssa. 

Mutta koska koira ei pääse karvoistaan eroon, niin menköön nämä tällä kertaa ilman moitteita, sillä niistä huolimatta Ylen jutussa näytettiin grafiikkaa, joka osoittaa sen - minkä minä ja arvoisat lukijani hyvin tietävät ennestäänkin - etteivät ammuskelut tai räjäytykset ole alkaneet tänä vuonna, vaan näillä sattumuksilla on länsinaapurissa pitkä ja verinen historia. 

Ja mainittiinhan Ylen artikkelissa muutamia nimiäkin, joilla ei ole mitään tekemistä skandinaavisen viikinkiperinteen kanssa. Pikemminkin ne viittasivat muhamettilaisen maailman suuntaan.

Nähtäväksi siis jää, miten Ruotsi selviää ahdingostaan. Eli onnistuvatko sikäläisten demareiden apuun pyytämät poliisi ja armeija korjaamaan uusruotsalaisen vaikutuksen yhteiskuntaan, vai onko maailmankuulun kansankodin idylli menetetty ikuisiksi ajoiksi. 

Samoin jää nähtäväksi osataanko Suomessa ottaa oppia siitä, mitä Ruotsissa parhaillaan tapahtuu. Ja ymmärtääkö Petteri Orpon (kok) hallitus ryhtyä tarvittaviin toimiin mieluummin tänään kuin huomenna, jotta sama ei toistuisi täällä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vuoden saldo: 2 400 väkivaltaan kuollutta
Kuka sopi maahanmuuttajiin liittyvästä sensuurista?
Jussi Halla-aho Juho Kustin linjoilla

 

 

Matias Mäkysen käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa on vakava asia

Sosiaalisen median keskustelu on joskus äärimmäisen ikävää. Otan kaksi esimerkkiä. Niistä ensimmäinen huomioitiin esimerkiksi Kokoomuksen Verkkouutisissa, joka kertoi poliitikko Matias Mäkysen (sd) vääristelleen valtionvarainministerin lausuntoa. 

Jutun mukaan Mäkynen oli väittänyt Riikka Purran (ps) luvanneen ennen vaaleja, että bensiinin "pumppuhinta ei nouse"... "ei mistään syystä". Tosiasiassa Mäkynen oli kirjannut vain osan nykyisen valtionvarainministerin viestistä, jonka mukaan "pumppuhinta ei nouse hallituksen toimien vuoksi".

Tällainen on erinomaisen huonoa poliittista keskustelua, koska siinä ei puhuta tosiasioista vaan vääristellään kilpailijan viestiä. Siten sillä ei myöskään ole minkäänlaista positiivista poliittista arvoa ellei sellaiseksi lasketa valheella saavutettua etua tai itsensä naurunalaiseksi tekemistä. Tosin jälkimmäinen taitaa Mäkysen tapauksessa olla hyvin vaikeaa ellei mahdotonta.

* * *

Toinen esimerkkini koskee Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen (kok) X-viestiä, jossa hän toivoi poliittisten keskustelijoiden kunnioittavan toisia edes sen verran, etteivät väitä vastapuolen poliittisia motiiveja pahantahtoisiksi. Romakkaniemi lopetti viestinsä sanoihin "olkaa hyväntahtoisia toistenne motiiveista, vaikka yhteiskunta-analyysista ja toimista olisittekin eri mieltä. Sillä paha ja demonisoiva puhe johtaa lopulta pahoihin tekoihin. Ja nähkää malka myös omassa silmässänne. Niin minäkin näen".

Tästä synty keskustelu, jossa nähtiin monen hyvän ja rakentavan - myös Romakkaniemeä asiallisesti arvostelevan - viestin lisäksi seuraavat kommentit.
"Olette viemässä, lahtarit!!"
"Tää keskuskauppa-apina pitäisi kyllä kompastua korkeassa portaikossa, porvarinpaska perse kusipää."

* * *

Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat, että poliittinen debatti on Suomessa ilmeisen vaikeaa. Sen lisäksi, että yhteisten asioiden hoidosta käydään sivistynyttä keskustelua - jossa "aseina" käytetään asiallisia argumentteja - on meillä jopa eduskunnassa poliitikkoja, jotka näkevät asiakseen vääristellä vastapuolen sanomisia. Lisäksi sosiaalinen media on täynnä sivusta huutelijoita, jotka haluavat sotkeentua fiksumpien käymään sananvaihtoon huutelemalla lähinnä käyttäjänsä omaa älyllistä tyhjyyttä korostavia kommentteja. 

Näistä kahdesta luokasta ensin mainittu on toki vakavampi tapaus, koska kansanedustajat on valittu nimenomaisesti päättämään suomalaisten yhteisistä asioista. Eikä tämä tehtävä voi mitenkään onnistua ilman, että tunnustetaan tosiasiat sellaisina kuin ne ovat - ja rajataan sananvaihto niiden tulkintaan liittyviin eroihin. 

Valitettavasti näyttää siltä, että osa suomalaisista antaa vaaleissa luottamuksensa henkilöille, jotka onnistuvat saamaan julkista näkyvyyttä valheellisten ulostulojen kautta. Ja pääsevät sitä kautta asemaan, jossa epärehellisyydestä on vakavaa haittaa koko yhteiskunnalle.

*  * *

Muuten olen sitä mieltä, että Petteri Orpon päätös (kok) antaa työmarkkinajohtajille mahdollisuus löytää vaihtoehtoja hallituksen keinoille parantaa työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta oli erinomainen avaus. Toivottavasti se johtaa hyviin ehdotuksiin ja vähentää poliittisten irtopisteiden keruuta siltä suunnalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanna Marinin feministinen taisteluhuudahdus
Oikeuskansleri arvioi Riikka Purran vanhat kirjoitukset maailman korkeimman verotuksen maassa
HS katkeroituneen naisen työkaluna

Tosiasioiden muistelu satuttaa

Ilta-Sanomat: "Kansanedustajan outo kysymys sai eduskunnan pyörittelemään päätään – ´Pohjanoteeraus´". Helsingin sanomat: "Oppositio haastoi oppositiota kyselytunnilla: ´Rimanalitus´, moitti Orpo".

Edelle kopioimani Erkkomedian otsikot osoittavat, että kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps) on osunut ja kohde uponnut. Tarkoitan tällä sekä kokoomuslaisia että sanomatalolaisia. Otsikoilla nimittäin viitataan vain tosiasioita esille tuoneeseen kysymykseen, joka kuului seuraavasti. 

"Kaikki kuuntelijat ja katselijat varmasti tietävät millainen on ollut perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen linja, mutta nyt vaalien alla kokoomus esittää jälleen kovaa poikaa. Mutta muistakaa, Aleksander Stubb, heidän entinen puheenjohtajansa mainitsi, että Ruotsi on yksi turvallisimmista maista koko maailmassa."

"Silloin sisäministerinä toiminut kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että turvapaikanhakijoiden motiivien arvostelu on rasismia. Silloin puhuttiin arvopohjasta, emmekä mekään mahtuneet heidän kanssaan samaan hallitukseen. Arvoisa hallitus näettekö tekin tämän kokoomuksen vaalibluffin läpi?"

Täytyy tosin huomauttaa, että Junnilan kysymys meni ilmeisesti myös pääministerin ihon alle, koska tämä arveli, että "ehkä tämänkaltaiset kysymykset tai debatit kuuluvat johonkin muuhun foorumiin kuin hallituksen kyselytunnille". Hyvä kuitenkin, että hänen mukaansa "huoli jengiytymisestä, rikollisuuden kasvusta, meidän lasten ja nuorten pahoinvoinnista...on kuitenkin tässä salissa yhteinen".

Nähtäväksi siis jää, millaisin keinoin Suomen seuraava hallitus lähtee tätä huolenaihetta purkamaan. Ainakin sopii toivoa, että lähes täydellä varmuudella siihen osallistuva Kokoomus muistaa Junnilan esille tuomat johtohenkilöidensä kaksi pahimman luokan kömmähdystä ja ottaa maahanmuuton ongelmat lopultakin tosissaan. 

Ainakin tunnettu kansanviisaus antaisi ymmärtää, että näin olisi käymässä. Onhan Suomessa tapana sanoa, että "kolmas kerta toden sanoo". Vaikka toisaalta samaisella kansalla on kyllä päinvastainenkin viisaus: "ei kahta ilman kolmatta".

* * *

Myös nykyisen hallituksen ministeri Mika Lintilä (kepu) on joutunut selittelemään kovasti WhatsApp-tililtään lähetettyä viestiä. Hänen mukaansa sen on saattanut sosiaaliseen mediaan joku muu kuin tilin omistaja. 

Poliisi tutkii asiaa, mutta tässä näppäimistön äärellä minun on kuitenkin todettava, että viestiin sisältynyt meemi itsessään oli hauska ja osuva. Hehkeänä hymyilevä pääministeri Sanna Marin (sd) heiluttamassa plakaattia, jossa lukee "iloa valoa ja Olavia" vieressään Matias Mäkynen (sd) käsissään kirjoitus "vieraissa käynti kulukorvauksiin".

Arvoisa lukijani tietänee itsekin mihin tosiasioihin meemin muokatut tekstin viittaavat, joten ei tästä asiasta tällä kertaa sen enempää. Noin yleisesti voinemme kuitenkin panna merkille, että vanhojen törttöilyjen muistelu näyttäisi sattuvan niin Kokoomuksessa kuin Sosialidemokraateissakin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Politiikan ensimmäinen uhri
Uutta tietoa faktantarkastajille
Petteri Orpo: kannattaisi katsoa peiliin

Onko hallitukselta unohtumassa oleellinen?

Kirjoitin pari päivää sitten valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kepu) haastattelun innoittamana siitä, kuinka "nähtäväksi siis jää, haluaako koko hallitus peruuttaa jo tekemänsä päätökset lisärahoista esimerkiksi eläkeläisille, korkeakouluille, vanhustenhoitajille, kouluille, kehitysmaille ja pakolaisille. Eli saavatko tällaiset päätökset myös vasemmistoliittolaisten ja vihreiden ministereiden ja eduskuntaryhmien tuen."

Vastauksen olemme jo saaneet, sillä siitä kirjoittavat molemmat iltapäivälehtemme (Iltalehti, Ilta-Sanomat). Niiden mukaan kumpikaan mainitsemistani puolueista ei halua perua uudistuksia, vaan haluaa pitää niistä kiinni.

Myös pääministeripuolueen kansanedustaja Matias Mäkynen (sd) on samoilla linjalla, sillä hän kertoi näkemyksekseen, että "Katri Kulmunin ehdottamat leikkauslistat eivät ole ainut vaihtoehto, vaan mahdollisuus (ja tarve) tuottavuutta kasvattaviin investointeihin myös huomioitava”. Myös Jussi Saramo (vas) halusi kiristää verotusta, koska "helpot hedelmät kannattaa poimia ensin. Esimerkiksi osinkoverojärjestelmä on haitallinen markkinoiden normaalille toiminnalle".

Sisäministeri Maria Ohisalolla on puolestaan näkemys siitä, että talouden elvytystoimien on tuettava ihmisten työllistymistä sekä Suomen siirtymää hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi. Työllistämisen nimissä tulisi esimerkiksi tehdä raideinvestointeja, jotka luovat työpaikkoja, mahdollistavat kaikille liikkumisen ja auttavat Suomea pääsemään ilmastotavoitteisiin.

Tässä tilanteessa olin siis varsin pettynyt hallituksemme vasemman siiven linjauksiin. Kukaan ei maininnut sanallakaan siitä, että koronalamasta meidät voi nostaa ainoastaan yksityinen yritystoiminta. Siten koronan jälkeistä aikaa suunniteltaessa keskeistä olisi sen toimintaedellytyksistä huolehtiminen sekä nyt että koronakriisin jälkeen.

Sitä ei ole julkisen sektorin kasvattaminen eli yksityisten ihmisten ja/tai yritysten verotuksen kiristäminen. Mutta juuri sitä näyttäisivät kuitenkin tahtovan niin vasemmistoliittolaiset, vihreät kuin sosialidemokraattisetkin edustajat. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Katri Kulmuni ja poliittinen realismi
Älyllisesti epärehellisen palkka
Uusi vero vaatii kompensaation