lauantai 17. helmikuuta 2018

Kehitysavusta on kuin onkin hyötyä

Helsingin Sanomat on julkaisemassa juttusarjaa Sambiasta. Kyseessä on eteläisen Afrikan suhteellisen stabiili maa, jota ei ole juurikaan näkynyt lehtien otsikoissa.

HS:n juttusarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin, että sambialainen nainen synnyttää elinaikanaan keskimäärin 5,5 lasta. YK:n mukaan se on yksi kuudesta Afrikan maasta, joiden väestö yli viisinkertaistuu vuoteen 2100 mennessä.

Juttusarjan toisessa osassa puolestaan painotettiin sitä, että Sambian ravitsemustilanne on yksi maailman heikoimmista. Kolme viidestä sambialaisesta elää köyhyysrajan alapuolella ja kaksi viidestä äärimmäisessä köyhyydessä.

Jotain merkillisen ristiriitaista noissa kahdessa edellisessä kappaleessa on. Eli miten voi olla mahdollista, että köyhyydessä, jopa äärimmäisessä sellaisessa, elävä väestö kasvaa huikeaa vauhtia? 

Eivätkö sambialaiset ymmärrä, että raju lisääntyminen ajaa jälkeläisiä yhä pahenevaan kurimukseen? Etenkin, kun ilmastonmuutos on HS:n toisen jutun mukaan Sambiassa nopeampaa kuin muualla: 1,3 astetta noin puolessa vuosisadassa, minkä seurauksena vesi on karannut sadan metrin syvyyteen, viljelykaudet ovat lyhentyneet sekä kuivuus ja tulvat lisääntyneet ja voimistuneet.

Vastausta sambialaisten ymmärtämättömyyteen tekisi mieli hakea maan kulttuurista, mutta tämän päivän vieraskynäkirjoituksen mukaan sellainen olisi vain uutta rasismia. Selitykseksi ei taida käydä myöskään väestön yleinen tyhmyys, koska se olisi vanhanaikaista rasismia.

Mutta kävisikö selitykseksi sitten väestönkasvua ylläpitävä kansainvälinen kehitysapu? Sen suomalainen osahan on tullut tunnetuksi mm. korruptiosta ja yli 10 000 euron hintaisista huusseistaan, mutta mitä muuta sillä tehdään.

Se selviää ulkoministeriön nettisivulta, jonka avattuani hätkähdin. UM:n mukaan Sambia on nimittäin "poliittisesti vakaa ja turvallinen maa, jonka talous kasvaa nopeasti. Maa pyrkii keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2030 mennessä."

Olen havaitsevinani jonkinlaisen ristiriidan HS:n juttusarjan ja ulkoministeriön näkemyksissä. Sen hämmentämänä päätin turvautua nettitietosanakirjan tarjontaan.

Wikipedian mukaan "Sambia kuuluu maailman köyhimpiin valtioihin. Sen kehityksen suurimpana jarruna ovat laajalle levinneet HIV-tartunnat ja AIDS. Myönteisempää kehitystä on kuitenkin peruskoulutuksessa. Myös köyhyys on vähenemässä, vaikka hitaasti."

Huomasin myös, että Wikipedian mukaan Sambian väestönkasvu on 1,63 prosenttia vuodessa. Luku on toki suuri, mutta kalpenee esimerkiksi Zimbabwen (4,36%), Etelä-Sudanin (3,92%), Burundin (3,46%), Nigerin (3,28%, Ugandan (3,24%), Togon (2,762%), Mosambik (2,7%), Ruandan (2,7%), Etiopian (2,6%), Liberian (2,52%), Kongon demokraattisen tasavallan (2,5%), Nigerian (2,47%), Eritrean (2,2%), Ghanan (2,19), Norsunluurannikon (2,03%), Kamerunin (2,028%), Kongon tasavallan (1,94%) ja Somalian (1,75%) rinnalla. Katsomistani Afrikan maista vain Namibian (0,67%) ja Etelä-Afrikan (-0,45%) väestönkasvu oli hitaampaa kuin Sambiassa, joka HS:n mukaan on siis yksi kuudesta Afrikan maasta, jonka väestö yli viisinkertaistuu vuoteen 2100 mennessä.

Ihan kuin tässäkin olisi jonkinlainen ristiriita HS:n juttusarjan antaman kuvan kanssa? Kumpi on oikeassa: Wikipedia vai HS?

En tiedä, mutta ehkä ei kumpikaan, mikäli jälkimmäisen arvio perustuu siihen, että HIV poistuu Sambiasta yhtä nopeasti kuin se sinne aikanaan ilmaantuikin. Se ei tietenkään ole afrikkalaisessa kulttuuris... eikun hmmmh... ryökäleen uusrasismi...uudestaan...

Se ei ole jostain tuntemattomasta syystä mahdollista ilman, että länsimaiden tuella maahan saadaan toimiva HIV-terveydenhoito ja ilmaiset lääkkeet. Jos niin käy, on syynä Sambian väestön viisinkertaistumiseen vuoteen 2100 mennessä länsimaiden tarjoama kehitysapu, tarkemmin sanottuna maahan viety/vietävä tehokas terveydenhoito.

Palataan siis takaisin ulkoministeriömme nettisivuun. Sieltä selviää, että tuemme Sambiaa seuraavasti.

Yksityissektoria kehitämme usealla ohjelmalla. Uuteen yksityissektorin kehitysohjelmaan käytämme 9 miljoonaa euroa vuosina 2017-2021. Vihreät työpaikat –ohjelmaan sijoitamme 8,5 miljoonaa euroa vuosina 2014–2018. Yhteistyöhön kansallisen eläkelaitoksen kanssa annamme miljoona euroa vuosina 2018–2020. Paikallista yhteistyötä tuemme 0,9 miljoonalla eurolla.

Kehitämme myös demokraattisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa monin tavoin. Sosiaaliturvaohjelman puitteissa siirrämme Sambiaan suomalaisten rahoja 9,6 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018. Annamme myös kansalaisjärjestötukea (Suomen pelastakaa lapset -järjestön kautta) sosiaaliturvaan, vaikka summaa sen enempää kuin vuosiakaan ei mainita. Mistähän syystä?

Lisäksi Metsä- ja luonnonvaraohjelmalle irtoaa 4,4 miljoonaa euroa vuosina 2015–2018 ja ympäristöalan kansalaisjärjestöjen rahastolle 4,6 miljoonaa euroa vuosina 2015– 2019. Isoja rahasummia nekin.

Kaikki edellä kirjoittamani sai minut pohtimaan - jälleen kerran - kehitysavun mielekkyyttä ja roolia maailman hädän keskellä. Onko se lopultakaan eduksi vai haitaksi. Ja jos on, niin kummalle: maailman hädälle vai ihmisten hyvinvoinnille?

Varmaa on kuitenkin, että kehitysapuklusterista leipänsä saavat tienaavat sillä. Näin siitä riippumatta ovatko he kansalaisuudeltaan suomalaisia tai vastaanottajamaalaisia. Tästä ei voi vetää muuta johtopäätöstä, kuin että kehitysavusta on kuin onkin hyötyä. Ainakin joillekin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pekka Haavisto, väestösopimus ja realismi
Leila Omar koko mustan Afrikan esikuvaksi!
Miksi afgaanien lisääntymisterveyttä tuetaan verovaroista?

14 kommenttia:

  1. Asiat ovat monimutkaisia, kuten Suvin konsultoinnit.
    Olisin kallistumalle sellaisen kehitysavun suuntaan, että kohdemista ostettaisiin esim. maataloustuotteita. Samalla vähän kevennettäisiin maataloustukia. Käsittääkseni nyt vallitsee ylituotannon dumppaus näihin nälkämaihin, joka tekee paikallisen viljelyn kannattamattomksi.

    Jos blogistille sopii, niin pieni muistelu antamastani kehitysavusta. Yksi kaveri innosti tukemaan kaivojen kaivamista kehitysmaihin, niin etteivät lapset joisi kakkavesiä. Joillakin kympeillä muistaakseni osallistuin. Parin vuoden kuluttua luin raportista, missä kerrottiin, että kaivollisissa kylissä oli enempi nälänhätää kuin kaivottomissa. Lapset kun olivat jääneet henkiin, muttei niille ollut ruokaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myös minulla on sellainen käsitys, että ruuan viemisestä ei ole kuin haittaa kehitysmaille. Se ehkäisee paikallisen maatalouden kehittämistä ja ylläpitää liikaväestöä.

      Toki muistelut sallitaan.

      Poista
  2. Lisänä vielä yksityisten suomalaisperheiden/henkilöiden kummilapsi toiminta, jossa kuukausilahjoituksilla tuetaan afrikkalaislapsen hyvinvointia/koulutusta jne. Kun lapsi on oppinut englanninkielen on hän valmis noin 15-17 vuotiaana matkaamaan kohti lihapatojen Eurooppaa, kiitos kummivanhempien! Kaikki kynnellekykenevät fiksummat nuoret tuskin jäävät kehittämään omaa alokehittynyttä valtiotaan kun muualla saa kymmenen kertaa paremman elintason paljon helpommalla ... Kiitos kehitysavun. Tämä on minun mielipide.

    Setarkos

    VastaaPoista
  3. Kun leipäjonossa oleva suomalainen ottaa vastaan ruoka-apua, niin Sambialainen heimopäällikkö ottaa vastaan uuden Bemarinsa avaimet.

    VastaaPoista
  4. Näin joku aika sitten ohjelman kehitysavun kohdentamisesta kehitysmaassa ja ainoa mikä jäi mieleen (koska se nauratti vallan mahlottomasti) oli se että kylään hankittiin pesutupa, mutta kyläläisillä ei ollut varaa käyttää pesukoneita koska niiden käyttö oli maksullista ja peseminen jatkui likaisessa jokivedessä. On tullut ilmi että kehitysavustajat tuhlaavat kyhnyä huorien perseisiin ja että pedofilia kukoistaa avustajien keskuudessa. Yritetään myös löytää rasismia siitä jos kritisoi afrikkalaisia tai muita jälkeenjääneitä uskonnollisia heimo- ja kunniakulttuureja. Kaikenlaisia perkeleen suvakki-idiootteja se leipä elättää. Afrikkalaisilla ja Lähi-idän jälkeenjääneillä kulttuureilla ei ole tasan mitään annettavaa meille, jotka olemme kehittyneet demokraattisessa yhteisössä. Paljastus kehitysavustajien sikailusta vaikutti meikäläiseen sen verran että en tule antamaan latin latia rahaa kerjääville yhdistyksille.

    VastaaPoista
  5. Professori Mikko Paunion selvitys vihreän ympäristöhysterian katastrofaalisista vaikutuksista. https://blogs.spectator.co.uk/2018/01/the-green-lobbys-energy-obsession-is-harming-the-worlds-poorest/

    VastaaPoista
  6. Kirjoituksen rivien välistä voi lukea Professorin huolen Afrikan väestönkasvusta, sen "hallinnasta" sekä mahdollisista vaikutuksista esim. Euroopalle.
    Pragmaattisesti ajateltuna pitäisi tietysti terveydenhoidon ja muun tuen mukana viedä tiukka ehto syntyvyyden säännöstelyyn ja neuvonta sen hyödyistä.
    Kait järkeä omaavat ihmiset, siis myös afrikkalaiset, sen ymmärtäisivät?

    Jos ymmärrystä ei löydy, on syytä kysyä miksi länsimaat sitä tekevät vuosikymmenestä toiseen?
    Siksikö, että tyynnytellään äänestäjiä vai siksi, että tietyt piirit saavat kehitysyhteistyöstä leipänsä?

    Kuten kirjoitus osoittaa, miljoonia levitetään melko huolettomasti ja kokonaissumma on iso vaikka olemmekin olevinaan hyvinvointiyhteiskunta.

    Voitaisiinko miljoonien levittäminen Afrikkaan lopettaa ja jakaa hyvinvointia esim. kotimaisiin leipäjonoihin.
    Siellä nimittäin tulee väkeä riittämään nykyisen ja tulevan aktiivimallin iskiessä koko voimallaan.

    Tallaiset ajatukset ovat tietysti joko vanhaa rasismia tai tätä uusrasismia mutta onhan se hölmöä touhua mitä länsimaat nykyään tekevät.
    Toinen asia on Afrikkalaiset asukkaat Euroopassa ja heidän nostamat sosiaalituet. Kukaan ei tiedä kuinka paljon siitä lähetetään Afrikan tai Lähi-idän maihin?

    Ja sitten joku kykypuolueen Mykkänen vihreiden ohella hinkuu velkaiseen maahamme 10k pakolaista vuodessa. Voi kristus mitä idiotismia!

    VastaaPoista
  7. https://areena.yle.fi/1-1660626

    Tsekkiläiset teknikot Sambiassa kehitysapuprojektissa. Hyvä ruohonjuuritason dokkari. Pieni ikkuna sambialaiseen kulttuuriin niin hyvässä kuin pahassa ja kertoo kehitysavun ongelmista aika konkreettisella tavalla.

    VastaaPoista
  8. Yle tänään:
    ---------------------
    "Etiopian puolustusministeri: Kansallinen hätätila kestää kuusi kuukautta"
    "Maahan perjantaina julistettu hätila kieltää protestit ja väkivaltaan kannustavat julkaisut."

    "Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Etiopiassa on julistettu hätätila. Viime elokuussa päättynyt hätätila kesti kymmenen kuukautta.
    Tuona aikana asetettiin useita ulkonaliikkumiskieltoja ja arviolta 29 000 ihmistä pidätettiin."
    https://yle.fi/uutiset/3-10080560
    ---------------------
    "Ainakin 21 ihmistä kuoli itsemurhaiskussa Nigeriassa
    Kolme epäiltyä räjäytti itsensä suositulla kalatorilla."
    https://yle.fi/uutiset/3-10080485
    ---------------------
    Yle eilen:
    "Brasilia julistaa sosiaalisen hätätilan Venezuelan pakolaisten takia"
    "Venezuelan taloustilanteen romahtaminen sekä poliittinen ilmapiiri ovat aiheuttaneet kiihtyvän rajanylittäjien virran naapurimaihin Brasiliaan ja Kolumbiaan."
    https://yle.fi/uutiset/3-10078149
    ---------------------
    Yllä olevat viittaukset kertovat jälleen sen, että taas tapahtuu ja olisi maita, joiden kansalaisia pitäisi ottaa Suomeen, vai pitäisikö?
    Nämä ovat esimerkkejä siitä, että maailmassa on paljon ja voitaneen sanoa, yhä enemmän ihmisiä joita voitaisiin tukea tavalla tai toisella.

    Mihin riittävät pienen, velkaisen, maamme resurssit?
    Realistisia kun ollaan, hetken päästä maksamme kalliita ydinvoimaloita (kunhan ne valmistuvat), ilmavoimien hävittäjähankintoja, vanhusten hoitomenoja, maataloustukea, yritystukia jne. jne.
    Emme tarvitse yhtään lisää rahanreikiä kun nytkään emme selviä ilman velan ottoa!

    Muualta maailmasta tulevat "turvapaikanhakijat" eivät ole ratkaisu ongelmiimme, sen näyttää Ruotsin tilanne.

    Tosiasioiden tunnustaminen ja järjen käyttö. Se on ainoa mahdollisuutemme välttää maamme muuttuminen Paskastaniaksi.

    VastaaPoista
  9. Suomen kehitysapu tälle vuodelle näyttää olevan 886 milj. euroa, mutta toki sitä on suuniteltu lisättäväksi 30 miljoonalla/v. seuraavan kolmen vuoden aikana. Hiljaa hyvä tulee. Paitsi tietenkin kontrollissa: sitä ei juuri ole eikä edes hiljaa tule. Ei tarvitse olla mikään einstein tajutakseen, että jos umpiköyhän valtion ylimmillä päättäjillä on miljardien tilit, ei ne pelkästään varattomien kansalaisten riistosta tai lahjonnasta ole tulleet. Kehitysavussa ne sadat miljardit pyörivät.

    Miksi sitten kontrollia ei ole? Suomalaiset kenttätyöläiset noissa maissa ovat melko turhautuneita koska joutuvat toimimaan vastoin järkeään ja kokemustaan paikallisista olosuhteista koska ylemmältä taholta on ilmoitettu, että kontrolli olisi epäluottamusta paikallisten rehellisyyttä kohtaan, täytyyhän nyt ihmisiin luottaa. Itse olen enemmänkin kannalla Vertrauen ist gut aber Kontrolle besser, kunnon DDR-henkeen. On väitetty, että vain 10 % kaikesta avusta menisi oikeisiin kohteisiin. Mitä tuhlausta! Onko mitään muuta kv. toimintaa joka olisi yhtä tehotonta ja silti lämpimästi hyväksyttyä?
    tira+

    VastaaPoista
  10. Olen kummastellut somessa jatkuvasti esiintyvää päättäjien tuomitsemista tyhmiksi/älylliseltä kapasiteetiltaan vajavaisiksi, etenkin maineikkaimilla vihasivustoilla kommenttiosuuksissa.
    En oikein usko siihen. Vajaaälyisiä he eivät ole. Tuskin he tyhmiäkään ovat (viisaus ymmärrettynä tyhmyyden vastakohtana). He tekevät päätöksiä, jotka meidän mielestämme ovat tyhmiä, mutta heidän itsensä kannalta viisaita johtaen kohti hillotolppia. Jo juniorivaiheessa he oppivat, että päätökset tehdään itse, mutta ylempää määrättyjen rajojen puitteissa. Muuten ulos!
    Eli kyseessä suhteellisen demokraattinen järjestelmä, mutta vain teoriassa.

    VastaaPoista
  11. En voi kuin toistaa itseäni lainaamalla Francoise Hollandia suurin piiretin näin: jos tekisimme kuten ajattelemme, meitä ei ei enää valittaisi uudelleen

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!