sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Vietnamilaiset tarjoavat mallin somaleiden sopeuttamiseen

Helsingin Sanomat kirjoitti siitä, kuinka hienosti vietnamilaiset pakolaiset soputuivat Suomeen 1970-luvun lopussa. Se on totta, mutta jutun otsikko "Ensimmäiset pakolaiset olleet Suomessa jo yli 40 vuotta – vietnamilaiset sopeutuivat, somalit kohtasivat ennakkoluuloja" antaa tapahtuneesta täysin väärän kuvan.

Eivät Vietnamilaiset suinkaan saapuneet niin, ettei heitä kohtaan olisi ollut ennakkoluuloja. Eiväkä niiltä välttyneet heitä ennen saapuneet chileläisetkään.

Kerron tämän omasta kokemuksestani, koska muistan hyvin sen vuosikymmenen, jolloin elin parasta nuoruuttani. Molemmat väestöryhmät kohtasivat ennakkoluuloja siinä kuin myöhemmin saapuneet somalitkin. Ne eivät kuitenkaan estänyt heidän kotoutumistaan, koska chileläisillä ja vietnamilaisilla oli valtava halu soputua uuteen kotimaahansa. Kotoutumisen edistyessä myös ennakkoluulot sammuivat hiljalleen.

Toisin sanoen somaleiden huonon Suomeen sopeutumisen syynä eivät ole suomalaisten ennakkoluulot sen enempää kuin muidenkaan maahanmuuttajaryhmien. Sellaisen väittäminen on tosiasioiden kieltämistä ja ainoastaan vaikeuttaa ratkaisun löytämistä somaliongelmaan.

Itse lähtisin hakemaan ratkaisua jutussa haastatellun tutkijan kommenteista: "vietnamilaiset sopeutuivat siihen tilanteeseen, olivat kohteliaita. He arvostivat myös koulutusta, ja lapset saivat hyvää tukea" sekä "heille järjestettiin heti koulua ja suomen kielen opetusta, he pääsivät harjoittelemaan ja töihin".

Toisin sanoen vastuuta somaleiden kotouttamisesta pitää jakaa sekä somaliyhteisölle, että kotouttamisjärjestelmälle. Koulutustoimenpiteet tulee hoitaa nopeasti ja tehokkaasti, mutta myös oppilailta pitää vaatia tapojensa ja asenteidensa muuttamista uuteen elinympäristöön sopiviksi.

Koska olen nähnyt useita somaleita harjoittelijoina myös työympäristössä, olen havainnut yhden mahdollisen esteen heidän työllistymiselleen ja heikolle kotoutumiselleen. He ovat nimittäin kaikki olleet ahkeria ja innostuneita, mutta samalla minun näkemiäni somaleita on yhdistänyt jonkinlainen kyvyttömyys ottaa vastuuta oman työn edistymisestä. Toisin sanoen annetut tehtävät kyllä hoidetaan hyvin, mutta tehtävän suorittamisen jälkeen jäädään tumput suorana odottelemaan eikä hakeuduta itse aktiivisesti uuden työtehtävän pariin.

En tiedä onko edellä kuvaamani aloitekyvyttömyys somaleita luonnehtiva yleinen piirre, vai onko minulle sattunut vain huono tuuri heidän kohdallaan. Toivottavasti vain huono tuuri, sillä kansanluonnetta olisi käsittääkseni varsin hankala muuttaa, vaikka kotouttamistoimet tehtäisiin kuinka hyvin. Tai no, toki tällekin ongelmalle voidaan hakea ratkaisuja, mikäli se ensin tiedostetaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

13 kommenttia:

  1. Somaleissa taitaa olla ongelma että monet halua edes sopeutua, jokunen poikkeusyksilö on, kumma sinänäs että esimerkiksi kenialaisa mitä tänne on tullut ovat hyvin sopeutuneet ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kenialaiset on tosiaan hyvä muistaa, kun puhutaan suomalaisesta rasismista ja ihonvärin muodostamasta ongelmasta liittyen töiden löytymiseen. Heillä työttömyysaste on alhaisempi kuin kantaväestöllä.

      Poista
  2. Tuossa artikkelissa häiritsee kyllä, ettei siinä ole mainittu aikaisempia pakolaisia. 1910-luku, venäläisiä ja venäjän asukkaita. 20-luku, Kronstadtin pakolaiset, 30-luku, itäkarjalalaiset, 40-luku, Salla, saaret, Petsamo ja Karjala. 50- ja 60-luku ovat ainoita vuosikymmeniä, jolloin pakolaisia ei ole tullut. Itäkarjalalaisten kohdalla puhutaan kymmenistä tuhansista ja kronstatilaisia oli 8000 tuhatta parhaimmillaan. ns. emigrantteja tuli kymmenin tuhansin, mutta suuri osa jaktoi matkaa muualle.

    On aika naurettavaa kirjoittaa pelkästään näistä nykyajan ihmeistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä varsinkaan 1800-1900-luvun vaihteen molemin puolin saapuneita tataareja, jotka ovat islaminuskoisina sopeutuneet maahamme moitteetta. Toisaalta johonkinhan se raja on aina lehtijutussa vedettävä.

      Poista
  3. Miksi aina pitää hakea syy suomalaisista. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Vietnamilaisia oli 500, chileläisiä 200. Somaleista turvapaikkaan oikeutettuja on alle 100. Jos vain nämä olisivat saaneet jäädä, kukaan ei heitä huomaisi. 17.000, joka keskittyy muutamaan kaupunkiin, näkyy kaikkialle.

    He ovat tulleet tänne elintasopakolaisiksi. Heissä on moniavioisia. Tiedämme tyttöjen silpomisen. Heidän perheenyhdistämisensä eivät kestä päivänvaloa. Kulttuurimuutos paimentolaiskulttuurista iPhonen käyttäjiksi on liian nopea. Työttömiä on aivan liikaa, eikä se kaikki voi olla suomalaisten vika. Rikollisuudesta tiedämme paljon, vaikka media yrittääkin piilottaa kaikki raiskaukset ja ryöstöt. Yhdistyksiä on perustettu satamäärin verorahojen saamiseksi.

    Ennakkoluuloihin, mitä se sitten onkaan, vaikuttavat myös virkamiesten ja median painostus suomalaisia kohtaan. Me olemme aina syyllisiä kaikkeen kun emme avosylin ota maahanmuuttajia ja heidän outoja tapojaan vastaan.

    He sulkeutuvat omiensa pariin. Naiset, nuoret miehet, jopa koululaiset koulun jälkeen ja hyppytunneilla, ovat aina omiensa parissa. Olen joskus yrittänyt kävellä vastaan somalinaisia nähdäkseni huomaavatko he minua lainkaan. Eivät huomaa, minun on väistyttävä.

    Somalit etuilevat jonoissa. He asuvat paremmin kuin pienituloiset suomalaiset. He ovat vaatimassa lisää, kunnioitusta, isompia asuntoja. Jos heitä olisi muutama sata, ei se haittaisi. Mutta 17.000 ja määrä kasvaa koko ajan, se näkyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä näkökulmia. Toisaalta nuo 17 000 meidän on saatava sopeutumaan jotenkin, mitä paremmin sitä vähemmän heistä on kuluja. Tai sitten kaikki 16 900 somalialaista elintasopakolaista on poistettava Suomesta. Se ei kuitenkaan liene realistista, joten meidän on ksekityttävä kotouttamiseen ja uusien tulijoiden määrän vähentämiseen.

      Poista
    2. Kukaan ei sopeudu jos ei itse sitä halua. Vietnamilaiset ovat ottaneet "lusikan kauniiseen käteen", ja todenneet, että elämä on nyt tässä ja "try and make the most of it". Islaminuskoiset poislukien tänne jo ajat sitten sopeutuneet tataarit ovat jatkuvasti vaatimassa poikkeuksia mm. naisten uimavuorot, hunnun käyttö työpaikalla (ei sovi kaikkiin töihin mitenkään), rukoileminen 5 krt päivässä työajalla tai ei voi tehdä sitä tätä eikä tuota uskontoon vedoten. Miten sellainen ihminen voi sopeutua yhtään minnekään muualle kuin omanlaiseensa kulttuuriin?

      Poista
    3. Pallo pitäisi antaa nyt somaleiden haltuun. Saatesanoina: joko he sopeutuvat tai lähtevät, kohtuullisessa ajassa (esim. 5 vuotta, alkaen siitä päivästä jolloin he Suomeen ensimmäistä kertaa saapuivat).

      Meillä on sosiaalipummeja aivan tarpeeksi omasta takaa, ei niitä tarvitse tuoda maahan aina Somaliasta asti.

      Poista
    4. Totta. Kotouttamisessa keskeistä pitäisi olla kotoutumisen motivointi. Ilman sitä kaikki on turhaa.

      Poista
  4. Tataarit ja juutalaiset eivät tainneet olla pakolaisia vaan kauppamiehiä ja entisiä sotilaita.

    VastaaPoista
  5. Luin Jari Litmasen muistelmat. Hän kertoo, miten hänellä oli valtava halu sopeutua Ajaxin joukkueeseen ja hollantilaiseen elämänmenoon, kun muutti Amsterdamiin 1992. Hänen koulunsa sujui keskinkertaisesti, koska jalkapallo vei niin paljon aikaa. Kuitenkin hän oppi pärjäämään hollannilla muutamassa kuukaudessa, pyysi, että joukkuekaverit puhuvat hänelle hollantia, eikä englantia.

    Suomea pidetään vaikeana kielenä, mutta onko suomi hollantia vaikeampi? Litmanen ei omasta mielestään ollut mikään kielinero, mutta niin vain oppi uuden kielen, kun halusi. Hän oppi Amsterdamin tavoille niin hyvin, että muualla Hollannissa häntä pidettiin tyypillisenä amsterdamilaisena, omien sanojensa mukaan.

    Litmanen opettaa, ettei jalkapallossa kehity, ellei haasta itseään aina vaan uudelleen, aseta tavoitteita korkeammalle. Ensin edustusjoukkueeseen, sitten maajoukkueeseen, ulkomaille ja mestariksi.

    Maahanmuuttajilta pitäisi vaatia enemmän, eivät he muuten kehity. Tämä olisi myös heidän itsensä kannalta edullista, sillä mitä elämää se on elää loppuikänsä suomalaisten syytingillä?

    VastaaPoista
  6. Somalian keskiarvo IQ ja muut rodulliset luonteenpiirteet ei ennusta kovin suurta keskivertoa kotoutumista, Vietnamilaiset taas on rodullisessa mielessä lähes suomalaisten tasolla, joten ei pidä yllättyä vaikka he pärjäisi paremmin kuin kantaväestö. Mutta eihän näistä voi puhua koska razisssmi.

    Ps. Itse olen ollut kyllä somali-taksikuskin kyydissä ja hyvin hoiti hommansa.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!