Ei irakilaisilta konstit lopu, eikä professori Janne Kotiaholta ymmärrys. Eihän?

Saimme jälleen eilen osoituksen siitä luovuudesta, jolla irakilaisten kansainvaellus on siunannut maatamme. Sankarimme on Suomen kansalaisuuden saanut irakilaismies, joka on tehnyt uraa yrittäjänä. Siis juuri sellainen menestystarina, jollaisia media on meille tavannut esitellä.

Paitsi että mies oli kansalaisuuden saatuaan ilmoittautunut uudelleen turvapaikanhakijaksi ja käyttänyt jo oppimansa suomen sijasta omaa kieltänsä asioidessaan viranomaisten kanssa. Miehen motiivina lienee ollut turvapaikanhakijoiden vastaanottoraha, jota hänelle ehdittiin antaa 5 200 euroa ennen kuin jekku paljastui.

Eikä siinä kaikki. Yrittäjämiehen liiketoimetkin ovat ehtineet herättää talousrikosepäilyjä. Mutta minä korrrosstan, ne ovat vasta epäilyjä - ainakin asiasta kertoneen uutisen mukaan.

Tapaus osoittaa yhdessä pari päivää sitten käsittelemäni - ja aiemmin esille tulleiden tapausten - kanssa sitä rajatonta luovuutta ja osaamispotentiaalia, jonka kehitysmaalaisten kansainvaellus on meille suonut. Mihin Suomi joutuisikaan tulevaisuudessa ilman siitä saatavaa hyötyä?

* * *

Irakilaisen luovuuden lisäksi on syytä kommentoida myös toista eilistä uutista. Sen mukaan Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho on kertonut länsimaisten ihmisten, kuten suomalaisten, kulutuksen tulevan aiheuttamaan maapallon elinolojen köyhtymistä siinä määrin, että 30 vuodessa puhutaan jo sadoista miljoonista pakolaisista.

Uutisen mukaan Kotiaho haluaisi suomalaisten lopettavan puheet lisääntymisestään, koska meillä on korkea elintaso. Tässä hän viittasi ympäristöjärjestöjen lanseeraamaan luonnonvarojen ylimenopäivään, joka on laskettu harhaanjohtavan johtopäätöksen tuottavan valtioiden väkiluvun, eikä oikeamman signaalin antavan pinta-alan, mukaan.

Plussaa professorille on annettava kuitenkin siitä, että hän on ymmärtänyt myös väestönkasvun liittyvän maailman resurssi- ja ympäristökriiseihin. Sekin kun tuntuu monille asiaa kommentoiville olevan liikaa.

Valitettavasti Kotiaho ei kuitenkaan tunnu huomanneen, että maailman väestö kasvaa nykyisin enää lähinnä kehitysmaalaisperheissä, eikä suomalaisten lisääntymisellä tai lisääntymättä jättämisellä, eikä edes elintasolla, ole sen kanssa mitään tekemistä. Sen sijaan tehokkaaseen väestöohjelmaan sitomattomalla kehitysyhteistyöllä - erityisesti akuutilla kriisiavulla - on sitäkin enemmän.

Samoin on Kotiahon mainitsemalla maahanmuutolla länsimaihin. Se kun levittää väestönkasvun - ja siihen liittyvät ongelmat - kautta maapalloon pitkittäen kehitysmaiden väestöräjähdyskuplan puhkeamista ja johtaen lopulta vieläkin vakavampiin seurauksiin kuin nyt odotettavissa olevat. Osittain myös siksi, että tänne muuttaneiden kehitysmaalaisten ympäristöjalanjälki muuttuu kehitysmaalaisesta länsimaiseksi kotipaikan vaihduttua.

Siksi Kotiahonkin kannattaisi käyttää tähän aihepiiriin saamansa medianhuomio suomalaisten syntyvyyden sijasta kehitysmaalaisten holtittoman lisääntymisen aiheuttamaan uhkaan koko ihmiskunnalle. Ja samalla käyttää luovuuttaan sen rauhanomaiseen ratkaisemiseen ennen kuin on myöhäistä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Irakilaisen uusi konsti meni hukkaan
Luonnonvarojen ylimenopäivä antaa väärän signaalin
Afrikkalaiset aktiivisina - EU suunnittelee taakanjakoa