Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesti kuntatyönantajan varallisuudesta, vaan verotuksen tasosta. Kuntahan voi kerätä alueensa asukkailta haluamansa määrän veroja ja sitä kautta maksaa mitä palkkoja tahansa.
Paitsi että liian korkealla verotuksella on negatiivinen vaikutus ihmisten työmotivaatioon ja sitä kautta myös verokertymään. Ja mikä vielä pahempaa, erityisesti parhaiden veronmaksajien asumishalukkuuteen kunnassa - ja viime kädessä koko Suomessa.
Tänä aamuna Helsingin sanomien mielipidekirjoittaja kertoi puolestaan, että mansikkamaille ei hakeudu kotimaisia työntekijöitä, vaikka työttömyyttä näyttää olevan joka kolkassa, koska maataloustyöstä ei makseta tarpeeksi. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, ettei suomalainen työtön näytä haluavan lähteä mansikkamaalle samalla tuntiansiolla kuin vierastyöläinen.
Mansikkamaiden omistajien osalta kyse on tietenkin siitä, millä hinnalla hän saa marjansa myydyksi. Eli jos niiden poiminnasta maksettaisiin nykyistä korkeampaa palkkaa, olisi marjoistakin saatava kovempi hinta.
Silloin reunaehdoksi ilmaantuu ensinnäkin se hintataso, jota suomalaiset ovat valmiita maksamaan marjoistaan. Ja toisaalta se lisähinta, jonka mansikanhimoinen on valmis maksamaan kotimaisesta marjasta verrattuna tuontimarjoihin tai muihin vaihtoehtoisiin herkuteltaviin.
Näin erityisesti siinä tapauksessa, jos korkeapalkkaisempi työntekijä kerää palkkaeuroa kohti vähemmän marjoja tai muuten vain kyllästyy kesken satokauden jättäen tuottajan ihmettelemään mistä saisi uuden poimijan ennen kuin marjat homehtuvat pellolle.
Edelle kuvaamani syyt ovat niitä, miksi pidän älyllisesti epärehellisenä vaatimuksia, joiden mukaan mikä vain työ tulisi tehdyksi, jos siitä vain maksettaisiin riittävää palkkaa. Näin siitä huolimatta, että väite on sinänsä teknisesti totta.
Samoin pidän älyllisesti epärehellisenä silloin tällöin kuulemiani vaatimuksia, joiden mukaan korkean koulutuksen takia olisi saatava korkeaa palkkaa. Siinä jää ymmärtämättä, ettei yksityinen eikä julkinenkaan työnantaja voi maksaa enempää palkkaa kuin työ tuottaa maksajalleen. Sille taas asettavat rajoitteensa kansallinen tai kansainvälinen kilpailu sekä julkisissa tehtävissä yhteiskunnan maksimaalinen verotustaso.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekstit
Mihin perustuu käsitys, että verotuksen korottaminen heikentää työmotivaatiota? Olisiko lähdettä? Onko tässä oleellista ja oletuksena, että veroprosentti kasvaa ansiotulojen kasvaessa. (Kunnallisverohan on tasavero.)
VastaaPoistaVoisi jopa kuvitella, että verotuksen kiristyessä työmotivaatio kohentuu, koska oman elintason ylläpitämiseksi on tehtävä enemmän töitä. Korkeampi verotus kylläkin madaltaa kynnystä verojen kiertämiseen, mikä on oma ongelmansa.
-- Aika ajatella
Tehdäänpä ajatuskoe: Jos joutuisit maksamaan palkastasi 100% veroa, vaikuttaisiko se työhaluihisi? Entä 90%, 80%, 70%? Entä jos mansikanpoimijan ei tarvitsisi maksaa veroa lainkaan vaan saisi pitää koko palkan itse. Vaikuttaisiko se työhaluihin?
PoistaToki ihmiset voivat reagoida verotukseen monin tavoin. Taloustieteissä tunnetaan kuitenkin ajatus, jonka mukaan verojen tuottavuus suhteessa veroprosenttiin on ylösalaisen U:n muotoinen funktio. Toisin sanoen on olemassa veroprosentti, jonka ylityttyä verotuotto kääntyy laskuun. Selitys sille on verotettavan työtulon pieneneminen.
PoistaOlisiko kuitenkin niin, että sosiaaliturva Suomessa on liian hyvä. Emme voi maksaa marjan poimijoille isoa palkkaa, koska se nostaisi esimerkiksi JHL:n palkkavaatimuksia. Jos Espanjasta Suomeen kannattaa lennättää mansikoita, jotka ovat halvempia kuin Suomessa kasvatetut, ei palkkaa tietenkään voida nostaa Suomessa korkeammaksi.
VastaaPoistaSosiaaliturvan vääristävästä vaikutuksesta on hyvä todistus myös maahanmuuttaneet turvapaikanhakijat. Eivät hekään mene marjanpoimijoiksi, koska sosiaaliturvalla elää riittävän hyvin jopa pääkaupunkiseudulla.
Jos marja-aikana sosiaaliturva puolitettaisiin, alkaisi poiminta kiinnostaa myös työttömiä.
1960-luvulla 12-14-vuotiaat lapset ansaitsivat tuloja sokerijuurikkaan harvennuksesta ja metsämarjojen poiminnasta. Kun taskurahoja ei ollut, eikä mitään sosiaaliturvaakaan, myös lapset osallistuivat tulojen hankintaan vanhempien ohella. Eihän se kesäkuumalla kivointa työtä ollut, mutta suomalaisista saatiin työvoimaa kaikkiin kesätöihin.
1960-luvun suomalaiset olivat ahkeria maataloustöistä samalla tavalla kuin ukrainalaiset, valkovenäläiset ja thaimaalaiset ovat tänään Suomessa.
Jos jotain hyvää koronakriisistä on, niin pakko on alentaa niin eläkkeitä kuin muutakin sosiaaliturvaa. Toivottavasti myös ulkomaalaisten sosiaaliturvaoikeus Suomessa poistetaan. On kohtuutonta edellyttää, että suomalaiset joutuvat kiristämään vyötä samalla kun ulkomailta tulee väkeä, jota työnteko ei edes kiinnosta. Jos Suomesta saa paremman sosiaaliturvan kuin kotimaastaan palkkaa työnteolla, on selvää että tänne hakeudutaan.
Kaikkein pahinta on se, että valtion työntekijöistä on tullut selkeä palkkajohtaja Suomessa. Ei pelkästään palkat vaan loma- ja muut työehdot ovat kohtuuttomia yksityissektoriin verrattuna. Monet julkiset virat ovat tarpeettomia yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta ja siksi rahojen loppuessa joudutaan karsimaan kovalla kädellä kallispalkkaista rälssiä. Enkä nyt tarkoita poliisia, opettajia ja sairaanhoitajia vaan kaiken maailman paperinpyörittäjiä, joita julkisella sektorilla riittää. Sen siivous tuo myös mansikkapelloille kotimaista työvoimaa.
"Monet julkiset virat ovat tarpeettomia yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta"
PoistaKuten esim. seuravassa Jukka Hankamäen luettelemat:
http://jukkahankamaki.blogspot.com/2017/12/kuinka-maahanmuutto-pelastaa-suomen.html
Kalergi-suunnitelma
Ei palkkaa pidä maksaa koulutuksen perusteella, vaan siitä kuinka paljon työntekijä tuottaa. Siksi marjanpoiminnankin pitää olla urakkatyötä, koska siinä konkreettisesti nähdään ahkeran ja vähemmän ahkeroivan työntekijän ero.
VastaaPoistaParhaat työntekijät oppivat työssä ammattilaisiksi. Koulutusta lisäämällä ei Suomi pelastu. Uuden Seelannin Suomen tasoinen hyvinvointivaltio saa tulonsa lampaiden kasvatuksesta. Maassa arvonlisävero on vain 13 %.
Kun olin merkonomina atk-työssä Helsingissä, minulle maksettiin korkeampaa palkkaa kuin samasta työstä ekonomeille. Ekonomit tietenkin nostivat asiassa metelin, koska he ovat paremmin koulutettuja. Työnantaja oli fiksu, se maksoi palkkaa työn tuloksista. Vuosia myöhemmin suurinta meteliä pitänyt ekonomi myönsi, että olin paremman palkkani ansainnut.
Jos en ihan pahasti väärin muista, maksettiin 70-luvun alussa (olin ekana poimintakesänä 11- tai 12-vuotias) 5 kg mansikkalaatikosta 5 mk. Samaan aikaan jaettiin kaupan mainoksia, joista taisi saada 1 tai 2 penniä per mainos. Surku oli, jos omakotitaloalueelle joutui, isot kerrostalot olivat parhaita. Kaikenlaista työtä tehtiin, että sai omaa rahaa.
PoistaItse jaoin mainoksia 2 penniä kappaleelta taskurahaa saadakseni.
PoistaMarjatilallisen ei kannta maksaa oikeutenmukaista palkkaa SAKn ehdoilla, vaan tulokseen perustuvaa palkkaa. Tuotteen kannattava ulosmyyntihinta nousisi pilviin, pienentäisi menekkiä tuntuvasti ja maajussin oma palkka olisi kaikkea muuta, kuin oikeutenmukainen
VastaaPoistaEn nyt purematta niele, että on älyllisesti epärehellistä jos korkeamman koulutuksen takia olisi saatava korkeampaa palkkaa.
VastaaPoistaItse olen kouluttautunut työnohessa muutaman kerran ylempään oppiarvoon (vert. teknikko -> insinööri -> DI).
Työnantaja on selkeästi hyötynyt koulutustasoni nousemisesta tietämykseni myötä. Mutta kas, palkkaani ei ole nostettu työpanoksesta huolimatta edes muodollisen kiitoksen vertaa. Vaativuustaso kun on tehtävässäni edelleen sama.
Ei palkka noussut. Ei, vaikka tein n. 1 M€ säästön 5--6 vuoden aikana ja seuraavaksi muutaman vuoden aikana 440000 € suoraa ylimääräistä tulosta firman kassaan. Nämä on talouspäällikkökin katkerana tunnustanut faktoiksi.
Ja väitän että nämä tuli koulutukseni takia, joka avasi silmiäni toteuttamaan moiset toimenpiteet.
Nyt sitten teen enää vain sen verran kuin palkka ja vaativuusluokka vaatii minimisuoritukseen. Ylimääräiset ponnistelut loppuivat tuohon.
Mim.merkk. "en ole katkera, mutta kuitenkin..."
Työn ohessa opiskelu teknikosta diplomi-insinööriksi on ihan eri juttu kun hankkia suoraan DI-titteli. Juuri työ antaa mahdollisuuden ymmärtää asioita monipuolisemmin, jolloin opiskelustakin saa irti enemmän.
PoistaJos vaatimustaso pysyy samana, miksi palkkaa pitäisi korottaa lisääntyneen koulutuksen takia?
Jos on mielestään hyvä ja tyytymätön palkkaansa, aina voi käydä mittauttamassa oman markkina-arvonsa hakeutumalla toiseen työpaikkaan.
Tänään iso ongelma Suomessa on, että opettajista iso osa on epäpäteviä. Käytetään paljon keikkaopettajia, joiden motivaatio on mitä on. Ja johdonmukaisuus puuttuu opetuksesta kun opettajat vaihtuvat. Alemman tason opetuksissa on menty liian pitkälle itseohjautuvuuteen. Huonosti motivoituneet oppilaat ovat koulutuksessa ihan turhaan vain kustannuksia aiheuttaen.
Ehkä kannattaisi lähteä pois, jos pääset parempaan. Luulisi, että olisivat tarjoneet edes pullakahvit palkkioksi. Kun on pitkään samassa työpaikassa, sitä ruvetaan pitämään itsestään selvyytenä.
PoistaAcc
Ei palkkaa pidä maksaa koulutuksen vaan työsuorituksen perusteella. Toki koulutuksen hankkiminen saattaa olla hyvä keino työsuorituksen parantamiseen, ja silloin lisäpalkka on perusteltu. Mutta ei siis koulutuksen takia.
PoistaMansikoista puheenollen. Poimijat tietysti tarvitsevat palkkaa. Mansikoiden hintatason pitää olla sellainen, että niille on kysyntää. Ja tietysti viljelyn pitää olla kannattavaa.
VastaaPoistaEdellä mainitsemani reunaehdot luovat kysyntää mansikanviljely- ja poimimisinnovaatiolle. Olenkin haaveillut tekoälyn ohjaamasta koneellisesta mansikanpoimijasta. Sellainen jaksaisi tehdä töitä 24/7 koko sesongin ajan.
Luultavast saamme tällaisen vuoteen 2120 mennessä.
Acc
Aivan varmasti.
PoistaLuulen, että varsinkin koronan takia, moni haluaa itse poimia mansikkansa (ainakin minä, en halua kenenkään räkäpöpönäpin keräävän mansikoita minullle, kun niitä ei voi harjata puhtaiksi tai kuoria), mutta entäs teollisuus? Mitä jos ne hoitaisivat itse omat keräilynsä mansikoita halutessaan? Jos ulkomaista mansikkaa käyttävät, poistuvat tuotteista kotimaista -merkinnät ja itse aion ostaa nyt vain suomalaisia tuotteita tukeakseni kotimaista tuotantoa ja työpaikkoja. Kaikkea saa kotimaasta ja terveellisiä juureksia, ym. Luksustuotteet ja ulkomaiset jäävät meiltä ostamatta koko loppuvuodeksi ja aiomme myös säästää enemmän pahemman päivän varalle.
VastaaPoistaUuutinenhan oli mielestäni hyvä, uskon että aika moni nyt kesätöitä vaille jäänyt/jäämässä oleva opiskelija ottaa mielellään mitä vaan työtä. Pääsee myös tekemään jotain ulkona, kun nyt enempi tai vähempi ollaan kevät ja ainakin alkukesä sisätiloissa. Ainakin iso osa, osahan elää vanhempiensa rahoilla ja osa tykkää vetää lonkkaa sossun tuilla, että taas jaksaa ehkä vähän opiskella syksyllä.
Toivon, että olet nuorten suhteen oikeassa.
PoistaJos ulkomaalaiset saavat tulonsa verottomana? Onko tietoa?
VastaaPoistaEnnen euroon siirtymistä juhannuksena Kustavissa Vartsalan lossirannassa (tunnin jono)mansikat maksoi 10mk/l seuraavana viikonloppuna 3mk/l.Kaitaisten lossiranta oli idästä tullessa ensimmäinen paikka josta ylipäänsä sai mansikoita (raaempia).
VastaaPoistaKoska Euroaikana ei ole ollut juurikaan inflaatiota on nykyinen mansikoiden hintataso aivan käsittämätön. Toivottavasti joku talousviisas pystyy selittämään tämän. Koskee mös monia muita hintoja.
Kyllä järjestelmässä on suuria ongelmia valtakunnallisesti se täytyisi myöntää. Ei vika ole meissä köyhissä työttömissä. Muuten arvostamani Vaahterakin menee nyt mönkään.
VastaaPoistaPalkkoja ei tässä kriisitilanteessa ainakaan saada mitenkään sille tasolle, että sinne yksikään kantasuomalainen työikäinen menee mansikoita poimimaan, saati muita maatalouden töitä.
Jostakin se kertoo, että ainakaan itäsuomessa ei pääse nykyään itse keräämään edes maksusta mansikoita omaan pakkaseen. Mansikkaherralle on edullisempaa kerätä vaan kaikki neukkujen ja killisilmien orjatyöllä. Muistan kyllä pentuna keränneeni niitä vielä kohtuullisella markkahinnalla. Nykyään ei onnistu siviileille.
Annetaan nyt vaan maan mennä konkkaan ja aloitetaan sitten puhtaalta pöydältä. Valtavaa inhimillistä kärsimystähän se tuottaa, mutta ennemmin tai myöhemmin sen aika on.
* konkurssiin koko maan. Uusi alku.
VastaaPoista