sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Äärikonservatiivien psykologiaa


Viimeistään Donald Trumpin nousu Yhdysvaltojen presidentiksi vuonna 2016 nosti kaikkien tietoisuuden amerikkalaisen vaihtoehtoiseen oikeistoliikkeen eli alt-rightin. Wikipedian mukaan se sai alkunsa vuonna 2008 konservatiiviälymystön liikkeenä, jonka pani alulle paleokonservatiivi ja akateemikko Paul Gottfried. 

Edelleen Wikipedian mukaan "alt-right-liikkeen kannattajat vastustavat etenkin poliittista korrektiutta, feminismiä, islamia, globalismia ja eliittiä, ja kannattavat esimerkiksi sananvapautta ja osittain myös perinteisiä sukupuolirooleja, valkoista identiteettipolitiikkaa, valkoista nationalismia ja uustaantumuksellisuutta. Liikkeessä on rasistisia, uusnatsistisia, naisvihamielisiä ja väkivaltaisia elementtejä, ja sen piirissä levitetään useita salaliittoteorioita."

Nyt on Perspectives on Psychological Science -lehti julkaissut tutkimuksen alt-right-liikkeen kannattajien psykologiasta. Siinä selvitettiin yhteensä noin 2 000 sen kannattajan psykologinen profiili. 

Verrattaessa liikkeeseen kuuluvia ja muita Trumpin äänestäjiä keskenään, olivat erot viime kädessä varsin pieniä. Sen sijaan nämä ryhmät erosivat selvästi niistä, jotka eivät äänestäneet Trumpia: he olivat näitä hiukan useammin miehiä, valkoisia ja nuoria sekä pitkäaikaiseen suhteeseen sitoutuneempia, vähemmän koulutettuja, kotoisin USA:n keskilännestä ja isotuloisempia. Työllisyysasteessa ei ollut juurikaan eroja.

Alt-rightin tukijat luottivat vähemmän valtamediaan ja enemmän vaihtoehtomedioihin kuin muut. Tutkimus ei kuitenkaan löytänyt tukea sille väitteelle, että heidän yhteiskunnallisen eliitin vastaiset näkemyksensä ulottuisivat talousasioihin. Päinvastoin, he suhtautuivat taloudelliseen tulevaisuuteen ja suuryrityksiin muita luottavaisemmin. 

Siten viime vuosikymmenten suuria taloudellisia muutoksia ei voi nähdä alt-right-liikkeen taustalla erityisesti vaikuttavina tekijöinä. Sen sijaan siellä ilmeni yhteiskunnan muuttuminen yhä monikulttuurisemmaksi, jonka seurauksena liikkeen jäsenet tunsivat halua tukea valkoisten miesten johtavaa asemaa suhteessa mustien ja naisten vaikutusvallan kasvuun. 

Taloudellisten syiden sijaan alt-rightin jäseniä innoittivat maailmankuvaan ja arvoihin liittyvät seikat. Siten he ovat valmiita tukemaan myös monenlaisia poliittisia toimia kuten muslimimaahanmuuton kieltämistä tai etelävaltioiden sisällissodan aikaisten merkkimiesten patsaiden säilyttämistä, koska heidän arvomaailmansa näkee ihmiset lähtökohtaisesti eriarvoisten ryhmien - kuten rodut, sukupuolet tai ikäluokat - kautta sekä tukee myös autoritaarisuutta ja erilaisten ulkoryhmien epäinhimillistämistä. 

Kaiken kaikkiaan tässä esittelemäni tutkimuksen mukaan alt-right-liikkeeseen kuuluvat henkilöt heijastavat pikemminkin vahvan yhteisöllisyyden tarvetta kuin taloudellista ahdistusta. Tähän tarpeeseen vastaa Yhdysvalloissa konservatiivinen oikeisto, joka edustaa perinteisiä arvoja varsin kirjaimellisesta raamatun tulkinnasta juontavine stagnaattisine yhteiskuntakäsityksineen. 

Suomessa tutkimuksessa kuvatun kaltaisella alt-right-liikkeen jäsenten kaltaisella maailmankuvalla varustettuja ihmisiä on olemattoman vähän. Merkittävin viime aikojen esille tulleena ryhmä lienee Perussuomalaisista juuri erotettu nuorisojärjestön etnonationalistinen siipi. 

Tunnistan kuitenkin, että myös meillä yhteiskunnan monikulttuuristaminen on johtanut eräänlaisen arvokonservatismin nousuun, jonka yksi keskeinen teema on humanitaarinen maahanmuutto. Siinä en kuitenkaan näe uskonnollisuuteen, autoritaarisuuteen tai ryhmien eriarvoistamiseen liittyviä tekijöitä kovinkaan keskeisinä motiiveina - vaikka eivät ne aivan marginaalissakaan liene.

Niiden sijaan paljon merkittävämpänä tekijänä näen pragmatismin. Eli maahanmuuttoon liittyvät tosiasiat kuten turvapaikanhakijoiden yhteiskuntaan mukanaan tuoman väkivaltarikollisuuden lisääntymisen, heidän aiheuttamansa taloudellisen taakan sekä monien tulijoiden ilmeisen haluttomuuden integroitua taloudellisesti omavaraiseksi yhteisöksi. 

Tämän näkemykseni erinomaisena todisteena toimii maamme monikulttuuristamista vastustavan suomalaisen politiikan kärkihahmo. Hänhän on ateistinen kielitieteilijä, jota ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua Donald Trumpin kaltaiseksi maskuliiniseksi kansanvillitsijäksi.

Minusta olisikin erinomaista, jos Suomessakin selvitettäisiin perusteellisesti ne psykologiset tekijät, jotka erottavat halla-aholaisten kannattajat muista suomalaisista. Samoin kaipaisin parempaa tietoa siitä, minkälainen psykologia saa politiikan toisen merkittävän ääripään eli Vihreiden kannattajat ajamaan erityisesti itselleen äärimmäisen haitallista yhteiskunnan muutosta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

14 kommenttia:

  1. Voi olla, että tuosta aiheesta ei ihan heti tehdä tieteellisillä kriteereillä luotettavaa tutkimusta. Olisi nimittäin kovin noloa, kun paljastuisi, että Perussuomalaisten äänestäjät eivät enimmiltään olekaan mitään äärimmäisyysihmisiä. Mediasta kun saa sen kuvan, että nämä "Halla-aholaiset" on kaikki jotain kiiluvasilmäusiä fanaatikkoja. Ei sitä porukkaa ole niin paljon, että sillä saadaan noin suuria kannatuslukemia.
    Ps. On aika erikoista seurata, kun toimittajat tekevät kovinkin syväluotaavia ennusteita puolueiden kannatuksen tulevasta kehityksestä, kun muutokset mahtuvat kyselyn virhemarginaalin sisään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä persu vähän punertaa, vihertää, sinertää, kaikessa hyvässä maltillisesti ja ymmärtää talouden realititeeti ja sen, mistä raha tulee. Missään äärilaidassa tai kulmassa en viihdy, otan kaikesta hyvät ominaisuudet ja huonoja pyrin parantamaan asiallisella toista kunnioittavalla keskustelulla. Jokaisen kansan pitää oppia huolehtimaan itsestään myös muuttuvissa olosuhteissa. Kouluttautua ja elää ihmisiksi. Kyllä, varsin maltillinen olen, muita en provosoi enkä anna muiden provosoida, käyttäydyn kauniisti ja henkilöpalvontaa en harrasta, keskityn asioihin.

      Olen korkeasti koulutettu useammlla tutkinnolla.

      Vastasiko mielikuvaasi persusta?

      Poista
    2. Pahoittelen kirjoitusvirheitä, peintä tekstiä pienessä laatikossa on vaikea nähdä.

      Poista
    3. Miksi luokittelet itsesi persuksi?

      Poista
    4. Olemassaolevista sopii parhaiten ja haluan rajatarkastukset takaisin, oman rahan, irti EU:sta ja ei vapaata pääsyä turvapaikkaa hakemaan, leirit lähelle omia kulttuurejaan ja kun suojelun tarve loppuu, koteihinsa takaisin. On halvempi avustusmuoto. Islam ei saa valloittaa Suomea kuten jossain muualla kehitys pitkällä. Kuumin, että rajojen kiinni laitto on jo nyt euroopassa vähentänyt rikosten kulkua maasta toiseen, siinä vielä yksi toive. Perusasiat, jotka sitten, merien ja jokien suojelu, saasteet ja roskaaminen, heikoista pidetään huolta, työpaikoista pidetään huomta, ym. Mihin muualle nämä sopisivat? :)

      Poista
    5. Varsin tuttuja näkemyksiä todellakin ovat. Vaan sitten tulee se Professorin kysymys:

      oletko siis mielestäsi halla-aholainen?

      Poista
    6. Kuten sanoin, en harrasta henkilöpalvontaa, asiaorientoitunut. Halla-aholaisuus terminä menee henkilöpalvonnan puolelle.

      Poista
  2. "Samoin kaipaisin parempaa tietoa siitä, minkälainen psykologia saa politiikan toisen merkittävän ääripään eli Vihreiden kannattajat ajamaan erityisesti itselleen äärimmäisen haitallista yhteiskunnan muutosta."

    Viherkommunisteilla näyttävät prioriteetit olevan pahasti hukassa:

    ”Maailma taistelee koronavirusta vastaan – vihreät natseja ja rasismia”,
    https://www.kansalainen.fi/maailma-taistelee-koronavirusta-vastaan-vihreat-natseja-ja-rasismia/

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. https://scontent-hel2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/90065877_1005807593134125_3048082395266809856_n.jpg?_nc_cat=111&_nc_sid=8024bb&_nc_ohc=j1smzUmewg8AX8EruN5&_nc_ht=scontent-hel2-1.xx&oh=fc5e1190fe15f62d8d08202319153916&oe=5E9C5520

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
  3. Mutta "psykologia on nuori tiede, jossa vallitsee yhtä aikaa empiirinen metodi ja käsitesekaannus" (Wittgenstein).

    Psykologisten piirteiden kartoittaminen ei ensinnäkään oikein onnistu -- koska sama ominaisuus voi nousta erilaisen motivaation pohjalta -- eivätkä toisaalta asiat mene siinä järjestyksessä että tietyistä psykologisista ominaisuuksista seuraisi tiettyjä yhteisöllisiä orientoitumisia. Ihminen on lähtökohtaisesti ja olemuksellisesti sosiaalinen laumaeläin, ja marssijärjestys on selvä: tietyt yhteisötekijät aiheuttavat tiettyjä psykologisia ilmentymiä, eikä päinvastoin.

    "Se, että on olemassa yhteisövoimia, yhteisöominaisuuksia ja yhteisöilmiöitä, jotka eivät ole palautettavissa yksilöiden ominaisuuksiin ja pyrkimyksiin, on varsin vaikeasti ymmärrettävissä oleva seikka", sanoi Erik Allard durkheimilaisesta sosiologiasta.

    VastaaPoista
  4. Wikipedian teksti maistuu Oula Silvennoismaiselta olkiukkoilulta. Sanavalinnat ja sanojen määrittely ovat vallan välineitä. Valkoinen nationalismi on kielteinen ilmaus, joka on läheistä sukua ilmaisulle valkoinen ylivalta. Niiden käyttäjät syyllistävät ja herjaavat valkoisia. Osa näistä "antifasisteista" kannattaa jopa valkoisten tappamista valkoisten asuttamissa maissa. Jos tuntee viime vuosisadan historiaa, tunnistaa tämän demonisoinnin tekniikan.

    Demonisoinnilla pyritään oikeuttamaan kansainvaellukset kadehdittavan edistyneisiin eurooppalaisperäisten maiden yhteiskuntiin. Kun niihin on päästy, tulijat syyllistävät (Sirola-yliopistojen komppaamina) kantaväestöä omasta huonosta pärjäämisestään. Kun tulijoilla on ylivalta kansoittamillaan länsimaiden osa-alueilla, ne ovat muuttuneet tulijoiden lähtömaiden kaltaisiksi pieniksi kehitysmaiksi, joihin maan virkavallalla ei ole asiaa. Kansainvaelluksen myötä tapahtuva väestönvaihto leimataan salaliittoteoriaksi, vaikka koululasten joukossa kantaväestön osuus lähentelee paikoitellen olematonta.

    Kaukoidässä on raunioista nousseita maita, kuten Etelä-Korea ja Japani, jotka eivät ole sallineet alueelleen laitonta massasiirtolaisuutta. Ne ovat siis kauheita etnonationalistisia valtioita. Silti ei puhuta ainakaan huonossa hengessä keltaisesta ylivallasta näiden maiden omilla alueilla. Etelä-Afrikassa ja Zimbabwessa vainotaan valkoisia ja pyritään hävittämään heidät häätämällä ja tappamalla. Länsimaiden älykköpiireissä kuitenkin ihaillaan näiden maiden johtoa ja heidän edustamaansa äärimmäistä mustaa ylivaltaa. Niiden yhteydessä ei puhuta lainkaan uustaantumuksellisuudesta tai väkivaltaisuudesta.

    Keittiöpsykologi on tunnistavinaan, että Wikipedia-artikkelin kirjoittaja projisoi vastustajalle omia ominaisuuksiaan.

    VastaaPoista
  5. Miehet tykkää Perussuomalaisten politiikasta ja naiset Vihreiden. Perussuomalaisten kannattajista kolme neljäsosaa on miehiä, kun vihreiden kannattajista kaksi kolmasosaa on naisia.

    VastaaPoista
  6. Perussuomalaisia syyllistetään yhden asian puolueeksi (laittoman maahanmuuton vastustaminen). Sen sijaan vasemmistoa (ja itse asiassa nykyhallitusta) ei syyllistetä sen toimimisesta yhden asian hyväksi (rajoittamattoman maahantulon tukeminen).

    Meitä ikääntyneempiä syyllistetään siitä, että olemme velkaannuttaneet maamme ja sälyttäneet velat maksettaviksi tuleville sukupolville. Tolkutonta velkaantumista on kiihdytetty kuluvalla vuosituhannella. "Tulevien sukupolvien" edustajia on ollut äänestyskelpoisina aika suuret määrät. Voisiko heitä osaltaan syyllistää siitä, että he eivät ole äänestäneet velkaantumisen lisääntymistä vastustavia ehdokkaita?

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!