Trump irtisanoi tilastojohtajan - mutta mitä sitten?

Suomessa on tiedetty jo presidentti Paasikiven ajoista, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Siksi tuntui vähintäänkin oudolta lukea siitä, että USA:n presidentti Donald Trump on erottanut maan työministeriön alaisen työtilastoviraston johtajan Erika McEntarferille kuultuaan odotettua huonommista työllisyysluvuista - väittäen niitä manipuloiduiksi ilman todisteita. 

Tällainen poliitikon käytös on luonnollisesti silkkaa tyhmyyttä, mikäli tilastot pitävät paikkansa, kuten sopii odottaa. Eikä amerikkalaisten elämä ainakaan parane tosiasiat kieltämällä.

Toisaalta on tietenkin selvää, että virastojen tehtävänä on tuottaa tosiasioihin pohjautuvia tilastoja. Eikä niiden minkäänlaista manipulointia voi pitää vähääkään hyväksyttävänä. 

Siksi on mielenkiintoista nähdä, mitä USA:n työllisyystilastoille tapahtuu sen jälkeen, kun presidentti on korvannut erotetun johtajan "jollakulla paljon pätevämmällä ja osaavammalla". Eli muuttuvatko tilastot takautuvasti siitä, mitä ne ovat tällä hetkellä. 

Ja jos muuttuvat, niin millaisilla perusteilla ja seurauksilla. Onhan selvää, että mikäli tilastomanipulointia on todella tapahtunut, tulee moni muukin kuin pelkkä johtaja saamaan kengänkuvan takapuoleensa.

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Päättyykö korvaamaton aikasarja?
Donald Trumpin kiinalaiset jutut
Diversiteetin, tasa-arvon, inkluusion ja suomettumisen seurauksista

Hamasin johtajakysymys: riittävätkö luvassa olevat neitsyet?

Israelin puolustusvoimat otti hengiltä Khan Younisin teurastajana tunnetun Yahya Sinwarin. Samalla palestiinalaisterroristit menettivät jälleen johtajansa. 

Kyseessä on epäilemättä kuluneen viikon paras uutinen, mitä osoittaa sekin, että Israelin ulkoministerin mukaan Sinwarin kuolema mahdollistaa panttivankien välittömän vapauttamisen ja avaa tien Hamasin ja Iranin hallinnasta vapaalle Gazalle. Näin sopii tietenkin toivoa. 

Selvää on kuitenkin, että johtajan kuolema yhdistettynä kuluneen vuoden aikana henkensä menettäneiden muiden terroristijohtajien kuolemaan - Al-Aruri, Nasrallah, Haniyeh, Aqil ja Wahbi - nostaa vähänkään ajattelukykyisten ihmisten rimaa ryhtyä johtamaan Hamasia. 

Tähän tuskin auttaa edes muslimien tarina paratiisissa odottavista 72 neitsyestä, sillä se on tarkoitettu ymmärtämättömälle rahvaalle, eikä osaavien ja pätevien ihmisten usko siihen ole todennäköistä. Niinpä järjestön johtoon pyrkinee ykkösluokan johtajakandidaattien sijaan kolmannen luokan tunareita, joita ajaa puhdas fanatismi. 

Siten Sinwarin kuoleman välittömänä seurauksena lienee Hamasin terrorististen ja sotilaallisten kykyjen heikkeneminen entisestään. Tai vaihtoehtoisesti sellaisen henkilön valtaan nouseminen, joka tunnustaa tosiasiat ja pyrkii normalisoimaan palestiinalaisten suhteet Israeliin. 

Jälkimmäinen lienee Israelin ulkoministerin toiveissa - hänen lausuntonsakin perusteella - mutta nähtäväksi jää, ovatko palestiinalaiset kypsyneet siihen. Vai vieläkö heillä on intoa jatkaa oman ja lastensa tulevaisuuden tuhoamista. 

Itse en olisi valmis lyömään vetoa rauhantahtoisen henkilön puolesta, vaan veikkaan Hamasin seuraavaksi johtajaksi jonkinlaista äärimmäistä idioottia, joka menettää henkensä - edeltäjänsä tapaan - muutaman seuraavan kuukauden kuluessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Viesti palestiinalaisille, jotka haluavat kuormittaa Suomen terveydenhuoltoa
Terroriteon ensimmäisen vuoden saldo
SDP vaati Suomea tunnustamaan olemattoman terroristivaltion

Odottamaton pelko

Ilta-Sanomissa oli juttu Vladimir Putinista, joka olisi sen mukaan purkanut Sotshissa olleen palatsinsa. Artikkelissa arveltiin, että aikamme suurin imperialisti olisi niin peloissaan, ettei uskaltaisi enää asua kodissaan.

Syynä pelkoon on Ukrainan kyky iskeä Venäjälle ja tarvittaessa eliminoida Israel-tyylisesti vihollisen johtaja. Eli iskeä sotilaallisesti sinne, missä omatekoisen tsaarintekeleen tiedetään oleskelevan.

Uutinen on mielenkiintoinen erityisesti siksi, etten usko Putinille tulleen sotaa sytyttäessään missään vaiheessa sellaisiin ajatuksiin, että se saattaisi rajoittaa myös hänen henkilökohtaista elämäänsä. Mutta sen jälkeen, kun Ukraina on tuhonnut kerta toisensa jälkeen kohteita syvällä Venäjällä (esimerkki), on tämä karu tosiasia muuttunut riskiksi ja kasvavaksi peloksi oman henkirievun puolesta.

Nähtäväksi kuitenkin jää, lähteekö Ukraina jossain vaiheessa yrittämään Putinin eliminointia. Tehtävä ei nimittäin ole helppo, sillä monen asian pitää osua kohdalleen, jotta se onnistuisi. 

Pitäisi olla varma tieto Putinin sijainnista sekä kysy iskeä tarkasti juuri sinne, missä diktaattori viettää aikaansa. Sekä välttää mahdolliset harhautukset, olivat ne sitten Putinin kaksoisolentoja tai Ukrainan tiedustelulle syötettyä disinformaatiota. Ja sen lisäksi kyetä läpäisemään Putinin suojaukseen käytetyt puolustusjärjestelyt.

Toisaalta jo pelkkä Putinin kuolemanpelko on iso voitto Ukrainalle. Ja vastaavasti harmillinen tappio Putinille itselleen, joka joutuu muutenkin murehtimaan Venäjän armeijan etukäteen odotettua heikompaa menestystä hyökkäyksessään.

Puhumattakaan siitä, että Venäjän talous on korkeiden sotilasmenojen seurauksena ajautumassa valtaviin vaikeuksiin, joihin hänen hallintonsa on pyrkinyt vastaamaan veronkorotuksin ja korkoja nostamalla. Ja jotka johtavat varmuudella Putinin suosion laskuun Venäjällä sekä saattavat jopa horjuttaa hänen asemaansa maansa johtajana. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Bad News for Vladimir Putin and His Imperialistic Dreams
Pietari Suuren reinkarnaatio, Pohjois-Korea ja NATO-optio
Vladimir-karhu ja rohkea kettu

Ei turvapaikkaa terroristeille

Tuoreiden uutisten mukaan Gazan kaistaa hallitsevan Hamas-terrorijärjestön poliittinen johtaja - ja Osama Bin Ladenia "arabien pyhäksi sotilaaksi" kutsunut - Ismail Haniyeh on tapettu Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Tämän seurauksena maailmassa on yksi terroristi vähemmän. 

Tapaus on ensinnäkin suuri voitto Israelille, jonka tavoitteena on ollut lokakuun 7. päivän terrori-iskun jälkeen heikentää Hamasia niin paljon kuin mahdollista. Toiseksi se on voitto koko maailmalle osoittaessaan, etteivät terroristit ole turvassa edes suurimman tukijansa - eli Iranin - maaperällä. 

Tämä aamu toi tullessaan myös toisen merkittävän uutisen. Sen mukaan Israelin ilmavoimat oli surmannut korkea-arvoisen terroristin Libanonissa. 

Kysessä oli Hizbollahin korkea johtaja Fuad Shukri, joka menetti henkensä Beirutiin tehdyssä täsmäiskussa. Israelin mukaan hän oli vastuussa aiemmin tässä kuussa tehtyyn Golanin iskuun, vaikka Hizbollah kielsikin olleensa sen takana. 

Myös tämä tapaus on hyvä uutinen maailmalle, koska se osoittaa, ettei terroristeille ole turvallista piilopaikkaa, vaan heidät voidaan tarvittaessa eliminoida missä tahansa. Ainakin Israel kykenee siihen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maailmanpolitiikan pilkkeitä
Harjoittelu tekee mestarin ja sitä kelpaa viestittää
Tyhmistä johtajista kärsii koko Palestiinan kansa

Euroviisujen aikana paljastui EU:n korkean virkamiehen kyvyttömyys

Euroviisuhumpan aikana on Israelin ja Hamasin yhteenotto Gazan kaistaleella siirtynyt uuteen vaiheeseen. Eli terroristien viimeinen pesäke on joutumassa Israelin hyökkäyksen kohteeksi, ja siksi juutalaisvaltion armeija on määrännyt siviilit poistumaan itäisen Ramahin alueelta.

Tähän lienee kolme syytä. Ensinnäkin näin ehkäistään siviiliuhrien määrää ja toiseksi estetään näiden käyttäminen terroristien ihmiskilpinä. Kolmanneksi väkimäärän pienentäminen helpottanee Hamasin panttivankeinaan pitämien israelilaisten löytämistä. 

Tämä kaikki tapahtuu siitä huolimatta, että Eurooppa-neuvoston belgialainen puheenjohtaja Charles Michel paheksuu Israelin evakuointimääräyksiä. Olisiko hänen - EU:n presidentiksikin kutsuttuna virkamiehenä - mielestään siis parempi, jos palestiinalaisterroristeille annettaisiin mahdollisuus ihmiskilpien käyttöön ja kasvatettaisiin näin Gazan sodassa kuolleiden siviiliuhrien määrää entisestään? Tai jätettäisiin Hamasin kaappaamat panttivangit heidän haltuunsa?

Michelin mukaan "kaikkien ponnistelujen on jatkuttava kestävän aseleposopimuksen aikaansaamiseksi. EU on sitoutunut oikeudenmukaiseen ja kokonaisvaltaiseen rauhaan, joka perustuu kahden valtion ratkaisuun". 

Tämä toistaa sitä mantraa, joka vain vaikeuttaa Pyhän maan tilannetta, sillä kahden valtion ratkaisua eivät hyväksy kaikki palestiinalaiset, eivätkä israelilaisetkaan tule katsomaan sivusta sen seurauksena jatkuvia raketti-iskuja ynnä muita terroritoimia. Siksi palestiinalaisongelman ratkaisemiseksi tarvittaisiin kahden maan ratkaisusta jankuttamisen sijaan luovaa ajattelua, jollaisesta tarjosin yhden esimerkin viime jouluna. 

Olisi myös hyvä, mikäli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja olisi kuullut presidentti Paasikivestä. Ja ymmärtäisi, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. 

Lyhyellä tähtäimellä se tarkoittaisi USA:n presidentti Joe Bidenin esimerkin seuraamista. Eli sen ymmärtämistä, että "aselepo alkaisi huomenna, jos Hamas vapauttaisi panttivangit. Israel sanoi, että se on Hamasista kiinni, jos he haluavat tehdä sen, tämä voisi loppua huomenna".

Tämä(kin) herätti kysymyksen siitä, millä perusteella Euroopan Unioni valitsee korkeita virkamiehiään. Ilmeisesti ei ainakaan loogisen ajattelukyvyn tai vahvan ymmärryksen perusteella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jälkeenjääneet islamistit
Maailma lankesi Hamasin johdon virittämään ansaan
Ei niin huonoa poliitikkoa, ettei hänelle tarjottaisi EU:n korkeaa pestiä