Imaami Abdul Mannan syyllisti suomalaisia hukkumisista

Eilinen uutinen kertoi, että Pohjois-Suomen islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtaja imaami Abdul Mannan on syyllistänyt suomalaista yhteiskuntaa kolmen somalipojan hukkumisesta Kalajoella. Tapaus on tietenkin ikävä, mutta nyt ei ollut kyse pikkulapsista vaan vuosina 2008 ja 2009 syntyneistä nuorista. Siis tänä vuonna 17- ja 16-vuotiaista lähes aikuisista ihmisistä. 

Jos ja kun pojilla ei ollut Suomessa vanhempia, ei asia kuulu suomalaisille. Tuon ikäisiä poikia ei myöskään kukaan valvo 24 tuntia vuorokaudessa, eivätkä niin olisi tehneet - erittäin suurella todennäköisyydellä - myöskään poikien vanhemmat, mikäli olisivat olleet läsnä.  Eikä asiasta voi siten syyttää myöskään heidän suomalaista valvojaansa, kuten imaami teki. 

Mannan kertoi myös toivovansa, että rannoille voitaisiin järjestää valvontaa ainakin kesien ajaksi. En tiedä kuinka monta uimarantaa Suomessa on kaiken kaikkiaan, mutta tästä paikasta, jossa istun juuri nyt, on lähin yleisesti käytössä oleva uimaranta noin kilometrin päässä ja seuraaviin kolmeen on linnuntietä pitkin matkaa noin viisi kilometriä. 

Toisin sanoen Suomessa on luultavasti satoja tuhansia ellei miljoonia yleisessä käytössä olevia uimarantoja, joten on ilmiselvää, ettei niillä kaikilla voi olla valvojia. Sen sijaan vastuu veteen menemisestä on pikkulasten osalta vanhemmilla ja nyt hukkuneiden somaleiden ikäisten nuorten osalta pitäisi olla itsestään selvää, että he osaavat päätellä tämän kaltaiset vaarat ihan itse.

Toki voisi toivoa, että Suomen islamilaiset yhdyskunnat järjestäisivät viimeistään tämän kesän useiden hukkumisonnettomuksien jälkeen uimaopetusta kaikille islamilaisille nuorille. Siihen ei tarvita valtion rahaa, vaan ainoastaan uimataitoisia ihmisiä, jotka esimerkiksi imaamien ohjauksessa - ja tarvittaessa yhdyskunnan keräämillä varoilla - järjestävät uimaopetuksen kaikille niille, jotka eivät saa kyseistä oppia omilta vanhemmiltaan. 

* * *

Lopuksi saatettakoon tiedoksi teille, arvoisat lukijani, että olen kommentoinut aiemminkin Abdul Mannanin edesottamuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Niihin eli hänen ajatusmaailmaansa ja käytännön toimiinsa suomalaisessa yhteiskunnassa voi tutustua tässä, tässä, tässä, tässä ja tässä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kolmesta espoolaistapauksesta
Halpa henkivakuutus
Lapsia ei kannata opettaa uimaan, koska se on vaarallista

Muslimeihin kohdistuvaa syrjintää, lasten salakuuntelua ja imaamin ratkaisu

Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan Riihimäen vankilassa oli tapahtunut kauhea syrjintätapaus. Siellä oli nimittäin poistettu vankien käytöstä sellaiset paistinpannut, joilla ei ollut koskaan paistettu sianlihaa. 

Syrjinnäksi tämä tulkittiin siitä syystä, että toimenpide oli tehty ilman sen kummempaa syytä. Näin siitä huolimatta, ettei vankilalla ole velvollisuutta tarjota erillisiä ruoanvalmistusvälineitä eri uskontoa harjoittaville. 

Oikeusasiamies kuitenkin arveli, että asiasta kannelleet vangit joutuivat paistinpannun poistamisen takia muita epäedullisempaan asemaan, koska heidän mahdollisuuttaan valmistaa ruokaa rajoitettiin. Ja siksi hän usutti rikosseuraamuslaitosta selvittelemään asiaa esimerkiksi islamin opinkappaleita tuntevan uskontokunnan edustajan kanssa.

Voin vain kuvitella, kuinka tyytyväisiä - elleivät suorastaan riehakkaita - valituksen tehneet muslimivangit ovat olleet tämän ratkaisun kuultuaan. Ja näen jo sieluni silmillä, kuinka he nyt pohdiskelevat, mistä muista vakavista epäkohdista valittamalla he voisivat saada oikeusasiamieheltä uusia mukavanoloisia lausuntoja.

* * *

Ruotsissa vitsit ovat kuitenkin juuri nyt vähissä, sillä maan pääministeri on kertonut, että siellä meneillään oleva väkivaltarikollisuuden aalto on yhteydessä maahanmuuttoon. Niinpä hänen hallituksensa valmistelee nopeutetussa tahdissa lainsäädäntöä, joka sallii pakkokeinot, jotka kohdistuvat alle 15-vuotiaisiin lapsiin. 

Tarkoitus on laillistaa muun muassa salakuuntelu, jotta lähinnä muslimilasten tehtäväksi suunnitelluista rikoksista saataisiin vihiä jo etukäteen. Viitaten edelle kirjoittamaani vankilauudistukseen jäin kuitenkin miettimään, että mitähän Suomen eduskunnan oikeusasiamies mahtaisi arvella, jos Suomessakin suunniteltaisiin - käytännössä pelkästään - muslimilapsiin kohdistettua salakuuntelua? 

Eli pitäisikö hän sitä tosiasiallisena uskonnollisena syrjintänä ja kehottaisi hallitusta keskustelemaan asiasta opinkappaleita tuntevan uskontokunnan edustajan kanssa? Ja mitä mahtaisikaan tähän sanoa lapsiasianvaltuutettu, joka taannoin kehui imaami Abbas Bahmanpourin näkemyksiä nuorisorikollisuudesta. 

Imaamin mukaan nuorisoasioissa olisi nimittäin syytä panostaa keskusteluun. Ja kertoi, että hänen johtamallaan uskonnollisella yhteisöllä olisi mahdollisuus tarjota ympäristö ja mahdollisuus tällaiseen vuoropuheluun. 

Tämän luettuani jäin pohtimaan, että voisiko tosiaan olla niin, etteivät ruotsalaiset ole huomanneet tätä mahdollisuutta, ja haluavat siksi ryhtyä dialogin sijaan arveluttavalta kuulostavaan lasten salakuunteluun? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hölmöläisten kotimaa
Suomi rikkoo avoimesti oikeusvaltioperiaatetta
Sisäministeri Mari Rantanen aikoo katkaista Ruotsin tien

Imaamin viesti lauttasaarelaisille

Kevään eduskuntavaaleissa lähes puolet lauttasaarelaisista äänesti kokoomusta. Demareille antoi tukensa yli kaksitoista, Vihreille yli yksitoista ja RKP:llekin reilut yhdeksän prosenttia. Mikään näistä puolueista ei ole suuremmin vastustanut Suomessa harjoitettua humanitaarisen maahanmuuton politiikkaa - ja kolme viimeksi mainittua on suorastaan vaatinut siitä vieläkin lepsumpaa. 

Maahanmuuton vaaroista varoittaneen Perussuomalaisten kannatus jäi vajaaseen yhdeksään prosenttiin tässä kaupunginosassa, joka äänestyskäyttäytymisen(kin) perusteella on ennen kaikkea vauraiden arvoliberaalien ihmisten kotiseutua. Siis sellaista, jossa maahanmuuttajien osuus on edelleen pieni ja heistäkin vain osa humanitaarisin perustein maahan saapuneita. 

Siksi oli mielenkiintoista huomata, että Lauttasaareen on löytänyt tiensä muualta pääkaupunkiseudulta - Itä-Helsingistä tai Espoosta - peräisin oleva nuorisojoukko, joilla on ollut tapana naamioitua ahdistellessaan paikallisia nuoria. Ainakin osan nuorista on kerrottu olevan maahanmuuttajataustaisia.

Näin humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan todellisuus on saapunut tässäkin puheena olevaan Helsingin vauraaseen saarikaupunginosaan. Nähtäväksi jää, vaikuttaako tapaus jollain tavalla seuraavien kunnallis- ja eduskuntavaalien tulokseen, vai uskovatko lauttasaarelaiset edelleen siihen, että humanitaarinen maahanmuutto on hyväksi Suomelle ja suomalaisille.

* * *

Jos arvoliberaaleilla helsinkiläisillä olisi järkeä päässään he huomaisivat, että nyt harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksia voisi tarkastella tutustumalla Ruotsin tilanteeseen. Siellä on viimeisenä käänteenä nähty maahanmuuttajataustaisen jengijohtajan siirtyminen Turkkiin eli ruotsalaispoliisien tavoittamattomiin - ja sieltä tapahtuva rikollisjoukkonsa johtaminen yhä väkivaltaisempiin tekoihin Ruotsissa. 

Tällä jengipomolla on tiettävästi hyvät suhteet Turkin poliittiseen johtoon, joten hänen katoamisensa seurauksena myös Ruotsin NATO-tie näyttää muuttuvan yhä kivikkoisemmaksi. Samaan aikaan ruotsalaisen sivistyksen kehtona tunnetun Uppsalan koulujen oppilaita on jäänyt kotiin pelätessään tulevansa tapetuiksi.  

Tässä tilanteessa ruotsalaisten keinot palauttaa maansa takaisin siihen auvoiseen tilaan - josta minun sukupolveni on sen tuntenut - saattavat olla vähissä. Toistaiseksi siellä kuitenkin tunnutaan uskottavan pehmeisiin keinoihin asioiden korjaamiseksi. Epäilen kuitenkin, ettei se riitä, vaan maassa olisi tehtävä päätöksiä, jotka olisivat erityisen radikaaleja ja hyvin kaukana niin sanottujen ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

* * *

Ruotsin tielle Suomea olisi viemässä myös saudirahoitteinen helsinkiläisimaami, johon myös blogistikollega Yrjöperskeles kiinnitti eilen huomionsa. Mies oli suivaantunut helsinkiläiselle virkamiehelle, joka piti hänen päiväkotiaan moskeijana, ja kertoi ettei "ymmärrä näitä ihmisiä, ennakkoluuloisia ihmisiä, maalaisjuntteja ihmisiä, kusipäisiä ihmisiä".

Niinpä hän uhkasi tekevänsä kantelun virkamiestä vastaan ja vievänsä asian aina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti. Ja lopuksi hän uhkasi vielä seurata ruotsalaisen jengipomon esimerkkiä: kertomalla, että "sitten mä menen Turkkiin. Recep Tayyip Erdogan on mun henkilökohtainen tuttu".

Miehellä oli toki muutakin sanottavaa. Hänen mielestään ISIS oli vain "sotkuinen juttu", mutta lupasi lähteä Palestiinaan sotimaan, mikäli "mä tiedän, että on jihad". 

Ja olihan miehellä sanoma myös lauttasaarelaisille ja muille arvoliberaaleille helsinkiläisille. Hän nimittäin arvioi suomalaisen seksuaalipolitiikan seurauksia sanomalla, että "täällä vaan mies miehen kanssa, nainen naisen kanssa. Kohta suomalaiset kaksi miljoonaa. Mutta islamin laki: ei! Sitten muslimit kohta kymmenen miljoonaa."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin käräjäoikeus ei ymmärtänyt kunniamurhaajaa
Edes rikoskomisario ei uskalla puhua tosiasioista sellaisina kuin ne ovat
Sosiaalidemokraattisen imaamin ajatuksia

Göteborgin murhapolttoyritys

Tämän päivän lehdet ovat kertoneet göteborgilaiseen synagogaan kohdistuneesta murhapolttoyrityksestä. Sytytysvälineinä yrityksen tehnyt 10-20-henkinen nuorukaisjoukkio käytti maamme talvisodasta tuttuja Molotovin coctaileja, mutta tuli ei onneksi päässyt leviämään.

Tapauksen seurauksena Ruotsin poliisi on saanut kiinni kolme epäiltyä, joiden olemuksesta ei ole haluttu kertoa mitään. Demokraatti-lehdessä kuitenkin kerrotaan, että yritys saattaisi olla seuraus Trumpin ilmoituksesta siirtää Yhdysvaltain suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin.

Käytännössä juutalaisvihaa esiintyy vain uusnatsien ja muslimien keskuudessa. Trumpin ilmoituksella on merkitystä vain jälkimmäiselle ryhmälle. Siten lienee selvää, että mikäli Demokraatissa julkaistu spekulointi pitää paikkansa, olivat murhapolton yrityksestä vastuussa musliminuorukaiset.

Edelle kirjoittamani loogisen päättelyketjun lienee käynyt läpi monikin suomalainen ja ruotsalainen. Siksi olisi kaikkien etu, että Ruotsin poliisi julkaisisi tietonsa teosta vastuussa olevista. Erityisesti näin voitaisiin vähentää muslimeihin kohdistuvan vihan määrää - mutta toki ainoastaan siinä tapauksessa, ettei sille ole perusteita.

Myös muslimeihin pätee se, ettei koko yhteisö ole vastuussa yhteisöön kuuluvien jäsentensä rikollisista toimista. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ryhmän jäseniin liittyvää poikkeuksellista rikollisuutta tulisi huomioida esimerkiksi yhteisöön kuuluvien ihmisten turvapaikkapäätöksissä.

Muslimit kohtaavat Suomessa ja Ruotsissa vihaa joukossaan yleisen seksuaali- ja väkivaltarikollisuuden takia. Mikäli he haluavat vähentää sitä, olisi heidän edusmiestensä - imaamien ja muiden kansalaisjärjestöjen johtajien - syytä tuomita uskottavasti nyt puheena olevan murhapolttoyrityksen tekijät sekä heidän mahdollisten islaminuskoon perustuvien motiiviensa oikeutusväite, riippumatta siitä ketkä lopulta paljastuvat syyllisiksi. Sekä ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin jihadistisen vihapuheen kitkemiseksi joukostaan.

Lopuksi on todettava, ettei Yhdysvaltain Israelin-suurlähetystön siirtämispäätös ole kenellekään legitiimi syy kohdistaa murhapolttoa göteborgilaisiin juutalaisiin, vaan kyseessä on yksiselitteisesti rikos, josta vastuussa ovat vain ja ainoastaan tekijät. Siten vihjailu Trumpin syyllisyydestä on niin sanoakseni matalaotsaista roskajournalismia, ellei suorastaan vihapuhetta.

Logiikka tässä on täsmälleen sama kuin puhuttaessa naisten vaatetuksen merkityksestä raiskauksiin. Siksi se, joka syyllistää Trumpin Göteborgin tapahtumista, syyllistää loogisesti ottaen myös tavallisiin länsimaisiin vaatteisiin pukeutuneet seksuaalirikoksen uhrit raiskaajansa tekoon.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Anna Kontula ja Ruotsin uusi normaali
Ruotsin kuorma-autoiskusta on otettava opiksi
Muslimimaahanmuutto aiheuttaa dominoefektin Ranskassa ja Ruotsissa

Miksi työnnämme pään pensaaseen?

Tukholmassa tapahtui kauan odotettu ja pelätty terrori-isku. Kansankoti muuttui kertaheitolla kulttuurien yhteentörmäyspaikaksi ja tulevien ongelmien välttämiseksi ryhdyttiin yksituumaisesti toimeen. Vai muuttuiko? Ja ryhdyttiinko?

Iskun jälkeen kansankodin silmääpitävien reaktiot ovat olleet liikuttavan yksimielisiä. Maan islamilaisen yhteiskunnan imaami toivoi tekijän olevan yksittäinen mielipuoli, ja ilmoitti hänen loukanneen eniten muslimeita. Ruotsin pääministeri puolestaan pyysi että kansa ja kommentaattorit välttäisivät vetämästä ennenaikaisia johtopäätöksiä. Ne kun saattaisivat "saattaa epäilyksenalaiseksi tiettyjä henkilöitä". Hän myös painotti avoimen yhteiskunnan säilyttämistä. 


Myös Suomessa islamilaisen yhteiskunnan imaami oli eniten peloissaan siitä, että isku "kasvattaa islamofobiaa entisestään Suomessa". Pääministeri Kiviniemi sentään tuomitsi teon, mutta Suomen mielipidejohtaja, tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi että myös Suomessa terrori-isku on vain ajan kysymys; siis väistämätön. Samoilla linjoilla, joskin vähän neutraalimmin, oli jo aiemmin ulkoministeri Stubb.


Kaikesta uutisoinnista sai siis sen kuvan, että pahinta on, mikäli Jihadia käyvä terroristi saattaa synnyttää kansalaiskeskustelua islamin ja länsimaiden suhteesta. Myöskään varautuminen pahimpaan ei kannata, sillä tulevaisuuden terrori-iskuille emme voi mitään. Hiukan epäselväksi sitten kyllä jää se, miksi turvallisuusviranomaiset ovat Suomessa seurailleet joidenkin henkilöiden toimia.

Olen jälleen kerran tyrmistynyt. Nyt nähdyn "pää pensaaseen" reaktion sijaan olisin odottanut, että Ruotsin ikävän tapahtuman seurauksena olisi niin Ruotsissa kuin Suomessakin herätty vilkkaaseen keskusteluun ainakin seuraavista kysymyksistä

1. Pitäisikö avoimesti pohtia terrori-iskuun johtaneita kehityskulkuja ja syitä?
2. Jos kehityskulkuja ymmärretään ja terrori-iskulle löytyy syitä, voidaanko niille tehdä jotain?
3. Tulisiko islamilaisen yhdyskunnan sisällä avoimesti ja rehellisesti pohtia millä keinoin vääristyneen uskon syntyminen sen jäseniin voitaisiin estää?
4. Pitääkö pohjoismaisesta sananvapaudesta luopua, jotta islamilaisia ei loukattaisi?
5. Onko järkevää osallistua Afganistanin kaltaisiin rauhaanpakottamisoperaatioihin, joissa asetumme sotimaan yhden osapuolen rinnalla toista vastaan?
6. Miksi terrorismiin näyttävät merkittävän usein lankeavan sellaiset islamilaiset, jotka päällisin puolin näyttäisivät sopeutuneen paljon keskivertoa paremmin länsimaiseen yhteiskuntaan?

Itse näen selkeästi että ensimmäiseen kohtaan vastaus on "pitäisi", toiseen kohtaan löytyy vastauksia esimerkiksi täältä, täältä ja täältä. Kolmanteen kohtaan vastaus on jälleen "pitäisi" ja neljänteen sekä viidenteen jyrkkä "ei".  Kuudennen kysymyksen vastauksesta minulla ei ole aavistustakaan.