Imaami Abdul Mannan syyllisti suomalaisia hukkumisista

Eilinen uutinen kertoi, että Pohjois-Suomen islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtaja imaami Abdul Mannan on syyllistänyt suomalaista yhteiskuntaa kolmen somalipojan hukkumisesta Kalajoella. Tapaus on tietenkin ikävä, mutta nyt ei ollut kyse pikkulapsista vaan vuosina 2008 ja 2009 syntyneistä nuorista. Siis tänä vuonna 17- ja 16-vuotiaista lähes aikuisista ihmisistä. 

Jos ja kun pojilla ei ollut Suomessa vanhempia, ei asia kuulu suomalaisille. Tuon ikäisiä poikia ei myöskään kukaan valvo 24 tuntia vuorokaudessa, eivätkä niin olisi tehneet - erittäin suurella todennäköisyydellä - myöskään poikien vanhemmat, mikäli olisivat olleet läsnä.  Eikä asiasta voi siten syyttää myöskään heidän suomalaista valvojaansa, kuten imaami teki. 

Mannan kertoi myös toivovansa, että rannoille voitaisiin järjestää valvontaa ainakin kesien ajaksi. En tiedä kuinka monta uimarantaa Suomessa on kaiken kaikkiaan, mutta tästä paikasta, jossa istun juuri nyt, on lähin yleisesti käytössä oleva uimaranta noin kilometrin päässä ja seuraaviin kolmeen on linnuntietä pitkin matkaa noin viisi kilometriä. 

Toisin sanoen Suomessa on luultavasti satoja tuhansia ellei miljoonia yleisessä käytössä olevia uimarantoja, joten on ilmiselvää, ettei niillä kaikilla voi olla valvojia. Sen sijaan vastuu veteen menemisestä on pikkulasten osalta vanhemmilla ja nyt hukkuneiden somaleiden ikäisten nuorten osalta pitäisi olla itsestään selvää, että he osaavat päätellä tämän kaltaiset vaarat ihan itse.

Toki voisi toivoa, että Suomen islamilaiset yhdyskunnat järjestäisivät viimeistään tämän kesän useiden hukkumisonnettomuksien jälkeen uimaopetusta kaikille islamilaisille nuorille. Siihen ei tarvita valtion rahaa, vaan ainoastaan uimataitoisia ihmisiä, jotka esimerkiksi imaamien ohjauksessa - ja tarvittaessa yhdyskunnan keräämillä varoilla - järjestävät uimaopetuksen kaikille niille, jotka eivät saa kyseistä oppia omilta vanhemmiltaan. 

* * *

Lopuksi saatettakoon tiedoksi teille, arvoisat lukijani, että olen kommentoinut aiemminkin Abdul Mannanin edesottamuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Niihin eli hänen ajatusmaailmaansa ja käytännön toimiinsa suomalaisessa yhteiskunnassa voi tutustua tässä, tässä, tässä, tässä ja tässä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kolmesta espoolaistapauksesta
Halpa henkivakuutus
Lapsia ei kannata opettaa uimaan, koska se on vaarallista

Ilmastohyödyt katosivat savuna ilmaan

Nyt kävi niin, että Kalajoen maastopalo johtui ilmastonmuutoksesta. Asiasta ei ole epäilystä, sillä se lähti liikkeelle tuulivoimalan rakennustyömaalta. Tuulivoimaloita puolestaan rakennetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Asiasta ei siis ole epäilystä.

Avoimeksi kuitenkin jäi, kuinka kauan Kalajoen uusien tuulivoimaloiden lapojen pitää pyöriä, jotta ne ovat kuitanneet tulipalon takia aiheutuneet hiilipäästöt. Puhumattakaan niistä taloudellisista menetyksistä, jotka tulipalo metsänomistajille aiheutti. 

Nykyaikaisten tuulivoimaloiden historia osoittaa, että niihin liittyy melkoinen tulipalojen riski. Siitähän ei ole kuin neljä vuotta, kun Haminassa paloi tuulivoimala - silloin ei tosin syttynyt metsäpaloja.

Myös suuressa lännessä eli Yhdysvalloissa on tänä kesänä roihunnut melkoisia tulipaloja. Yksi niistä tuhosi metsän, jonka tarkoituksena oli kompensoida sellaisten suuryritysten kuin Microsoftin ja British Petroleumin kasvihuonekaasupäästöjä. 

Jälkimmäisen osalta avoimeksi jäi, pitääkö yritysten nyt kompensoida tulen takia kompensoimatta jääneet päästönsä. Vai tyydytäänkö siihen, etteivät päästöt nyt sitten oikeasti tulleetkaan kompensoiduiksi? 

Tartuin tähän aiheeseen, koska tapaukset osoittavat, etteivät ilmakehän kasvihuonekaasuja alentavien toimien nettotulokset ole laskettavissa huomioimatta niihin liittyviä riskejä. Kysymys siis kuuluu, että ollaksemme älyllisesti rehellisiä, tulisi hiilikompensaatioiden ja metsien keskelle rakennettavien tuulivoimaloiden hiilitaseessa huomioida myös niihin liittyvät metsäpalo- ja muut tuhoriskit.

Nähtäväksi jää, syntyykö yhteiskunnassa laajempaa keskustelua näistä riskeistä. Oma arvaukseni on, ettei synny, sillä nykyinen ilmastonmuutoksen torjuntamenetelmäkirjo kaikkine kompensointeineen ja uusine teknologioineen tarjoaa alalla toimiville ja sitä tukeville tahoille tutkijoista ympäristöjärjestöihin aivan liian suuria taloudellisia ja muita palkkioita, jotta niistä haluttaisiin luopua. 

Ja siksi jatkossakin ajatellaan eli kuvitellaan, että hiilinielut vastaisivat yksi yhteen fossiilisten päästöjen vähentämistä. Ja siksi Suomessakin vaaditaan myös tulevaisuudessa taloutemme yhden selkärangan muodostavan metsätalouden vähentämistä, vaikka EU-komissio ymmärsikin pyörtää idioottimaisimmat ajatuksensa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kalajoen metsäpalojen historiallinen viitekehys
Kanadan rajut metsäpalot ovatkin tavanomaisia
Ilmastopaneelin puheenjohtajan suloisenpunaisia ajatuksia